Muu päätös 3478/2015

Lunastusasiaa koskeva valitus (lain 23/1938 soveltaminen)

Antopäivä: 30.11.2015
Taltionumero: 3478
Diaarinumero: 1538/1/15

Asia Lunastusasiaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Maa- ja metsätalousministeriö 13.4.2015 nro 585/482/2015

Asian aikaisempi käsittely

A oli 2.4.2015 maa- ja metsätalousministeriöön saapuneella kirjeellään sekä ministeri Petteri Orpolle osoitetulla, 7.4.2015 saapuneella kirjeellään pyytänyt valtioneuvostoa lunastamaan valtiolle hänen omistamastaan kiinteistöstään ulosmitatun noin 30 hehtaarin suuruisen määräalan (433-406-16-13). A oli hakemuksessaan vedonnut pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain (23/1938) 7 §:ään ja pyytänyt maa- ja metsätalousministeriötä siirtämään lunastettavan määräalan takaisin itselleen.

Maa- ja metsätalousministeriö on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n hakemuksen. Ministeriö on perustellut päätöstään seuraavasti:

Pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annettu laki jättää käytännössä maa- ja metsätalousministeriön harkintaan lunastusmahdollisuuden käyttämisen silloinkin, kuin laissa säädetyt edellytykset sinänsä täyttyvät. Lain 1 §:ssä on asetettu 30 päivän määräaika lunastuksen tekemiselle. Määräaika lasketaan huutokaupan toimittamisajankohdasta. Kirjeen liitteenä olevan ulosottopöytäkirjan mukaan A:n määräalan myynti on suoritettu 1.3.2015, joten laissa säädetty määräaika on päättynyt 31.3.2015.

Lain 1 §:n mukaan maatilahallituksella (nykyisin maa- ja metsätalousministeriöllä) on lunastusoikeus silloin, kun kiinteistön kauppahinta ylittää asetuksella säädettävän rahamäärän. Pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun asetuksen (496/1991) 2 §:n 3 momentissa rajaksi on säädetty 1 000 000 markkaa eli n. 168 000 euroa. Hakemuksen kohteena oleva kiinteistö on myyty 152 000 euron hintaan.

Maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole toimivaltaa tutkia ulosottoperusteina olevien velkojen laillisuutta. Pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annettua lakia on viime vuosikymmenten aikana käytännössä käytetty lähinnä silloin, kun on haluttu turvata tilan aikaisemman omistajan perheen asuinolot. A:n kirjeen liitteenä olevista ulosottopöytäkirjoista käy ilmi, että myydyn määräalan rajat on määritelty velallisen ja kihlakunnanvoudin kesken asianosaiskeskusteluissa laadittuun karttaan siten, että tilan talouskeskus on jäänyt myynnin ulkopuolelle kantatilaksi.

Maa- ja metsätalousministeriö ei katso lunastuksen olevan tarkoituksenmukaista hakemuksessa tarkoitetussa tapauksessa. Lisäksi ministeriöllä ei sovellettavan lain 1 §:n mukaan ole lunastusoikeutta alle 168 000 euron hintaan myydyissä kiinteistöissä, joiden osalta lunastusoikeus kuuluu nykyisin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ministeriö on kuitenkin ratkaissut asian ja jättänyt sen siirtämättä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, koska laissa säädetty määräaika lunastukselle oli joka tapauksessa kulunut umpeen ennen A:n hakemuksen vireilletuloa.

Sovelletut oikeusohjeet

Laki pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle (23/1938) 1 §

Asetus pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle (496/1991) 2 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että maa- ja metsätalousministeriön päätös kumotaan. Ulosotto on tuottanut rikoshyötyä valtiontalouteen. Sen vuoksi valtion lunastusmahdollisuus on muodostunut valtion lunastusvelvollisuudeksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Maa- ja metsätalousministeriön päätös kumotaan ja poistetaan.

Perustelut

Pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain (23/1938) 1 §:n mukaan lain nojalla toimivaltainen valtion viranomainen voi kolmenkymmenen päivän kuluessa huutokaupan toimittamisesta lukien lunastaa ulosottotoimin myydyn kiinteistön huutokauppahinnasta. Pykälän mukaan ratkaisun lunastamisesta tekee maatalouspiiri tai, milloin huutokauppahinta ylittää asetuksella säädettävän määrän, maatilahallitus. Lain 11 a §:n mukaan mitä laissa tai sen nojalla säädetään maatalouspiiristä ja maaseutupiiristä, koskee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Maatilahallituksen tehtävät ovat puolestaan siirtyneet vuoden 1993 alusta lukien maa- ja metsätalousministeriölle. Pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun asetuksen (496/1991) 2 §:n 2 momentin mukaan lunastusoikeus kuuluu maatilahallitukselle silloin, kun huutokauppahinta ylittää 1 000 000 markkaa eli noin 168 000 euroa.

Kanta-Hämeen ulosottoviraston 3.3.2015 päivätyn pöytäkirjan mukaan A:n omistaman määräalan huutokauppa on toimitettu 12.1.2015 ja 1.3.2015 välisenä aikana. Laissa säädetty määräaika valtion lunastusoikeuden käyttämiselle on valittajan omistaman kiinteistön osalta siten päättynyt 31.3.2015. Pöytäkirjan mukaan määräalasta tehty korkein tarjous oli 152 000 euroa ja se hyväksyttiin 1.3.2015.

Käsillä olevassa tapauksessa huutokauppahinta on ollut alle edellä mainitun asetuksen 2 §:n 2 momentissa säädetyn 168 000 euroa. Pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lainmukainen lunastusoikeus on siten kuulunut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Maa- ja metsätalousministeriö ei ole ollut toimivaltainen ratkaisemaan lunastusoikeuden käyttämistä koskevaa asiaa, mistä syystä ministeriön päätös on kumottava ja poistettava.

Valittajan hakemus huutokaupan kohteena olleen kiinteistön lunastamiseksi valtiolle on saapunut maa- ja metsätalousministeriöön 2.4.2015 eli laissa lunastusoikeuden käyttämiselle säädetyn määräajan päättymisen jälkeen. Tästä syystä hakemuksen siirtäminen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ei ole enää tarpeen.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Niilo Jääskinen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Tuire Taina.

 
Julkaistu 30.11.2015