Muu päätös 3446/2015

Asemakaavaa koskeva valitus (Vantaa)

Antopäivä: 27.11.2015
Taltionumero: 3446
Diaarinumero: 3509/1/14

Asia Asemakaavaa koskeva valitus

Valittaja A, B, C ja D

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 8.10.2014 nro 14/0740/5

Asian aikaisempi käsittely

Vantaan kaupunginvaltuusto on 18.11.2013 (§ 20) hyväksynyt Kanervannummen asemakaavan muutoksen numero 002094 sekä tonttijaon muutoksen Hakkila ja Kuninkaala / Kanervanummi. Asemakaavan muutos koskee Hakkilassa kortteleita 66131, 66134, 66135, osaa korttelista 66053 sekä katu-, virkistys- ja liikennealuetta ja Kuninkaalassa katu- ja virkistysaluetta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen kaupunginvaltuusto päätöksestä.

Hallinto-oikeus on tältä osin perustellut päätöstään seuraavasti:

---

2. Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n 1 momentin mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Pykälän 2 momentin mukaan kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Tarkemmin kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta siinä on säädetty mainitun lain 8 luvussa (62–67 §) ja mielipiteen esittämisestä kaavaa valmisteltaessa lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 30 §:ssä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun muassa ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä samassa laissa säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

3. Kaava-alueen kuvaus ja alueen kaavoituksellinen tilanne

Asemakaavan muutosta koskevan kaavaselostuksen mukaan asemakaavan muutosalue sijaitsee Ruokakesko Oy:n (myöhemmin Ruokakesko) keskusvarasto 2:n ja Kanervanummen ympäristössä Kanervan alueella Vantaan Hakkilan kaupunginosassa. Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa Kanervanpuisto ja Tikkurilantie, idässä Vanha Porvoontie, etelässä Jokiniementien etelänpuoleinen asutus ja lännessä Santarata sekä Santaradantie. Suunnittelualue sisältää Kuusikkopuiston ja Lindmaninkorven viheralueet sekä osia Untipakasta. Ruokakeskon varasto liittyy liikenteellisesti pääasiassa Jokiniementiehen ja edelleen Kehä III:lle. Alueen hulevedet ohjautuvat Santaradantien reunaan ja päätyvät Keravanjokeen. Ruokakeskon alueen eteläosasta vedet ohjautuvat Porttipuiston kautta Kormuniitynojaan.

Vuonna 2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueen pohjoisin osa on pohjavesialuetta. Eteläosa on kehäkaupungin kehittämisvyöhykettä ja sinne on osoitettu maakaasun runkoputki Maarinojasta Hakunilaan.

Oikeusvaikutteisessa Vantaan yleiskaavassa 2007 suunnittelualue on pääosin teollisuus- ja varastoaluetta (T). Jokiniementie on osoitettu ohjeelliseksi joukkoliikenteen runkoyhteydeksi, jonka reunoilla kulkee maakaasun runkojohto (K). Alueen pohjoisosaan on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti ja viheryhteys (VL). Alueen pohjoisin osa on myös tärkeää pohjavesialuetta (pv). Jokiniementien eteläpuolinen osa suunnittelualueesta on yleiskaavassa pientaloaluetta (A3). Suunnittelualueen läntisin osa Jokiniementien ja Santaradantien kulmassa on lähivirkistysaluetta (VL). Lähivirkistysalueen itäpuolella Santaradalla ja sen itäpuoleisella valkoiseksi merkityllä osalla on voimassa kaupunginvaltuuston 14.9.1992 hyväksymä yleiskaava, jossa Santarata on raideliikenteen aluetta (LR) ja sen itäreunan rinnealue työpaikka-aluetta (T). Vuoden 1992 yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain 211 § huomioon otettuna kyseiseltä osalta oikeusvaikutukseton.

Alueella voimassa olevissa asemakaavoissa Ruokakeskon alue on varasto- ja toimistorakennusten korttelialuetta (TVKT), jolla on rakennusoikeutta 90 000 k-m². Rakennusoikeudesta saa käyttää 30 % toimistotiloihin (kt). Korkeavaraston ylin korkeusasema on enintään +72. Ruokakeskon ja Vanhan Porvoontien välissä on kunnallisteknisten rakennusten/lai­tosten korttelialue (YT), jolle on osoitettu enintään kaksi ajoneuvoliittymää. Santaradantien ja Kanervantien välinen alue on pääosin teollisuus- ja varastorakennusten aluetta (T-8). Jokiniementien pohjoispuolelle Kanervatien liittymän länsipuolelle on osoitettu liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten alue (KT-2). TVKT-alueen ja Kanervatien välinen Kanervanummi on asemakaavoissa osoitettu puisto- ja lähivirkistysalueeksi (P, VP). Jokiniementien ja Vanhan Porvoontien kulmauksessa oleva Kanervankulma on osoitettu merkinnällä VP. Santaradantien ja Jokiniementien liittymän itäpuoleinen alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (U, VU) . Kanervantien ja Tikkurilantien kulmauksessa on Kievarinpuiston lähivirkistysalue (VL).

4. Asemakaavan muutoksen tarkoitus ja sisältö

Kaavaselostuksen mukaan kaavamuutoksella laajennetaan Ruokakeskon keskusvarasto 2:n tiloja, toimintoja ja tonttia Kanervannummen ja Kievarinpuiston virkistysalueille, jotta keskusvaraston toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät laajennukset voidaan toteuttaa. Vastaavasti osia Santaradantien itäpuoleisten rinteiden rakentamattomista teollisuus-, varasto- ja toimistokortteleista muutetaan uudeksi Kanervannummen lähivirkistysalueeksi. Uuden Kanervannummen virkistysalueen ja Jokiniementien väliin muodostetaan kokonaisuus toimisto- ja vähittäistavarakaupalle, miehittämättömälle polttonesteiden jakeluasemalle sekä raskaan liikenteen yleiselle pysäköintialueelle.

Kanervantien ja Vanhan Porvoontien välisellä alueella Ruokakeskon keskusvaraston kokonaisrakennusoikeuden määrä kasvaa 45 977 k-m², mutta Santaradantien ja Kanervantien välisellä alueella kortteleiden kokonaisrakennusoikeus puolestaan vähenee 53 694 k-m². Kaavamuutosalueen nykyinen kokonaisrakennusoikeus nyt kumoutuvissa asemakaavoissa on 232 017 k-m² ja kaavamuutoksen jälkeen 224 300 k-m². Kortteliin 66053 on osoitettu varasto- ja toimistorakennusten korttelialue (TVKT), jolle kaavamääräysten mukaan saa rakentaa varastorakennuksia ja niihin liittyviä toimisto- ja tuotantotiloja sekä enintään 500 k-m² henkilökunnan myymälätiloja. Korttelialueen rakennusoikeus on 140 000 k-m², josta 30 prosenttia saa käyttää toimistotiloja varten. Korttelialueen pohjoisosaan on osoitettu rakennusala, jolla rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema saa olla +81.0, muussa osassa korttelialuetta tämä korkeusasema saa olla +65.0. TVKT-korttelialueen länsiosa on osoitettu merkinnällä ksi (käyttöönotto siirretty), jota koskevan kaavamääräyksen mukaan tätä aluetta ei saa rakentaa tai ottaa TVKT-korttelialueen käyttöön ennen kuin alueella olevat toiminnot (pururata/hiihtolatu) on siirretty Kanervannummen VL-alueelle.

TVKT-korttelialuetta koskevat lisäksi muun ohella seuraavat kaavamääräykset: Tontilla tapahtuvasta toiminnasta ei saa klo 22–7 aiheutua melua, joka ylittää Jokiniementiehen ja Vanhaan Porvoontiehen rajautuvilla asuinkiinteistöillä melutason LAeq (22–07) 50 dB. Rakennuslupaan on liitettävä selvitys melusta ja suunnitelma sen torjumisesta. Kievarinpuistoa vasten tulee rakentaa tukimuuri ja suoja-aita. Tukimuurin on oltava VL-alueen puolelta luonnonkivipintainen. Tukimuurin ja aidan tulee olla niin korkea, että moottoriajoneuvot ja perävaunut eivät näy pihoilta Kievarinpuiston ulkoilureitille.

TVKT-korttelin eteläosaan Jokiniementien varteen on merkitty suojaviheralueeksi varattu alueen osa (ev) ja Kanervatien länsipuolelle alueen osa, jolle on kehitettävä puista ja pensaista tiheä vähintään 14 metriä leveä reunavyöhyke. Jokiniementien ja Vanhan Porvoontien kulmaukseen on osoitettu Kanervankulman puisto (VP).

Jokiniementien eteläpuolella ovat Kuusikkopuiston, Lindmaninkorven ja Untipakan lähivirkistysalueet (VL).

Santaradantien ja Kanervatien välisen korttelin 66131 pohjoisosa on asemakaavassa teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialue (TKT), jonka rakennusoikeus on 62 300 k-m². TKT-alueen etelä- ja itäpuolella on Kanervannummen lähivirkistysalue (VL), jolle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Ulkoilureittiä koskevan kaavamääräyksen mukaan reitin sijainti on ohjeellinen mutta yhteystarve sitova.

Jokiniementien ja Kanervantien risteyksen länsipuolella on toimistorakennusten korttelialue (TK) ja sen länsipuolella huoltoaseman korttelialue (LH) sekä yleinen pysäköintialue (LP). LH-aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan korttelialueelle saa sijoittaa miehittämättömän polttonesteiden jakeluaseman ja lisäksi korttelialue tulee rajata katu-, VL- ja LP-alueista istutuksin ja puurivein. Myös LP-alue tulee sitä koskevan kaavamääräyksen mukaan rajata istutuksin. Asemakaavaselostuksen mukaan LP-alue on mitoitettu viidelle raskaan liikenteen ajoneuvolle.

---

5. Asemakaavan muutokseen liittyviä selvityksiä

Ruokakeskon Hakkilan keskusvaraston 2 laajennusta koskevan selvityksen liikenne, maisema (Ramboll Finland Oy 12/2012) mukaan keskusvaraston raskaan liikenteen määrä vuorokauden aikana on 422 käyntiä (saapuminen ja poistuminen). Raskas liikenne alueella suuntautuu pääasiassa Jokiniementien kautta Kehä III:lle liikenteen jakautuessa puoliksi itään ja puoliksi länteen. Laajennetun varaston synnyttämän raskaan liikenteen määrän on ennustettu kasvavan 465 käyntiin vuorokaudessa. Raskaan liikenteen suuntautumisen on alustavasti kaavailtu tapahtuvaksi siten, että Kehä III:lta lännestä (noin 50 prosenttia) ajetaan reittiä Jokiniementie länsi–Kanervantie– pohjoinen portti ja Kehä III:lta idästä (noin 50 prosenttia) ajetaan reittiä Vanha Porvoontie–Jokiniementie–eteläinen portti.

Keskusvaraston 2 laajentamista koskevan meluselvityksen (Ramboll Finland Oy, lokakuu 2013) mukaan siinä on mitattu kunkin Ruokakeskon keskusvaraston alueella yöaikaan (klo 22-7) suoritettavan melua aiheuttavan toiminnon melupäästö sekä mitattu tai arvioitu yksittäiseen toimintoon kuluva aika. Melupäästömittaukset suoritettiin 11.–12.12.2012 välisenä yönä. Mittauksia ja ajanottoja tehtiin useita ja tuloksena käytettiin näiden keskiarvoa. Mittauksia suoritettiin seuraaville toiminnoille: kuorma-auton ohiajo, perävaunullisen kuorma-auton ohiajo, kuorma-auton tyhjäkäynti, kuorma-auton kuormaus pumppukärryillä, kuorma-auton kylmäkoneen käyntiääni ja perävaunun kylmäkoneen käyntiääni. Peruutuksen merkkiääntä ei mitattu, sillä merkkiäänen havaittiin mittausten aikana olleen käytössä vain parissa autossa. Melupäästömittausten tulosten ja mittausetäisyyden perusteella on määritetty kunkin toiminnon äänitehotaso (LWA) pistemäisenä tai viivamaisena melulähteenä. Peruutuksen merkkiäänen äänitehotaso 2 kHz kaistalla (105 dB) on saatu laitteen valmistajalta. Nykyisten ja ennustettujen käyntien lukumäärien sekä mitattujen toiminta-aikojen perusteella on laskettu kunkin melua aiheuttavan toiminnan osuus kello 22–07 välisestä ajasta. Edelleen on laadittu 3D-melulaskentamalli alueesta ja sijoitettu siihen melua aiheuttavat toiminnot määritetyin äänitehotasoin. Lisäksi on mallinnettu keskusvaraston toiminnan aiheuttama yöajan keskiäänitaso sekä esimerkkejä hetkellisistä melutilanteista lähimmillä asuinkiinteistöillä Jokiniementien eteläpuolella nykytilanteessa ja laajennuksen jälkeen sekä esitetty melutilanteet suunnitellut meluaidat toteutettuina. Meluselvityksessä on todettu, että toiminnan meluvaikutusta ei voida selvittää pelkästään mittaamalla melua lähimmillä asuinkiinteistöillä, koska tällöin mittaustulokseen tulisi aina myös Jokiniementien muun liikenteen melua. Mittauksin ei myöskään voida selvittää tulevaisuuden melutilannetta eikä mahdollisten melusuojaustoimenpiteiden vaikutusta.

Meluselvityksen mukaan varastoalueelle saapuu ja lähtee yöaikaan nykytilanteessa 136 tavaraa vievää autoa ja 33 tuovaa autoa. Kukin yksittäinen auto kiertää käyntinsä yhteydessä varastoalueen kertaalleen vastapäivään sekä nykytilanteessa että laajennuksen jälkeen. Autoista 33 prosentin on arvioitu olevan täysperävaunuyhdistelmiä, joiden osalta peruutus, tyhjäkäyntiaika, kylmäkoneen käyntiaika ja kuormaus tapahtuu kahdesti. Laajennuksen jälkeen lännestä tuleva liikenne tulisi Kanervatien liittymästä ja idästä tuleva liikenne Jokiniementien liittymästä. Kummankin osuus olisi noin 50 prosenttia liikenteestä. Liikenteen on arvioitu olevan noin 10 prosenttia suurempi kuin nykyisin. Selvityksen mukaan suunnitelmissa esitetyllä tätä suuremmalla kerrosneliömetrien kasvulla ei ole suoraa korrelaatiota automäärien kanssa esimerkiksi sen vuoksi, että toiminnan tehostamisen myötä varastolta noudetaan kerrallaan suurempia tavaramääriä, mikä vähentää tarvittavien käyntien määrää.

Varastoalueen melun leviämisen osalta selvityksessä on todettu, että nykytilanteessa varastoalueen toimintojen melu ylittää yöaikaan yksittäisissä tilanteissa hetkellisesti 50 dB tason Jokiniementien eteläpuolen asuinkiinteistöillä kiinteistön rajalla mutta keskiäänitaso jää selvästi sen alle. Selvityksen mukaan raskaan ajoneuvoliikenteen ja muiden toimintojen arvioitu 10 prosentin lisääntyminen laajennuksen jälkeen lisää toiminnan melupäästöä laskennallisesti vain 0,4 dB. Melun määrää lisää kuitenkin se, että toimintoja siirtyy lähemmäs asuinkiinteistöjä ja lisäksi melua tulee laajemmalta sektorilta. Laajennusosa myös heijastaa toiminnan melua asuinkiinteistöjen suuntaan. Laajennuksen jälkeen toiminnan aiheuttama melu lisääntyy asuinkiinteistöllä hetkellisesti ja myös yöajan keskiäänitaso ylittää ohjearvon 50 dB jonkin verran. Selvityksen mukaan laajennuksen yhteydessä olisi perusteltua toteuttaa varastoalueen eteläreunaan 250 metriä pitkä ja 4,5 metriä korkea meluaita sekä lisäksi varastoalueen liittymän itäpuolelle lyhyempi meluaita suojaamaan liittymän lähellä olevia asuinkiinteistöjä. Meluaitojen tulisi olla absorboivia eli ääntä imeviä.

Selvityksessä on tarkasteltu myös varastoalueen yöaikaisen melun ja katuliikennemelun yhteisvaikutusta sekä varastoalueelle suuntautuvan raskaan liikenteen lisääntymisen vaikutusta katuliikennemeluun sekä nykytilanteessa, laajennuksen jälkeen että vuoden 2030 ennustetilanteessa. Melulähteinä on otettu huomioon Heidehofintie, Jokiniementie, vanha Porvoontie ja Kanervatie. Koska alueella esiintyy yöaikaan paljon raskaiden ajoneuvojen kiihdytyksiä varastoalueen portilta molempiin suuntiin, myös tämä otettiin huomioon melulaskennoissa. Melulaskennoissa käytetyt liikennemäärät sekä liikenteen vuorokausi- ja tyyppijakautuma nyky- ja ennustetilanteessa perustuvat kaupungilta saatuihin tietoihin.

Tämän työn yhteydessä suoritettiin varastoalueen liikenteen osuuden tarkentamiseksi myös liikennelaskenta 9.–10.10.2013 välisenä yönä Jokiniementien ja Kanervatien liittymässä sekä varastoalueen portilla Jokiniementiellä.

Selvityksessä on tarkastelun tuloksena todettu, että keskusvaraston toimintojen ja katuliikenteen yhteisvaikutuksesta varastoalueen portin itäpuolella lähinnä tietä oleva asuinkiinteistö on nykytilanteessa kokonaan ohjearvon ylittävän melun alueella. Yöajan 50 dB vyöhyke ulottuu myös Jokiniementien eteläpuolen asuinkiinteistöihin mutta pääosin niiden eteläpuolella ja kiinteistöjen pihoilla äänitaso on alle ohjearvon. Keskusvaraston alueelta tulevalla melulla ei selvityksen mukaan ole suurta vaikutusta tilanteeseen. Laajennuksen jälkeen keskusvarastojen toimintojen ja katuliikenteen yhteisvaikutuksena syntyvä melu ylittää meluohjearvon usealla kiinteistöllä Jokiniementien eteläpuolella. Melulisäys johtuu lähes pelkästään varastoalueen sisältä tulevasta melusta. Selvityksen mukaan meluaitojen avulla tilanne saadaan vastaamaan nykyistä, hyväksyttävissä olevaa melutasoa ja melutilanne jopa paranee 1–2 dB asuinkiinteistöillä nykytilanteeseen verrattuna. Vuoden 2030 ennustetilanteessa alueen katuliikenne on kasvanut merkittävästi, mutta lisäys painottuu päiväaikaan ja kevyeen autoliikenteeseen. Yöajan melutasot ovat hieman suuremmat kuin heti laajennuksen jälkeen mutta tämä nousu johtuu muun liikenteen kasvusta, ei keskusvaraston toiminnoista. Esitetyillä varastoalueen meluaidoilla saavutetaan edelleen hyväksyttävissä olevat melutasot asuinkiinteistöillä.

Selvityksessä Vantaan Akselin alueen liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut (Ramboll Finland Oy 23.2.2011) on kuvattu Vantaan Akselin alueen, johon myös nyt kysymyksessä oleva Hakkilan alue kuuluu, päivitetty liikenne-ennuste vuodelle 2030 sekä päivitetyn liikenne-ennusteen pohjalta tehtyjen liikenteen toimivuustarkastelujen tulokset. Liikenne-ennusteen pohjana on ollut Kehä III:n tiesuunnitelmaa (välille VT4-VT7) varten laadittu liikenne-ennuste. Selvityksen mukaan Jokiniementien keskiarkivuorokausiliikenne vaihtelee paljon sekä ennusteskenaariosta että poikkileikkauspisteestä riippuen. Heidehofintien ja Kanervantien välissä keskiarvovuorokausiliikenne oli noin 19 000–24 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kanervantien ja Vanhan Porvoontien välillä noin 18 000–19 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.

---

6. Asian oikeudellinen arviointi

6.1 Yleistä

Kaava-asioissa muutoksenhakukeinona on kunnallisvalitus. Kunnallisvalituksen kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaiset valitusperusteet ovat:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Hallinto-oikeus tutkii asiassa vain, onko päätöksessä edellä mainitun 90 §:n mukaisia virheellisyyksiä siltä osin kuin päätöksestä on valitettu. Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuutta, kuten sitä olisiko jokin muu vaihtoehto parempi kuin tehty kaavaratkaisu tai muita vastaavia seikkoja. Näin ollen hallinto-oikeus tutkii vain sen, onko tehty kaavaratkaisu lainmukainen.

Kaavaratkaisua on TVKT-korttelin osalta perusteltu pitkälti Keskon logististen toimintojen tehostamisella, kun nämä toiminnot keskitetään yhteen paikkaan. Tämä on lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Maanomistajien tai kaava-alueella toimintaa harjoittavien yritysten toiveiden huomioon ottaminen kaavoituksessa ei ole lainvastaista. Se seikka, että Keskon omistuksessa valitusten mukaan on sen toiminnan laajentamiseen sopivaa vapaata maapohjaa nyt kaavoitetun alueen lähiympäristössä, ei sinänsä ole ollut esteenä nyt tehdylle kaavaratkaisulle.

A:n ja Kuusikon Omakotiyhdistys ry:n valituksissa viitatussa maankäyttö- ja rakennuslain 12 §:ssä säädetään rakentamisen ohjauksen tavoitteista. Tämä tavoitesäännös on tarkoitettu perustaksi rakentamisen alemmanasteiselle säädösohjaukselle ja hallintotoiminnolle. Tavoitesäännökset eivät sellaisenaan voi olla kaavoja koskevan muutoksenhaun perusteena, vaan kaavan, tässä tapauksessa asemakaavan, lainmukaisuuden oikeudellinen arviointi tapahtuu kaavan sisällön osalta pääasiallisesti maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n pohjalta.

6.2 Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus

Vantaan kaupungin menettelyn laillisuus tai asianmukaisuus Vantaan yleiskaavan 2007 tai alueen aiempien asemakaavojen kaavavalmistelun aikana ei voi tulla nyt käsiteltävänä olevan asian yhteydessä arvioitavaksi. Asemakaavaa laadittaessa on voimassa oleva yleiskaava otettava huomioon laissa säädetyllä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain vuorovaikutusta koskevat säännökset edellyttävät, että kaavoja valmistelevat viranomaiset tiedottavat kaavoituksesta siten, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta on julkaistu 17.4.2010 Vantaan Sanomat -lehdessä ja internetissä ja lisäksi siitä on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla. Kaavaan liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa ja internetissä. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu kirjeitse tai sähköpostitse kaavaselostuksen kohdassa 4.3.1 mainituille asiaan osallisille, joita ovat muun ohella alueen ja naapurialueiden maanomistajat, maanvuokraajat, asukkaat ja Kuusikon Omakotiyhdistys ry, ja samalla on tiedotettu tilaisuudesta esittää mielipiteitä ajalla 12.4.–27.5.2010. Kaavamuutoksesta on järjestetty myös asukastilaisuus 22.4.2010. Kaavamuutosehdotus on ollut nähtävillä 24.4.– 23.5.2013. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta tehdä muistutus on ilmoitettu Vantaan Sanomat -lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla 24.4.2013 sekä internetissä. Kaavapäätös on hyväksytty 18.11.2013 ja päätös on asetettu julkisesti nähtäville 4.12.2013 kaupungin ilmoitustaululle. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että tieto asemakaavan hyväksymispäätöksestä julkaistaan sanomalehdessä.

Siltä osin kuin valituksissa on vedottu todellisen vuorovaikutuksen puutteeseen, hallinto-oikeus toteaa, että kaavoitusmenettelyyn liittyvän vuorovaikutuksen pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa asiaan osallisten mielipiteiden saattaminen kaavoittajan tietoon ja turvata maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n tavoite osallistumismahdollisuudesta kaavan valmisteluun. Osallistumista ja vuorovaikutusta koskevalla sääntelyllä ei rajoiteta valtuuston toimivaltaa päättää kaavan sisällöstä maankäyttö- ja rakennuslain ja muiden lakien asettamissa rajoissa. Vuorovaikutusmenettelyllä ei myöskään sidota kaavan sisältöä kuulemisten yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin. Päätös ei ole lainvastainen sen vuoksi, että kaikki muistutukset tai muut asiassa esitetyt mielipiteet eivät ole vaikuttaneet asemakaavamuutoksen sisältöön muistutusten esittäjien haluamin tavoin. Niillä valituksissa esitetyillä seikoilla, joiden mukaan asiaa olisi tarkoitushakuisesti käsitelty joulukiireiden tai -lomien aikaan, ei ole oikeudellista merkitystä menettelyn lainmukaisuutta arvioitaessa. Hallinto-oikeus toteaa, että osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet on toteutettu siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaki- ja -asetus edellyttävät. Vuorovaikutus ja kaavoitusmenettely ei ole ollut valituksissa esitetyillä perusteilla muutoinkaan lainvastainen.

Kaava-alueen virkistysalueiden nimeämiselle on esitetty hyväksyttävät perusteet eikä alueiden nimeämisen voida katsoa vaikeuttaneen kaavamuutoksen sisällön ymmärtämistä.

6.3 Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1996 antaman ratkaisun merkitys asiassa

Ympäristöministeriö on päätöksellään 22.5.1995 jättänyt vahvistamatta Vantaan kaupunginvaltuuston päätöksen 29.3.1993, jolla Tikkurilantien ja Kanervatien välisellä alueella olevasta 5,3 hehtaarin suuruisesta Kanervanummen puistoalueesta 3,3 hehtaaria olisi muutettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Ympäristöministeriön päätöksessä todettiin muun ohella, että rakennuslaki edellyttää aikaisemmin puistoksi varatun alueen supistamiseen erityisiä syitä. Erityiset syyt voivat perustua siihen, että alueella tai sen läheisyydessä on osoitettu riittävästi virkistysalueita ilman poistettavaa aluettakin. Lisäksi on oltava riittävän painavat syyt sille uudelle käyttötarkoitukselle, joksi virkistysalue halutaan muuttaa. Näiden ohella kaavamuutoksen on muutoinkin täytettävä asemakaavalle rakennuslaissa asetetut laatuvaatimukset, kuten alueiden soveltuvuus esitettyyn käyttötarkoitukseen paikallisten olosuhteiden kannalta. Päätöksen perusteluissa todettiin edelleen, että kun otetaan huomioon alueen luonnonolosuhteet, puiston osittainen toteuttaminen sekä se, että kaavassa osoitettu rakentaminen ei määrältään, sijoitukseltaan ja korkeudeltaan sopeudu alueen paikallisiin oloihin, eikä alueen muuttamiselle ole osoitettu välttämätöntä tarvetta, puistoalueen muuttamiselle ei ollut katsottava esitetyn rakennuslaissa tarkoitettuja erityisiä syitä eikä asemakaava myöskään ottanut riittävästi huomioon paikallisia olosuhteita. Korkein hallinto-oikeus ei päätöksellään 23.5.1996 muuttanut ympäristöministeriön päätöstä. Korkeimman hallinto-oikeuden lisäperustelujen mukaan Kanervanummen puiston tarkoituksena on ollut muodostaa yhteys teollisuuskortteleiden 66131 ja 66503 pohjoispuolella kulkevaan virkistysreittiin, ja rakennusoikeuden määrä ja sen kaavassa sallittu sijoittuminen olisivat vaikeuttaneet viheryhteyden toteuttamista ja puisto olisi menettänyt olennaiselta osalta merkityksensä.

Hallinto-oikeus toteaa, että edellä mainittu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu ei tarkoita sitä, että Kanervanummen puistoalueen käyttötarkoitusta ei voitaisi muuttaa. Aiemman kaavahankkeen aikaan Kanervanummen puisto on ollut yleiskaavassa lähivirkistysaluetta. Sittemmin alueella on vuonna 2007 tullut voimaan Vantaan yleiskaava, jossa Kanervanummi on osoitettu osaksi teollisuus- ja varastorakennusten aluetta (T). Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Lainvoimaisessa yleiskaavassa on siten jo ratkaistu se, että alueen käyttötarkoitus voidaan muuttaa nyt hyväksyttyyn tarkoitukseen. Olosuhteet ovat aiempaan tilanteeseen nähden muuttuneet myös siten, että nyt hyväksytty asemakaavan muutos sisältää poistettavaa Kanervanummen puistoa korvaavan lähivirkistysalueen Kanervatien länsipuolella. Siltä osin kuin tällä alueella on vielä voimassa vuonna 1992 hyväksytty yleiskaava (valkoinen alue), ei tuo yleiskaava ole oikeusvaikutteinen eikä se siis edellä mainitulla tavalla ohjaa asemakaavoitusta ja ole esteenä alueen osoittamiselle asemakaavassa lähivirkistysalueeksi.

Hallinto-oikeus toteaa myös, että rakennuslain sijaan 1.1.2000 tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole enää korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustana ollutta säännöstä, jonka mukaan asemakaavaa laadittaessa on katsottava, että puistoksi tai muuksi virkistysalueeksi aikaisemmin varattua alaa ei ilman erityistä syytä supisteta. Edellä lausuttuun nähden ja kun otetaan huomioon mitä jäljempänä päätöksessä todetaan virkistysalueiden riittävyydestä ja sijainnista ja kaavan salliman rakentamisen määrästä ja laadusta, nyt hyväksytylle asemakaavan muutokselle ei ole ollut ympäristöministeriön ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä mainittuja esteitä.

6.4 Tehtyjen selvitysten riittävyys ja puolueettomuus

Hallinto-oikeus toteaa, että arvioitaessa asemakaavan muutokseen liittyvien selvitysten luotettavuutta merkitystä ei ole sillä, miten selvitysten tekeminen mahdollisesti on kilpailutettu Vantaan kaupungissa. Myöskään sillä seikalla, millä menettelyllä kysymyksessä oleva laajennusalue luovutetaan Ruokakeskolle, ei ole merkitystä arvioitaessa asemakaavan sisältövaatimusten täyttymistä. Edellä mainittujen seikkojen selvittämiseen ei ole asiassa syytä.

Pelkästään ne seikat, että Ramboll Oy:n tekemä asemakaavamuutokseen liittyvä meluselvitys on perustunut Ruokakeskon toimeksiantoon, että Ramboll on tehnyt myös muita kaavahankkeeseen liittyviä selvityksiä tai että kyseinen yhtiö on muutoinkin tehnyt Keskon eri hankkeisiin liittyviä erilaisia selvityksiä, ei tee selvityksistä epäluotettavia. Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan liikenne- ja meluselvitykset on laadittu Vantaan kaupungin ohjauksessa. Tehty meluselvitys perustuu paitsi Kesko Oy:ltä ja Vantaan kaupungilta saatuihin tietoihin ja Vantaan Akseli -hanketta varten laadittuihin selvityksiin myös alueella tehtyyn melumittaukseen. Meluselvityksessä on tarkasteltu Ruokakeskon varastoalueen lisääntyvän toiminnan vaikutusta lähiympäristöön sekä katuliikenteen ja varastoalueen melun yhteisvaikutusta. Melumallinnuksessa on otettu huomioon peruutushälyttiminen melu ja sen impulssimaisuus sekä ajoneuvojen kiihdyttäminen katualueella. Meluselvitystä ei ole pidettävä puutteellisena tai harhaanjohtavana sen vuoksi, että lumen auraamisesta piha-alueella syntyvää melua ei ole otettu mallinnuksessa huomioon. Ratkaisevaa merkitystä tutkimuksen luotettavuudelle ei ole myöskään sillä seikalla, että melupäästömittaukset on tehty joulukuussa, koska meluselvityksen mukaan ajoneuvojen kylmälaitteet ovat tuolloinkin olleet käynnissä ja selvityksen taulukoiden 2 ja 3 mukaan jäähdytyslaitteiden melu ei ole merkittävä osa mallinnetun toiminnan kokonaismelusta. Meluselvitys ei ole lainvastainen tai puutteellinen myöskään sen vuoksi, että kaava-alueen ympäristön asukkaiden kokeman melun määrää ei ole selvitetty. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella arviota siitä, että liikenteen määrä keskusvaraston alueella lisääntyy 10 prosenttia, ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla pidettävä virheellisenä. Asiassa ei myöskään ole osoitettu, että Jokiniementien nykyinen vuoden 2011 laskentaan perustuva keskimääräinen liikennemäärä 6411 ajoneuvoa vuorokaudessa olisi virheellinen.

Hallinto-oikeus katsoo, että kaavaratkaisu on perustunut liikenteen ja melun vaikutusten osalta maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvityksiä ei ole osoitettu siten puutteellisiksi, ettei niiden perusteella voitaisi arvioida maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaisten asemakaavan sisältövaatimusten täyttymistä asiassa.

6.5 Liikenteen järjestäminen ja melu

Asemakaavamuutos mahdollistaa 45 977 k-m²:n lisärakentamisen Kanervatien ja Vanhan Porvoontien väliselle alueelle. Melu- ja liikenneselvitysten mukaan Keskon keskusvaraston 2 alueella tapahtuvan toiminnan laajentumisen myötä siinäkin tilanteessa, että liikkuminen varaston alueelle ja alueelta pois keskittyisi Jokiniementien tonttiliittymään, toiminnasta asutukselle aiheutuvat meluhaitat saadaan meluesteillä rajoitettua siten, etteivät melun ohjearvot ylity läheisillä asuntoalueilla. Sen vuoksi kaavapäätöstä ei voida pitää lainvastaisena sen vuoksi, ettei siihen sisälly Kanervatien ajoportin käyttämistä koskevia määräyksiä.

Asemakaavaratkaisulla ei ole päätetty meluesteiden sijainnista ja koosta, mutta kaavan aluevaraukset mahdollistavat tarvittavien meluesteiden rakentamisen, tarvittaessa myös Jokiniementien eteläreunaan. Kaavamääräykset edellyttävät rakennuslupiin liitettäväksi selvityksen melusta ja suunnitelman sen torjumiseksi. Kun edellä lausutun lisäksi otetaan huomioon TVKT-korttelialuetta koskeva kaavamääräys koskien toiminnasta yöaikaan aiheutuvaa melua, hallinto-oikeus katsoo, että asemakaavamuutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset sisältövaatimukset elinympäristön laadun ja liikenteen järjestämisen osalta. Siltä osin kuin valituksissa on vedottu siihen, että Kesko ei noudata nykyisiäkään meluntorjuntaan liittyviä kaavamääräyksiä, hallinto-oikeus toteaa, että tämä ei ole asemakaavan laillisuusarviointiin vaikuttava seikka ja ettei tällaisia määräyksiä kaupunginhallituksen lausunnon mukaan edes sisälly voimassa oleviin asemakaavoihin.

6.6 Virkistysalueiden määrä ja niiden soveltuvuus tarkoitukseensa

Kaavassa osoitetut Kuusikkopuiston, Lindmaninkorven ja Untipakan lähivirkistysalueet (VL) ovat kaikki alueella jo nykyisin voimassa olevissa asemakaavoissa puistoalueita (P). Sillä seikalla, että alueiden nimitys on kaavamuutoksessa muuttunut lähivirkistysalueiksi, ei voida katsoa olevan asiassa merkitystä. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta näiden alueiden käyttömahdollisuuksiin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että tilanteessa, jossa kaavamuutoksen seurauksena olemassa oleva virkistysalue muutetaan toiseen käyttötarkoitukseen ja sen tilalle osoitetaan toinen, korvaava virkistysalue, tämän uuden virkistysalueen tulisi olla vastaava aiemmin käytössä olleeseen alueeseen verrattuna. Kaavassa osoitetun uuden Kanervannummen virkistysalueen pinta-ala tai saavutettavuus ei poikkea aiemmasta virkistysalueesta olennaisessa määrin. Se, että virkistysalueen reunaan on osoitettu kaavaselostuksen mukaan mitoitukseltaan viidelle raskaalle ajoneuvolle tarkoitettu pysäköintialue ja miehittämätön polttonesteiden jakeluasema tai lähivirkistysaluetta ympäröivän alueen nykyinen ja tuleva maankäyttö muutoinkaan, ei tee virkistysalueesta tarkoitukseensa sopimatonta, kuten ei myöskään se, että virkistysalueeseen kuuluu osana myös lumenläjitysalueeksi aiemmin raivattu alue ja entinen pieni hiekkainen pysäköintialue. Viimeksi mainitut alueet on lisäksi kaavamääräyksin määrätty metsitettäviksi. Kaavassa osoitetun uuden Kanervannummen virkistysalueen voidaan katsoa täyttävän riittävällä tavalla virkistysalueelle asetettavat vaatimukset. Asemakaavamuutosalueen lähin asutus on Jokiniementien eteläpuolella sijaitsevalla pientaloalueella. Sen länsipuolella on laajahko Heidehofin puistoalue, joka yhtyy Kanervannummen lähivirkistysalueeseen.

Muodoltaan kapea Kievarinpuisto, joka sekin on osoitettu lähivirkistysalueeksi, muodostaa yhteyden uudelle Kanervannummen lähivirkistysalueelle kaavassa Kanervatien yli osoitetun kevyen liikenteen yhteyden kautta.

Kun edellä lausutun lisäksi otetaan huomioon ksi-merkintään liittyvä kaavamääräys, joka edellyttää nykyisen Kanervannummen alueella nykyisin olevan pururadan/hiihtoladun siirtämistä Kanervannummen uudelle VL-alueelle ennen kuin ksi-merkitylle alueelle voidaan rakentaa, hallinto-oikeus katsoo, että kaavaratkaisussa on varmistettu, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on asemakaavamuutoksen jälkeenkin riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

---

6.8 Muut valitusperusteet

Siltä osin kuin valituksissa on viitattu siihen, että kaavamuutos on sopimaton alueelle, hallinto-oikeus viittaa edellä kohdassa 6.3 lausuttuun ja toteaa lisäksi, että asemakaavalla ei sinällään ole ratkaistu TVKT-alueelle tulevaa rakentamista muutoin kuin määräämällä alueen rakennusalueen rajoista, enimmäisrakennusoikeudesta ja alueen sallituista rakennuskorkeuksista. Keskusvarastoalueen rakennusten enimmäiskorkeudeksi pääosin määrätty +65.0 vastaa TVKT-alueen nykyisessä asemakaavassa sallittua enimmäisrakennuskorkeutta. Tätä korkeampi rakentaminen on mahdollista vain korttelialueen pohjoisosassa kauempana asuntoalueista. Asemakaavalla ei ole ratkaistu Ruokakeskon tulevan laajennusalueen pihojen korkeusasemaa. Asemakaavassa on lisäksi määräykset TVKT-korttelin ja Jokiniementien välisestä suojavihervyöhykkeestä ja myös Jokiniementien eteläpuoliset lähivirkistysalueet erottavat asuntoalueet suunnitellusta uudesta rakennusalasta. Rakennuslupavaiheessa huolehditaan muutoin muun ohella siitä, että rakennus soveltuu paikalle eikä haittaa tarpeettomasti naapureita. Kaavaratkaisu ei tältäkään osin ole lainvastainen.

7. Lopputulos

Asemakaavan muutos perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja se on lain 54 §:ssä säädettyjen asemakaavan sisältövaatimusten mukainen. Päätös ei ole valituskirjelmissä esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 57 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Ilkka Hartikainen ja Marja Viima, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Muutoksenhakijat on perustelleet vaatimuksiaan viittaamalla asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja lausuneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1995 antaman päätöksen kumoutuminen vuonna 2007 vahvistetun uuden yleiskaavan myötä on kiistanalainen. Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma ja ohjeellinen eikä se pakota muuttamaan Kanervannummen puistoaluetta T-alueeksi. Vantaan kaupunki on luonut alueen asukkaille virheellisen mielikuvan, jonka mukaan yleiskaava vahvistaminen sinetöisi Kanervannummen puistoalueen kohtalon.

Vasta nyt asemakaavan muutoksen yhteydessä on tarjottu uutta lähivirkistysaluetta kompensaatioksi Kanervannummen puistoalueesta. Alue on vuoden 2007 yleiskaavassa niin sanottuna valkoisena aukkona. Kaavaratkaisulle esitetyt perustelut uudesta lähivirkistysalueen saavutettavuudesta sekä Kuusikon koulun oppilaiden lyhyemmästä ja turvallisemmasta reitistä uudelle lähivirkistysalueelle eivät ole kestäviä. Nykyinen Kanervannummen puistoalueen sijainti on keskeisellä paikalla. Koululaisilla on turvallinen kulkuyhteys nykyiselle lähivirkistysalueelle.

Asemakaavan muutoksen yhteydessä kompensaatioksi tarjottavalla alueella yritetään häivyttää ja kääntää huomio pois todellisista syistä, joiden vuoksi alueen asukkaat vastustavat Kanervannummen puistoalueen ottamista osaksi varasto- ja teollisuusaluetta.

Kanervannummen puistoalue on alueen asukkaille ja Kuusikon koululle tärkeä lähivirkistysalue sekä luonto-olosuhteiltaan monimuotoinen alue. Uusi kompensaatioksi kaavailtu alue ei vastaa nykyistä puistoaluetta.

Alueelle suunniteltu Kesko Oyj:n keskusvarasto KV 2:n laajennus lisää alueen eteläpuoliselle asutukselle nykyisinkin liiallisena kohdistuvaa melu-, pöly-, tärinä- ja pakokaasurasitusta.

Varastoa on tarkoitus operoida hiljaiseen yöaikaan ja viikonloppuina. Lähialueen asutukselle ei jäisi käytännössä juuri minään kellonaikana tai minään viikonpäivänä mahdollisuutta oleilla omilla piha-alueillaan.

Asukkaiden näkemyksillä ja vaatimuksilla ei ole ollut vaikutusta kaavan lopputulokseen.

Kaavamuutoksen myötä liikenteen melukuormitus lisääntyisi edelleen. Esitetty meluaita on korkeudeltaan riittämätön.

Selvitykset on laatinut yksi konsulttiyritys. Kuorma-autoissa käytettävistä peruutushälyttimistä eikä kalustoon kuuluvista polttomoottorikäyttöisistä kylmäkoneista katsota ylipäätään aiheutuvan huomioon otettavaa melurasitusta. Samoin on suhtauduttu alueella yleensäkin tarvittavan massiivisen puhtaanpidon kuten lumenpoiston häiriövaikutuksiin.

Mallinnuksien lisäksi Vantaan kaupunki on suorituttanut nykyisen keskusvaraston tuntumassa eräitä melumittauksia sellaisena ajankohtana ja siis vain yhtenä ainoana vuorokautena, jolloin maa on todistettavasti ollut runsaan lumen peittämä. Alueella rajatusti tehtyjen lyhytkestoisten melumittausten tuloksia ei voida pitää vertailukelpoisina. Tiehallinnon mukaan raskaan ajoneuvokaluston aiheuttaman liikennemelun mittauksessa on tärkeää, että mittausjakso on riittävän pitkä ja että mittaus tehdään hyvissä sääolosuhteissa.

Vantaan kaupunki on velvoitettava tekemään objektiiviset ja monipuoliset vaikuttavuusselvitykset. Tehdyt selvitykset ovat yksipuolisia. Selvitykset tulisi alistaa kolmannen tarkastettaviksi ja asukkaille on annettava kohtuullinen mahdollisuus toimittaa omia selvityksiä.

Vantaan kaupunginhallitus on antanut selityksen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Esa Hakkola.

 
Julkaistu 27.11.2015