Muu päätös 3724/2015

Asia Valitukset ympäristölupa-asiassa

Valittajat 1. A

2. B

3. C ja D

4. Alakitkan kalastuskunta ja Virrankylän kalastuskunta

5. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta

6. F, G, H, I ja J

7. Kitkan Viisaat ry

8. M

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 10.10.2014 nro 14/0554/3

Asian taustaa

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 10.11.2006 antamallaan päätöksellä nro 93/06/1 myöntänyt Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Rukan jätevedenpuhdistamolle.

Vaasan hallinto-oikeus on 12.11.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0669/3 muuttanut ympäristöluvan määräaikaiseksi ja määrännyt sen olemaan voimassa 31.12.2010 saakka. Uutta lupaa oli tarvittaessa haettava 31.12.2009 mennessä. Toimintaa saadaan määräaikaisen ympäristöluvan nojalla jatkaa kunnes uusi ympäristölupahakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.

Asian aikaisempi käsittely

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on 22.12.2009 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa Rukan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja jätevesien johtamiseen Kesäjokeen Kuusamon kaupungissa.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 19.3.2013 antamallaan päätöksellä nro 26/2013/1 myöntänyt Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Rukan uuden jätevedenpuhdistamon toimintaan sekä puhdistettujen jätevesien johtamiseen uuden pintavalutuskentän kautta Kesäjokeen. Lupa koskee Rukan alueen viemäröityjen yhdyskuntajätevesien sekä saostuskaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien käsittelyä puhdistamossa.

Samalla aluehallintovirasto on muuttanut Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 10.11.2006 myöntämän ja Vaasan hallinto-oikeuden 12.11.2007 osittain muuttaman ympäristöluvan voimassaoloaikaa niin, että Rukan nykyisen jätevedenpuhdistamon toimintaa ja jätevesien johtamista Kesäjokeen saadaan jatkaa mainittujen päätösten nojalla kaksi vuotta sen jälkeen, kun uutta puhdistamoa koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Luvan saaja on määrätty maksamaan rannan virkistyskäytön vaikeutumisesta mainitun ympäristölupapäätöksen liitteestä 3 ilmenevät korvaukset. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi on määrätty jäljempänä tästä päätöksestä ilmenevä vuotuinen kalatalousmaksu. Ennakoimattoman vahingon varalta on annettu ohjaus.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 14.6.2013 antamallaan päätöksellä Nro 57/2013/1 myöntänyt Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalle oikeuden edellä mainitun 19.3.2013 annetun päätöksen mukaisen toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen.

Ympäristölupaan liitetyt lupamääräykset

Jäteveden johtaminen

1. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet saadaan johtaa uudella pintavalutuskentällä tapahtuvan jälkikäsittelyn jälkeen Kesäjokeen Moisasenlammesta lähtevän uoman yläpuolelle.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Rakenteet ja laitteet

2. Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisessa tai vastaavantehoisessa biologis-kemiallisessa puhdistamossa, joka on lisäksi varustettu tehokkaalla typenpoistolla.

Puhdistamo on rakennettava hakemuksessa selostetulla tavalla nykyisen puhdistamon viereen niin, että rakennukset ja prosessiyksiköt sijoitetaan kokonaisuudessaan Rukan asemakaavassa osoitetulle yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET).

Tämä päätös ja siitä annetut lupamääräykset huomioon ottaen tarkistettu puhdistamosuunnitelma sekä puhdistamon sijoituspiirros on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen puhdistamon rakentamiseen ryhtymistä.

Rakennustöiden aloittamisesta on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava mainituille viranomaisille ennen rakennelmien käyttöönottoa.

3. Puhdistamolla käsitelty jätevesi on johdettava paineviemärillä hakemuksen 29.2.2012 toimitetun täydennyksen liitteenä 7.1.3 olevassa piirustuksessa "Rukan jätevedenpuhdistamon yleissuunnitelma. Pintavalutuskenttä, suunnitelmakartta MK 1:4 000" kuvatulle pintavalutuskentälle niin, että jätevesiä ei pääse kentän laajennusvarauksen alueelle eikä Moisasenlammesta laskevaan uomaan. Kesäjokeen laskevan uoman länsipuolelle rakennettava penger on uoman luonnontilan säilymisen varmistamiseksi sijoitettava riittävän etäälle uomasta.

Päästöt pintavesiin

4. Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että päästään seuraaviin puhdistustehoihin ja että puhdistamolta lähtevän jäteveden pitoisuudet eivät ylitä seuraavia raja-arvoja:

Enimmäispitoisuus, Vähimmäisteho

Talvi, Kesä

(1.11.-30.4.), (1.5.-31.10.), %

BOD_7ATU, 15 mg/l O₂, 10 mg/l O₂, ja, 95

Kokonaisfosfori, 0,30 mg/l, 0,20 mg/l, ja, 95

Kokonaistyppi¹⁾, 15 mg/l, 15 mg/l, tai, 70

Ammoniumtyppi, 8 mg/l, 6 mg/l, tai, 90²⁾

Kiintoaine, 15 mg/I, 15 mg/I, ja, 90

COD_Cr, 125 mg/l O₂, 125 mg/l O₂, ja, 75

¹⁾ toteutettava kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi

²⁾ laskettuna käsittelemättömän jäteveden kokonaistypen ja laitokselta lähtevän veden ammoniumtypen määrästä

Raja-arvot tulee saavuttaa kokonaistypen osalta vuosikeskiarvoina ja ammoniumtypen osalta puolivuosikeskiarvoina laskettuna ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna, ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien.

Puhdistamolta lähtevä kokonaisfosforikuormitus saa olla enintään 40 kg vuodessa.

Lisäksi jäteveden käsittelytuloksen on täytettävä valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna.

Vesistöön johdettava vesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita.

5. Sade-, kuivatus- ja vuotovesien pääsy viemäriverkostoon on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Tarvittaessa viemäriverkostoja tulee saneerata.

6. Luvan saajan on oltava selvillä yleiseen viemärilaitokseen johdettavien teollisuusjätevesien, kaatopaikkavesien ja muiden tavanomaisista yhdyskuntajätevesistä poikkeavien jätevesien sekä saostus- ja umpikaivolietteiden määrästä, laadusta ja esikäsittelystä. Tiedot on tarvittaessa toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, että viemärilaitokseen johdettavien teollisuuden ja muiden talousjätevedestä poikkeavien jätevesien sekä saostus- ja umpikaivolietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisen esikäsittelyn ja muiden toimenpiteiden avulla. Esikäsittelyssä on noudatettava myös jätevesiä puhdistamolle johtavan laitoksen mahdollisessa ympäristöluvassa annettavia määräyksiä.

7. Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä jätevesien puhdistustulos ja minimoidaan ympäristöhaitat.

Puhdistamolle on nimettävä riittävän ammattitaidon omaava vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Päästöt ilmaan

8. Jätevedenpuhdistamoa ja lietteen käsittelyä sekä viemärilaitosta tasausaltaineen ja pumppaamoineen on hoidettava niin, ettei toiminnasta aiheudu merkittäviä hajuhaittoja lähiympäristöön. Hajupäästöjä aiheuttavat toiminnat on järjestettävä niin, että hajukaasut voidaan kerätä ja johtaa asianmukaiseen käsittelyyn ja/tai niin, että hajukaasujen leviämistä häiriintyviin kohteisiin voidaan tehokkaasti rajoittaa.

Hajun päästölähteiden ja leviämissuunnan selvittämiseksi puhdistamoalueella on oltava tuulen nopeutta ja suuntaa rekisteröivä mittari.

Puhdistamolle tulevan jäteveden sisältämien hajukaasujen keräämiseksi ja käsittelemiseksi jäteveden esikäsittely-yksiköt, kuten välpät, välpekontti ja hiekanerotuskontti, tulee sijoittaa sisätiloihin tai koteloida ja varustaa ilmanpoistolaittein.

Haitallisessa määrin hajukaasuja sisältävä poistoilma tulee ennen ulosjohtamista käsitellä tarkoitukseen soveltuvassa pesurissa tai muussa hajukaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Toiminta puhdistamoalueella tulee järjestää siten, että eri kohteiden haitallinen pölyäminen estetään. Pölyämistä tulee vähentää muun muassa huolehtimalla puhdistamon ja liikennöintialueiden siisteydestä sekä tiestön ja muiden pölyävien kohteiden kastelusta.

Puhdistamon rakenteiden ja valtatien 5 välissä tulee säilyttää riittävä suojapuusto pölypäästöjen leviämisen rajoittamiseksi.

Melu

9. Jäteveden ja lietteen käsittely sekä puhdistamoalueella tapahtuva liikenne on hoidettava välttäen tarpeetonta melua.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

10. Puhdistamotoimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätehuolto ja jätteiden kuljetus on järjestettävä alueella voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mukaisesti.

Välppäyksessä ja muussa varsinaisessa puhdistustoiminnassa syntyvät jätteet (jätekoodi 19 08 01) on kuljetettava kaatopaikalle, jolla on lupa mainittujen jätteiden vastaanottoon. Kuljettamisesta ei saa aiheutua haju- tai hygieniahaittaa.

Puhdistamotoiminnassa muodostuva liete (jätekoodi 19 08 05) on kuljetettava käsiteltäväksi Kuusamon kaatopaikan yhteydessä olevalle kompostointiasemalle tai muuhun paikkaan, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely.

Kemikaalien varastointi

11. Puhdistamoprosessissa käytettävät kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti siten, että varastoinnista ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle eikä ympäristölle.

Poikkeuksellisten tilanteiden varalta on laadittava selkeät toimintaohjeet ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

12. Jos vesistöön, ilmaan tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia aineita tai päästöjä tai jos jätevesipäästö ylittää tai uhkaa ylittää luvan mukaiset raja-arvot viemärilaitoksen tai puhdistamon tilapäisen toimintahäiriön takia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi vastaisuudessa. Poikkeuksellisista tilanteista on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos tilanteesta saattaa aiheutua vaaraa terveydelle, ilmoitus on tehtävä myös Kuusamon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle.

Viemärilaitoksen tasausaltaat ja pumppaamot on varustettava häiriöistä ilmoittavilla laitteilla.

Poikkeuksellisten tilanteiden varalta on oltava toimintasuunnitelma ja toimintavalmius.

Kesälahden alusveden hapettaminen

13. Luvan saajan on hapetettava Yli-Kitkajärven Kesälahden alusvettä Kesähaudan syvänteen kohdalla vuosittain joulukuun alusta maaliskuun loppuun niin, että syvänteen pohjanläheisen veden hapetuspelkistyspotentiaali pysyy hapetuksen aikana tason +200 mV yläpuolella. Hapetus voidaan toteuttaa pumppaamalla hapellista päällysvettä alusveteen.

Hapetuslaitteen toimintaa sekä Kesälahden tilaa ja hapetuksen vaikutuksia siihen on tarkkailtava tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Tehostetun tarkkailun päättymisen jälkeen on tarkkailun tulosten perusteella laadittava selvitys Kesälahden tilan kehittymisestä hapetuksen aloittamisen jälkeen ja hapetuksen vaikutuksista lahden tilaan.

Mikäli tarkkailutulokset osoittavat tai muutoin ilmenee, että hapetuksesta aiheutuu haitallisia muutoksia Kesälahden tilaan, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on oikeus määrätä hapetus keskeytettäväksi.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

14. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamista päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön ja järjestettävä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu sekä raportointi ympäristölupapäätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Yksityiskohtainen viemärilaitoksen, puhdistamon ja pintavalutuskentän käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään 18 kuukauden kuluttua ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Hajupäästöjen aistinvarainen tarkkailu (hajutarkkailu) tulee puhdistamoalueella tehdä osana käyttö- ja päästötarkkailua. Puhdistamoalueen ulkopuolella hajuhaittojen tarkkailu tulee tehdä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään 18 kuukauden kuluttua ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma jätevesien ja Kesälahden alusveden hapettamisen vaikutusten tarkkailemiseksi vesistössä on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään 18 kuukauden kuluttua ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Mikäli purkuvesistössä järjestetään vesistön yhteistarkkailu, johon puhdistamo voidaan liittää, tarkkailu tulee järjestää osana yhteistarkkailua.

Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys tarkkailun toteuttamisesta on toimitettava Kainuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään 18 kuukauden kuluttua ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Mikäli purkuvesistössä järjestetään kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu, johon puhdistamo voidaan liittää, tarkkailu tulee järjestää osana yhteistarkkailua.

Tarkkailut on toteutettava siten, että päästöjen vaikutuksista ilmanlaatuun (haju), vesistön tilaan sekä kalastoon ja kalastukseen saadaan luotettava tieto. Tarkkailevalla laitoksella ja tarkkailua suorittavalla henkilöstöllä on oltava tehtävään riittävä pätevyys. Tuloksista on ilmettävä käytetyt mittaus- ja laskentamenetelmät sekä kokonaisepävarmuus. Tarkkailuista laadittavat yhteenvetoraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan myöhemmin tarvittaessa tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen (käyttö-, päästö-, vesistö- ja hajutarkkailu) ja Kainuun ELY-keskuksen (kalasto- ja kalastustarkkailu) hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Selvitysmääräykset

15. Luvan saajan on tehtävä tarkistettu arvio puhdistamolta lähtevän kuormituksen kehityksestä vuoteen 2025 asti sekä selvitys uuden pin³tavalutuskentän tehosta ja tehtävä näillä perusteilla määrällinen arvio Kesälahden tilan kehittymisestä alusveden hapetuksen vaikutus huomioon ottaen.

Luvan saajan on tehtävä selvitys Kesälahden syvänteen pohjasedimentin määrästä ja laadusta. Lisäksi on tehtävä selvitys ja suunnitelma mahdollisuudesta vähentää Kesälahden rehevyyttä poistamalla tai käsittelemällä syvänteeseen kertynyttä lietettä. Lisäksi on tarkasteltava mahdollisuutta vähentää lahden rehevyyttä johtamalla syvänteen pohjan läheistä vettä talvisin lumetettavaksi riittävän kaukana vesistöistä sijaitsevalle, tarkoitukseen soveltuvalle alueelle. Tässä yhteydessä on tarkasteltava myös jätevesien desinfiointitarvetta lumettamisen kannalta.

Kesälahden rehevyyden vähentämismahdollisuuksia koskevaan selvitykseen on sisällytettävä tarkastelu, jossa verrataan toisaalta lietteen tai veden pois johtamisen ja toisaalta lupamääräyksessä 13 tarkoitetun alusveden hapettamisen kustannuksia ja vaikutuksia Kesälahden tilaan. Mikäli näiden kahden toimenpiteen yhdistäminen osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, tämä tulee ottaa huomioon suunnitelmassa.

Edellä mainitut arviot, selvitykset ja suunnitelma sekä lupamääräyksessä 13 tarkoitettu selvitys on toimitettava aluehallintovirastolle hakemusasiana vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Kalatalousmaksu

16. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Kainuun ELY-keskukselle 1 100 euron suuruinen kalatalousmaksu, joka on käytettävä Kesälahdella jätevesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen. Kalatalousmaksu on maksettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jona jätevettä ryhdytään tämän päätöksen mukaisesti johtamaan Kesäjokeen. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava Virrankylän osakaskuntaa.

Toiminnan lopettaminen

17. Hyvissä ajoin ennen kuin tämän päätöksen mukaisen puhdistamon ja pintavalutuskentän toiminta lopetetaan, luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastoon hakemusasiana suunnitelma toiminnan lopettamisen yhteydessä ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä ja vesistön tilaa parantavista toimenpiteistä sekä edelleen aiheutuvien vaikutusten tarkkailusta. Nykyisen puhdistamon toiminnan lopettamisesta on määrätty Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 93/06/1 lupamääräyksessä 11.

Luvan täsmentäminen ja täydentäminen selvityksen perusteella

18. Lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa lupamääräyksissä 13 ja 15 tarkoitettujen selvitysten ja suunnitelmien perusteella.

Korvausmääräykset

Luvan saajan on maksettava aluehallintoviraston päätöksen liitteestä 3 ilmenevät korvaukset jätevesien johtamisesta aiheutuvasta rannan virkistyskäytön vaikeutumisesta.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.

Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua jätevedenpuhdistamon toimintaa vuoden 2023 jälkeen, 31.3.2023 mennessä toimitettava aluehallintovirastolle ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Tarkistamishakemukseen tulee liittää yksityiskohtainen selvitys puhdistamon ja pintavalutuskentän toiminnasta sekä jätevesien johtamisen vaikutuksista vesistön tilaan, vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen ja muuhun ympäristöön sekä kalastoon ja kalastukseen, yhteenveto tarkkailutuloksista ja niiden johtopäätökset, esitys tarvittavista toimenpiteistä mahdollisten vahinkojen vähentämiseksi tai korvaamiseksi sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen mukaiset selvitykset.

Uuden ympäristöluvan hakeminen

Luvan saajan on hyvissä ajoin ennakolta, mikäli jätevedenpuhdistamon kalenterivuosittain määritettävä, päästötarkkailutietojen ja puhdistamolle tulevan jätevesivirtaaman kasvuennusteen avulla ennakoitu kokonaisfosforin päästö on kahden seuraavan kalenterivuoden kuluessa ylittämässä rajan 40 kg vuodessa, jätettävä aluehallintovirastolle selvitys ja hakemus ympäristöluvan muuttamiseksi niin, että jätevedet puhdistetaan tässä ympäristöluvassa määrättyä tehokkaammin tai puhdistetut jätevedet joko kokonaan tai edellä mainitun rajan ylittävältä osin johdetaan muualle kuin Kesäjokeen.

Aluehallintoviraston päätöksen perusteluja

Ympäristölupaharkinnan perusteet

Vaasan hallinto-oikeus on 12.11.2007 antamallaan päätöksellä kumonnut Rukan nykyisen puhdistamon ympäristölupaa koskevan, Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 10.11.2006 antaman päätöksen siltä osin kuin siinä oli määrätty, että ympäristölupa on voimassa toistaiseksi, ja muuttanut ympäristöluvan määräaikaiseksi. Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan muun muassa siten, että jätevesien purkupaikan sijainti vesistössä on luvan myöntämisen edellytyksiä koskeva, lupaharkinnassa ratkaistava kysymys. Purkupaikan sijaintia koskevaa ratkaisua ei ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentti huomioon ottaen voida perustaa yksinomaan siihen, ettei hakemuksessa valittu purkupaikka Kesäjoessa johtaisi ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin seurauksiin. Jätevesikuormitus kohdistuu tällä hetkellä erityisesti Kesäjokeen ja edelleen Yli-Kitkajärven Kesälahteen. Saadun selvityksen mukaan jätevesien johtaminen vaikeuttaa tuntuvasti luonnonvirtaamaltaan vähäisen Kesäjoen ja matalan, luonnostaan karun Kesälahden virkistyskäyttöä. Jätevesikuormitus on havaittavissa lähinnä kohonneina ravinnepitoisuuksina, Kesälahden alusveden hapen vajauksena talvella ja kesällä sekä vesistön rehevöitymisenä ja rantojen ja kalanpyydysten limoittumisena.

Kuusamon kaupungissa on selvitetty kaupungin asumajätevesien, muun muassa Rukan jätevesien, eri purkupaikka- ja käsittelyvaihtoehtoja. Hakija Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on ilmoittanut, että se on huhtikuussa 2007 jättänyt Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle kaupungin yhteispuhdistamoa koskevan ympäristölupahakemuksen. Hankkeen toteutuessa Rukan jätevedet siirrettäisiin rakennettavaa siirtoviemäriä pitkin uudelle keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevesien purkupaikaksi tulisi tällöin jokin muu vesistö kuin Yli-Kitka. Myös muita vaihtoehtoisia mahdollisuuksia Rukan jätevesien johtamisesta käsiteltäväksi muulla puhdistamolla on ollut esillä.

Edellä sanottuun nähden hallinto-oikeus on katsonut, että asiassa ei ollut ympäristönsuojelulain 6 §:ssä ja 42 §:n 2 momentissa edellytetyin tavoin riittävästi selvitetty sitä, olisiko jätevedet johdettavissa Kesäjoen ja Kesälahden sijasta haitattomammin muuhun vesistöön. Kun hakijalla lisäksi oli vireillä lupahakemus Rukan jätevesien johtamisesta Kuusamon keskuspuhdistamolle käsiteltä-väksi, lupa puhdistamotoimintaan ja jätevesien johtamiseen voitiin näissä oloissa myöntää vain määräaikaisena.

Purkupaikan sijainti

Rukan uuden puhdistamon jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Kesäjokeen ja edelleen Yli-Kitkajärven Kesälahteen. Pieni, Kesäjärvestä alkava Kesäjoki on saadun selvityksen mukaan ollut aikoinaan hyvä järvitaimen- ja tammukkajoki. Kookasta järvitaimenta on 1950- ja 1960-luvuilla kalastettu joesta muun muassa rysillä, ja tammukkaa joessa on ollut vielä 1970-luvulla. Yli-Kitka on kirkasvetinen ja ravinteisuudeltaan karu järvi. Vähäravinteisuuden takia järven kasvillisuus on vähälajista ja harvaa, joskin järven itärannalla on myös runsasravinteisempia kohtia. Kesälahti on Lehtoniemen ja Kesäsaaren Yli-Kitkajärvestä rajaama, vajaan 1 km²:n kokoinen lahti, jonka keskisyvyys on noin 3 metriä. Suurin syvyys lahden pienialaisessa syvänteessä on noin 11 metriä. Kesälahti on yhteydessä Yli-Kitkajärveen kahden, Kesäsaaren etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevan salmen kautta.

Rukan nykyisen jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet on vuodesta 1965 alkaen johdettu Kesäjokeen ja edelleen Yli-Kitkajärven Kesälahteen. Jätevesimäärän kasvaessa myös vesistöön kohdistuva kuormitus on kasvanut. Vuosina 2008–2011 puhdistamolta lähtevä kuormitus on ollut biologisen hapenkulutuksen osalta keskimäärin 4,0 kg/vrk, kokonaisfosforin osalta 0,10 kg/vrk ja kokonaistypen osalta 39 kg/vrk.

Kuormituksen ja siitä aiheutuneen rehevöitymisen vuoksi happipitoisuus alenee Kesälahden syvänteessä voimakkaasti kerrostuneisuuskausien aikana. Olosuhteiden muuttuessa pelkistäviksi syvänteen pohjasedimentistä vapautuu fosforia. Veden fosfaattifosforipitoisuus voi kerrostuneisuuskauden lopulla olla syvänteen pohjalla moninkertainen päällysveden pitoisuuteen verrattuna. Tämä niin sanottu sisäinen kuormitus on osaltaan jossain määrin lisännyt Kesälahden rehevöitymistä. Kesälahden syvänteeseen kertyy kerrostuneisuuskausina myös runsaasti ammoniumtyppeä.

Kesälahden happitilanteen parantamiseksi Kesälahden alusvettä on määrätty hapetettavaksi Kesähaudan kohdalla vuosittain joulukuun alusta maaliskuun loppuun niin, että syvänteen pohjanläheisen veden hapetuspelkistyspotentiaali pysyy hapetuksen aikana tason +200 mV yläpuolella. Talvella 2011–2012 alusvettä hapetettiin Kesälahden pääsyvänteeseen noin 9 metrin syvyiselle alueelle asennetulla, päällysvettä pohjan lähelle pumppaavalla Mixox MC 500 -hapetinlaitteella. Talven mittaan happitilanne heikkeni hapetuksesta huolimatta niin, että alusvedessä oli huhtikuun alkupuolella happea noin 3 mg/l. Aivan pohjan lähellä happitilanne oli koko talven huono, minkä on arvioitu johtuvan siitä, että hapetinta ei ollut sijoitettu syvänteen pohjalle. Hapetus-pelkistyspotentiaali oli mittaustulosten mukaan sekä päällysvedessä että pohjanläheisessä vedessä koko talven happipitoisuudesta riippumatta alle +200 mV. Kokonaisfosforipitoisuus oli huhtikuun puolivälissä päällysvedessä 5 μg/l ja pohjanläheisessä vedessä 18 μg/l. Typpeä alusveteen kertyi talven aikana runsaasti: huhtikuun loppupuolella kokonaistyppipitoisuus oli pohjanläheisessä vedessä 8 400 μg/l. Ammoniumtypen pitoisuus oli tuolloin 7 000 μg/l.

Viime vuosina Kesälahden rehevöityminen näyttää kiihtyneen. Vuosien 1995–2004 mittaustulosten mukaan heinä-elokuun keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on ollut Kesälahdella metrin syvyydellä tyypillisesti 12–15 μg/l ja vastaava kokonaistyppipitoisuus 250–300 μg/l. Mainitun aikajakson sisällä kokonaisfosforipitoisuus ei näytä muuttuneen, mutta kokonaistyppipitoisuudessa on havaittavissa hienoista kasvua. Tämän aikajakson jälkeen kokonaisfosforipitoisuudet ovat kohonneet selvästi edellä mainittua suuremmiksi ja kokonaistyppipitoisuuksien kasvu on jatkunut. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus metrin syvyydellä on ollut vuosina 2005–2012 tyypillisesti 15–20 μg/l ja vastaava kokonaistyppipitoisuus 300–400 μg/l. Keskimääräisten kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Kesälahti on edelleen luokiteltavissa mesotrofiseksi (keskiravinteiseksi), mutta pitoisuudet ovat jo lähellä eutrofiaa (runsasravinteisuutta) osoittavaa tasoa.

Kesälahdella heinä-elokuussa mitatut a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet vuosina 1995–1999 tyypillisesti 4–6 μg/l. Sen jälkeen lahdella on alettu havaita selvästi suurempia a-klorofyllipitoisuuksia, ja nykyisin pitoisuudet ovat tyypillisesti yli 8 μg/l. Kesälahti onkin a-klorofyllipitoisuuksien perusteella jo vuosituhannen vaihteessa muuttunut lievästi rehevästä reheväksi.

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kesälahden ekologinen tila on tyydyttävä. Tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen lisätoimenpiteiden avulla vuoteen 2015 mennessä. Suurimmaksi esteeksi hyvän tilan saavuttamiselle on arvioitu korkeita ammoniumtyppipitoisuuksia ja rehevyyttä.

Hakemukseen sisältyy vaihtoehtoisia purkupaikkoja koskeva tarkastelu, jossa on vertailtu jätevesien aiheuttamia ravinnepitoisuuslisäyksiä kahdeksassa vaihtoehtoisessa purkukohdassa, joista seitsemän sijaitsee nykyisen Kesäjoen purkupaikan tavoin Koutajoen vesistössä. Kahdeksantena vaihtoehtona on tarkasteltu jätevesien johtamista Vienan Kemin vesistöalueella sijaitsevaan Torankijärveen. Tarkastelluista vaihtoehdoista parhaat laimenemisolosuhteet saavutettaisiin johtamalla jätevedet Keltingin luusuaan (valuma-alueen pinta-ala noin 1 700 km²) tai Kitkajokeen (valuma-alueen pinta-ala purkupaikan tarkemmasta sijainnista riippuen noin 1 800 km²). Näissä purkupaikoissa jätevedet lisäisivät fosforipitoisuutta tammi-maaliskuussa noin 0,2 μg/l. Kesä-elokuussa pitoisuuslisäykset olisivat tätä pienempiä. Typpipitoisuudet lisääntyisivät talvella 110–125 μg/l ja kesällä 7–8 μg/l. Kuusinkijoen vaihtoehdossa fosforipitoisuus lisääntyisi ensimmäisellä vuosineljänneksellä noin 1,5 μg/l ja kesäkuukausina noin 0,1 μg/l. Typpipitoisuus lisääntyisi Kuusinkijoessa vastaavina ajankohtina noin 780 μg/l ja 21 μg/l. Myös Jaurasen luusuassa, Kantojoessa ja Myllyjoessa laimenemisolosuhteet olisivat paremmat kuin Kesäjoessa. Torankijärvessä jätevedet laimenisivat huonommin kuin Kesäjoessa.

Eri vaihtoehtojen haitallisuuden vertailua ei voida perustaa pelkästään jätevesien purkukohdan laimenemisolosuhteiden tarkasteluun, vaan aiheutuvia haittoja tulee tarkastella laajemmin.

Jaurasen luusuan vaihtoehdossa jätevedet kulkeutuisivat Yli-Kitkajärven eteläosassa sijaitsevalle Naatikkalahdelle ja Kantojoen vaihtoehdossa puolestaan Yli-Kitkajärven pohjoisosassa sijaitsevalle Kantolahdelle. Sekä Naatikkalahti että Kantolahti ovat Kesälahtea jonkin verran suurempia, pitkänomaisia ja varsin matalia lahtia. Kesähaudan tapaista pienialaista syvännettä niissä ei ole. Kummallakin lahdella jätevedet ilmeisesti aiheuttaisivat rehevöitymistä ja ekologisen tilan heikkenemistä. Jaurasen luusuaan verrattuna Kesäjokea purkupaikkana puoltaa se, että suurin osa Kesälahdelle kulkeutuvista jätevesistä ohittaa Kitkajärven Natura 2000 -alueen aiheuttamatta tällä alueella rehevöitymistä. Kantojoen vaihtoehto olisi Natura-alueen kannalta jokseenkin haitaton, mutta vaikutukset Ala-Kitkajärveen olisivat todennäköisesti suurempia kuin Kesäjoen vaihtoehdossa.

Keltingin luusuan vaihtoehdossa Yli- ja Ala-Kitka välttyisivät Rukan jätevesien kuormitukselta. Jätevesien sisältämiä ravinteita ei toisaalta pidättyisi pienempiin uomiin tai järvenlahtiin, vaan ne päätyisivät suoraan Räväjärveen ja Kitkajokeen. Kitkajoessa on viime vuosina havaittu merkkejä rehevöitymisestä. Kahdessa Kitkajoen purkupaikkavaihtoehdossa ravinteiden pidättymistä ei tapahtuisi lainkaan ennen niiden päätymistä Kitkajokeen, joka laskee edelleen Oulankajokeen. Kahdessa Kuusinkijoen vaihtoehdossa vaikutukset kohdistuisivat puolestaan suoraan Kuusinkijokeen. Tarkastellut Kitkajoen purkupaikkavaihtoehdot sijaitsevat Oulangan kansallispuiston alueella. Kuusinkijoki virtaa alaosaltaan luonnonsuojelualueella. Näiden kirkkaiden ja karujen rajavesistöjen matkailullinen ja kalataloudellinen arvo on suuri. Jätevesien johtaminen suoraan näihin vesistönosiin muodostaisi erityisesti puhdistamon mahdolliset häiriötilanteet huomioon ottaen riskin suojelualueiden tilan säilymiselle sekä saattaisi aiheuttaa erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista.

Kuusamon keskustaajamassa sijaitsevaan Torankijärveen johdetaan Kuusamon keskustaajaman jätevedet Torangin puhdistamolta. Järvi on pahoin rehevöitynyt, ja rehevöityminen ulottuu myös Kuusamojärven Kirkkolahdelle ja Haaposelälle.

Mikäli jätevesien johtaminen Kesäjokeen lopetettaisiin, Kesälahden rehevyystaso laskisi ja ekologinen tila paranisi. Edellä esitetyn perusteella tämä kuitenkin tapahtuisi Kitkajärven muiden osien kustannuksella, vaarantaisi herkkien, matkailullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaiden jokien tilan taikka heikentäisi Torankijärven entuudestaan heikkoa tilaa ja lisäisi Kuusamojärven Kirkkolahden rehevöitymistä.

Kesälahden etuna voidaan pitää sen pohjan muotoa, joka edistää orgaanisen aineen ja ravinteiden pidättymistä ja vähentää niiden kulkeutumista Kitkajärviin ja Kitkajokeen. Fosforin sisäinen kuormitus on mahdollista estää toimenpitein. Kokonaisuutena arvioiden aluehallintovirasto pitääkin hakemussuunnitelman mukaista purkupaikkaa tarkastelluista vaihtoehdoista parhaana. Kesälahden ekologisen tilan parantaminen edellyttää kuitenkin, että lahden kuormitus vähenee nykyiseen verrattuna ja että lahden tilaa parantavia toimenpiteitä jatketaan ja kehitetään.

Hakemukseen ei sisälly selvitystä jätevesien johtamisesta Iijoen vesistöön eikä tällaista vaihtoehtoa ole tarkasteltu. Ottaen huomioon Rukan jätevedenpuhdistamon sijainti Iijoen vesistöön nähden ei kyseisen vaihtoehdon tarkasteleminen ole tässä vaiheessa ajankohtaista, kun Rukan jätevesien puhdistamista tehostetaan ja kun tässä vaiheessa ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten jätevesien johtamisen vaikutukset purkuvesistössä tulevat tulevaisuudessa ilmenemään.

Typenpoiston tarve

Valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaan typenpoiston tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa. Typpeä on poistettava silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Typenpoistovaatimusten on tällöin täytettävä asetuksen liitteen taulukon 2 ehdot. Vaatimukset koskevat laitoksia, joiden asukasvastineluku on 10 000 tai suurempi.

Rukan uusi puhdistamo on hakemuksen mukaan suunniteltu mitoitettavaksi asukasvastineluvulle 12 900. Typenpoiston osalta laitos on suunniteltu mitoitettavaksi nitrifikaatiolle. Sillä on arvioitu päästävän 30–60 %:n typenpoistoon, kun nykyisellä puhdistamolla keskimäärin vain noin neljännes typestä on saatu poistetuksi. Puhdistamolta lähtevä ja Kesälahteen kohdistuva typpikuormitus lisääntyisi hakemuksen mukaan kuitenkin vuoteen 2025 mennessä niin, että se olisi noin 1,3-kertainen vuosien 2008–2011 keskimääräiseen kuormitukseen verrattuna. Valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaan typestä on määrättävä poistettavaksi vähintään 70 %.

Luvan myöntämisen edellytykset

Puhdistamo sijaitsee Rukan asemakaavan osoittamalla yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueella. Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä.

Jätevedet on tarkoitus käsitellä aktiivilieteprosessiin perustuvassa, väli- ja jälkiselkeytyksellä ja hiekkasuodatuksella (tertiäärikäsittely) varustetussa puhdistamossa. Tällä päätöksellä puhdistamolta on edellytetty myös tehokasta typenpoistoa. Valittu puhdistustekniikka täyttää parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimukset.

Puhdistamolla muodostuva liete kompostoidaan Kuusamon kaatopaikan kupeessa sijaitsevalla hakijan kompostikentällä. Alueella käsitellään aumakompostoimalla Torangin ja Rukan jätevedenpuhdistamoilla ja JK Juusto Kaira Oy:n meijerin puhdistamolla syntyviä lietteitä sekä Kuusamon kaupungin alueelta erilliskerättyä biojätettä. Toiminnalla on voimassa oleva, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuonna 2005 myöntämä ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on vireillä erillisenä asiana Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

Lähimmät rakennetut kiinteistöt sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä puhdistamolta. Jätevedenpuhdistamon lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden kohtuutonta haju- tai meluhaittaa asutukselle.

Kesäjoki virtaa Noivioharjun-Sivakkaharjun vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (I luokka) poikki etelästä pohjoiseen. Pohjavesialue on pitkulainen, länsi-itä-suuntainen alue. Kesäjoen uoma virtaa pohjaveden muodostumisalueella noin 250 metrin matkan ja suojavyöhykkeellä noin 1 400 metrin matkan. Pohjavesialueella Kesäjoen itäpuolella on Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vedenottamoita ja Kesäjoen länsipuolella, noin 3 km:n etäisyydellä joesta, Mustosenseudun pohjavedenottamo. Pohjaveden virtaussuunta Kesäjoen kohdalla on länteen.

Aluehallintoviraston arvion mukaan pohjavesialue on Kesäjoen kohdalla ja Kesälahden rannalla antikliininen eli purkaa pohjavetensä joen ja järven suuntaan. Kesäjoki on aikojen kuluessa uurtanut uomansa harjuun, ja jokeen on muodostunut luontainen pohja. Rukan jätevesiä on pitkään johdettu Kesäjokeen. Asiassa ei ole tullut esiin, että pintavedet tai puhdistetut jätevedet olisivat vaikuttaneet pohjaveden laatuun.

Aluehallintoviraston arvion mukaan alueen joki- ja järvivedet eivät imeydy tärkeän pohjavesialueen pohjaveteen, vaan pohjavesi muodostuu alueelle kertyvästä sulannasta ja sadannasta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hakijan täydennyksestä esittämässään lausunnossa samoin arvioinut, että puhdistettujen jätevesien johtaminen Kesäjokeen ja siitä edelleen Kesälahteen ei todennäköisesti vaikuta Noivioharjun-Sivakkaharjun pohjavesialueen tilaan.

Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Tehokkaan typenpoiston myötä vesistöön kohdistuvat typpipäästöt vähenevät merkittävästi nykyisestä. Kesälahden sisäisen kuormituksen vähentämiseksi luvan saajan on hapetettava lahden alusvettä talvisin. Asetetut lupamääräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Nykyisen puhdistamon toiminnan jatkuessa vielä senkin jälkeen, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, ei Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa asetettua hyvän ekologisen tilan tavoitetta tulla saavuttamaan Kesälahdella vuoteen 2015 mennessä. Tämän päätöksen mukainen toiminta uudella puhdistamolla vähintäänkin turvaa lahden ekologisen tilan säilymisen nykyisellä tyydyttävällä tasolla. Tehokas typenpoisto, jätevesien jälkikäsittely uudella pintavalutuskentällä sekä Kesälahden syvänteen hapettaminen ennalta arvioiden jossain määrin parantavat lahden ekologista tilaa nykyisestä.

Jätevesien johtamisesta tässä päätöksessä määrättyyn purkukohtaan ei aiheudu haittaa purkupaikan läheisimpien luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -verkostoon sisällytettyjen alueiden toiminnalle. Jätevesien johtaminen ei myöskään heikennä merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi nämä alueet on liitetty Natura 2000 -verkostoon.

Rukan nykyisen puhdistamon toimintaa saadaan Vaasan hallinto-oikeuden 12.11.2007 antaman päätöksen mukaan jatkaa kyseisellä päätöksellä muutetun ympäristöluvan nojalla, kunnes uusi ympäristölupahakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Uuden puhdistamon suunnittelu ja rakentaminen kestää hakijan arvion mukaan 22–36 kuukautta, joten nykyisen puhdistamon ympäristöluvan määräaikaa on tarpeen jatkaa kahdella vuodella luettuna tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Uuden ympäristöluvan hakeminen

Hakemussuunnitelmassa ja hakemuksen johdosta annetussa lausunnossa on esitetty arvioita Rukan alueen rakentamisen ja vuodepaikkojen kehittymisestä. Kasvu riippuu monista tekijöistä, ja kehityksen arvioiminen ennakkoon on vaikeaa.

Suunnitellulla uudella jätevedenpuhdistamolla Rukan jätevesien puhdistamista tehostetaan sekä fosforin että erityisesti typen osalta. Lisäksi tällä päätöksellä luvan saaja on velvoitettu hapettamaan Kesälahden alusvettä sekä tekemään selvitykset ja mahdollinen suunnitelma Kesälahden syvänteen pohjasedimentin määrästä ja laadusta, mahdollisuudesta vähentää Kesälahden rehevyyttä poistamalla tai käsittelemällä syvänteeseen kertynyttä lietettä sekä mahdollisuudesta vähentää lahden rehevyyttä johtamalla syvänteen pohjan läheistä vettä talvisin lumetettavaksi.

Kokonaisuutena arvioiden aluehallintovirasto pitää hakemussuunnitelman mukaista purkupaikkaa tarkastelluista vaihtoehdoista parhaana, ja ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Kesälahden ekologisen tilan parantaminen edellyttää kuitenkin, että lahteen kohdistuva kuormitus vähenee nykyiseen verrattuna ja että lahden tilaa parantavia toimenpiteitä jatketaan ja kehitetään.

Tässä vaiheessa ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka tehokkaasti uusi jätevedenpuhdistamo toimii, kuinka jätevesien määrä kehittyy, kuinka lahden tilaa parantavat toimenpiteet vaikuttavat ja kuinka jätevesien johtamisen vaikutukset purkuvesistössä tulevat tulevaisuudessa ilmenemään. Tämän vuoksi aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi määrätä valvonnallisesti selkeän kokonaisfosforin päästörajan, jonka mahdollisesti ylittyessä luvan saaja on velvollinen hakemaan uutta ympäristölupaa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n, C:n ja D:n sekä E:n, F:n, I:n ja J:n sekä G:n ja H:n, B:n, K:n ja L:n, M:n, Alakitkan kalastuskunnan ja Virrankylän kalastuskunnan sekä Kitkan Viisaat ry:n valituksista muuttanut toistaiseksi voimassaolevaksi myönnetyn ympäristöluvan määräaikaiseksi. Hallinto-oikeus on velvoittanut Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan korvaamaan Alakitkan ja Virrankylän kalastuskuntien oikeudenkäyntikulut 1500 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen siitä päivästä, jona päätös on ollut asianosaisten saatavilla. Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt valitukset ja asiassa esitetyt vaatimukset.

Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva kohta kuuluu muutettuna seuraavasti (muutokset kursiivilla):

Luvan voimassaolo ja uuden lupahakemuksen tekeminen

Tämä lupa on voimassa 31.12.2023 asti. Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua jätevedenpuhdistamon toimintaa vuoden 2023 jälkeen, uutta lupaa on haettava 31.12.2020 mennessä. Toimintaa saadaan nyt myönnetyn ympäristöluvan nojalla kuitenkin jatkaa, kunnes uutta ympäristölupaa koskeva päätös saa lainvoiman.

Uuden lupahakemuksen yhteydessä on esitettävä selvitys mahdollisuudesta johtaa jätevedet sellaiseen paikkaan, jossa niiden laimenemisolosuhteet ovat olennaisesti paremmat ja haitat kokonaisuutena tarkastellen vähäisemmät kuin nyt tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Selvitykseen tulee sisältyä hankkeen toteuttamissuunnitelma kustannusarvioineen, mahdollinen toteuttamisaikataulu sekä arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Ympäristölupa

Viemäröintialue ja uusi puhdistamo

Rukan alueella on viemäröinnin piirissä noin 530 vakinaista asukasta ja noin 17 000 vuodepaikkaa. Rukan matkailualueen lisäksi vesiä muodostuu jonkin verran Salmilammin kylän ja haja-asutuksen piiristä. Vuodesta 2008 alkaen puhdistamolle on johdettu myös Käylänseudun vesiosuuskunnan jätevedet sekä vuodesta 2010 alkaen Kuontivaaran jätevesiosuuskunnan jätevedet. Puhdistamolla voidaan ottaa vastaan myös saostuskaivolietettä. Rukan puhdistamolle tuleva jätevesimäärä on kasvanut 2000-luvulla matkailun kasvun myötä. Viime vuosina jätevesimäärä on ollut noin 220 000 m³³ vuodessa eli 603 m^3³ vuorokaudessa.

Uusi jätevedenpuhdistamo mitoitetaan vuoden 2025 arvioidulle tilanteelle, jolloin vakituisia asukkaita on 600 ja vuodepaikkoja 21 000. Laitosmitoitus tehdään asukasvastineluvulle 18 000, mutta mitoituksen pohjana käytetään biologiselle hapenkulutukselle (BOD7) asukasvastinetta 50 g/as vrk. Laskettuna luvulla 70 g/as vrk puhdistamon mitoitus pohjautuu noin 12 900 asukkaan kuormitukseen, joka vastaa lyhytaikaista maksimikuormitustilannetta. Mitoitusarvot on valittu sesonkiajan kuormituksen mukaan. Koko vuodelle laskettu keskimääräinen virtaama on vuonna 2025 arviolta 930 m³³ vuorokaudessa. Puhdistamon mitoituksessa puhdistustehoksi on arvioitu biologisen hapenkulutuksen osalta 98 %, fosforin osalta 99 %, kiintoaineen osalta 99 %, kemiallisen hapenkulutuksen osalta 85 % ja ammoniumtypen osalta 96 %. Kokonaistypen puhdistustehon arvioidaan olevan 30–60 %. Teho on heikoin talvella suurimman kuormituksen aikaan ja paras kesällä. Puhdistamolla syntyvä liete sakeutetaan ja kuivataan ruuvikuivaimilla tai lingoilla. Kuusamon kaatopaikan kupeessa sijaitsevalla Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan kompostikentällä kompostoidaan Rukan ja Torangin jätevedenpuhdistamoiden lietteet sekä JK Juusto Kaira Oy:n meijerin puhdistamon lietteet. Lisäksi alueella kompostoidaan Kuusamon kaupungin alueelta erilliskerätty biojäte.

Laitoskäsittelyn jälkeen jätevedet tullaan käsittelemään pintavalutuskentällä. Pintavalutuksessa jätevedet imeytetään luonnontilaisen suon pintakerrokseen. Pintakerroksen kasvillisuus toimii mekaanisena suodattimena. Liukoiset ravinteet pidättyvät turvekerrokseen kemiallisten ja biologisten prosessien vaikutuksesta. Pintavalutuksella saadaan jätevedet mukautettua lähemmäs luonnonvesiä ennen niiden johtamista vesistöön. Jälkikäsittelyllä on vesistön kannalta myös kuormitusta tasaava vaikutus. Ulkopuoliset vedet tullaan ohjaamaan pintavalutuskentän ohitse vesien jakopäähän rakennettavilla niskaojilla. Pintavalutuskenttä aidataan riista-aidalla.

Vesistökuvaus

Rukan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Koutajoen latvavesistöalueella. Koutajoen vesistö jatkuu Venäjän puolelle ja laskee Paanajärven kautta Jäämereen. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kesäjokeen, joka laskee noin 10 km:n päässä Yli-Kitkajärven Kesälahteen. Kesäjoki on pieni, vähävirtaamainen joki, jossa jätevesien laimentumisolot ovat huonot. Osa Kesäjoesta on määritelty viemäriksi, jonka kunnossapito kuuluu luvanhaltijalle. Kesälahti on Yli-Kitkajärven Kesäsaaren rajaama lahti. Kesälahden ja Yli-Kitkajärven välillä on kaksi melko matalaa ja kapeaa salmea, jotka rajoittavat veden vaihtuvuutta lahdessa. Kesälahden keskisyvyys on noin 3 metriä. Pitkät niemekkeet ja saaret jakavat Kitkajärvet useiksi erillisiksi vesialueiksi. Vedet laskevat rotkolaaksossa virtaavaa Kitkajokea itään.

Vesistön suojelutilanne ja erityisluonne

Koutajoen vesistöalue on suojeltu koskiensuojelulailla. Käytännössä valuma-alueen suojelu tarkoittaa sitä, että alueelle ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa uuden voimalaitoksen rakentamiseen. Puhdistamon alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 -alueverkoston kohteita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia aluerajauksia. Uusi jätevedenpuhdistamo on tarkoitus sijoittaa nykyisen puhdistamon kanssa samalle tontille.

Kitkajärvi kuuluu Natura 2000 -alueverkostoon SCI- ja SPA-alueena. Suojelun perusteena olevia luontotyyppejä alueella ovat muun muassa hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (40 % Natura-alueen pinta-alasta) sekä kovat niukka-keskiravinteiset vedet (40 %). Alueen kuvaus on seuraava: "Kitkajärvi on erittäin kirkasvetinen ja kohtalaisen luonnontilainen karu järvi. Se on erittäin edustava järvi, jota ei suotta kutsuta Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Kallioperältään järvi on liuskevyöhykettä, jossa esiintyy paikoin kvartsiitin ohella myös emäksisiä kivilajeja ja dolomiittia. Järven yleisilme on karu, mutta ravinteisesta kallioperästä hyötyviä harvinaisia murtovesikasveja kuten merivitaa, uposvesitähteä ja raania esiintyy paikoin. Rannat ovat monimuotoisia. Hiekka- ja pienikivisiä rantoja on runsaasti. Matalikoilla myös ajoittain paljastuvat kiviröykkiöt ja hiekkasärkät ovat tyypillisiä. Pikku luotoja sekä pieniä saaria on myös runsaasti. Järven linnusto on erittäin monipuolinen ja sisältää monia harvinaisuuksia sekä uhanalaisia lajeja. Järvi on Suomen ainoa suurjärvi, jonka vedenkorkeutta ei säännöstellä eikä muuteta. Asutuksen läheisyydessä olevissa lahdissa kasvilajistossa näkyy merkkejä rehevöitymisestä. Siitä huolimatta järven veden laatu on erinomainen. Mantereen ja suurimpien saarien metsiä on käsitelty."

Järvi kuuluu myös rantojensuojeluohjelmaan. Kitkajärvien kalastoon kuuluvat alkuperäiset taimen-, harjus- ja siikakannat ja järvet kuuluvat Project Aqua -ohjelmaan.

Vesistön tila ja vesienhoitosuunnitelma

Kesäjoen happitilanne on ollut yleensä vähintään tyydyttävää tasoa. Kevättalvisin Rukan jätevedenpuhdistamon yläpuolella on kuitenkin havaittu ajoittain alentunutta hapen kyllästystä Kesäjärvestä valuvan vähähappisen veden seurauksena. Myös puhdistamon alapuolisella havaintopaikalla happitilanne on ajoittain heikentynyt. Kesäjoen suulla happitilanne on tasaisempi kuin joen yläosalla. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat puhdistamon yläpuolella olleet korkeimmillaan kesäaikaan ja kokonaistyppipitoisuudet huhtikuussa. Puhdistamon alapuolella jätevesien vaikutus on näkynyt erityisesti korkeina typpipitoisuuksina ja tätä lievemmin kohonneina kokonaisfosforipitoisuuksina. Ajoittain kevättalvisin vähäisten virtaamien aikaan pitoisuudet ovat olleet monikymmenkertaisia.

Kesälahdella happitilanne on pintavedessä ollut yleensä hyvä, sen sijaan alentuneita hapenkyllästysasteita on ollut sekä välivedessä että pohjanläheisessä vesikerroksessa läpi vuoden. Kesälahden pintakerroksessa vesi on yleensä ollut hyvälaatuista kesällä ja talvella. Sen sijaan syvemmissä vesikerroksissa sähkönjohtavuus, ravinnepitoisuudet, väriarvo ja kiintoainepitoisuus ovat olleet koholla ilmentäen jätevesikuormitusta. Pohjanläheisen vesikerroksen kokonaisfosforitasoon on todennäköisesti vaikuttanut myös heikko happitilanne ja fosforin liukeneminen pohjasedimentistä veteen.

Kesälahden vesi on yleensä ollut lähistön muihin lahtiin verrattuna selvästi ravinteikkaampaa. Myös levätuotannon määrää ilmentävä a-klorofyllipitoisuus on ollut lievästi rehevien tai rehevien vesien tasoa, kun taas vertailukohtana käytetyissä Yli-Kitkajärven muissa lahdissa klorofyllipitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä ja lähellä karujen vesistöjen tasoa.

Typen ja fosforin keskinäistä tärkeysjärjestystä perustuotannon ja kasviplanktonin kasvun rajoittajana voidaan arvioida epäorgaanisessa muodossa olevien ravinteiden pitoisuuksien ja ravinnesuhteiden tarkastelun avulla. Vuosina 2005–2011 sekä epäorgaaninen typpi että epäorgaaninen fosfori ovat olleet kesällä yleensä hyvin vähissä Kesälahden pintavedessä. Levätuotantoa rajoittavat tällöin molemmat ravinteet. Fosforilla on kuitenkin levätuotannon säätelijänä karuissa olosuhteissa suurempi merkitys kuin typellä, joten rehevyystason voidaan arvioida määräytyvän pääosin sen perusteella. Tästä huolimatta myös typellä on rehevyyden kannalta selvä rooli, jota ei voida kokonaan unohtaa.

Alue kuuluu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitosuunnitelma sisältää muun muassa tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja vesienhoitotoimista. Kaikkien ohjelmiin sisältyvien toimien on tullut olla käynnissä viimeistään vuoden 2012 lopussa, jolloin myös aloitetaan vesienhoitosuunnitelmien tarkistus kuulemismenettelyineen. Valtioneuvosto on 10.12.2009 hyväksynyt vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 kestävälle suunnittelukaudelle. Ympäristöhallinnon vuosien 2000-2007 seurantatuloksiin perustuvassa ekologisessa luokittelussa Yli-Kitkajärven Kesälahden ekologinen tila on tyydyttävä. Vuosien 2000-2003 vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kitkajärvi on kuulunut luokkaan hyvä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän toimenpideohjelman 2010-2015 mukaan Yli-Kitkajärven Kesälahden tila vuonna 2015 olisi tyydyttävä, jos toteutetaan vain nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä. Tilatavoitteena olevan hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan siten lisätoimenpiteitä, joiksi on muun muassa sektorikohtaisessa tarkastelussa esitetty lisätoimenpiteenä jätevesien puhdistamisen edelleen keskittämistä.

Pohjavesiolot

Noivioharjun–Sivakkaharjun vedenhankintaa varten tärkeä I luokan pohjavesialue sijaitsee Rukan luoteispuolella, lähimmillään noin 4 km:n etäisyydellä Rukan alueelta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 6,66 km², mistä pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala käsittää 3,02 km². Pohjavettä on alueella arvioitu muodostuvan 2 100 m^3³ vuorokaudessa. Kesäjoki kulkee pohjavesialueella noin 1 400 metrin matkan, mistä pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella noin 250 metrin matkan. Pohjavettä purkautuu Kesäjokeen idän suunnasta.

Kesäjoen itäpuolisella harjun osalla on hakijan vedenottamoita, joista toimitetaan vettä Rukan alueelle. Nykyisellään alueella on kaksi ottamoa: Mutkalampi I/Mutkalampi II sekä Sivakkaharju. Lähempänä Kesäjokea sijaitsevan Sivakkaharjun ottamon etäisyys joesta on noin 190 metriä. Maaperä on Kesäjoen itäpuolella Mutkalampien ottamon alueella pääosin soraa ja Sivakkaharjun ottamon alueella pintaosiltaan myös hiekkaa. Mutkalampi II:n ja Sivakkaharjun ottamoiden välillä on vedenjakaja.

Purkupaikan nykyinen sijainti ja esitetyt purkupaikkavaihtoehdot

Rukan nykyisen jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet on vuodesta 1965 alkaen johdettu Kesäjokeen ja edelleen Yli-Kitkajärven Kesälahteen. Rukan uuden puhdistamon jätevedet on suunniteltu johdettavaksi edelleen Kesäjokeen ja Yli-Kitkajärven Kesälahteen.

Keltingin luusuan vaihtoehdossa Yli- ja Ala-Kitka välttyisivät Rukan jätevesien kuormitukselta. Jätevesien sisältämiä ravinteita ei toisaalta pidättyisi pienempiin uomiin tai järvenlahtiin, vaan ne päätyisivät suoraan Räväjärveen ja Kitkajokeen. Kitkajoessa on viime vuosina havaittu merkkejä rehevöitymisestä. Kahdessa Kitkajoen purkupaikkavaihtoehdossa ravinteiden pidättymistä ei tapahtuisi lainkaan ennen niiden päätymistä Kitkajokeen. Tarkastellut Kitkajoen purkupaikkavaihtoehdot sijaitsevat Oulangan kansallispuiston alueella. Kuusinkijoki virtaa alaosaltaan luonnonsuojelualueella. Näiden kirkkaiden ja karujen rajavesistöjen matkailullinen ja kalataloudellinen arvo on suuri. Jätevesien johtaminen suoraan näihin vesistönosiin muodostaisi erityisesti puhdistamon mahdolliset häiriötilanteet huomioon ottaen riskin suojelualueiden tilan säilymiselle sekä saattaisi aiheuttaa erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista.

Kahdeksas esitetty vaihtoehto oli jätevesien johtaminen putkea pitkin Kuusamon keskustaajamassa sijaitsevalle Torangin puhdistamolle, josta tällä hetkellä johdetaan Kuusamon keskustaajaman jätevedet Torankijärveen. Järvi on jo nyt pahoin rehevöitynyt ja rehevöityminen ulottuu myös Kuusamojärven Kirkkolahdelle ja Haaposelälle.

Yhteenvetona luvan hakijan esittämien vaihtoehtojen perusteella voidaan arvioida, että mikäli jätevesien johtaminen Kesäjokeen lopetettaisiin, Kesälahden rehevyystaso laskisi ja ekologinen tila paranisi. Jaurasen luusuan ja Kantolahden vaihtoehtojen kohdalla tämä kuitenkin tapahtuisi Kitkajärven muiden osien kustannuksella, Keltingin luusuan, kahden Kitkajoen vaihtoehdon ja kahden Kuusinkijoen vaihtoehdon kohdalla tämä vaarantaisi herkkien, matkailullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaiden jokien tilan. Torankijärven vaihtoehdon kohdalla jätevesien johtaminen heikentäisi Torankijärven entuudestaan heikkoa tilaa ja lisäisi Kuusamojärven Kirkkolahden rehevöitymistä.

Muutoksenhakijoiden esittämään vaihtoehtoon puhdistettujen jätevesien käyttämisestä Rukan rinteiden ja latujen lumettamiseen on Kuusamon terveydensuojeluviranomainen ottanut kielteisen kannan sillä perusteella, että puhdistetut ja hygienisoidutkin jätevedet sisältävät pieniä määriä hormoneja ja lääkejäämiä. Näiden vaikutuksia ei vielä tunneta tarpeeksi. Lisäksi jäteveden hygienisointi ei tuota täysin mikrobeista vapaata vettä ja mikrobit voivat lisäksi kehittää kulloinkin käytössä olevalle hygienisointimenetelmälle vastustuskykyisiä kantoja. Lisäksi alueella, jolla käsiteltyjä jätevesiä hyödynnettäisiin, liikkuu paljon ihmisiä.

Lupamääräyksen 15 toisessa kappaleessa on määrätty luvan saaja tarkastelemaan mahdollisuutta vähentää Kesälahden rehevyyttä johtamalla syvänteen pohjan läheistä vettä talvisin lumetettavaksi riittävän kaukana vesistöistä sijaitsevalle, tarkoitukseen soveltuvalle alueelle. Tällöin luvan saajan on tarkasteltava myös jätevesien desinfiointitarvetta lumettamisen kannalta. Lupamääräyksen 15 neljännessä kappaleessa luvan saaja on velvoitettu toimittamaan muun muassa nyt mainittu selvitys määräajassa aluehallintovirastolle hakemusasiana käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus katsoo, kuten Kuusamon terveydensuojeluviranomainen, että esitys käsitellyn jäteveden hyödyntämisestä rinteiden ja latujen lumetuksessa ei ole nykyisen tietämyksen mukaan toteuttamiskelpoinen siihen liittyvien ihmisille mahdollisesti aiheutuvien liian suurten riskien takia. Sen sijaan hallinto-oikeus katsoo, että lumettamisen mahdollisuuksia lupamääräyksessä 15 mainituin tavoin on tarpeen selvittää.

Typenpoisto

Yli-Kitkajärvi on luonnostaan karu ja kirkasvetinen järvi. Vedessä on niukasti sekä liukoisessa muodossa olevaa fosforia että typpeä. Kesälahden typpikuormituksesta valtaosa on peräisin Rukan puhdistamolta. Levien kasvua lahdella rajoittaa ajoittain fosforin, ajoittain typen ja ajoittain näiden molempien ravinteiden puute. Kesälahtea voidaankin pitää fosforin ja typen suhteen yhteisrajoitteisena. Lahden rehevöitymistä voidaan näin ollen hillitä parhaiten rajoittamalla sekä fosfori- että typpikuormitusta. Rukan uusi puhdistamo on hakemuksen mukaan suunniteltu mitoitettavaksi asukasvastineluvulle 12 900. Typenpoiston osalta laitos on suunniteltu mitoitettavaksi nitrifikaatiolle. Sillä on arvioitu päästävän 30-60 %:n typenpoistoon, kun nykyisellä puhdistamolla keskimäärin vain noin neljännes typestä on saatu poistetuksi. Puhdistamolta lähtevä ja Kesälahteen kohdistuva typpikuormitus lisääntyisi hakemuksen mukaan kuitenkin vuoteen 2025 mennessä niin, että se olisi noin 1,3-kertainen vuosien 2008–2011 keskimääräiseen kuormitukseen verrattuna. Valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaan typestä on määrättävä poistettavaksi vähintään 70 %.

Luvan myöntämisen edellytykset

Puhdistamo sijaitsee Rukan asemakaavan osoittamalla yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueella. Luvan myöntämiselle ei siis ole kaavoituksellista estettä. Lähimmät rakennetut kiinteistöt sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä puhdistamolta. Jätevedenpuhdistamon lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden kohtuutonta haju- tai meluhaittaa asutukselle.

Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asettamisessa on osittain otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Typenpoiston myötä vesistöön kohdistuvat typpipäästöt vähenevät jonkin verran nykyisestä. Typenpoiston onnistuminen on kuitenkin pitkälti riippuvainen ilmasto-olosuhteista eikä sen voida olettaa olevan talvikuukausina, jolloin majoituskapasiteetti on suurelta osin käytössä, kovin tehokasta. Kesälahden sisäisen kuormituksen vähentämiseksi luvan saajan on lisäksi hapetettava lahden alusvettä talvisin. Asetetut lupamääräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa. Se ei myöskään vielä lähivuosina aiheuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Nykyisen puhdistamon toiminnan jatkuessa vielä senkin jälkeen, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, ei Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa asetettua hyvän ekologisen tilan tavoitetta tulla saavuttamaan Kesälahdella vuoteen 2015 mennessä. Tämän päätöksen mukainen toiminta uudella puhdistamolla kuitenkin turvaa lahden ekologisen tilan säilymisen ainakin jonkin aikaa nykyisellä tyydyttävällä tasolla. Typenpoisto, jätevesien jälkikäsittely uudella pintavalutuskentällä sekä Kesälahden syvänteen hapettaminen ennalta arvioiden jossain määrin parantavat lahden ekologista tilaa.

Jätevesien johtamisesta tässä päätöksessä määrättyyn purkukohtaan ei vielä tässä vaiheessa aiheudu merkittävää haittaa purkupaikan läheisimpien luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -verkostoon sisällytettyjen alueiden toiminnalle. Jätevesien johtaminen ei myöskään heikennä merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi nämä alueet on liitetty Natura 2000 -verkostoon.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset haetulle purkupaikalle ovat näillä selvityksillä olleet olemassa. Jäteveden johtamista koskevissa asioissa pääsääntönä on toistaiseksi voimassa olevan luvan myöntäminen. Kun kuitenkin otetaan huomioon Kitkajärven erityiset luonnonolosuhteet, Kesälahden nykyinen tila ja vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi esitetyt lisätoimenpiteet sekä vesistön yhteisrajoitteisuus fosforin ja typen suhteen sekä typenpoistoon liittyvät ongelmat, hallinto-oikeus katsoo, että jäteveden johtaminen lupapäätöksessä esitetyllä tavalla pysyvästi ei ole jatkossa mahdollista. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on muuttanut luvan määräaikaiseksi.

Hallinto-oikeus katsoo lisäksi, että jätevesien johtamisen erilaisia vaihtoehtoja ei ole riittävästi selvitetty. Luvan hakija on esittänyt, että Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan ympäristölupahakemus Kuusamon keskustaajaman, Rukan alueen ja JK Juusto Kairan jätevesien käsittelemiseen silloin harkituista eri vaihtoehdoista valitulla Kuusamon taajaman eteläpuolelle suunnitellulla uudella keskusjätevedenpuhdistamolla olisi lainvoimaisesti ratkaistu. Vaikka tuo hakemus, jonka tarkoituksena oli puhdistettujen jätevesien johtaminen kosteikkokäsittelyn ja Suoralammen kautta Maunujärveen, joka toimisi vuosialtaana ja josta vesiä juoksutettaisiin vain keväällä ja syksyllä Maunuojaan, oli hylätty aluehallintoviraston 25.1.2010 tekemällä päätöksellä, ei lupaharkintaa ole voitu tehdä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Näin siksi, että tuosta aluehallintoviraston päätöksestä Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta ei valittanut. Mainitusta aluehallintoviraston päätöksestä eräiden kalastuskuntien valitukset Vaasan hallinto-oikeus on 23.7.2010 antamallaan päätöksellä nro 10/0417/2 jättänyt valitusoikeuden puuttumisen takia tutkimatta. Korkein hallinto-oikeus on 29.3.2011 antamallaan päätöksellä taltionumero 854 pysyttänyt hallinto-oikeuden päätöksen. Näin ollen varsinaisen ympäristölupa-asian ratkaisu on jäänyt aluehallintoviraston päätöksen varaan.

Uutta lupaa haettaessa on edellä mainituista syistä siis tarpeen esittää selvitys mahdollisuudesta johtaa jätevedet sellaiseen paikkaan, jossa niiden laimenemisolosuhteet ovat olennaisesti paremmat ja niistä aiheutuvat haitat vähäisempiä kuin nyt tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehtoja suunniteltaessa on otettava erityisesti huomioon vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteet ja esitetyt toteuttamiskeinot tilatavoitteiden saavuttamiseksi sekä Kuusamon kaupungin eri jätevedenpuhdistamoihin tulevien jätevesien laadun ja määrän mahdollisen yhteiskäsittelyn hyödyt.

Lupamääräyksessä 13 määrätty Yli-Kitkajärven Kesälahden hapettamista koskevat määräykset, lupamääräyksessä 15 annetut selvitysmääräykset ja lupamääräyksessä 18 lupaviranomaiselle annettu oikeus täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa edellä mainituissa lupamääräyksissä tarkoitettujen selvitysten ja suunnitelmien perusteella antavat jätevesien tarkoituksenmukaisen johtamisen suunnittelulle lisäaikaa.

Kesälahden kunnostamista ja sen tilan parantamista koskevat vaatimukset

Lupamääräyksessä 13 on annettu määräys Kesälahden syvänteen pohjaveden hapettamisesta ja lupamääräyksessä 15 määrätty erilaisista selvityksistä, joiden tavoitteena on Kesälahden tilan parantaminen sekä annettu määräys selvitysten jälkeen määräajassa tehtävästä suunnitelmasta ja asian vireillepanosta aluehallintovirastossa. Hallinto-oikeus katsoo, että asetettu selvitys- ja suunnitteluvelvollisuus on tässä päätöksessä määrättyjen vaihtoehtoisten purkusuuntien tutkimisen lisäksi riittävä.

Vaatimukset kiinteistön lunastamisesta sekä kiinteistön arvon alenemisen ja rannan virkistyskäytölle aiheutuvan haitan korvaamisesta

Ympäristönsuojelulain 66 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvien ympäristövahinkojen korvaamiseen sovelletaan ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia. Vesistön pilaantumista koskevaan korvausasiaan sovelletaan kuitenkin lisäksi, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään.

Ympäristönsuojelulain 67 §:n mukaan myöntäessään ympäristöluvan on lupaviranomaisen samalla, jollei 68 §:stä muuta johdu, viran puolesta määrättävä toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat vahingot korvattavaksi. Ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 9 §:ää ei tällöin sovelleta. Korvausta määrättäessä on otettava huomioon, mitä ympäristönsuojelulain 55 §:ssä säädetään luvan määräaikaisuudesta ja mahdollisuudesta tarkistaa toistaiseksi myönnetyn luvan määräyksiä.

Ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan jos ympäristövahingon johdosta kiinteistö joko kokonaan tai osittain käy omistajalle hyödyttömäksi taikka kiinteistön käyttö tarkoitukseensa olennaisesti vaikeutuu, korvausvelvollisen on omistajan vaatimuksesta lunastettava kiinteistö tai sen osa.

Hallinto-oikeus katsoo, että puhdistettujen jätevesien johtamisesta ei aiheudu ainakaan tässä vaiheessa luvan määräaikaisuudesta johtuen sellaisia vaikutuksia muutoksenhakijoiden kiinteistöille, että niiden käyttö kävisi kokonaan tai edes osittain omistajilleen hyödyttömäksi taikka kiinteistöjen käyttö tarkoitukseensa olennaisesti vaikeutuisi. Kiinteistöjen arvon ei myöskään näin ollen voida katso alenevan.

Jätevesien johtamisesta aiheutuu kuitenkin vesistön rehevöitymistä ja rannan virkistyskäytön vaikeutumista, joka on määrätty korvattavaksi rantakiinteistöjen asuinrakennusten omistajille. Lisäksi korvausta on määrätty hakijan esityksen mukaisesti maksettavaksi kahden rakentamattoman rantakiinteistön omistajalle. Vahinkoalueeksi on katsottu Kesälahti Kotisalmen ja Lehtosalmen kapeimpaan kohtaan asti. Lähimpänä Kesäjoen suuta sijaitsevilla Kesälahden ranta-alueilla haitan voidaan arvioida olevan suurempi kuin lahden muilla ranta-alueilla. Vahinkoalueen ulkopuolella sijaitsevien rantakiinteistöjen asuinrakennusten omistajille on määrätty maksettavaksi korvauksia siltä osin kuin hakija on ne hyväksynyt.

Virkistyskäytölle lupakauden aikana aiheutuvan haitan on arvioitu olevan keskimäärin saman suuruinen kuin se haitta, jonka perusteella nykyisin maksettavat korvaukset on määrätty, kuitenkin niin, että lähimpänä Kesäjoensuuta oleva suuremman haitan alue on arvioitu aiempaa laajemmaksi. Suuremmasta haitasta aiheutuva korkeampi korvaus on määrätty maksettavaksi lahden pohjoisrannalla sijaitsevan kiinteistön Talvipirtti 57:3 ja lahden etelärannalla sijaitsevan kiinteistön Sulin 57:23 välisellä ranta-alueella sijaitsevien rakennettujen rantakiinteistöjen asuinrakennusten omistajille.

Korvausmäärät perustuvat Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 10.11.2006 antamassa ympäristölupapäätöksessä määrättyihin ja Vaasan hallinto-oikeuden 12.11.2007 antamassa päätöksessä osittain muutettuihin korvausmääriin, joita on tarkistettu elinkustannusindeksillä.

Edellä mainituista syistä ja kun lisäksi otetaan huomioon se, että uuden puhdistamon myötä jätevesien vaikutusten ei ainakaan arvioida merkittävässä määrin lisääntyvän ja että uusi lupa on annettu vain määräaikaisena tarkoituksena saada jätevedet johdettua määräajan jälkeen tarkoituksenmukaisempaan paikkaan, hallinto-oikeus katsoo, että vahinkoalueet ja niiltä maksettaviksi määrätyt vuotuiset korvaukset ovat vielä riittäviä.

Toiminnan aloittaminen

Uusi puhdistamo ja pintavalutuskenttä tehostavat jonkin verran Rukan alueen jätevesien käsittelyä ja mahdollisesti vähentävät Kesäjokeen ja Yli-Kitkajärven Kesälahteen kohdistuvaa kuormitusta. Lupapäätöksessä on annettu määräykset mahdollisten ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja estämiseksi. Toiminnan aloittaminen uuden luvan lupamääräyksiä noudattamalla ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei aiheuta haittaa puhdistamoalueella eikä lähialueella, vaan parantaa ympäristön tilaa.

Luvan saaja on velvoitettu asettamaan 20 000 euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Kun otetaan huomioon asiassa nyt annettu ratkaisu sekä se, että päätöksen mahdollisen kumoamisen tai muuttamisen jälkeenkin jätevesiä voidaan aikaisemman päätöksen nojalla johtaa edelleen Kesäjokeen, hallinto-oikeus katsoo, että vakuus on riittävän suuruinen.

Toiminnan aloittamiseen on olemassa ympäristönsuojelulain tarkoittama perusteltu syy eikä toiminnan aloittaminen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Aluehallintovirasto on näin ollen voinut myöntää oikeuden toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että Alakitkan ja Virrankylän kalastuskunnat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa hallinto-oikeudessa kokonaan vahinkonaan. Hallinto-oikeus on arvioinut korvattavien oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 1 500 euroa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 §, 41–43 §, 46 § 1, 2 ja 4 momentti, 50 § 2 momentti, 52 § 1 momentti, 55 § 2 ja 3 momentti, 66 § 1 momentti ja 67 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §

Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 3 § ja 5 § 1 momentti

Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006)

Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Riitta Fränti, joka on myös esitellyt asian, Jan Eklund (eri mieltä) ja Merja Manninen (eri mieltä).

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hänen korvausvaatimuksensa kiinteistön arvon alenemisesta sekä myynti-, virkistys- ja vuokraustoiminnan vaikeutumisesta on hylätty. A on vaatinut korvausta vuosilta 1999–2014 ja edelleen niin kauan kun vesistön ja rannan likaantumista jatketaan.

2. B on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan, lupahakemus hylätään ja ympäristölupapäätöksen täytäntöönpanoa koskeva päätös kumotaan. Hakija tulee velvoittaa laatimaan uusi lupahakemus 31.12.2016 mennessä. Hakemuksessa tulee selvittää ja arvioida perusteellisesti mahdollisuudet välttää jätevesien lasku Kesälahteen ja Kitkaan. Jos jätevesien lasku Kesälahteen kuitenkin jatkuisi, tulee hakija velvoittaa korvaamaan virkistyshaittakorvauksen lisäksi myös Kesälahdella lähellä Kesäjoen suuta sijaitsevan B:n omistaman kiinteistön arvonlasku ensisijaisesti kertakorvauksena ja toissijaisesti vuosikorvauksena kunnes jätevesien lasku Kesälahteen päättyy.

B on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Uudella puhdistamolla kuormitukset lisääntyisivät edelleen. Typen osalta on arvioitu päästävän 30–60 prosentin poistoon, kun asetuksen (888/2000) mukaan typestä on poistettava vähintään 70 prosenttia. Puhdistamolta lähtevä ja Kesälahteen kohdistuva typpikuormitus lisääntyisi vuoteen 2025 mennessä 1,3 -kertaisiksi vuosiin 2008–2011 verrattuna. Puhdistamolle tulevan vesimäärän lisäyksen vuoksi kasvavaa fosforikuormitusta ei voida välttää. Aluehallintoviraston asettama päästöraja 40 kg/v ylittyy jo kymmenen vuoden kuluttua.

Arviot jätevesien johtamisen vaikutuksista pohjaveteen ovat vähätteleviä. Arviot jätevesien johtamisesta aiheutuvasta terveyshaitasta ovat epäloogisia, koska hallinto-oikeus on toisaalta hylännyt ehdotuksen puhdistettujen jätevesien käyttämisestä rinteiden lumetukseen terveysriskeihin vedoten. Huomioiden Kesälahden käyttö virkistykseen, lahden heikentynyt kalataloudellinen tuotto ja rehevöityminen laajemmin Kitkajärvessä pilaantumista on pidettävä merkittävänä.

Täytäntöönpanoluvalla on tosiasiallinen vaikutus valituksenalaiseen purkupaikkaratkaisuun, sillä sen mahdollistama rakentaminen estää käytännössä yhteispuhdistamoa koskevan vaihtoehdon toteutumisen. Yli 10 miljoonan euron investointi jouduttaisiin ottamaan tapahtuneena tosiasiana. Vaasan hallinto-oikeus totesi päätöksessään 12.11.2007, että suunnitellun uuden keskuspuhdistamohankkeen toteutuessa Rukan jätevedet siirrettäisiin rakennettavaa siirtoviemäriä pitkin uudelle keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Tästä johtuen hallinto-oikeus myönsi silloisen ympäristöluvan määräaikaisena vain kolmeksi vuodeksi. Kuitenkin vuonna 2010 aluehallintovirasto hylkäsi keskuspuhdistamoa koskevan lupahakemuksen, koska hakijalla ei ollut tarvittavaa oikeutta alueeseen. Vuoden 2010 ratkaisun jälkeen hakija on etsinyt käytännön ratkaisuja vain kahden purkupaikan pohjalta, vaikka vaihtoehtoja tulisi vielä selvittää huolella ja kattavasti.

Hallinto-oikeus totesi jo vuonna 2007, että jätevesien johtaminen vaikeuttaa tuntuvasti luonnonvirtaamaltaan vähäisen Kesäjoen ja matalan, luonnostaan karun Kesälahden virkistyskäyttöä. Hallinto-oikeus eväsi tuolloin kiinteistön arvon alentumisesta vaaditut korvauksen ennenaikaisina. Nyt niitä ei enää voida pitää ennenaikaisina, vaikka lupa onkin määräaikainen, sillä muuten ennenaikaisuus venyisi jo 16 vuodeksi.

Kesälahden vesi on pilattu tietoisten valintojen seurauksena. Korvausvaatimusten kannalta veden tulevaa tilaa ei ole riittävää verrata nykyiseen, jo pilaantuneeseen tilaan, vaan siihen luonnontilaan, joka oli ennen Rukan jätevesien mittavampaa johtamista Kesälahteen.

3. C ja D ovat valituksessaan vaatineet, että Rukan jätevedenpuhdistamolle ei myönnetä ympäristölupaa ja jätevedet suunnataan pois Kesäjoesta ja Kitkan vesistöstä. Kuusamoon tulisi rakentaa ajanmukainen ja tehokas keskuspuhdistamo. Lisäksi he ovat vaatineet korvausta haitasta ja arvonalennuksesta rantarakennuspaikoille ja rakennetuille kiinteistöille.

C ja D ovat perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Kuusamossa maa on jäässä 7–8 kuukautta vuodessa eikä pintavalutuskenttä tule tällöin toimimaan toivotulla tavalla. Mehtikananpuro on luonnontilassa oleva puro, joka saa lähdevettä lähteistä matkallaan Kesäjokeen. Mehtikananpuro tulee säilyttää vapaana jätevesistä. Puro jää maastollisesti imeytyskentän alapuolelle.

Päätöksessä ei ole otettu huomioon Mustosenvaaran Vesiosuuskunnan vedenottamoa, jolta on noin kilometri Kesäjoen suulle ja 300 metriä Kesälahden rantaan.

Lupapäätöksen mukaan uudellakaan puhdistamolla ei tulla saavuttamaan korkeaa typenpoiston tasoa. Kesälahden ja viereisen Isonhiedanlahden virkistyshaittana on ollut sinilevä. Vielä 1970-luvulla vesi oli näissä lahdissa yhtä puhdasta kuin muuallakin Kitkassa ja sitä käytettiin yleisesti talousvetenä. Kesälahdella kalastus on täytynyt lopettaa kokonaan, koska kalat maistuvat pahalle. Kesäjoki oli ennen jätevesien johtamista Kitkan paras lohenkutujoki.

Kesälahden ja muun Kitkajärven yhdistää vedenalainen syvänne Kesäsaaren ja Lehtoniemen välissä, josta käyvä virtaus jakautuu kohti Kitkajokea ja Isonhiedanlahden syvännettä kuljettaen jätevesiä Kesälahdelta. Syvänteessä kalastusverkkoihin jää selvästi enemmän haisevaa mössöä kuin muualla. Luvassa ei mainita talousrasvan käsittelystä puhdistamolla. Ympäristölupa on puutteellinen, ja jätevesien johtamisesta Kitkaan aiheutuu terveysriskejä alueen asukkaille ja kalastolle.

Kesälahden etelä- ja länsirannalla on hyviä rantarakennuspaikkoja, joiden arvo on laskenut Rukan jätevesien takia. Luvanhaltijan maksama 100 euron vuosittainen korvaus vuodesta 2006 alkaen on kansalaisten aliarvioimista. Korvausvelvollisuutta ei voi enää siirtää, sillä haitta ja arvonalennus on pysyvä, vaikka lupa olisikin määräaikainen.

4. Alakitkan kalastuskunta ja Virrankylän kalastuskunta ovat yhteisten vesialueiden edustajina tekemässään valituksessa vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ympäristölupahakemus hylätään siltä osin kuin lupaa on haettu jätevesien johtamiseen Kesäjokeen. Päätös tulee kumota myös siltä osin kuin Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalle on myönnetty lupa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpano tulee kieltää kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Kalastuskunnat ovat perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Hallinto-oikeus on kuvannut asiaan liittyvät tosiseikat oikein, mutta tehnyt niiden pohjalta virheelliset johtopäätökset luvan myöntämisen edellytyksistä haetulle purkupaikalle. Hallinto-oikeus on joutunut toteamaan saman asian kuin päätöksessään vuonna 2007 eli, että haitattomampi purkupaikkavaihtoehto on jäänyt selvittämättä. Luvan myöntämisen edellytykset eivät purkupaikan osalta täyty ja hakemus olisi tullut tällä perusteella hylätä.

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän toimenpideohjelman 2010–2015 mukaan Ylikitkajärven Kesälahden tila vuonna 2015 olisi tyydyttävä, jos toteutetaan vain nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä. Hallinto-oikeudenkaan mukaan uudella puhdistamolla ei päästä vesienhoitosuunnitelman mukaiseen hyvän tilan tavoitteeseen, vaan jäädään tämänhetkiseen tyydyttävään tasoon, joka sekin voidaan säilyttää vain jonkin aikaa.

Hallinto-oikeuden ratkaisuun luvan myöntämisestä määräaikaisena sisältyy useita merkittäviä heikkouksia. Jos hakijan nyt sallitaan uudella luvalla jatkaa jätevesien johtamista Kitkajärveen seuraavat noin 7–8 vuotta, ja hakija tämän perusteella sijoittaa uuden noin 10 miljoonaa euroa maksavan puhdistamon Rukalle, päätöksentekijöille ei jatkossa enää jää juurikaan harkintavaltaa purkupaikan osalta. On selvää, että uuden puhdistamon sijoittuessa Rukalle hakija tulee hakemaan sille jatkolupaa vuodesta 2024 alkaen purkupaikkana edelleen Kitkajärven Kesälahti. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa yhteispuhdistamovaihtoehto tarkasteluun jo nyt ennen kuin uusi puhdistamo sijoitetaan Rukalle. Lupa-asia on ratkaistava vähemmistöön jääneiden hallinto-oikeustuomareiden kannan mukaisesti.

5. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin siinä on muutettu toistaiseksi voimassa oleva lupa määräaikaiseksi ja velvoitettu valittaja korvaamaan Alakitkan ja Virrankylän kalastuskuntien oikeudenkäyntikuluja.

Osuuskunta on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Ympäristönsuojelulaissa on pääsääntönä, että ympäristölupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevana. Mitään perustetta määrätä lupa määräaikaiseksi ei tässä tapauksessa ole. Kyseessä on tyypillinen pitkäaikainen ja jatkuva, yhteiskunnan välttämättömien palveluiden kannalta tärkeä toiminta, johon on suunniteltu tehtäväksi mittavat investoinnit uuden puhdistamon rakentamiseksi. Hakijan suunnitellut investoinnit ovat määrältään noin 10 miljoonaa euroa. Luvan määrääminen määräaikaiseksi ei lisää ympäristönsuojelun tasoa, mutta tekee koko hankkeen taloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi toteuttaa. Hankkeen toteuttaminen on kuitenkin tärkeää jätevesien tehokkaamman käsittelyn ja päästöjen vähentämisen varmistamiseksi. Nykyinen puhdistamo ei kapasiteetiltaan riitä Rukan kehityksen edellyttämään jätevesien puhdistamiseen. Lupapäätöksessä oli myös velvoite luvan tarkistamishakemuksen laatimisesta 31.3.2023 mennessä ja uuden luvan hakemisesta, mikäli kokonaisfosforipäästöraja on vaarassa ylittyä.

Luvan myöntämiselle jätevedenpuhdistamolle toistaiseksi voimassa olevana on olemassa edellytykset. Uuden puhdistamon rakentaminen vähentää päästöjä vesistöön. Ympäristöluvassa on annettu tiukat vaatimukset puhdistusteholle ja ympäristöluvan selvitysmääräysten mukaan hakijan on tehtävä arvio puhdistamolta lähtevän kuormituksen kehityksestä vuoteen 2025 sekä selvitys uuden pintavalutuskentän tehosta ja tehdä näillä perusteilla arvio Kesälahden tilan kehittymisestä alusveden hapetuksen vaikutus huomioon ottaen. Luvan mukaan kokonaisfosforin päästö ei saa ylittää 40 kg vuodessa, ja tähän fosforiarvoon on liitetty uuden luvan hakuvelvollisuus.

Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa asetettua hyvän ekologisen tilan tavoitetta ei tulla saavuttamaan Kesälahdella vuoteen 2015 mennessä. Tehokas typenpoisto, jätevesien jälkikäsittely uudella pintavalutuskentällä ja Kesälahden syvänteen hapettaminen parantavat kuitenkin Kesälahden ekologista tilaa jossain määrin nykyisestä ja turvaavat lahden ekologisen tilan säilymisen nykyisellä tyydyttävällä tasolla ainakin jonkin aikaa.

Hakija on selvittänyt parin viime vuosikymmenen aikana lukuisia vaihtoehtoja Kuusamon ja Rukan puhdistettujen jätevesien purkupaikoiksi useita kertoja. Kesälahti on todettu tutkituista vaihtoehtoisista purkupaikoista parhaaksi. Millekään teknis-taloudellisesti toteutuskelpoiselle keskuspuhdistamoratkaisulle, jonka purkuvesistönä olisi Iijoen vesistö, ei ole saatu tarvittavaa ympäristölupaa, vaikka sitä on kahteen eri otteeseen haettu. Hakija on siksi luopunut Rukan ja Kuusamon keskustaajaman yhteispuhdistamosta ja päätynyt edelleen kahden puhdistamon malliin. Kummankin puhdistamon ympäristölupa-asia on ratkaistava erikseen omien edellytystensä pohjalta eikä hakijaa voida velvoittaa ryhtymään selvittämään kokonaan muuta toimintamallia.

Hallinto-oikeus perustelee luvan määräaikaisuutta myös sillä, että yhteispuhdistamoa koskeva Pohjois-Suomen aluehallintoviraston hylkäävä ratkaisu 25.1.2010 on jäänyt aluehallintoviraston päätöksen varaan eikä lupaharkintaa ole voitu tehdä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tämä hallinto-oikeuden perustelu ei perustu lakiin. Toimivalta myöntää ympäristölupa ja siihen liittyvä harkintavalta on aluehallintovirastolla. Hallinto-oikeuksien tehtävänä ei ole suorittaa lupaharkintaa ja sen yhteydessä harkita, mikä on puhdistettujen jätevesien paras purkusuunta. Hallinto-oikeuksien tehtävänä on valitusten perusteella tutkia päätösten lainmukaisuus.

Hakemuksen yhteydessä on laadittu 28.2.2012 päivätty selvitys Rukan jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista. Vaihtoehtoja on yli 20 vuoden ajan tutkittu joka ilmansuuntaan ja joka vesistöalueen suuntaan. Rukan matkailukeskuksen sijainti kolmen eri päävesistöalueen latvaosilla tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki Rukalta lähtevät valuma-alueet ovat kymmenien kilometrien etäisyydellä pieniä ja virtaamiltaan vähäisiä. Tämän takia nykyistä parempia vaihtoehtoja ei ole, koska missään vaihtoehdossa puhdistettujen jätevesien laimenemisolosuhteet eivät ole paremmat kuin Kesälahdessa. Olisi täysin suhteetonta ja kohtuutonta, jos hakija velvoitetaan taas kerran selvittämään vaihtoehtoja ilman että siitä on mitään hyötyä ympäristönsuojelun kannalta.

Oikeudenkäyntikuluja koskeva päätös on kumottava, sillä hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos huomioon ottaen kulujen korvaamista koskevalle määräykselle ei ole ollut perusteita. Lisäksi hallinto-oikeuden päätös on lainvastaisena kumottava, jolloin oikeudenkäyntikuluja koskevalle määräykselle ei ole siksikään perusteita.

6. F, G, H, I ja J ovat valituksessaan vaatineet, että jätevedet johdetaan muualle kuin Kesälahteen. Jos jätevesien johtamista Kesälahteen jatketaan, tulee korvauksia rantamaiden ja kiinteistöjen arvon alenemisesta määrätä 50 000 euroa kiinteistöä kohden.

F asiakumppaneineen on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Kesälahti on jo rehevöitynyt niin pahasti, että sen tila on tyydyttävä. Uuden puhdistamon puhdistustehosta ei ole vielä tietoa eikä siitä, miten se tulee vaikuttamaan Kesälahden tilaan. Kitka on olennainen osa Kuusamon matkailua ja ainutlaatuista luontoa. Kesälahden ja Kitkan kannalta olisi 10 miljoonaa euroa maksavan väliaikaisen ratkaisun sijasta järkevämpää rakentaa kerralla pidempiaikainen ratkaisu kuten esimerkiksi keskuspuhdistamo. Hakijan tulee selvittää laajemmalti muut jätevesien purkuvaihtoehdot. Lisäksi, jos lumettamista ei sallita terveydellisten syiden perusteella, miten puhdistetut jätevedet voidaan johtaa järveen, jossa muun muassa kalastetaan ja uidaan.

7. Kitkan Viisaat ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja luvanhakija määrätään tekemään määräaikaan mennessä uusi hakemus jätevesien puhdistamiseksi ja johtamiseksi vähemmän haitallisesti kuin Kitkan vesistöön. Hakijan tulee uuteen hakemukseensa liittyen tehdä selvitys jätevesien johtamisesta yhteispuhdistamolle, jossa käsiteltäisiin Kuusamon keskustaajaman, Kuusamon Juusto Oy:n, Fortumin lämpölaitoksen ja Rukan alueen jätevesiä. Lisäksi tulee vaatia selvitys myös Posion jätevesien johtamismahdollisuuksista kyseiseen yhteispuhdistamoon. Yhdistyksen oikeudenkäyntikulut tulee määrätä luvanhakijan maksettavaksi.

Yhdistys on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Kokonaistarkastelussa tulee ottaa huomioon Rukan jätevesien puhdistamon ja purkupaikan pitkä lupahakemushistoria. Luvanhakija ei hakenut hallinto-oikeuden antamaan määräaikaan 31.12.2009 mennessä uutta ympäristölupaa tai vanhan luvan voimassaolon pidentämistä.

Rukan jätevedet ovat aiheuttaneet Kesäjoen ja Kesälahden pilaantumista. Kesäjoki on jätevesien vaikutuksesta menettänyt kalataloudellisen ja virkistyksellisen arvonsa. Kesälahti on rehevöitynyt ja lahden pohjalle on kertynyt lietettä niin, että lahdessa on hapenpuutetta ja pysyvästi kohonneita ravinnepitoisuuksia. Kitka-MuHa -tutkimushankkeen vesistötutkimuksissa vuonna 2014 Kitkan Kesälahdesta on todettu erittäin vakava typpiongelma. Typpikuormituksesta valtaosa on peräisin Rukan puhdistamolta. Kesälahtea voidaan pitää fosforin ja typen suhteen yhteisrajoitteisena. Lupahakemuksen mukaan kuitenkin puhdistamolta lähtevä ja Kesälahteen kohdistuva typpikuormitus lisääntyisi vuoteen 2025 mennessä niin, että se olisi noin 1,3-kertainen vuosien 2008–2011 keskimääräiseen kuormitukseen verrattuna.

Kylmien vesien typenpoisto on ongelmallista. Jäisten jälkivalutuskenttien ja kosteikkojen puhdistuskyky ei myöskään toimi talven jäljiltä kevään huippukuormituksen aikana. Lääke- ja hormonijäämät jätevesissä ovat uhka Kitkan vesistön kalataloudellisesti arvokkaille lajeille kuten Kitkan viisas -muikuille. Hallinto-oikeus kielsi jäteveteen perustuvan lumetuksen tämän puhdistettuun jäteveteen liittyvän terveysriskin johdosta. Olisi ristiriitaista sallia sama jätevesi johdettavaksi karuun Kitkajärven vesistöön, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Kitkajärvien kalastoon kuuluvat alkuperäiset taimen-, harjus- ja siikakannat kuuluvat Project Aqua -ohjelmaan. Kitkajärveä on esitetty osana koskiensuojelulailla suojeltua Kitkan-Koutajoen vesistöä mukaan UNESCO:n elävän luonto- ja kulttuuriperinnön maailmanperintöohjelmaan.

Myös Kuusamon keskustan Torangin puhdistamo vaatii uudistamista ja Torankijärvi on rehevöitynyt pahoin. Molemmat ongelmat voidaan ratkaista samalla kertaa rakentamalla yhteispuhdistamo Kuusamon lähelle Mäntyselkään. Samassa yhteishybridilaitoksessa voitaisiin tuottaa myös jätevesistä biokaasua. Tämä olisi kokonaisvaltaisesti Kuusamon vesistöjen ja elinkeinojen etu. Mäntyselkään voidaan myös rakentaa riittävän laajat kosteikot, paju- ja suokentät, jotka jälkipuhdistavat puhdistamovesiä ennen vesistöön purkautumista. Purkusuuntana olisi Kuusamon teollisuusalue.

Oikeuskäsittelyjen tarve on syntynyt luvanhakijan alkuperäisten lupamääräysten noudattamatta jättämisestä ja siksi yhdistyksen oikeudenkäyntikulut tulee määrätä hakijan korvattavaksi.

8. M on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan lupahakemus hylätään purkupaikan osalta. Myös hallinto-oikeuden päätös toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta tulee kumota ja aloittamislupahakemus hylätä.

M on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Kitkajärven Kesälahden vedenlaatu on todettu tasoltaan tyydyttäväksi. Mikäli halutaan saavuttaa vuoteen 2015 ulottuvan vesienhoitosuunnitelman tavoitteena oleva hyvä vedenlaatu, tarvitaan lisätoimenpiteenä jätevesien käsittelyn edelleen keskittämistä. Tässä tapauksessa se tarkoittaa Kuusamon taajaman, Juusto Kairan ja Rukan jätevesien keskittämistä nykyaikaiseen yhteispuhdistamoon, jossa purkupaikkana tulisi olla Maunujärvi ja Iijoen vesistö. Hallinto-oikeuden päätös johtaa Kitkajärven vedenlaadun heikkenemiseen. Lisäksi aloittamislupa tarkoittaa, ettei uudelle mahdolliselle Kuusamon yhteispuhdistamolle enää löydy resursseja.

Kitkajärven ainutlaatuinen karu ja lähdeperäinen vesistö on ylivoimaisesti Kuusamon matkailun tärkein vesistö, joka yhdessä Karhunkierroksen ja Oulangan kansallispuiston kanssa muodostaa merkittävän luontomatkailukohteen jopa Euroopan mittakaavassa. Matkailutoimiala omalla jätevesikuormituksellaan on tämän ainutlaatuisen vesistön suurimpia kuormittajia, ja saman aikaisesti markkinoi ja käyttää aluetta puhtaan luontomatkailun huvipuistona. Kitkajärvi on Euroopan suurin lähde ja säännöstelemätön vesistö. Kitkajärvi kuuluu rajat ylittävään Koutajoen vesistöön, joka kulkee läpi kahden, Oulangan ja Paanajärven kansallispuiston. Pelkästään kesämatkailijoiden määrä Suomen puolella on noin 120 000 turistia. Kaikki muut purkusuunnat ovat vähempiarvoisia vaihtoehtoja.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausunnon valitusten johdosta. Aluehallintovirastolla ei ole ollut lausuttavaa valitusten johdosta.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut lausunnon valitusten johdosta ja viitannut siinä hallinto-oikeudelle antamaansa vastineeseen. Jos toistaiseksi voimassa olevalle luvalle ei katsota olevan edellytyksiä, tulee ympäristölupahakemus palauttaa aluehallintovirastolle ja ottaa tarkasteluun keskitetty jätevesien käsittelyratkaisu sekä muut mahdolliset jätevesien purkusuunnat vuonna 2004 käynnistyneen YVA-menettelyn pohjalta.

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on antanut lausunnon valitusten johdosta. Kalatalousryhmä on viitannut aikaisemmin antamiinsa lausuntoihin.

Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaosto on antanut lausunnon valitusten johdosta. Ympäristöjaoston käsityksen mukaan Rukan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa tulee palauttaa toistaiseksi voimassa olevaksi ja useiden kiinteistönomistajien vaatimukset kiinteistön arvon alentumisesta tulee käsitellä. Lisäksi ympäristöjaosto on lausunnossaan todennut muun ohella seuraavaa:

Kuusamossa tulee nopeasti uusia Rukan ja taajaman jätevedenpuhdistamot siten, että niiden purkuvesistöt säilyvät ennallaan. Jätevedenpuhdistamon teknis-taloudellinen toiminta-aika on noin 30 vuotta, mistä syystä ympäristöluvan tulisi olla voimassa toistaiseksi. Kun uusien puhdistamoiden teknis-taloudellinen käyttöikä on loppunut, voidaan jätevesiä johtaa uusiin paikkoihin, jos purkupaikan vaihtamisella saadaan jätevesistä aiheutuvat haitat kokonaisuutena tarkastellen vähäisemmiksi. Pelkästään aiheutuvien haittojen siirtämiseksi ei purkupaikan siirtoon tule ryhtyä. Mikäli Rukan alueen jätevedet johdettaisiin Kesälahden sijasta Torankijärveen, vaihtuisi vain niistä aiheutuvien haittojen esiintymispaikka, mutta haitat eivät kokonaisuutena vähenisi.

Terveydensuojelun kannalta on olennainen ero siinä, muutetaanko puhdistettu jätevesi osaksi hengitysilmaa lumetuksen yhteydessä vai johdetaanko se nesteenä vesistöön.

Rukan alueen puhdistettujen jätevesien purkupaikkaa on selvitelty noin kahdenkymmenen vuoden ajan osana Kuusamon taajaman jätevesien purkupaikkaselvityksiä. Kesälahden alueen kiinteistönomistajat ovat useissa tätä edeltäneissä lupavaiheissa vaatineet korvausta kiinteistön arvon pysyvän alentumisen johdosta. Lupaviranomainen on kuitenkin jättänyt vaatimukset tutkimatta sillä perusteella, että jätevesien purkupaikka saattaa muuttua. Rukan ja Kuusamon taajaman alueen jätevesille ei kuitenkaan ole löydetty paikkaa, johon olisi saatu lainvoimainen ympäristölupa tai joka tyydyttäisi kaikkia osapuolia.

A, B, C ja D, Alakitkan ja Virrankylän kalastuskunnat sekä Kitkan Viisaat ry ovat antaneet selitykset valitusten sekä lausuntojen ja vastineen johdosta. A on selityksessään muun ohella esittänyt oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. F:lle ja hänen asiakumppaneilleen, M:lle sekä K:lle ja L:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on antanut selityksen valitusten sekä lausuntojen ja vastineen johdosta. Osuuskunta on pyytänyt, että valitukset hylätään ja hallinto-oikeuden päätös kumotaan osuuskunnan valituksessa esitetyiltä osin. Lisäksi osuuskunta on selityksessään todennut muun ohella seuraavaa:

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään 19.3.2013 määrännyt hakijan maksamaan rantakiinteistöille virkistyskäytön vaikeutumisesta korvauksia päätöksen liitteen 3 mukaisesti. Korvaukset on määrätty vuotuisina korvauksina ja korvauksia aletaan maksaa päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavan vuoden alusta alkaen. Korvausta koskeva asia on siten käsitelty jo aluehallintoviraston päätöksessä.

Kuusamon kaupungin rakennusvalvonta on myöntänyt päätöksellään 8.12.2014 osuuskunnalle uudisrakennuksen rakennusluvan Rukan jätevedenpuhdistamon prosessi-, liete-, valvomo-, sakeuttamo- sekä metanoliasemarakennusta sekä varavoimakonekonttia ja muuntamoa varten. Lupaan sisältyvät nykyisen puhdistamorakennuksen ja varastorakennuksen purkuluvat. Rakennusluvan yhteydessä on myönnetty aloituslupa. Uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian.

A, B, C ja D, Alakitkan ja Virrankylän kalastuskunnat sekä Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta ovat antaneet selitysten johdosta vastaselitykset. F:lle ja hänen asiakumppaneilleen, M:lle sekä Kitkan Viisaat ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. B on myös toimittanut lisäselvitystä valitukseensa liittyen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Korkein hallinto-oikeus Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan valituksen enemmälti hyläten muuttaa hallinto-oikeuden päätöksen mukaista luvan voimassaoloa ja uuden lupahakemuksen tekemistä koskevaa kohtaa. Mainittu kohta kuuluu muutettuna seuraavasti (muutokset kursiivilla):

"Luvan voimassaolo ja uuden lupahakemuksen tekeminen

Tämä lupa on voimassa 31.12.2027 asti. Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua jätevedenpuhdistamon toimintaa vuoden 2027 jälkeen, uutta lupaa on haettava 31.12.2025 mennessä. Toimintaa saadaan nyt myönnetyn ympäristöluvan nojalla kuitenkin jatkaa, kunnes uutta ympäristölupaa koskeva päätös saa lainvoiman.

Uuteen ympäristölupahakemukseen on liitettävä yksityiskohtainen selvitys puhdistamon ja pintavalutuskentän toiminnasta sekä jätevesien johtamisen vaikutuksista vesistön tilaan, vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen ja muuhun ympäristöön sekä kalastoon ja kalastukseen, yhteenveto tarkkailutuloksista ja niiden johtopäätökset sekä muu lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys."

A:n, B:n, C:n ja D:n, Alakitkan kalastuskunnan ja Virrankylän kalastuskunnan, F:n ja hänen asiakumppaniensa, Kitkan Viisaat ry:n sekä M:n valitukset pääasian osalta hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei tältä osin muuteta.

2. Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on velvoitettu korvaamaan Alakitkan kalastuskunnan ja Virrankylän kalastuskunnan oikeudenkäyntikulut 1 500 eurolla.

A:n, Alakitkan kalastuskunnan ja Virrankylän kalastuskunnan sekä Kitkan Viisaat ry:n vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

1.1 Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Rukan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet on vuodesta 1965 alkaen johdettu Kesäjokeen ja edelleen Yli-Kitkajärven Kesälahteen. Jätevesimäärän kasvaessa vesistöön kohdistuva kuormitus on kasvanut ja kuormituksesta johtuva rehevöityminen Kesälahdessa lisääntynyt. Vaihtoehtoisia jätevesien purkupaikkoja on selvitetty 1990-luvulta lähtien useissa eri yhteyksissä. Selvitysten perusteella Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta haki ensin vuonna 1998 lupaa jätevesien johtamiseksi Soilujärveen, mutta Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto hylkäsi hakemuksen päätöksellään 8.12.2000. Päätös tuli lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä valituslupaa koskeneen hakemuksen 19.5.2003.

Uusien purkupaikkoja koskeneiden selvitysten perusteella Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta haki huhtikuussa 2007 ympäristölupaa Kuusamon kaupungin yhteispuhdistamolle, jossa olisi käsitelty Kuusamon keskustaajaman ja Rukan jätevedet. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi yhteispuhdistamoa koskevan lupahakemuksen 25.1.2010. Tämä päätös tuli lainvoimaiseksi 29.3.2011 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Samaan aikaan yhteispuhdistamoa koskevan lupa-asian kanssa oli vireillä myös Rukan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus.

Vaasan hallinto-oikeus oli päätöksellään 12.11.2007 muuttanut Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 10.11.2006 Rukan jätevedenpuhdistamolle myöntämän ympäristöluvan määräaikaiseksi ja määrännyt luvanhaltijan hakemaan uutta lupaa 31.12.2009. Luvanhaltija oli 22.12.2009 tehnyt uutta ympäristölupaa koskevan hakemuksen tilanteessa, jossa Kuusamon keskustaajaman ja Rukan jätevesien yhteispuhdistamoa koskeva lupa-asia oli vielä lupaviranomaisessa vireillä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston hylättyä yhteispuhdistamon ympäristölupaa koskevan hakemuksen Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on täydentänyt Rukan puhdistamoa koskenutta ympäristölupahakemusta muun muassa jätevesien vaihtoehtoisia purkupaikkoja koskevalla selvityksellä.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 19.3.2013 myöntänyt hakijalle toistaiseksi voimassa olevan luvan pääosin hakemuksen mukaisena. Lupapäätöksessä on kuitenkin edellytetty hakijan esittämää tehokkaampaa typenpoistoa siten, että puhdistamolta lähtevän jäteveden tulee täyttää kokonaistyppeä koskevat enimmäispitoisuuden (15 mg/l) tai vähimmäistehon (70 %) vaatimukset kolmen vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lisäksi luvan saaja on velvoitettu hapettamaan Kesälahden alusvettä tarkkailuvelvoittein. Luvan voimassaoloa koskevien määräysten mukaan luvan saajan tuli toimittaa lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus 31.3.2023 mennessä. Lisäksi luvan saajan on jätettävä hakemus ympäristöluvan muuttamisesta, jos jätevedenpuhdistamon ennakoitu kokonaisfosforin päästö on kahden seuraavan kalenterivuoden kuluessa ylittämässä rajan 40 kg vuodessa.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto jatkoi päätöksellään 19.3.2013 Rukan jätevedenpuhdistamolle 10.11.2006 myönnetyn ympäristöluvan voimassaoloaikaa niin, että puhdistamon toimintaa ja jätevesien johtamista saadaan jatkaa kaksi vuotta sen jälkeen, kun nyt käsillä oleva uutta puhdistamoa koskeva lupa-asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään muuttanut Rukan uudelle puhdistamolle myönnetyn ympäristöluvan määräaikaiseksi ja olemaan voimassa 31.12.2023 asti.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys ensinnäkin luvan myöntämisen edellytysten täyttymisestä ja luvan voimassaolosta. Lisäksi asiassa on kysymys Kesälahden rannanomistajien esittämistä korvausvaatimuksista sekä Alakitkan kalastuskunnan ja Virrankylän kalastuskunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Nyt käsiteltävänä olevassa lupa-asiassa lähtökohtana on hakijan tässä yhteydessä esittämä tarkastelu, jossa on vertailtu jätevesien aiheuttamia ravinnepitoisuuslisäyksiä kahdeksassa vaihtoehtoisessa purkukohdassa. Näistä vaihtoehtoisista purkukohdista seitsemän sijaitsi nykyisen Kesäjoen purkupaikan tavoin Koutajoen vesistössä. Kahdeksas vaihtoehto oli jätevesien johtaminen putkea pitkin Kuusamon keskustaajamassa sijaitsevalle Torangin puhdistamolle, josta jätevedet johdetaan tällä hetkellä Torankijärveen.

Valituksissa esiin nostettuja vaihtoehtoja Rukan ja Kuusamon taajaman jätevesien käsittelemiseksi yhteispuhdistamolla ja johtamiseksi muualle kuin Koutajoen vesistöalueelle ei ole tässä yhteydessä mahdollista tarkastella.

Lupaharkinnassa sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; ja 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin perusteluissa (HE 84/1999 vp) todetaan muun ohella, että kaikki ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa siten, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä. Säännös olisi lähtökohta kaikkien pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Sijoittumispaikkaa koskevaan harkintaan rinnastuisi esimerkiksi jäteveden johtamisessa purkupaikan valinta. Momentin mukaan haittojen syntymisen ehkäisyssä on tärkeää toiminnan oikea sijoittuminen. Toiminnan sijoittaminen ja muut toiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisytoimet muodostaisivat kokonaisuuden. Pykälän 1 momentin perussääntöä arvioitaisiin ottaen huomioon 2 momentissa mainitut seikat.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) lain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ilman, että lupamääräyksissä kuitenkaan velvoitetaan käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Luvan voimassaoloa ja tarkistamista koskevat oikeusohjeet

Tässä asiassa on kysymys vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla myönnetyssä määräaikaisessa luvassa tarkoitetun toiminnan jatkamiseksi haetusta uudesta ympäristöluvasta. Vanhan ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan lupa myönnetään asian laadun mukaan toistaiseksi tai määräajaksi. Muutoin luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta säädetään vanhan ympäristönsuojelulain 55 §:ssä.

Ympäristöluvan lupamääräysten säännönmukainen tarkistamismenettely on poistettu lainsäädännöstä 1.5.2015 voimaan tulleella uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) muutoksella (423/2015). Mainitun lainmuutoksen voimaantulosäännöksen mukaan myös ennen tuon lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Edellä mainitun lainmuutoksen voimaantulosäännös huomioon ottaen vanhan ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin nojalla ei voida enää antaa määräystä lupamääräysten tarkistamisesta.

Luvan voimassaolon osalta vanhan ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentissa säädetään, että luvan määräaikaisuutta harkittaessa on otettava huomioon vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelma sekä niiden toimenpideohjelmat.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 19 §:n mukaan vesienhoitosuunnitelmassa esitettävät tavoitteet vesienhoidolle ja toimenpideohjelmassa esitettävät toimenpiteiden yhdistelmät tarkistetaan kuuden vuoden välein. Valtioneuvosto on hyväksynyt vuosia 2010–2015 koskevat vesienhoitosuunnitelmat toimenpideohjelmineen 10.12.2009 ja vuosien 2016–2021 koskevat vesienhoitosuunnitelmat toimenpideohjelmineen 3.12.2015. Päätös ei ole tätä päätöstä annettaessa vielä lainvoimainen. Seuraavan kerran vesienhoitosuunnitelmat tarkistetaan vuosina 2021 ja 2027.

Luvan myöntämisen edellytysten arviointi ja johtopäätös

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa huomioon tulee ottaa muun ohella toiminnan luonne. Jätevedenpuhdistamoa koskevassa ympäristölupa-asiassa toiminnan luonteen huomioon ottaminen voi vaikuttaa ensinnäkin siten, että jätevesien purkupaikan osalta mahdollisuudet päätyä myöhemmin aiemmasta poikkeavaan sijoittamisratkaisuun ovat väljemmät kuin itse laitoksen sijoituspaikan valinnassa. Toisaalta toiminnan luonteesta seuraa, ettei yhdyskuntajätevesien puhdistamista voida kokonaan lopettaa tai siirtää täysin muualla tehtäväksi, vaikka kysymys nyt onkin edellisen määräaikaisen luvan voimassaolon päättyessä uuden ympäristöluvan myöntämisen edellytysten arvioinnista. Ympäristölupahakemuksen hylkääminen tarkoittaisi näin ollen käytännössä sitä, että Rukan jätevedenpuhdistamolle 10.11.2006 myönnetyn ympäristöluvan voimassaoloa tulisi samalla edelleen jatkaa.

Rukan jätevedet on vuodesta 1965 alkaen johdettu Kesäjokeen ja edelleen Yli-Kitkajärven Kesälahteen. Kesälahden pintavedessä happitilanne on ollut yleensä hyvä, mutta Kesälahden syvänteessä happipitoisuus laskee hyvinkin alhaiseksi erityisesti kevättalvella. Jätevesikuormituksen ja siitä aiheutunen rehevöitymisen vuoksi Kesälahden vesi on yleensä ollut lähistön muihin lahtiin verrattuna selvästi ravinteikkaampaa. Erityisesti Kesälahden typpikuormituksesta valtaosa on peräisin Rukan puhdistamolta. Kesälahtea voidaan pitää fosforin ja typen suhteen yhteisrajoitteisena.

Vesienhoidon suunnittelussa vajaan 1 km²:n suuruista Yli-Kitkajärven Kesälahtea ja Yli-Kitkajärven vajaan 237 km²:n laajuisia muita alueita on tarkasteltu kahtena erillisenä vesimuodostumana, jotka kuuluvat vähähumuksisten järvien pintavesityyppiin. Kesälahden ekologinen tila on tyydyttävä ja Yli-Kitkajärven tila muilta osin hyvä. Vuonna 2009 hyväksytyssä Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu Kesälahden hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Kesälahden ekologisen tilan parantaminen edellyttää, että kuormitus vähenee nykyiseen verrattuna. Lupaviranomaiselle antamassaan lausunnossa vesienhoidon suunnittelusta vastaava Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tuonut esiin, että vuoden 2009 vesienhoitosuunnitelmaa laadittaessa ja ympäristötavoitteita asetettaessa ennakoitiin, että Rukan jätevedet johdettaisiin suunnitteilla olleelle keskuspuhdistamolle. Kesälahteen kohdistuvan kuormituksen jatkuessa hyvän tilan tavoite ei toteudu asetetussa aikataulussa. Yli-Kitkajärven muilla alueilla vesien tila on vähintään hyvä eikä jätevesien johtaminen Kesälahteen vaikuta ympäristötavoitteiden saavuttamiseen niiden osalta.

Ympäristölupaan liitetyissä lupamääräyksissä on tässä tapauksessa asetettu varsin tiukat raja-arvot kokonaistypen vuosikeskiarvoille. Typestä on määrätty poistettavaksi vähintään 70 prosenttia, vaikka lupahakemuksessa oli arvioitu päästävän noin 30–60 prosentin typenpoistoon. Typenpoistoa koskevan vaatimuksen täyttyessä vesistöön kohdistuvat typpipäästöt vähenevät merkittävästi. Typenpoistoa koskeva vaatimus tulee täyttää kolmen vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta eli vuoden 2018 lopusta lähtien. Typenpoistolle asetettua vaatimusta on pidetty Kesälahden rehevöitymisen hillitsemisen kannalta välttämättömänä. Valituksissa on esitetty epäilyjä siitä, tuleeko jätevedenpuhdistamo täyttämään typenpoistolle lupamääräyksissä asetetut vaatimukset. Hallinto-oikeus on perustellut luvan muuttamista määräaikaiseksi osin juuri typenpoistoon liittyvillä ongelmilla.

Jätevedenpuhdistamolle asetettujen lupamääräysten voidaan katsoa edustavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista tasoa. Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa epävarmuus kohdistuu tässä tapauksessa siihen, voidaanko edes parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella puhdistustasolla ja alusveden hapettamisella ehkäistä vastaanottavan vesistön eli Kesälahden merkittävää pilaantumista. Ennakoidulle kokonaisfosforin päästölle asetettu 40 kg:n raja ja siihen liittyvä velvollisuus hakea ympäristöluvan muuttamista vähentää jossain määrin puhdistamon toiminnan tehokkuuteen liittyvää epävarmuutta, mutta ei kuitenkaan poista sitä kokonaan etenkään siltä osin, kun kysymys on jätevesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistössä. Tämä epävarmuus, ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentti ja vesienhoitosuunnitelmassa Kesälahdelle asetettu hyvän tilan tavoite huomioon ottaen ympäristölupa voidaan myöntää vain määräaikaisena. Määräaikaisuuden perusteet liittyvät siten tässä tapauksessa ensi sijassa jätevesien johtamiseen Kesäjokeen ja edelleen Kesälahteen eivätkä kokonaisuudessaan jätevedenpuhdistamon toimintaan.

Jotta ympäristöluvassa asetettujen lupamääräysten vaikutusta purkuvesistössä ja erityisesti Kesälahdessa on mahdollista arvioida, on hallinto-oikeuden luvan voimassaololle asettamaa määräaikaa, valitusten käsittelyyn kulunut aikakin huomioon ottaen, tarpeen jatkaa. Määräajan tulee olla riittävän pitkä, jotta uuden puhdistamon toiminnasta ja vaikutuksista purkuvesistöjen tilaan on kokemuksia useammalta vuodelta, minkä lisäksi määräaikaa asetettaessa tulee ottaa huomioon vesienhoidon suunnittelun kuusivuotiskaudet. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksessä asetettua määräaikaa on Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan valituksen johdosta osuuskunnan valitus enemmälti hyläten jatkettava.

1.2 Korvaukset

Ympäristönsuojelulain 67 §:n mukaan lupaviranomaisen on myöntäessään ympäristöluvan samalla, jollei 68 §:stä muuta johdu, viran puolesta määrättävä toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat vahingot korvattavaksi. Korvausta määrättäessä on otettava huomioon, mitä 55 §:ssä säädetään luvan määräaikaisuudesta. Rukan jätevedenpuhdistamon jätevesien johtamisesta aiheutuva vesistön rehevöityminen ja rannan virkistyskäytön vaikeutuminen on määrätty korvattavaksi rantakiinteistöjen asuinrakennusten omistajille. Lisäksi korvausta on määrätty maksettavaksi kahden rakentamattoman rantakiinteistön omistajalle. Korvausmäärät perustuvat Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 10.11.2006 antamassa päätöksessä määrättyihin ja Vaasan hallinto-oikeuden 12.11.2007 antamassa päätöksessä osittain muutettuihin korvausmääriin, joita on tarkistettu elinkustannusindeksillä.

Nyt myönnetyssä ympäristöluvassa jätevesien käsittely tehostuu ja puhdistustehovaatimukset osaksi kiristyvät. Uusi lupa on myönnetty vain määräaikaisena. Lähtökohtana lupaa myönnettäessä on kuitenkin ollut, että Kesälahden tilan tulisi luvassa asetettujen määräysten myötä parantua, vaikka jätevesien johtamisen vaikutuksiin purkuvesistössä onkin liittynyt jossain määrin epävarmuutta. Lupapäätöksessä maksettavaksi määrättyjä korvauksia ei siten ole tässä vaiheessa valitusten johdosta syytä muuttaa.

1.3 Lopputulos pääasian osalta

Kun otetaan huomioon edellä kohdissa 1.1 ja 1.2 lausuttu, hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole valitusten johdosta perusteita muilta kuin luvan voimassaoloa ja uuden lupahakemuksen tekemistä koskevalta osin.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

2.1 Oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että asianosainen joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeus on määrännyt Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan korvaamaan Alakitkan kalastuskunnan ja Virrankylän kalastuskunnan oikeudenkäyntikuluja 1 500 eurolla. Kalastuskunnat ovat hallinto-oikeudessa vaatineet Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan ympäristölupahakemuksen hylkäämistä siltä osin kuin lupaa on haettu jätevesien johtamiseen Kesäjokeen sekä aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksen täytäntöönpanoa koskevan päätöksen kumoamista. Hallinto-oikeus on katsonut, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset haetulle purkupaikalle ovat olleet olemassa, mutta on muuttanut luvan määräaikaiseksi. Muilta osin valitukset on hylätty.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei voida pitää kohtuuttomana, että kalastuskunnat joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

2.2 Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle, Alakitkan kalastuskunnalle ja Virrankylän kalastuskunnalle ja Kitkan Viisaat ry:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannele Ranta-Lassila, Hannu Ranta ja Tuomas Lehtonen sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Timo Kairesalo ja Riku Vahala. Asian esittelijä Tuire Taina.