Muu päätös 3453/2015

Asfalttiaseman ympäristölupaa koskeva valitus (Ruotsinkylä, Tuusula)

Antopäivä: 30.11.2015
Taltionumero: 3453
Diaarinumero: 110/1/15

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 10.12.2014 nro 14/0468/1

Asian aikaisemmat vaiheet

Uudenmaan ympäristökeskus oli päätöksellään 6.3.2001 nro YS 200 myöntänyt Lemminkäinen Oyj:lle ympäristöluvan Tuusulan kunnan Ruotsinkylään Stenbackan tilalle RN:o 30:0 sijoitettavaa asfalttiasemaa, pala-asfal­tin, betonin ja kiviaineksen murskaamista sekä kiviaineksen louhimista varten. Päätök­sen mukaan alueelta saa louhia kiviaineksia enintään 250 000 m3.

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 15.1.2002 nro 02/0024/2 vali­tukset ympäristökeskuksen päätöksestä enemmälti hyläten muuttanut eräitä lupamääräyksiä.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 16.1.2003 taltionumero 85 va­li­tukset hallinto-oikeuden päätöksestä enemmälti hyläten muuttanut eräitä lupamääräyksiä.

Uudenmaan ympäristökeskus oli päätöksellään 20.2.2009 nro YS 177 myöntänyt Lemminkäinen Infra Oy:lle ympäristöluvan tiloilla Stenbacka RN:o 30:0 ja Sampo RN:o 7:70 sijaitsevaa Tuusulan Sammonmäen asfalttiasemaa, kiviaineksen louhintaa sekä louheen ja kierrätysasfaltin murskausta varten.

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 9.12.2009 nro 09/0700/3 Maantiekylän Omakotiyhdistys ry:n valituksesta kumonnut ympäristökeskuksen päätöksen ja palauttanut asian ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Jos hakija tahtoi jatkaa hakemustaan, ympäristökeskuksen tuli antaa tälle tilaisuus täydentää sitä meluselvityksellä ja siihen perustuvalla yksityiskohtaisella meluntorjuntasuunnitelmalla sekä muilla melunmittaustuloksilla. Meluselvityksessä ja meluntorjuntasuunnitelmassa oli otettava huomioon toiminta kokonaisuudessaan liikenne mukaan lukien.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 12.10.2010 taltionumero 2655 hylännyt Lemminkäinen Infra Oy:n valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä ja pysyttänyt päätöksen lopputuloksen.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 18.10.2011 nro 116/2011/1 jättänyt asian käsittelyn sikseen. Lemminkäinen Infra Oy oli 2.2.2011 aluehallintovirastolle ilmoittanut, ettei se täydennä hakemustaan hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla selvityksillä. Yhtiö oli viitannut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn päätyttyä 28.1.2011 vireille pantuun uuteen ympäristölupahakemukseen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli 25.8.2011 aluehallintovirastolle ilmoittanut, että Lemminkäinen Infra Oy:n louhinta- ja murskaustoiminta Tuusulan Sammonmäessä oli lopetettu 7.6.2011. Yhtiön ilmoituksen mukaan alueella ei enää ollut louhittavaa tai murskattavaa materiaalia. Kaikki louhittu materiaali sisältyi 16.1.2003 lainvoimaiseksi tulleen ympäristölupapäätöksen louhintarajaan 250 000 m3 ktr.

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 31.1.2013 antamallaan, viraston ympäristölupavastuualueella tehdyllä päätöksellä nro 17/2013/1 myöntänyt Lemminkäinen Infra Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Tuusulan kunnan Ruotsinkylässä tiloilla Stenbacka RN:o 30:0 ja Sampo RN:o 7:70 sijaitsevan asfalttiaseman toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Päätökseen sisältyy lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen 6.3.2001 nro YS 200, sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 15.1.2002 nro 02/0024/2 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 16.1.2003 taltionumero 85 muutettuna, lupamääräysten tarkistaminen.

Lisäksi aluehallintovirasto on myöntänyt Lemminkäinen Infra Oy:lle luvan aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta 10 000 euron vakuutta vastaan.

Päätöksen lupamääräykset kuuluvat seuraavasti:

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Toiminta

1. Asfalttiasemalla saa vastaanottaa ja hyödyntää asfaltin valmistuksessa jäteasfalttia (17 03 02) yhteensä enintään 500 000 t/a ja kivihiilen poltossa syntyvää lentotuhkaa (10 01 02) yhteensä enintään 14 000 t/a.

2. Asfalttiasemalle vastaanotettavat jäteasfaltti- ja lentotuhkaerät on tarkastettava ennen hyödyntämistä asfaltin valmistuksessa.

Asemalle ei saa ottaa vastaan muita jätteitä. Asfalttiasemalle tuodut jätteet, joiden vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä ympäristölupapäätöksessä, on viipymättä toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava jätteen haltijalle.

3. Asfalttiasema saa toimia kesäaikana, toukokuusta syyskuuhun, maanantaista perjantaihin, pois lukien yleiset juhlapäivät, vuorokauden ympäri ja muulloin maanantaista perjantaihin, pois lukien yleiset juhlapäivät, klo 7.00–20.00.

Murskauslaitos saa toimia maanantaista perjantaihin, pois lukien yleiset juhlapäivät, klo 7.00–20.00.

Kiviaineksia ja kierrätysasfalttia saa vastaanottaa arkisin maanantaista perjantaihin, pois lukien yleiset juhlapäivät, klo 7.00–22.00.

Rikotusta saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin, pois lukien yleiset juhlapäivät, klo 8.00–16.00.

4. Asfaltin yöaikaisen (klo 22.00–7.00) valmistuksen aloittamisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen.

5. Asfalttiaseman kenttäalueet on oltava pinnoitettuja ja rakennettu riittävin kallistuksin sekä hulevesien keräysjärjestelmin. Pinnoitteen reuna-alueet on varustettava reunakorokkeilla tai ne on rakennettava muuta kenttäaluetta korkeammiksi tai vesien hallitsematon kulkeutuminen kenttien ulkopuolelle on estettävä muilla asianmukaisilla rakenteilla.

6. Lentotuhka ja muut pölyävät materiaalit on säilytettävä suljetussa säiliössä tai vastaavassa varastossa.

Jäteasfalttia ja lehtotuhkaa saa varastoida asfalttiasemalla enintään kolmen vuoden ajan jäte-erien vastaanottamisesta.

Jäteasfalttia saa olla varastoituna alueella kerrallaan yhteensä enintään 400 000 tonnia.

Päästöt ilmaan

7. Asfalttiasemalla käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.

8. Asfalttiaseman poistokaasut on käsiteltävä ennen ilmaan johtamista ja asfalttiaseman hiukkaspäästöjä on rajoitettava tarkoitukseen soveltuvalla pölynerotinlaitteistolla, palamisprosesseja tehostamalla ja muilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavilla menetelmillä.

Ulkoilmaan johdettavan poistokaasun hiukkaspitoisuus ei saa ylittää 50 mg/m3­(n) kuivaa kaasua redusoituna 17 % happipitoisuuteen. Raja-arvoa katsotaan noudatetun, kun kolmen lyhytaikaisen mittauksen keskiarvo kokonaismittausepävarmuus huomioon otettuna ei ylitä asetettua raja-arvoa.

9. Asfalttiaseman komponenteissa, joista voi aiheutua pölyämistä, on käytettävä kotelointeja.

Materiaalien lastaamisista ja lastien purkamisesta sekä toiminnan liikenteestä ja materiaalien varastoinnista aiheutuva haitallinen pölyäminen on estettävä esimerkiksi materiaalien, toiminta-alueen ja teiden kastelulla sekä kenttien puhtaanapidolla.

10. Murskauksesta aiheutuvia pölyhaittoja on ehkäistävä kastelulla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai muilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavilla menetelmillä. Murskaamon pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikana päivittäin.

11. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta putoavan kiviaineksen pudotuskorkeus on säädettävä mahdollisimman pieneksi ja käytettävä pölyämistä estävää suojausta kuljettimien päässä tai muulla vastaavalla tekniikalla toteutettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

12. Asfalttiaseman komponenteissa, joista voi aiheutua hajuhaittaa, on käytettävä kotelointeja, katteita ja muita parhaan käyttökelpoisen tekniikan tasoisia hajuntorjuntamenetelmiä.

Asemalta lähtevät asfalttimassakuormat on peitettävä välittömästi lastauksen jälkeen.

13. Lemminkäinen Infra Oy:n on tehtävä hajuhaitan vähentämiseksi teknistaloudellinen selvitys Sammonmäen asfalttiasemalla toteuttamiskelpoisista bitumisäiliöiden hönkäkaasujen käsittelymenetelmistä. Selvitys on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 31.12.2013 mennessä. Saadun selvityksen perusteella aluehallintovirasto antaa tarvittaessa lisämääräyksen hajupäästöjen rajoittamisesta.

14. Asfalttiaseman toiminta on välittömästi keskeytettävä, jos Helsinki-Vantaan lentoaseman lennonjohto pyytää sitä poikkeuksellisen savun- tai pölynmuodostuksen vuoksi.

Melu

15. Asfalttiaseman toiminnasta, murskauslaitos ja laitosalueen liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa lähimpien melulle eniten altistuvien asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla ylittää päivällä klo 7.00–22.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä klo 22.00–7.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 dB.

Murskain on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Murskattavat materiaalit sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi.

Muut pilaantumista ehkäisevät määräykset

16. Toiminnassa on huolehdittava, ettei hyödynnettävistä jätteistä ja asfalttiaseman muusta toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta. Kuljetus- ja käsittelykoneet on puhdistettava tarvittaessa.

Asfalttiaseman toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu maaperän eikä pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muuta ympäristö- tai terveysriskiä.

17. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla toiminta-alueelle on estettävä lukittavalla puomilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä.

Jätehuolto

18. Asfalttiaseman toiminta on järjestettävä siten, että jätteitä ja vaarallisia jätteitä syntyy mahdollisimman vähän.

Asfalttiasemalla syntyvät jätteet on lajiteltava ja kerättävä jätelajikohtaisiin keräysastioihin. Tuotannossa syntyvä asfalttijäte on varastoitava kuormalavoille tai vastaavanlaiseen välivarastoon. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on lajiteltava jätelajikohtaisesti erilleen muista jätteistä.

Kerätyt vaaralliset jätteet on pidettävä toisistaan erillään, ryhmiteltävä, varastoitava kullekin vaaralliselle jätetyypille tarkoitetuissa astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaisesti. Vaarallisia jätteitä sisältävät astiat, säiliöt ja pakkaukset on varastoitava katetussa, lukitussa ja riittävästi ilmastoidussa varastotilassa. Tilan lattian on oltava nesteitä läpäisemätön.

Nestemäiset vaaralliset jäte-erät on varastoitava tilassa, joka on varustettu kynnyksellä, suoja-altaalla tai joka muutoin on rakennettu siten, ettei varastoastioista mahdollisesti vuotava neste pääse maaperään.

19. Vaaralliset jätteet ja muut jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden käsittely.

Vaaralliset jätteet ja muut jätteet saa antaa kuljetettavaksi vain yritykselle, jolla on alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon tai jätehuoltorekisteriin merkitsemisestä.

Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Muut jätteet on vietävä käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi riittävän usein siten, ettei asemalle muodostu roskaantumista tai muuta ympäristöhaittaa aiheuttavaa jätevarastoa.

Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavasta jätteestä on tehtävä siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:ssä velvoitetut tiedot. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja jakelu

20. Kemikaali- ja polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja nestetiiviillä suoja-altaalla sekä hyväksyttyjä kyseisenkaltaisten aineiden varastointiin. Säiliöt on suojattava riittävin törmäysestein. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään 100 % altaaseen sijoitettujen säiliöiden yhteenlasketusta nestetilavuudesta. Säiliöt on oltava varustettu ylitäytön estimillä.

Kemikaalien ja polttoaineiden varastoalueen on oltava nesteitä läpäisemätön ja reunoiltaan korotettu. Polttonestesäiliön täytöistä on pidettävä kirjaa.

Polttoaineen jakelulaite on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä. Jakelulaitteen käyttö on oltava estetty, kun alueella ei työskennellä.

Polttoaineiden käsittely- ja jakelualueilla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia.

Vesien johtaminen ja käsittely

21. Asfalttiasema-alue on oltava varustettu sadevesikaivoilla. Alueen hulevedet on koottava reunuksilla tai kallistuksilla siten, että vedet ohjautuvat sadevesikaivoihin.

22. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien käsittely- ja jakelualueiden ja muiden päällystettyjen alueiden hulevedet on viemäröitävä standardin SFS-EN-858-1 mukaiseen I luokan öljynerottimeen. Öljynerotin on varustettava näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivolla. Kaivoihin on oltava esteetön pääsy ja kaivojen sijainti on merkittävä selkeästi.

Öljynerottimesta avo-ojaan johdettavan veden kokonaishiilivetypitoisuus saa olla enintään 5 mg/l.

23. Asfalttiaseman hulevesistä ei saa aiheutua veden purkualueen vettymistä, maaperän pilaantumista, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muuta ympäristöriskiä.

Poikkeukselliset tilanteet

24. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Samoin toiminta on keskeytettävä tilanteissa, joissa pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla esimerkiksi pakkasen vuoksi.

Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine-, öljy- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle.

Poikkeuksellisissa tilanteissa on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi että tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttoaineet ja muut haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää ja kehittää torjuntavalmiuttaan ja kouluttaa henkilökuntaa.

Vastaava hoitaja

25. Toiminnanharjoittajan on nimettävä henkilö, joka vastaa laitoksen toiminnasta ja tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.

Jos vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille.

Tarkkailu ja raportointi

Käyttötarkkailu

26. Piha-alueen pinnoitteen kuntoa, kuten halkeilua ja painumisia, on tarkkailtava vähintään puolivuosittaisilla tarkastuksilla.

Piha-alueen vesien keräys- ja johtamisjärjestelmän kunto on tarkastettava kuukausittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä.

27. Kemikaalien ja polttoaineiden säiliöiden hälytys- ja turvalaitteet on testattava vähintään kerran vuodessa.

Öljynerottimen toimintakunto on tarkastettava vähintään vuosittain. Erottimien tyhjennys on tilattava hyvissä ajoin ennen erotintilan täyttymistä.

Pölynerotinlaitteistojen kuntoa ja asianmukaista toimivuutta on seurattava lämpötila- ja paine-erotarkkailulla sekä vuosittain tehtävällä kokonaisvaltaisella tarkastuksella.

28. Edellä määräyksissä 26 ja 27 velvoitetuista tarkastuksista on tehtävä tarkastuspöytäkirjat. Pöytäkirjat on liitettävä jäljempänä määräyksessä 37 velvoitettuun kirjanpitoon.

Päästötarkkailu

29. Asfalttiaseman poistokaasujen hiukkas- ja NOX-pitoisuudet on mitattava vuonna 2015 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Mittausten aikana aseman toiminnan on oltava normaalia. Mittaukset on tehtävä sekä tavallisen että uusioasfaltin valmistuksen poistokaasuista.

Tuloksista on tehtävä mittausraportti. Mittaustulokset on esitettävä mg/m­3(n) kuivaa kaasua redusoituna 17 %:n happipitoisuuteen. Raportissa on esitettävä arviot tunti- ja vuosipäästöistä sekä mittaustulosten edustavuudesta.

Mittausraportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittauksen toteutuksesta.

Vaikutustarkkailu

30. Laitosalueelta avo-ojiin purettavien hulevesien laatua ja määrää on tarkkailtava vähintään kaksi kertaa vuodessa huhti- ja syyskuussa otettavilla vesinäytteillä. Näytteet on otettava kohdista, joissa otettava vesinäyte edustaa asfalttiasemalta purettavia hulevesiä. Näytteenoton yhteydessä on mitattava veden virtaama.

Vesinäytteistä on tutkittava vähintään kiintoaines, sameus, haju, sähkönjohtokyky, kokonaisorgaaniset aineet, pH sekä mineraaliöljy- (C10–C40), kokonaistyppi-, kokonaisfosfori-, BOD7- ja CODCr-pitoisuudet.

Mittausraportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittauksen toteutuksesta.

31. Toiminnan vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun on tarkkailtava vähintään viidestä alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta. Pohjavesinäytteet on otettava kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä on analysoitava vähintään sameus, haju, kokonaisorgaaniset aineet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, permanganaattiluku, sähkönjohtavuus, pH, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, kloridi, sulfaatti ja mineraaliöljyt (C10–C40). Pohjaveden pinnan korkeus on mitattava jokaisella näytteenottokerralla.

Mittausraportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittauksen toteutuksesta.

32. Asfalttiasematoiminnan, mukaan lukien murskaustoiminta ja liikenne, aiheuttama päiväaikainen (klo 7–22) ekvivalenttimelutaso (LAeq) ja yöaikainen (klo 22–7) ekvivalenttimelutaso lähimmissä melulle alttiissa kohteissa, osoitteissa Lemmintie 4 ja Puusepäntie 19, on mitattava vuosittain. Mittaus on lisäksi uusittava aina, mikäli murskauslaitos siirretään uuteen paikkaan. Melumittaus on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Melun iskumaisuus ja kapeakaistaisuus tulee selvittää ja huomioida tuloksissa.

Melumittaukset tulee tehdä vertailukelpoisesti aiempien mittausten kanssa. Mittausraportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittauksen toteutuksesta.

33. Alueen toiminnoista aiheutuvien hiukkaspäästöjen (hengitettävät hiukkaset, PM10) vaikutus lähialueen ilmanlaatuun on selvitettävä kertaluonteisesti jatkuvatoimisella vähintään 90 vuorokauden mittausjaksolla ainakin yhdessä mittauspaikassa standardin ISO 10473:2000 mukaisesti. Mittauspaikan on sijaittava sellaisessa paikassa, että mittaustulokset kuvaavat toiminnan vaikutusta eniten päästöille altistuvalla asumiseen käytettävällä alueella. Mittaus on toteutettava aktiivisena toiminta-aikana 31.12.2014 mennessä.

Mittauksesta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen mittauksen toteuttamista.

Mittausraportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittauksen toteutuksesta.

34. Asfalttiaseman hajupäästöjä on tarkkailtava hajupaneelilla tai muulla asianmukaisella menetelmällä. Ensimmäinen hajutarkkailu on toteutettava 30.9.2013 mennessä, ja toinen tarkkailu vuoden kuluessa mahdollisen bitumisäiliöiden hönkäkaasujen käsittelyjärjestelmän käyttöönotosta. Tarkkailut on toteutettava aktiivisena toiminta-aikana vallitsevan tuulensuunnan alapuolelta. Tarkkailujen aikana bitumisäiliön täytön on oltava käynnissä.

Hajutarkkailun toteutuksesta on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen selvityksen toteuttamista.

Hajutarkkailusta on tehtävä raportti. Jälkimmäisen tarkkailun raporttiin on liitettävä lisäksi esitys päästöjen jatkotarkkailutarpeesta. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa tarkkailun toteutuksesta.

Tarkkailusuunnitelma

35. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista on tehtävä tämän päätöksen määräysten mukaisesti päivitetty tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamispäivästä.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.

36. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.

Kirjanpito

37. Asfalttiasematoiminnassa on pidettävä kirjaa vähintään seuraavista asioista:

– alueelle tuodun asfalttijätteen, lentotuhkan ja muun raaka-aineen määristä (t), alkuperästä ja tuojista

– asfaltin tuotantomääristä (t)

– murskausmääristä (kiviaines/t, jäteasfaltti/t)

– toiminta-ajoista

– käytettyjen polttoaineiden laadusta ja kulutuksesta

– toiminnassa muodostuneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laadusta, määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta

– laskennalliset päästöt ilmaan

– ilmaan kohdistuvien päästöjen mittaustuloksista

– huleveden tarkkailun tuloksista

– pohjaveden tarkkailun tuloksista

– toiminnan muusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista

– öljynerotuskaivon tarkastuksista ja tyhjennyksistä

– huoltotoimista ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista.

Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

Raportointi

38. Lemminkäinen Infra Oy:n on tehtävä vuosiraportti asfalttiaseman toiminnasta. Raportissa on esitettävä yhteenveto kirjanpidosta. Lisäksi raporttiin on liitettävä selvitys:

– asfalttiaseman laskennallisista ja/tai mitatuista rikkidioksidin, typenoksidin, hiilidioksidin ja hiukkasten vuosipäästöistä ilmaan

– rikkidioksidin, typenoksidin, hiilidioksidin ja hiukkasten ominaispäästötiedot (mg/MJ)

– edellä mainittujen päästöjen laskentatapa ja selvitys tulosten edustavuudesta.

– asfalttiaseman muu ympäristökuormitus, kuten melu, haju ja päästöt vesiin.

Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan lopettaminen

39. Lemminkäinen Infra Oy:n on esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on tehtävä hakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle päätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista ja päästöjen mittauksista sekä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnoissa että asema-alueen ja sen lähiympäristön kaavatiedot. Lisäksi on esitettävä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:n mukaiset asiat soveltuvin osin.

Korvattavat päätökset

Aluehallintoviraston päätös korvaa Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen 6.3.2001 nro YS 200 sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 15.1.2002 nro 02/0024/2 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 16.1.2003 taltionumero 85 muutettuna.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioituna, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, laatu ja ympäristöluvan vaatimukset huomioon ottaen käytettävissä ympäristönsuojelulain 42 §:n 3 momentissa tarkoitettu riittävä asiantuntemus.

Asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (448/2010) 4 §:ssä on säädetty, että asfalttiasemaa ei saa sijoittaa niin, että etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on alle 150 metriä, melua, pölyä ja hajua aiheuttavasta toiminnasta. Asetuksen vähimmäisetäisyyden voidaan arvioida edustavan ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta. Sammonmäen asfalttiasemalta etäisyys lähimpään asutukseen on noin 200 metriä.

Vähimmäisvaatimukset murskaustoiminnalle on säädetty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (800/2010). Murskaamojen sijoittumisesta on säädetty asetuksen 3 §:ssä.

Asfalttiaseman terveys-, ympäristö- ja muut haitat ovat ehkäistävissä päätöksen lupamääräyksillä. Ympäristölupakäsittelyssä on ympäristökuormituksen lisäksi selvitetty asfalttiaseman ja sen lähiympäristön kaavoitustilanne. Luvan myöntämiselle ei tullut esille kaavoituksellisia esteitä

Lupamääräysten perustelut

Yleiset perustelut

Lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Asfalttiasematoiminnan voidaan arvioida edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun toimintaa harjoitetaan tämän ympäristöluvan mukaisesti.

= = =

Lemminkäinen Infra Oy:n Tuusulan Sammonmäen asfalttitehdashankkeesta on tehty toiminnanharjoittajan aloitteesta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Aluehallintovirasto on lupamääräyksiä antaessaan huomioinut soveltuvin osin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Sammonmäen asfalttitehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa esitetyt seikat.

Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisilta osin 1.5.2012 voimaan tullut jätelaki (646/2011) ja jätteistä annettu valioneuvoston asetus (179/2012). (---)

= = =

Aluehallintovirasto on vastannut lausunnoissa ja muistutuksissa tehtyihin yksilöityihin vaatimuksiin muun ohella seuraavasti:

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

= = =

Päätöksen määräyksessä 3 on rajoitettu toimintaa ajallisesti lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Asfaltointityön luonteesta johtuen lupa yöaikaiselle asfaltinvalmistukselle on kuitenkin tarpeen myöntää. Päätöksen määräyksessä 8 on edellytetty puhdistamaan laitoksen poistokaasut ennen ilmaan johtamista. Hajupäästöjen rajoittamisesta on annettu määräys 12. Määräyksessä 13 on asetettu selvitysvelvoite toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen vähentämisestä. Pölyhaittojen ehkäiseminen on otettu huomioon määräyksissä 8–11. Määräyksessä 24 on velvoitettu keskeyttämään laitoksen toiminta, jos pölynerotinlaitteisto rikkoontuu. Päätöksen määräyksessä 5 on annettu velvoitteet asfalttiaseman kenttärakenteille ja määräyksissä 21–23 aseman vesien käsittelylle. Määräyksillä ehkäistään maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumista. Lupamääräyksessä 15 on asetettu melun raja-arvot lähimmissä melulle alttiissa kohteissa.

Asfalttiasemilla keskeisin mitattava päästö ilmaan on hiukkaset. Asfalttiaseman hiukkaspäästöt tulevat riittävästi ja asianmukaisesti selvitetyiksi määräyksessä 29 velvoitetuilla kolmen vuoden välein tehtävillä mittauksilla. Asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (448/2010) 12 §:ssä säädetään, että kiinteän asfalttiaseman poistokaasujen hiukkas- ja NO2-päästöt on mitattava kolmen vuoden välein. Asetuksen päästömittaustiheyden voidaan arvioida edustavan ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta. Määräys 33 sisältää velvoitteen pölyvaikutusten ja määräys 34 hajuvaikutusten tarkkailusta. Määräys 32 sisältää velvoitteen meluvaikutusten tarkkailusta ja määräykset 30 ja 31 pinta- ja pohjavesivaikutusten tarkkailusta. Tarkkailutulosten perusteella voidaan tarvittaessa antaa lisämääräyksiä haittojen ehkäisemisestä ja torjunnasta.

= = =

Vaasan hallinto-oikeus on välipäätöksellään 14.5.2013 kieltänyt aluehallintoviraston päätöksen täytäntöönpanon uutta tai laajennettua toimintaa koskevalta osalta.

Hallinto-oikeus on välipäätöksellään 26.6.2013 muuttanut 14.5.2013 antamaansa välipäätöstä niin, että asfalttiasemalla saa vastaanottaa ja hyödyntää asfaltin valmistuksessa jäteasfalttia yhteensä enintään 200 000 tonnia vuodessa ja jäteasfalttia saa olla varastoituna alueella kerralla yhteensä enintään 200 000 tonnia. Toiminnassa on muutoin noudatettava 31.1.2013 annetun ympäristölupapäätöksen määräyksiä. Määräys on voimassa siihen saakka, kunnes pääasiaa koskeva valitus on lainvoimaisesti ratkaistu tai kunnes asiassa toisin määrätään.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on, toimitettuaan katselmuksen, valituksenalaisella päätöksellään muun muassa A:n aluehallintoviraston päätöksestä tekemän valituksen enemmälti hyläten vahvistanut uuden lupamääräyksen 12 a ja muuttanut lupamääräyksiä 9, 26, 30 ja 34. Uusi lupamääräys sekä muutetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

9. Asfalttiaseman komponenteissa, joista voi aiheutua pölyämistä, on käytettävä kotelointeja. Asfalttiaseman alueelle mahdollisesti kertyvä hajapöly on poistettava.

Materiaalien lastaamisista ja lastien purkamisesta sekä toiminnan liikenteestä ja materiaalien varastoinnista aiheutuva haitallinen pölyäminen on estettävä esimerkiksi materiaalien, toiminta-alueen ja teiden kastelulla sekä kenttien puhtaanapidolla. Kentät on puhdistettava irtoavasta pölystä tarvittaessa, vähintään kuitenkin kerran viikossa.

12 a. Bitumin varastointilämpötila on pidettävä teknis-taloudellisesti mahdollisimman alhaisena. Varastoinnissa on huolehdittava, ettei normaalia varastointilämpötilaa tarpeettomasti ylitetä.

26. Piha-alueen pinnoitteen kuntoa, kuten halkeilua ja painumisia, on tarkkailtava vähintään puolivuosittaisilla tarkastuksilla.

Asfaltoidun alueen pölyämistä on seurattava päivittäin silmämääräisesti. Seurannan tulokset on merkittävä lupamääräyksen 37 mukaisesti kirjanpitoon.

Piha-alueen vesien keräys- ja johtamisjärjestelmän kunto on tarkastettava kuukausittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä.

30. Laitosalueelta avo-ojiin purettavien hulevesien laatua ja määrää on tarkkailtava vähintään kaksi kertaa vuodessa huhti- ja syyskuussa otettavilla vesinäytteillä laitosalueen etelä- ja pohjoispuolisista ojista. Näytteet on otettava kohdista, joissa otettava vesinäyte edustaa asfalttiasemalta ja alueen eteläpuolen varastokasojen alueelta purettavia hulevesiä. Näytteenoton yhteydessä on mitattava veden virtaama.

Vesinäytteistä on tutkittava vähintään kiintoaines, sameus, haju, sähkönjohtokyky, kokonaisorgaaniset aineet, pH sekä mineraaliöljy- (C10–C40), kokonaistyppi-, kokonaisfosfori-, BOD7- ja CODCr-pitoisuudet.

Mittausraportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittauksen toteutuksesta.

34. Asfalttiaseman hajupäästöjä on tarkkailtava hajupaneelilla tai muulla asianmukaisella menetelmällä. Ensimmäinen hajutarkkailu on toteutettava 30.9.2013 mennessä ja toinen tarkkailu vuoden kuluessa mahdollisen bitumisäiliöiden hönkäkaasujen käsittelyjärjestelmän käyttöönotosta. Joka tapauksessa hajupäästöjen tarkkailu on toistettava siten, että tulokset ovat käytettävissä lupamääräysten tarkistamishakemusta tehtäessä. Tarkkailut on toteutettava aktiivisena toiminta-aikana vallitsevan tuulensuunnan alapuolelta. Tarkkailujen aikana bitumisäiliön täytön on oltava käynnissä.

Hajutarkkailun toteutuksesta on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen selvityksen toteuttamista.

Hajutarkkailusta on tehtävä raportti. Jälkimmäisen tarkkailun raporttiin on liitettävä lisäksi esitys päästöjen jatkotarkkailutarpeesta. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa tarkkailun toteutuksesta.

Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta

Hallinto-oikeus on kumonnut 26.6.2013 antamansa välipäätöksen. Hallinto-oikeus on muuttanut aluehallintoviraston päätöstä siten, että toiminta saadaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta noudattamalla lupamääräyksiä sellaisina kuin ne ovat hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuina.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Menettely aluehallintovirastossa

A on esittänyt valituksessaan, että asianosaisia ei ole kuultu hakemuksen täydennyksistä, joten kyseessä on kuulemisvirhe. Lisäksi Hersti on katsonut, että kuulemisen jälkeisessä myöhemmässä vaiheessa luvan haku on ulotettu koskemaan myös murskaustoiminnan oleellista laajentamista. Kuulemista tästä ei ole tehty lainkaan.

Murskaustoiminnan osalta hallinto-oikeus toteaa, että hakija on 28.1.2011 päivätyssä lupahakemuksessaan esittänyt, että asfaltin valmistuksessa käytettävä kiviaines (alueelle tuotava louhe) ja kierrätysasfaltti murskataan hankealueella. Vuosittain alueella murskataan enimmillään 500 000 tonnia kierrätysasfalttia ja 100 000 tonnia kiviainesta. Murskauksessa käytetään siirrettävää murskaamoa, joka koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimesta sekä seuloista. Ylisuuri kiviaines rikotaan alueella. Näin ollen murskaustoiminta on luvanmukaisessa laajuudessa ollut mukana alkuperäisessä lupahakemuksessa, eikä hakemusta ole kuuluttamisen jälkeen muutettu.

Kuulemisen osalta hallinto-oikeus toteaa, että aluehallintovirasto on antanut hakemuksesta tiedon kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla 1.6.–1.7.2011 ja Tuusulan kunnan ilmoitustaululla 27.5.–1.7.2011. Kuulutus lupahakemuksesta on julkaistu myös Keski-Uusimaa-lehdessä. Aluehallintovirasto on antanut erikseen tiedon hakemuksesta niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Lupahakemusta on tämän jälkeen täydennetty 17.10.2011, 13.9.2012, 7.1.2013, 11.1.2013 ja 16.1.2013. Täydennykset ovat koskeneet muun muassa uusimpia melu- ja päästömittaustuloksia, tarkkailuraportteja sekä asfalttitehtaan teknisen kuvauksen tarkennusta.

Hallinto-oikeus katsoo, että laajassa ympäristölupahankkeessa hakemusta voidaan tietyiltä osin täydentää varsinaisen kuulutuksen jälkeenkin ilman, että täydennyksiä annetaan tiedoksi kaikille asianosaisille, kunhan kaikille asianosaistahoille on tiedotettu sellaisesta hakemuksesta, josta ilmenevät tiedot hankkeen ympäristövaikutuksista siten kuin ympäristönsuojelulain 35 §:ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen 3 luvun säännöksissä on edellytetty. Hallinto-oikeus katsoo, että asianosaisilla on ollut ympäristönsuojelulain mukaiset riittävät selvitykset käytettävissään hankkeesta jo kuulutusvaiheessa muistutusten ja vaatimusten tekemiseksi.

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta eli maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun ohella annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Asetusta asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (448/2010) sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena toimintaan, johon tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa.

Asetuksella kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) säädetään muun muassa luvanvaraisen kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista.

Hankkeen laatu ja sijainti

Lemminkäinen Infra Oy:n hakemus koskee Tuusulan kunnan Ruotsin­kylässä tiloilla Stenbacka RN:o 30:0 ja Sampo RN:o 7:70 sijaitsevan asfalttiaseman toiminnan olennaista muuttamista sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen 6.3.2001 antaman ympäristölupapäätöksen nro YS 200, sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden 15.1.2001 antamalla päätöksellä nro 02/0024/2 ja korkeimman hallinto-oikeuden 16.1.2003 antamalla päätöksellä taltionumero 85 muutettuna, lupamääräysten tarkistamista. Uudenmaan ympäristökeskuksen 6.3.2001 myöntämä ympäristölupa nro YS 200 on koskenut asfalttiaseman toimintaa, pala-asfaltin, betonin ja kiviaineksen murskausta sekä kiviaineksen louhintaa.

Toimintaa on haettu muutettavaksi siten, että asfalttia voidaan valmistaa vuosittain enintään 800 000 tonnia ja asfalttiasemalla voidaan vastaanottaa ja hyödyntää vuosittain enintään 500 000 tonnia kierrätysasfalttia ja 14 000 tonnia kivihiilen poltossa syntyvää lentotuhkaa. Hakemuksen mukaan alueella murskataan kierrätysasfaltin lisäksi sinne tuotavaa kiviainesta enintään 100 000 tonnia vuodessa ja varastoidaan jäteasfalttia kerrallaan yhteensä enintään 400 000 tonnia.

Asfalttiasema koostuu kahdesta itsenäisesti toimivasta tuotantolinjasta. Kumpikin tuotantolinja pystyy tuottamaan sekä normaalia että kierrätysasfalttia. Kesäaikana molemmat linjat toimivat pääsääntöisesti samanaikaisesti. Talviaikana linjat toimivat vuorotellen siten, että yksi linja on käytössä ja toinen kausihuollossa.

Asfalttiaseman kuumennusrumpujen polttoaineena käytetään maakaasua. Murskaamo toimii kevyellä polttoöljyllä. Kiviainesta ja kierrätysasfalttia varastoidaan kuormausetäisyydellä asfalttitehtaan alueen etelä- ja itäosassa olevilla varastokentillä. Varastokasat sijaitsevat kallio-/murskepohjan päällä. Varastokasat sijoitetaan laitosten ja asutuksen väliin siten, että ne suojaavat asutusta melu- ja pölyvaikutuksilta. Varastokasoja ei kateta. Bitumia säilytetään kahdeksassa 100 m3:n lämpöeristetyssä terässäiliössä. Bitumisäiliöt ovat yhtenäisen betonilaatan päällä. Betonilaatan ympäristö on asfalttipäällysteinen ja varustettu öljynerotuskaivolla. Selluloosakuitu varastoidaan 20 m3:n, lentotuhka 140 m3:n ja kalkkifilleri 100 m3:n umpisäiliöissä.

Asfaltin valmistuksessa käytettävä kiviaines (alueelle tuotava louhe) ja kierrätysasfaltti murskataan hankealueella sille varatulla alueella. Ylisuuri kiviaines rikotaan iskuvasaralla ennen varsinaista murskausta. Murskauksessa käytetään siirrettävää murskaamoa.

Kierrätysasfaltin murskauksessa käytetään iskupalkkimurskainta, jonka rakenne on syöttö- ja purkuaukkoineen umpinainen.

Asfalttiasema sekä kierrätysasfaltin ja kiviaineksen murskauslaitokset ja ainesten vastaanotto saavat toimia ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 07.00–20.00 pois lukien yleiset juhlapyhät. Asfalttiasema saa toimia toukokuusta syyskuuhun vuorokauden ympäri.

Asfalttitehtaan piha-alue on asfaltoitu. Päällystetyn alueen hulevesimääräksi on arvioitu noin 17 160 m3/a. Piha-alueelle kertyvät sadevedet johdetaan öljynerottimien kautta sadevesiviemäriin, josta vedet ohjautuvat alueen pohjoispuolella sijaitsevan avo-ojan kautta lopulta Tuusulanjokeen. Asfalttitehtaan piha-alueilla ei siis muodostu pohjavettä. Kiviaineksen ja kierrätysasfaltin varastoalueet ovat päällystämättömiä. Päällystämättömiltä alueilta on arvioitu lähtevän vesiä noin 16 120 m3/a ja suurin osa virtaa etelään päin. Katselmuksella saadun tiedon mukaan pala-asfaltit ovat osittain asfaltin päällä, valmiiksi murskattu asfaltti on kokonaan asfaltin päällä.

Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat Mätäkiven (nro 0185802) ja Lentoaseman (nro 0109204) I luokan pohjavesialueet, joista ensin mainittu sijaitsee hankealueesta noin 0,2 km koilliseen ja jälkimmäinen hankealueesta noin 1,4 km etelään.

Päijänne-tunneli sijaitsee asfalttitehtaan länsipuolella noin 1,7 kilometrin etäisyydellä.

Hankkeen mukainen toiminta kasvattaa liikennettä alueella. Asfalttitehtaan liikenne koostuu kierrätysasfaltin, valmiin asfaltin sekä kiviaineksen kuljetuksista. Kuljetukset tehdään täysperävaunurekoilla ja kuorma-autoilla pääasiassa asfalttitehtaan käyntiaikana. Kiviaines- ja bitumikuljetuksia voi olla myös muuna aikana. Enimmillään kierrätysasfaltin tuontia on 18 750 käyntikertaa vuodessa, täyteaineen tuontia 124, bitumin tuontia 800, työkoneiden polttoaineiden tuontia 35, kiviainesten tuontia 7 500 ja asfaltin vientiä 28 000 käyntikertaa vuodessa. Liikennöinti hankealueelle tapahtuu Tuusulanväylältä Kulomäentien, Puusepäntien ja Artesaaninkujan kautta.

Toiminta-aluetta lähin asuinalue on Sammonmäen pientaloalue suojaviheralueen ja Puusepäntien pohjoispuolella. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 150 m:n etäisyydellä hankealueen rajasta. Lisäksi Laurenin pientaloalueella osoitteessa Lemmintie 4 sijaitsee vanhusten ja vammaisten palveluasumista tarjoava yksityinen hoitokoti, jonka etäisyys toiminta-alueen pohjoisreunaan on noin 150 m ja asfalttitehtaan laitosrakenteisin noin 300 m. Pohjoisen suunnalla sijaitsee myös Huhtariihen asuinalue, lähimmillään noin 500 m:n etäisyydellä. Toiminta-alueesta noin 700 m lounaaseen sijaitsee Mäkiniitun alue, jossa on pääosin vapaa-ajan asuntoja. Idän suunnalla hankealuetta lähin asuinalue sijaitsee Tuusulanväylän itäpuolella noin 2 km etäisyydellä. Edellä lueteltujen asuinalueiden lisäksi hankealueen ympäristössä on muutamia yksittäisiä asuinkiinteistöjä.

Kaavoitus

Hankealueella on voimassa asemakaava Sammonmäki II, joka on tullut lainvoimaiseksi 26.10.2006. Asemakaavassa hankealue on osoitettu pääosin teollisuus- ja varastoalueeksi merkinnällä T ja toimitilarakennusten käyttöön merkinnällä KTY. Vireillä olevalla osayleiskaavalla ei ole merkitystä asian ratkaisemisessa.

Hankkeen ympäristövaikutuksista saatu selvitys

Lemminkäinen Infra Oy:n Tuusulan Sammonmäen asfalttitehdashankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. YVA-selostuksen mukaan asfalttitehtaan alueelta lähtevät hulevedet voivat sisältää ajoittain runsaasti kivipölystä irtoavaa kiintoainesta. Kalliomurskeen läjitysalueelta aiheutuva typpikuormitus voi hieman lisätä laskuojien ravinteisuutta. Kierrätysasfaltista ei arvioida aiheutuvan haitta-aineiden liukenemista haitallisessa määrin veteen.

Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Selvitysten mukaan asfalttitehtaan alueelta pohjavesi virtaa todennäköisesti eteläkaakkoon ja mahdollisesti myös luoteeseen. Näin ollen yhteys Mätäkiven pohjavesialueeseen on epätodennäköinen johtuen välissä olevasta kallioselänteestä. Lentoaseman vedenottamo sijaitsee asemasta noin kaksi kilometriä etelään ja alueelta on Lentoaseman pohjavesialueelle todennäköisesti virtausyhteys. Asfalttitehtaan ympäristöön on asennettu viisi pohjavesiputkea, joiden pohjaveden pinnan korkeutta ja laatua on lupamääräyksen 31 mukaisesti tarkkailtava. Pohjavesien muodostumisen asfaltoitujen alueiden ulkopuolella arvioidaan olevan erittäin vähäistä, joten hankkeen ei arvioida heikentävän pohjaveden laatua tai määrää.

Päijänne-tunneli sijaitsee asfalttitehtaan länsipuolella noin 1,7 kilometrin etäisyydellä. Selvitysten perusteella pohjaveden pinta on tunnelin läheisyydessä havaittu tasolla +44,05. Päijänne-tunnelissa vallitsee normaalissa käyttötilanteessa ylipaine, vedenpaineen ollessa tasolla noin +42.

Asfalttitehtaan alueelta pohjavedet purkautuvat Huhtariihen ojan painanteeseen tai Huhtariihen ojaan, jolloin pohjaveden painetaso on Huhtariihen ojan tasolla eli noin +39–+39,5. Tästä syystä Päijänne-tunnelin normaalissa käyttötilanteessa hankealueen pohjavedet eivät voi kulkeutua Päijänne-tunneliin.

Veden paineen Päijänne-tunnelissa laskiessa eivät hankealueen pohjavedet kulkeudu Päijänne-tunneliin, sillä pohjaveden päävirtaus noudattaa pintavesien virtaussuuntaa. Sillä kohdin, jolla hankealueen pintavedet päätyvät Tuusulanjokeen, Päijänne-tunneli kulkee Tuusulanjoen länsipuolella.

YVA-selostuksen arvion mukaan pölyäminen lisääntyy toiminnan laajetessa. Liikennemäärien lisääntyessä myös liikenteestä aiheutuva pölyäminen lisääntyy. Hankkeesta aiheutuu hiukkaspäästöjä ilmaan pistelähteistä, kuten asfalttiaseman poistokaasupiipuista ja kiviaineksen ja kierrätysasfaltin murskauksesta, sekä hajapäästöinä, kuten liikenteestä sekä kiviaineksen ja kierrätysasfaltin käsittelystä.

Asfalttitehtaan hiukkaspäästöistä tehdyn leviämismallinnuksen (Ramboll 2009) mukaan asfalttitehtaan hiukkaspäästöt eivät yksinään tai alueen ilman laadun taustapitoisuuden kanssa ylitä hiukkasille asetettuja ohje- tai raja-arvoja. Kierrätysasfaltin murskaukseen käytettävän iskupalkkimurskaimen toiminnasta aiheutuvan kokonaishiukkaspitoisuuden on mittauksen ja leviämismallin perusteella arvioitu laskevan alle sallitun rajan alle 200 metrin päässä ja 10 µm:n hiukkaspitoisuuden alle 100 metrin päässä (AX-Suunnittelu 11.6.2010). Kiviaineksen murskauksesta aiheutuvaa pölyä ei ole mitattu. Kierrätysasfaltin murskauksesta aiheutuu vähemmän pölyä kuin kiviaineksen murskauksesta. Vaikka YVA-selostuksen mukaan hiukkasille asetettujen ohje- tai raja-arvojen ylittymistä ei pidetä todennäköisenä pelkkien pistemäisten lähteiden hiukkaspäästöjen vaikutuksesta, ylittyminen on mahdollista yhdessä murskauksesta ja liikenteestä muodostuvan pölyn kanssa.

Käytettäessä kierrätysasfalttia asfaltinvalmistuksen raaka-aineena muodostuu prosessissa PAH- ja VOC-yhdisteitä. VOC-yhdisteistä bentseenille on asetettu terveysperusteinen vuosiraja-arvo. Tehdyn leviämismallin mukaan asfalttitehtaan bentseenipäästöjen aiheuttama keskimääräinen vuosipitoisuus ei ylitä raja-arvoa lähimmillä asuinalueilla ollen suurimmillaankin 2 % raja-arvosta. VOC-päästöjen arvioinnissa käytettiin bentseenin leviämismallia ja todettiin, että asfalttitehtaan VOC-päästöillä ei arvioida olevan merkittävää haittaa lähialueen asukkaille.

Asfalttitehtaan poistokaasujen PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreenille on lainsäädännössä annettu ulkoilman tavoitearvo. Tehtyjen mittausten (AX-Suunnittelu 17.12.2009) mukaan poistokaasuissa ei esiintynyt analyysitarkkuuden ylittäviä määriä bentso(a)pyreeniä. Mittausraportissa todetaan, ettei tavoitearvopitoisuus todennäköisesti ylity lähialueella, vaikka pitoisuus olisi juuri analyysitarkkuuden rajalla.

YVA-selostuksen mukaan hankkeen vaikutuksesta arvellaan hajuhaitan jonkin verran lisääntyvän alueella. Haitan arvioitiin voivan aiheutua etupäässä maanpinnan lähellä vapautuvista hajupäästöistä.

Asfalttiaseman hajupäästöjä on mitattu normaalia ja kierrätysasfalttia tehtäessä (AX-Suunnittelu 12.10.2009). Näytteet on otettu savukaasujen poistokanavasta. Savukaasujen haju oli melko voimakas varsinkin kierrätysasfaltilla. Hajupaneelin analyysin perusteella laskettu hajupitoisuus oli 480 hy/Nm3 kierrätysasfalttia tehtäessä. Normaaliasfaltilla hajupitoisuus oli 340 hy/Nm3.

Asfalttiaseman hajupäästöjen leviämistä on arvioitu leviämismallilla (AX-suunnittelu 15.12.2009), jossa otettiin huomioon molempien asemalinjojen savukaasujen hajupäästöt. Laskelman tuloksia verrattiin saksalaisiin ohjearvoihin, joiden mukaan hajua saa esiintyä asuin- ja haja-asutusalueella enintään 10 % vuoden kokonaistunneista ja teollisuusalueilla ja muilla vastaavilla alueilla 15 %. Laskelmassa kynnysarvon 0,25 hy/m3 ylitys tulkittiin hajutunniksi. Leviämismallin laskelmien mukaan asfalttiasema ei aiheuta hajuja lähiympäristössä. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mahdollisia hajapäästöjä.

Asfalttitehdasalueen ympäristössä on mitattu toiminnan aiheuttamaa melua vuosina 2007 ja 2009–2012 lupaehdoissa määritellyissä mittauspisteissä osoitteissa Lemmintie 4 ja Puusepäntie 9. Lisäksi melutasoa on mitattu osoitteessa Ruohosentie 1. Vuonna 2009 on tehty myös toimintojen lähtömelutasojen ja tehtaan välittömän lähiympäristön melutasojen mittauksia. Mittauksia on tehty asfalttiaseman linjojen sekä asfaltin- ja kalliomurskauksen aiheuttamasta melusta yhdessä ja erikseen. Mittauksissa on todettu päiväajan melutason ohjearvojen pääsääntöisesti alittuneen. Yöajan ohjearvo on mittausten mukaan alittunut tai ollut ohjearvon tasolla. Vuoden 2012 mittauksissa todettiin melutason olevan päiväohjearvon tasolla mittauspisteessä Lemmintie 4, kun muun ohella iskupalkkimurskain oli toiminnassa. Rikotuksesta ympäristössä aiheutuvaa melua ei ole mitattu.

Muutetut lupamääräykset

Lupamääräykset 9 ja 26

Selvitysten perusteella ei ole poissuljettu, etteikö murskauksesta ja muista pölyämistä lisäävistä toimista, kuten liikenteestä hankealueella aiheutuisi hiukkasille asetettujen ohje- ja raja-arvojen ylittymistä lähimmillä asuinalueilla etenkin epäedullisissa sääolosuhteissa, kuten kuivalla säällä ja kovalla tuulella. Liikennemäärät kasvavat alueella hankkeen seurauksena merkittävästi. Toiminnan harjoittaja on ilmoittanut huolehtivansa liikennöintialueiden puhtaudesta muun muassa märkäharjaamalla alueita tarvittaessa. Hallinto-oikeuden katselmuksella oli havaittavissa, että kentille kertyy kunnossapidosta huolimatta kiviainesta, joka jauhautuu alueella olevan raskaan liikenteen johdosta. Lisäksi oli havaittavissa asfalttiasemien koteloinneista huolimatta syntyvän hienojakoista pölyä asemien alueella. Lupamääräyksissä on asetettu velvoitteita kunnossapidosta ja tarkkailusta. Hallinto-oikeus katsoo, että hajapäästöillä on toiminnan laajuus huomioon ottaen keskeinen merkitys. Hiukkaspäästöt saattavat epäedullisissa sääolosuhteissa levitä kauas. Hajapäästöjen vähentämisessä keskeistä on muun ohella kunnossapito. Hallinto-oikeus on tästä syystä ja asutukselle hiukkaspäästöistä aiheutuvan haitan estämiseksi muuttanut lupamääräyksiä 9 ja 26.

Lupamääräys 12 a

Bitumin varastointi- ja käsittelylämpötilan ollessa mahdollisimman alhainen vältetään rikkivedyn ja hiilivetyjen tarpeeton muodostuminen ja siten hajuyhdisteiden pääsy ilmaan. Varastointilämpötila on muutoinkin syytä pitää mahdollisimman kaukana bitumin leimahduspisteestä. Tarpeettoman korkea lämpötila lisää myös energian kulutusta.

Lupamääräys 30

Lupapäätöksessä ei ole määrätty alueen päästö- ja vaikutustarkkailussa tarkkailemaan aseman alueelta eteläsuuntaan purkautuvien pintavesien laatua. Selvitysten perusteella eteläsuuntaan purkautuvilla vesillä saattaa olla hydraulinen yhteys Lentoaseman pohjavesialueelle. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista myös etelän suuntaan. Tästä syystä hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 30 myös aseman alueelta eteläsuuntaan purkautuvien pintavesien tarkkailun.

Lupamääräys 34

Asfalttiaseman toiminnoista aiheutuu hajuhaittaa, joka on tunnistettavissa bitumin hajuksi. Hankkeesta aiheutuvan hajuhaitan arvioidaan jonkin verran lisääntyvän toiminnan laajentuessa. Asfalttiaseman savupiippujen poistokaasujen ei hajupäästöistä tehdyn leviämismallin mukaan todettu aiheuttavan hajuhaittaa ympäristössä. Maanpinnan lähellä vapautuvista hajapäästöistä voi kuitenkin aiheutua hajuhaittaa. Asemalla on kahdeksan bitumisäiliötä, joista jokaisen tilavuus on 100 m3. Hajupäästöjä aiheutuu bitumisäiliöistä etenkin niitä täytettäessä. Hajupäästöjä aiheutuu myös asfaltin kuormaamisessa. Hajupäästöjen vähentämisestä on annettu lupamääräykset 12, 12 a ja 13. Lupamääräyksessä 34 on määrätty hajupäästöjen tarkkailusta. Hallinto-oikeus katsoo, ottaen huomioon, että hajuhaitan oletetaan hankkeen myötä lisääntyvän, valituksissa hajuhaitan esiintymisestä esitetty sekä asutuksen läheisyys, että tarkkailu on joka tapauksessa tehtävä toistamiseen ennen lupamääräysten tarkistamishakemusta. Hakemusta tehtäessä on oltava selvillä, missä määrin hajuhaitta on mahdollisesti lisääntynyt toiminnan laajentuessa. Muutoin ei hajua koskevia lupamääräyksiä ole tässä vaiheessa tarpeen tarkistaa.

Hylätyt vaatimukset

Melua koskevat vaatimukset

Toiminnasta aiheutuu melua erityisesti kierrätysasfaltin ja kiviaineksen murskauksesta, kivi- ja kierrätysasfaltin käsittelystä sekä liikenteestä ja vähäisemmässä määrässä asfalttiaseman toiminnasta. Kiviainesten murskaamiseen liittyy ylisuurien lohkareiden rikotusta. Pääosa murskauksesta on kierrätysasfaltin murskausta, josta aiheutuva meluhaitta on selvitysten mukaan vähäisempää kuin kiviaineksen murskaamisesta. Ulkopuolelta tuleva kiviaines on pääsääntöisesti murskattua. Asfalttiasema on verhoiltu teräspoimulevyillä ja asutuksen ja asfalttiaseman väliin on rakennettu meluvalli. Murskaustoiminnot on sijoitettu uudelleen kauemmas asutuksesta. Meluselvitysten perusteella toiminnalle asetetut meluraja-arvot eivät ylity. Kiviaineksen louhinta alueella on loppunut. Suurin osa käytettävästä kiviaineksesta tuodaan alueelle valmiiksi murskattuna.

Ottaen huomioon edellä todettu, sallituista melutasoista, melun mittaamisesta ja toiminta-ajoista annettuja lupamääräyksiä on pidettävä riittävinä melusta aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Asfalttiasemalta ilmaan tulevia päästöjä koskevat vaatimukset

Asfalttiaseman savukaasujen hiukkaspitoisuus on lupamääräyksen 8 mukaan ilmoitettava tietyssä happipitoisuudessa. Näin ilmoitettuna mittaustulos on aina vertailukelpoinen riippumatta savukaasujen todellisesta happipitoisuudesta mittaushetkellä. Mittaustuloksen oikeellisuuden vuoksi ei ole tarpeen asettaa hiukkaspäästöille kokonaispäästörajaa kg/h. Asfalttiasemalla tehtyjen hiukkaspäästömittausten mukaan asfalttiaseman savukaasujen hiukkaspitoisuudet ovat olleet alhaiset ja alittaneet niille asetetun raja-arvon. Hiukkaspäästöjen leviämismalliselvityksen mukaan asfalttiaseman aiheuttamat hiukkaspitoisuudet taustapitoisuudet huomioon ottaen ovat korkeimmillaan 30 % vuorokausiraja-arvosta. Korkein mahdollinen vuorokausipitoisuus lähimmillä asuinkiinteistöillä on mallilaskelman mukaan noin 70 % ohjearvon mukaisesta kuukauden toiseksi suurimmasta vuorokausiarvosta. Näin ollen asfalttiaseman poistokaasujen hiukkaspitoisuuksista ei selvitysten mukaan aiheudu merkittävää haittaa ympäristössä. Hiukkaspäästöille ei ole tästäkään syystä tarpeen asettaa kokonaispäästörajaa.

Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan asfalttiaseman VOC- ja PAH-yhdisteiden päästöillä ei ole merkittävää haittaa lähialueen asukkaille. Ottaen huomioon hakemuksesta saatu selvitys kierrätysasfaltin savukaasujen käsittelystä sekä lupamääräys 8, ei VOC- tai PAH-päästöistä ole tarpeen antaa määräyksiä.

Asfalttiaseman savukaasuista on mitattu korkeita hiilimonoksidipitoisuuksia. Ottaen huomioon, että hiilimonoksidi hapettuu nopeasti ulkoilmassa, ei ole kuitenkaan todennäköistä, että päästöistä aiheutuisi terveyshaittaa ympäristön asutukselle.

Pölypäästöjä koskevat vaatimukset

Hakemuksen mukaan murskauksesta aiheutuvan pölyämisen ehkäisyyn käytetään muun muassa kotelointeja, peitteitä ja kastelua. Päällystetyt alueet pestään tarvittaessa. Kiviaineksen kuivauksen pölyt käsitellään tekstiilisuodattimella. Ottaen huomioon pölyntorjuntatoimenpiteet, pölyhaitan ehkäisemiseksi annetut lupamääräykset ja niihin hallinto-oikeudessa tehdyt muutokset ei lupamääräyksiä ole tarpeen muutoin muuttaa.

Hajuhaittaa koskevat vaatimukset

Hakemuksen mukaan hajuhaittaa voi aiheutua erityisesti hajapäästöistä. Ottaen huomioon lupamääräykset 12–13 ei hajupäästöjen vähentämiseksi ole tässä vaiheessa tarpeen antaa muita määräyksiä.

Bitumin haitallisuus pinta- ja pohjavesille

Bitumia säilytetään alueella kahdeksassa 100 m3:n lämmitettävässä säiliötornissa. Normaaliolosuhteissa bitumi on jähmeää ja siirtoja varten sitä on lämmitettävä. Bitumin varastointi ei itsessään aiheuta päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Bitumia ei ole luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi kemikaaliksi. Mahdollisissa onnettomuustilanteissa bitumi jähmettyy nopeasti, eikä imeydy maaperään. Bitumista ei näin ollen ennalta arvioiden aiheudu haittaa pinta- tai pohjavesille.

Vakuutta koskevat vaatimukset

Ympäristöluvassa on asetettu 10 000 euron vakuus toiminnan saatua luvan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Hallinto-oikeus viittaa aluehallintoviraston perusteluihin ja katsoo, että asetettu vakuus on riittävä. Hallinto-oikeus toteaa valituksen johdosta, ettei ympäristöluvassa ole käsitelty alueen maaperän tai pohjaveden tilan mahdollisesti edellyttämiä puhdistustoimia, jotka käsitellään tarvittaessa eri prosessissa ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 luvun säännösten mukaisesti.

Vaatimukset, jotka koskevat ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohtia

Valituksessa on esitetty vaatimus, että lupa-asia on käsiteltävä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohtien mukaisesti. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, että hakemuksen mukaisessa toiminnassa ei ole kyse ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamasta kemianteollisuudesta tai 5 kohdan tarkoittamasta kemikaalien tai polttoaineiden valmistuksesta, varastoinnista, käytöstä tai käsittelystä.

Tuotannon kokonaismäärä sekä toiminta-alueella varastoitavien aineiden ja alueelle tuotavan kiviaineksen kokonaismäärä

Valituksen mukaan tuotantoa ei ole rajattu ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaisesti, koska lupamääräyksestä 1 puuttuvat sallittu tuotannon kokonaismäärä, varastoitavat sideaineet ja polttoaineet, bitumiemulsion valmistusmäärät ja alueelle tuotavan kiviaineksen määrätiedot. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, että edellä mainitut tiedot tuotannon ja varastoinnin kokonaismääristä sisältyvät Lemminkäinen Infra Oy:n tekemään ympäristölupahakemukseen. Koska ympäristölupahakemuksessa ilmoitetut tiedot sitovat luvanhakijaa, ei myönnettyä ympäristölupaa ole tarpeen tältä osin täydentää.

Hiukkaspäästöjen tarkkailu

Lupamääräyksen 33 mukaan alueen toiminnoista aiheutuvien hiukkaspäästöjen vaikutus lähialueen ilmanlaatuun on selvitettävä kertaluonteisesti jatkuvatoimisella vähintään 90 vuorokauden mittausjaksolla. Kun otetaan lisäksi huomioon hallinto-oikeuden antamat määräykset pölyntorjunnasta ja tarkkailusta toiminta-alueella, hallinto-oikeus pitää hiukkaspäästöjen tarkkailusta annettuja määräyksiä riittävinä.

Vuollejokisimpukka

Toiminta-alue sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä Tuusulanjoesta, jossa on todettu esiintyvän Vuollejokisimpukkaa. Kun otetaan huomioon toiminnan vaikutuksista pintavesiin saatu selvitys sekä lupamääräyksessä 30 annetut pintavesien tarkkailua koskevat määräykset, toiminta ei etukäteen arvioiden vaaranna Tuusulanjoen vuollejokisimpukan elinolosuhteita.

Hylätyt vaatimukset muilta osin

Muutoin hallinto-oikeus viittaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen perusteluihin.

Johtopäätös

Ottaen huomioon asfalttiaseman toiminnoista ja niiden ympäristövaikutuksista saatu selvitys, ei hakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta sitä lupamääräysten ja hallinto-oikeuden niihin tekemien muutosten mukaisesti harjoitettaessa aiheudu kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Toimintaa ei ole myöskään sijoitettu ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin tai ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin tarkoittamien asetusten vastaisesti.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Koska hankkeessa on kysymys olemassa olevan toiminnan jatkamisesta, hallinto-oikeus katsoo, että edellytykset myöntää lupa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ovat täyttyneet. Koska hallinto-oikeus on muuttanut ympäristöluvan lupamääräyksiä, on lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta täydennetty vastaamaan ratkaisua pääasiassa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 35 § 2 momentti, 41, 42, 43, 101 ja 101 a §

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 momentti

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (448/2010)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaakko Kellosalo, Merja Kivistö, joka on myös esitellyt asian, Pirjo-Liisa Saloranta ja Juha Väisänen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on vaatinut valituksessaan, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.

Valittaja on uudistanut valituksessaan hallinto-oikeudelle lausumansa ja esittänyt vaatimustensa tueksi lisäksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on sivuuttanut valitusperusteet ja ratkaissut asian hakijan esittämän selvityksen perusteella.

Toiminnan sijoituspaikka on sama kuin asiassa, jossa aluehallintovirasto on päätöksellään 18.10.2011 nro 116/2011/1 määrännyt ympäristölupahakemuksen raukeamaan. Asian käsittely on jätettävä mainitun päätöksen mukaisesti sikseen.

Hakemus on puutteellinen, asiaa ei ole selvitetty, eikä lupaharkinta ole lainmukainen. Lupaharkintaan kuuluvia seikkoja ei voida jättää tarkkailun ja jälkivalvonnan varaan.

Hakemus on koskenut vain asfalttiasemaa. Lupaa ei ole haettu kivenlouhimolle eikä murskaamolle, joten viranomainen on ympäristöluvan noilta osin myöntäessään ylittänyt toimivaltansa. Luvan myöntämisen edellytyksiäkään ei noilta osin ole.

Lemminkäinen Infra Oy:n 6.3.2001 myönnetyn ympäristöluvan perusteella harjoittaman louhinnan on ilmoitettu päättyvän 1.7.2011 mennessä. Louhinnan päätyttyä ja irrotetun louheen tultua murskatuksi 6.3.2001 myönnetyn ympäristöluvan mukaisen toiminnan voidaan katsoa päättyneen. Jos louhetta tuodaan muualta murskattavaksi, kysymys on aiemmasta selvästi poikkeavasta, huomattavasti laajamittaisemmasta ja ympäristövaikutuksiltaan pahemmasta toiminnasta, johon olisi haettava uusi ympäristölupa.

Hakemuksesta kuulutettaessa esillä olleet selvitykset osoittavat, ettei ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä tässä tapauksessa ole. Kun lupa on kuitenkin myönnetty, täydennysten on tullut olla hakemuksen ratkaisun kannalta olennaisia ja asianosaisia olisi tullut niistä kuulla.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 3 §:ssä edellytettyä 300 metrin vähimmäisetäisyyttä häiriintyvään kohteeseen ei tässä tapauksessa ole.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan hiukkasten ohje- ja raja-arvot voivat läheisillä asuinalueilla ylittyä. Toiminnan laajentamisen vaikutukset terveyteen ja viihtyisyyteen ovat siten merkittäviä. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissakin on todettu, ettei ohje- ja raja-arvojen ylittyminen lähimmillä asuinalueilla ole poissuljettua etenkään olosuhteiden ollessa epäedullisia, kuten kuivalla säällä ja kovalla tuulella. Tähän nähden hallinto-oikeuden päätelmä, ettei ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua pilaantumista kuitenkaan aiheudu, ei ole looginen.

Hajusta aiheutuva rasitus on ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa mainitulla tavalla kohtuuton.

Asfalttiaseman päästöjen häkäpitoisuus kierrätysasfalttia valmistettaessa on mittausraportin mukaan suuri. Kierrätysasfaltin hyödyntämisen lisääminen jopa 25-kertaiseksi olennaisesti pahentaa toiminnasta aiheutuvaa terveyshaittaa.

Mallinnusten mukaan melu voi joissain kohteissa ylittää ohjearvot. Hallinto-oikeuden päätös ei ole asianomaisten säännösten mukainen siltä osin kuin ratkaisua on perusteltu ohjearvojen pääsääntöisellä alittumisella. Murskaustoiminnan merkittävän laajentamisen vuoksi rikotusta tarvitaan aiempaa enemmän. Rikotusta tehtäessä käytettävästä iskuvasarasta aiheutuu myös tärinää.

Alueella voimassa oleva asemakaava on vanhentumassa. Osayleiskaavan laatiminen on kesken. Kysymyksessä oleva toiminta voi vaikeuttaa kaavoitusta.

Lupamääräyksessä 1 ei ole mainintaa sallitun tuotannon kokonaismäärästä, varastoitavista sidos- ja polttoaineista, bitumiemulsion valmistusmääristä eikä alueelle tuotavan kiviaineksen määristä. Tuotantoa ei siten ole ympäristönsuojelulain 43 §:ssä edellytetyllä tavalla rajoitettu ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Lupamääräyksessä 8 ei ole rajoitettu hiukkaspäästöä, vaan ainoastaan sen pitoisuutta. Hiukkaspitoisuutta voidaan alentaa lisäämällä mittauksen ajaksi ilmavirtausta rummussa. Ympäristönsuojelulain 43 §:ssä on edellytetty tarpeellisia määräyksiä muun muassa päästöistä ja päästöraja-arvoista. Päästöraja-arvon asettaminen (kg/h) on tarpeellista myös sen vuoksi, ettei tuotannon määrää ole rajoitettu. Raja-arvon puuttuessa lupa sallii käytännössä rajoittamattomat pölypäästöt. Hallinto-oikeus on virheellisesti katsonut lupamääräyksen 8 mukaisesti ilmoitetun mittaustuloksen aina vertailukelpoiseksi. Hiukkaspäästöjen leviämistä kuvaavalla mallilla saadut tulokset ovat vain suuntaa antavia, eikä tuloksia voida käyttää todellisia päästöjä koskevien päätelmien perusteena. Määräykset päästöraja-arvoista ja tarkkailusta ovat tässä tapauksessa tarpeellisia.

Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta olisi tullut ottaa huomioon. Vaikka raja-arvojen ylittyminen pelkästään pistemäisistä lähteistä peräisin olevien hiukkaspäästöjen vaikutuksesta ei arviointiselostuksen mukaan ole todennäköistä, mainitut päästöt yhdessä murskauksesta ja liikenteestä aiheutuvan pölyn kanssa voivat johtaa raja-arvojen ylittymiseen. Tuusulan tekninen lautakunta on edellyttänyt, että toiminnassa käytetään A-luokan murskausasemaa.

Selvitykset toiminnan vaikutuksista Päijänne-tunneliin ovat välttämättömiä, koska toiminta-alueen maaperään on päässyt liuotinaineita.

Vaikka osa bitumiemulsiota valmistettaessa käytettävistä lisäaineista on ollut pohjavedelle haitallisia myrkkyjä, lupa-asiaa ei ole käsitelty ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 4 tai 5 kohdan mukaisesti.

Kierrätysasfaltin varastointialueet sijaitsevat vain 200 metrin päässä Mätäkiven pohjavesialueesta. Purettavilta liikennealueilta tuotavassa asfaltissa voi olla epäpuhtauksia. Lupamääräys 2 ei estä epäpuhtaan asfaltin tuontia. Jos varastoitua asfalttia ei kateta, mahdolliset epäpuhtaudet pääsevät maaperään. Pohjavesialueen läheisyyden vuoksi asia olisi mahdollisesti edellyttänyt vesilain mukaista käsittelyä.

On myös tärkeää, että ympäristöluvassa annetaan kaivannaisjätettä koskevia määräyksiä.

Lupamääräykseen 24 sisältyvää velvoitetta, jonka mukaan pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa toiminta on keskeytettävä, ei tulla noudattamaan. Tarkistukset ja huollot tehdään vasta toiminnan tauottua riittävän pitkäksi ajaksi. Pölynpoistojärjestelmän rikkinäisyys jää helposti huomaamatta.

Jos lupamääräyksessä 26 on tarkoitettu, että pinnoite halkeilee, ei ole perusteita olettaa, etteivät toiminta-alueen hulevedet pääse pohjaveteen.

Savukaasujen lämpötilan muuttumista tuskin havaitaan lupamääräyksen 27 mukaisessa seurannassa.

Lupamääräys 29 ei palvele pölystä aiheutuvan terveyshaitan estämistä. Toiminnan aiheuttamaa pölyämistä olisi selvitettävä mittaamalla pölyä asutuksen kohdalla jatkuvasti eikä kolmen vuoden välein. Tarkkailun ei myöskään ole edellytetty koskevan hiilimonoksidia.

Lupamääräyksen 32 perustelu, jonka mukaan osoitteessa Ruohosuontie 1 ei tarvitse tehdä melumittauksia, koska hakija on hankkinut asianomaisen kiinteistön omaan käyttöönsä, ei ole lainmukainen.

Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamasta lausunnosta ilmenee, että hankkeen vaikutuksia Tuusulanjoessa esiintyvään vuollejokisimpukkaan ei ole pystytty arvioimaan luotettavasti ja että arviointia on tuolta osin syytä täydentää. Täydennys on kuitenkin tekemättä esimerkiksi bitumiemulsion lisäaineiden mahdollisen maahan pääsyn ja valumavesien vaikutusten osalta.

Koska lupamääräyksessä 1 ei ole mainintaa tuotantomäärästä, ei voida todeta, milloin toimintaa laajennetaan olennaisesti niin, että siihen tarvitaan uusi ympäristölupa.

Hallinto-oikeuden päätöksessä ei sovellettuna oikeusohjeena ole mainittu ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momenttia, joka on asiassa keskeinen, koska hakemuksen mukaan kyse on toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Asetusta 800/2010 ei tässä tapauksessa sovelleta, koska hakemus ei koske asetuksessa säänneltyjä toimintoja.

Ympäristölupa on tarpeen tarkistaa uuden lainsäädännön mukaiseksi. Palauttaminen uudelleen käsiteltäväksi edistäisi asianmukaisemman päätöksen saavuttamista ja muutoksenhakijan oikeuksien huomioon ottamista.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on lausunnossaan viitannut asiassa annettuihin päätöksiin ja hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja katsonut, ettei valituksessa ole tuotu esiin sellaisia uusia seikkoja, joiden perusteella valitus olisi miltään osin hyväksyttävä.

Lemminkäinen Infra Oy on antanut selityksen ja vaatinut, että valitus hylätään.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Hallinto-oikeuden muuttamaa lupamääräyksen 34 ensimmäistä kappaletta muutetaan. Tällä päätöksellä muutettuna lupamääräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti (muutos kursiivilla):

"34. Asfalttiaseman hajupäästöjä on tarkkailtava hajupaneelilla tai muulla asianmukaisella menetelmällä. Ensimmäinen hajutarkkailu on toteutettava 30.9.2013 mennessä ja toinen tarkkailu vuoden kuluessa mahdollisen bitumisäiliöiden hönkäkaasujen käsittelyjärjestelmän käyttöönotosta. Joka tapauksessa hajupäästöjen tarkkailu on toistettava siten, että tulokset ovat käytettävissä 31.12.2017 mennessä. Tarkkailut on toteutettava aktiivisena toiminta-aikana vallitsevan tuulensuunnan alapuolelta. Tarkkailujen aikana bitumisäiliön täytön on oltava käynnissä.

Hajutarkkailun toteutuksesta on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen selvityksen toteuttamista.

Hajutarkkailusta on tehtävä raportti. Jälkimmäisen tarkkailun raporttiin on liitettävä lisäksi esitys päästöjen jatkotarkkailutarpeesta. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa tarkkailun toteutuksesta."

2. Valitus hylätään enemmälti. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.

3. Lausuminen hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 71 §:n säännökset lupamääräysten tarkistamisesta on kumottu 1.5.2015 alkaen lailla ympäristönsuojelulain muuttamisesta (423/2015). Tämän vuoksi hallinto-oikeuden muuttamaa lupamääräyksen 34 ensimmäistä kappaletta on syytä muuttaa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla toisaalta poistamalla viittaus lupamääräysten tarkistamiseen ja toisaalta velvoittamalla toiminnanharjoittaja toistamaan hajupäästöjen tarkkailu joka tapauksessa siten, että tulokset ovat käytettävissä 31.12.2017 mennessä.

2. Koska luvan hakijalla on kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) voimaantullessa ollut louhinnan ja murskauksen kysymyksessä olevalla hankealueella salliva ympäristölupa, mainitun asetuksen 3 §:n säännökset vähimmäisetäisyyksistä häiriöille alttiisiin kohteisiin eivät ole asiassa sovellettavina.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Harri Koivusalo. Asian esittelijä Petri Leinonen.

 
Julkaistu 30.11.2015