Muu päätös 3727/2015

Asia Asiakirjajulkisuutta koskeva valitus

Valittaja Morenia Oy

Päätös, jota valitus koskee

Maa- ja metsätalousministeriö 29.8.2014 nro 1453/430/2014

Asian käsittely maa- ja metsätalousministeriössä

Morenia Oy on 9.5.2014 pyytänyt maa- ja metsätalousministeriöltä jäljennöksen ministeriön Metsähallitukselle osoittaman 29.8.2013 päivätyn toimituskirjan/kirjeen (otsikoitu päätökseksi) dnro 1630/422/2013 liitteestä (valtion omistuksessa olevat luovutettavat maa-ainesten ottoalueet). Toimituskirja/kirje on koskenut valtioneuvoston Metsähallitukselle 29.8.2013 antamaa lupaa luovuttaa pääosa Metsähallituksen tytäryhtiö Morenia Oy:n liiketoiminnasta ja samassa yhteydessä antamaa lupaa luovuttaa käyttöoikeuksia maa-ainesten ottoalueisiin.

Maa- ja metsätalousministeriö on päätöksellään 10.6.2014 päättänyt antaa Morenia Oy:n pyytämän liitteen siten, että siitä poistetaan Metsähallituksen ja sen tytäryhtiön MH-Kivi Oy:n liikesalaisuuksina tiedot, jotka koskevat valtion omistuksessa olevien luovutettavien maa-ainesten ottoalueiden jäljellä olevia ottamismääriä, Metsähallituksen määrittämiä maa-ainesten kiinteistökohtaisia yksikköhintoja sekä niihin perustuvia Metsähallituksen laatimia kiinteistökohtaisia hinta-arvioita.

Morenia Oy on 2.7.2014 pyytänyt maa- ja metsätalousministeriöltä jäljennökset valtioneuvoston Metsähallitukselle 29.8.2013 antamaa edellä tarkoitettua lupaa koskevista hakemusasiakirjoista sekä edellä tarkoitetusta toimituskirjan/kirjeen liitteestä ilman, että siitä on poistettu tietoja.

Metsähallitus on ilmoittanut, että Morenia Oy:n pyytämät valtioneuvoston päätöstä koskevat hakemusasiakirjat sekä ministeriön toimituskirjan/kirjeen liite sisältävät salassa pidettäviä Metsähallituksen ja sen omistaman tytäryhtiön MH-Kivi Oy:n liikesalaisuuksia ja että tiedon antaminen niistä aiheuttaisi Metsähallitukselle ja MH-Kivi Oy:lle taloudellista vahinkoa.

Maa- ja metsätalousministeriö on valituksenalaisella päätöksellään 29.8.2014 hylännyt Morenia Oy:n asiakirjapyynnön.

Päätöksen perusteluina on lausuttu seuraavaa:

Morenia Oy:n pyytämä asiakirja liittyy oikeustoimikokonaisuuteen, jossa Metsähallitus myi pääosan tytäryhtiönsä Morenia Oy:n liiketoiminnasta, toiminimen sekä luovutti lisäksi valtion omistuksessa oleviin kiinteistöihin kohdistuvia maa-ainesten otto-oikeuksia. Metsähallitukseen sovellettavan kumotun valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002; vuoden 2002 liikelaitoslaki) 3 §:n mukaan liiketoiminnan luovutus edellytti valtioneuvoston lupaa. Oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain (973/2002; luovutuslaki) 6 §:n mukaan myös maa-ainesten otto-oikeuden luovuttaminen edellytti valtioneuvoston lupaa.

Valtioneuvoston lupaa koskeva hakemus sisältää liikelaitos Metsähallituksen sekä Metsähallituksen tytäryhtiö MH-Kivi Oy:n liikesalaisuuksia. Hakemuksesta ja sen liitteistä ilmenee muun muassa tietoja MH-Kivi Oy:n rahoitusomaisuudesta, osto- ja muista veloista sekä yhtiön merihiekka- ja koristekiviliiketoiminnasta. Lisäksi hakemus sisältää tietoja Metsähallituksen sekä MH-Kivi Oy:n maa-ainesvarannoista, varannoissa sijaitsevista varastoista ja maa-ainesten hinnoittelusta. Metsähallituksen hakemus on laadittu siten, että siitä ei ilman kohtuutonta haittaa voida poistaa liikesalaisuuksia, minkä vuoksi valtioneuvoston lupaa koskeva hakemus on kokonaisuudessaan salassa pidettävä.

Nyt uudelleen pyydetty ministeriön 29.8.2013 päivätyn kirjeen liite sisältää Metsähallituksen omaisuuden osalta maa-ainesten hinnoittelutietoja. Metsähallitus harjoittaa edelleen hallinnassaan olevilla valtion maa-alueilla maa-ainesliiketoimintaa. Myös Metsähallituksen tytäryhtiö MH-Kivi (entinen Morenia Oy) harjoittaa maa-ainesliiketoimintaa. Pyydetty liite sisältää siten Metsähallituksen ja myös Metsähallituksen tytäryhtiö MH-Kivi Oy:n liikesalaisuuksia ja on salassa pidettävä.

Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asiakirjapyynnön tehnyt Morenia Oy ei ole sama oikeushenkilö, jonka liiketoiminnan luovutusta lupa koskee. Metsähallitus myi pääosan Morenia Oy:n (nykyisin MH-Kivi Oy) liiketoiminnasta sekä Morenia Oy:n toiminimen Andament Group Oy:lle ja T. Maijala Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun. Ostajat ovat sittemmin ottaneet Morenia-toiminimen uuden osakeyhtiön nimeksi. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että Morenia Oy ei ole valtioneuvoston lupaa koskevan hakemuksen osalta asiassa asianosainen.

Pyydetyn maa- ja metsätalousministeriön 29.8.2013 päivätyn kirjeen liitteessä on lueteltu sellaiset valtion omistuksessa olevat maa-ainesten ottoalueet, joita koskevat otto-oikeudet Metsähallitus oikeutettiin valtion puolesta luovuttamaan samassa yhteydessä, kun myönnettiin lupa Morenia Oy:n liiketoiminnan myyntiin. Valtioneuvoston päätös ei sisältänyt ratkaisua, jolla otto-oikeudet olisi luovutettu ostajalle. Kyseisen luvan hakijana oli Metsähallitus yhtäältä kumotun, mutta Metsähallitukseen sovellettavan vuoden 2002 liikelaitoslain mukaisena tytäryhtiön omistajana ja toisaalta luovutuslain mukaisena maanhaltijana. Kyseinen lupa ja valtuutus annettiin Metsähallitukselle ja liiketoiminnan sekä valtion kiinteistövarallisuuden luovuttaminen jäi riippumaan Metsähallituksen toimenpiteistä. Valtioneuvoston lupa ei siis kohdistu suoraan nykyiseen Morenia Oy:öön.

Kun luovutetun valtion kiinteistövarallisuuden arvo on yli viisi miljoonaa euroa, siitä päättäminen kuuluu luovutuslain 6 §:n mukaan valtioneuvostolle. Kiinteistövarallisuutena pidetään luovutuslain 3 §:n mukaan kiinteistöön kohdistuvaa erityistä oikeutta, kuten irrottamisoikeutta. Lain 10 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevaan erityisen oikeuden myöntämiseen sovelletaan valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisen edellytyksiä, luovutuksesta perittävää vastiketta ja luovuttamisesta päättämistä koskevia säännöksiä. Vaikka Morenia Oy:tä ei voida pitää suoraan valtioneuvoston päätöksen asianosaisena, maa- ja metsätalousministeriö on katsonut, että Morenia Oy:llä on ollut asianosaisen asemaan rinnastuva tarve saada tieto siitä, että Metsähallitus on ollut kelpoinen luovuttamaan valtion kiinteistövarallisuutta. Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriö on katsonut, että Morenia Oy:llä on ollut oikeus saada tieto niistä kiinteistöistä, joihin kohdistuvat otto-oikeudet valtioneuvosto on oikeuttanut Metsähallituksen luovuttamaan. Tieto edellä mainituista maa-alueista on luovutettu Morenia Oy:lle 10.6.2014.

Niin sanottu Focus-alue

Aikaisemman Morenia Oy:n käyttö- ja otto-oikeus niin sanottuun Focus-alueeseen perustuu pääasiassa Metsähallituksen ja Ilmailulaitoksen väliseen alueiden hallinnansiirtoon, joka toteutettiin kahdella hallinnansiirto-sopimuksella 27.8.2007 ja 21.12.2007 ja edellä mainittuja valtion liikelaitoksia ohjaavien liikenne- ja viestintäministeriön ja maa- ja metsätalousministeriöiden päätöksiin. Hallinnansiirrossa Metsähallituksen hallinnassa ollut noin 30 hehtaarin määräala (Tuusulan kunnan Ruotsinkylän kylä, Wävars-niminen tila RN:o 11:26) luovutettiin Ilmailulaitoksen hallintaan ja samalla pidätettiin Metsähallitukselle aikaisemman Morenia Oy:n tarpeisiin hallintaoikeus enintään 31.12.2020 saakka asiakirjoissa määriteltyyn kallioainekseen. Lisäksi Metsähallitukselle jäi hallinnan siirron kohteena olevalta alueelta aikaisemman Morenia Oy:n tarpeisiin noin 3,5 hehtaarin suuruisen alueen käyttöoikeus 31.12.2025 asti.

Hallinnansiirtoon liittyen Ilmailulaitos luovutti Metsähallitukselle aikaisemman Morenia Oy:n tarpeisiin asiakirjoissa määritellyn kiviaineksen Lentoasema-nimisen kiinteistön RN:o 31:3 noin 4,4 hehtaarin suuruisella alueella. Alue muodostaa yhtenäisen kallioesiintymän sen kiviaineksen kanssa, jonka Metsähallitus hallinnansiirrossa pidätti edellä mainitulla 30 hehtaarin alueella aikaisemman Morenia Oy:n tarpeita varten. Hallinnansiirron ehtojen mukaan hallinnansiirtona siirtynyt kiviaines tulee poistaa ja alue palauttaa Ilmailulaitoksen vapaaseen käyttöön asianmukaisesti maisemoituna 31.12.2020 mennessä. Myös siinä tapauksessa, että ottolupaa ei saada tai alueella on edelleen ottamatonta kiviainesta edellä mainitun ajankohdan jälkeen, palautuu alue ottamattomine kivi³aineksineen Ilmailulaitoksen vapaaseen hallintaan.

Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Morenia Oy:n liiketoiminnan kaupan yhteydessä oikeutettiin Metsähallitus luovuttamaan enintään 9,0 miljoonan euron arvosta käyttöoikeuksia valtion omistuksessa oleviin maa-ainesten ottoalueisiin. Focus-alueen osalta Metsähallitus ei omistanut alueen kiinteistöjä vaan sillä oli määräaikainen käyttö- ja otto-oikeus alueella oleviin maa-aineksiin. Luovutuksen kohteena oli siten Metsähallitukselle kuulunut määräaikainen maa-ainesten käyttöoikeus. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että valtioneuvoston päätöksessä on käytetty termiä lupa valtion kiinteistövarallisuuden luovutukseen, koska luovutuslain mukaan maa-ainesten otto-oikeus on valtion kiinteistövarallisuutta.

Päätöksessä on sovellettuina säännöksinä mainittu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 11 §:n 1 momentti, 22 §, 24 §:n 1 momentin 17 ja 20 kohta ja 33 §:n 1 momentti.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Morenia Oy on valituksessaan vaatinut, että maa- ja metsätalousministeriön päätös 29.8.2014 kumotaan ja ministeriö velvoitetaan luovuttamaan yhtiölle sen pyytämät asiakirjat tai asia palautetaan ministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Yhtiö on lisäksi pyytänyt, että valituskirjelmän liitteet 10, 13 ja 14 sekä niitä koskevat kohdat valituskirjelmästä määrätään yhtiön liike- ja ammattisalaisuuksia sisältävinä kymmeneksi vuodeksi salassa pidettäviksi.

Yhtiö on vaatimustensa taustaksi ja perusteluina esittänyt muun ohella seuraavaa:

Asian tausta ja Morenia Oy:n asianosaisasema

Morenia Oy on entiseltä nimeltään Kiviment Oy. MH-Kivi Oy on Metsähallituksen omistama osakeyhtiö, joka on harjoittanut ja harjoittaa edelleen kiviainesliiketoimintaa. Kiviainesliiketoimintaa on harjoitettu ennen osapuolten välisen liiketoimintakaupan toteuttamista nimellä Morenia Oy.

Aikaisempi Morenia Oy eli nykyinen MH-Kivi Oy ja aikaisempi Kiviment Oy eli nykyinen Morenia Oy, ovat tehneet liiketoimintakaupan 30.8.2013. Kaupassa valittajayhtiölle on siirtynyt muun muassa oikeus toiminimeen "Morenia".

Kaupan edellytyksenä on liiketoimintakauppakirjan mukaisesti ollut, että sille saadaan valtioneuvoston lupa. Sitä on edellytetty oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain 6 §:n johdosta, sillä kaupassa on Morenia Oy:lle luovutettu mainitun lain 10 §:ssä tarkoitettuja erityisiä oikeuksia, maa-ainesten otto-oikeuksia, tiettyihin Suomen valtion omistamiin Metsähallituksen hallinnoimiin maa-ainesalueisiin.

Maa- ja metsätalousministeriö on toimituskirjassaan/kirjeessään (päätöksessään) 29.8.2013 todennut valtioneuvoston antaneen luvan kaupan toteuttamiselle. Toimituskirjan/kirjeen liitteenä on ollut luettelo valtion omistuksessa olevista luovutettavista maa-ainesten ottoalueista. Liite on kuitenkin ollut salainen, eikä sitä ole esitetty Morenia Oy:lle kokonaisuudessaan. Yhtiö on lisäksi pyytänyt valtioneuvoston lupaan liittyviä hakemusasiakirjoja.

Maa- ja metsätalousministeriö on katsonut, että Morenia Oy ei ole valtioneuvoston lupaa koskevan hakemuksen osalta asianosainen. Asianosaisia hallintomenettelyssä ovat kuitenkin paitsi varsinaiset asianosaiset eli päätöksen kohteet, myös ne tahot, jotka ovat päätöksen vaikutuspiirissä eli joiden oikeudellisia intressejä se koskee.

Morenia Oy:n asiakirjapyynnön kohteena olevat hakemusasiakirjat ja niiden perusteella tehty päätös liitteineen koskevat mitä ilmeisimmin yhtiön oikeudellisia intressejä ja taloudellisia etuja. Metsähallitus ja sen tytäryhtiö MH-Kivi Oy ovat osapuolten välisissä liiketoimintakauppaan liittyvissä neuvotteluissa ja erimielisyyksissä vedonneet valtioneuvoston lupaan ja siten maa- ja metsätalousministeriön toimituskirjaan/kirjeeseen 29.8.2013.

Näin ollen on selvää, että Morenia Oy on asianosaisasemassa ministeriön toimituskirjaan/kirjeeseen liittyvissä kysymyksissä, ja sillä on julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaisesti oikeus saada tieto asiakirjoista. On selvää, että pyydetyt asiakirjat voivat ja ovat voineet vaikuttaa Morenia Oy:n asian käsittelyyn. Asian selvittämiseksi ja siihen tutustumiseksi yhtiöllä on tarve ja oikeus saada asiakirjat käyttöönsä.

Erityisesti yhtiö toteaa, että sen tähän mennessä saamien tietojen johdosta ministeriön toimituskirja/kirje näyttäisi olevan ilmeisen virheellinen muun ohella sen johdosta, mitä yhtiön valituskirjelmässä on mainittu niin sanotusta Focus-alueesta. Lisäksi kirjeeseen sisältyy yhtiön käsityksen mukaan myös muita virheellisyyksiä, joilla voi mahdollisesti olla vaikutusta yhtiön intresseihin ja etuihin.

Liike- ja ammattisalaisuudet

Maa- ja metsätalousministeriö on vedonnut siihen, että pyydetyt asiakirjat sisältävät julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 ja 20 kohdan mukaisia liike- ja ammattisalaisuuksia, eikä tietoja voida tästä johtuen luovuttaa Morenia Oy:lle.

Yhtiön pyytämissä asiakirjoissa käsitellään asioita ja tietoja, jotka ovat peräisin ajalta ennen liiketoimintakaupan toteuttamista 30.8.2013. Metsähallitusta ja/tai sen tytäryhtiötä koskevia tietoja, jotka ovat liittyneet liiketoiminnan luovutusta edeltävään aikaan, ei voida pitää niiden liike- tai ammattisalaisuuksina tai muina vastaavina yksityisen elinkeinotoimintaa koskevina seikkoina.

Maa- ja metsätalousministeriön toimituskirjan/kirjeen liitteestä salaisina poistetut tiedot eivät myöskään voi olla MH-Kivi Oy:n tai Metsähallituksen salassa pidettäviä liike- tai ammattisalaisuuksia suhteessa Morenia Oy:öön, sillä esimerkiksi maa-alueiden ottamismäärät ovat maa-aineslupien mukaisia tietoja, jotka MH-Kivi Oy ja Metsähallitus ovat myös erikseen ilmoittaneet Morenia Oy:lle liiketoimintakaupan yhteydessä.

Morenia Oy:lle on liiketoimintakaupassa luovutettu maa-aineksen otto-oikeus liitteen mukaisiin kohteisiin. Yhtiö operoi näillä alueilla Metsähallituksen kanssa solmittujen käyttöoikeussopimusten nojalla, jolloin sillä on oikeus saada tietoonsa myös niihin liittyvät ottamismäärät ynnä muut vastaavat tiedot jo asianosaisasemansa perusteella.

Päätöksen virheellisyydet koskien niin sanottua Focus-aluetta

Maa- ja metsätalousministeriö on perustellut päätöstään erityisesti myös niin sanotun Focus-alueen ja siihen liittyvien epäselvyyksien osalta. Perustelut ovat valituskirjelmästä lähemmin ilmenevin perustein ilmeisen virheelliset.

Virhe on erittäin merkittävä. Morenia Oy:llä on sen selvittämiseen erittäin suuri oikeudellinen ja taloudellinen intressi. Selvittämistyön mahdollistamiseksi yhtiöllä on oikeus saada pyytämänsä asiakirjat.

Maa- ja metsätalousministeriö on lausunnossaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

Morenia Oy:n pyytämät asiakirjat liittyvät oikeustoimikokonaisuuteen, jossa Metsähallituksen tuolloinen tytäryhtiö Morenia Oy myi pääosan liiketoiminnastaan ja toiminimensä, minkä lisäksi Metsähallitus luovutti valtion omistuksessa oleviin kiinteistöihin kohdistuvia maa-ainesten otto-oikeuksia ja valtiolle muutoin kuuluvia maa-ainesten otto-oikeuksia.

Liiketoimintakauppakokonaisuudessa disponoitu kiinteistövarallisuus muodostui neljän tyyppisistä kiinteään omaisuuteen kohdistuvista omaisuusryhmistä:

1) tuolloisen Morenia Oy:n omistuksessa olleista kiinteistöistä, joilla sijaitsi maa-ainesten ottoalueita,

2) kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä maanvuokra- ja otto-oikeussopimusten siirroista,

3) käyttöoikeuksista Metsähallituksen hallinnassa oleviin nimettyihin maa-ainesten otto-oikeusalueisiin, jotka olivat olleet käyttöoikeussopimuksella Morenia Oy:n käytössä sekä

4) käyttöoikeuksista Metsähallituksen hallinnassa oleviin maa-ainesten otto-oikeusalueisiin, jotka ostajalla oli oikeus valita erikseen todetun suuruisesta käyvästä arvosta käyttöoikeuskohteita, joista osa kohdistui Metsähallitukselta saatuihin käyttöoikeuskohteisiin, kuitenkin siten, että kohdissa 3 ja 4 tarkoitettua valtion kiinteistövarallisuutta voitiin luovuttaa yhteensä enintään 9,0 miljoonan euron arvosta.

Disponoitu varallisuusarvoinen omaisuus yksilöitiin kauppakirjan liitteissä lukuun ottamatta kohdassa 4 tarkoitettuja alueita.

Metsähallitukseen sovellettavan kumotun valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) 3 §:n mukaan liiketoiminnan luovutus edellytti valtioneuvoston lupaa. Oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain (973/2002) 6 §:n mukaan myös maa-ainesten otto-oikeuden luovuttaminen edellytti valtioneuvoston lupaa.

Valtioneuvoston lupaa koskeva Metsähallituksen hakemus sisältää liikelaitos Metsähallituksen sekä sen tytäryhtiö MH-Kivi Oy:n liikesalaisuuksia. Hakemuksesta ja sen liitteistä ilmenee muun muassa tietoja MH-Kivi Oy:n rahoitusomaisuudesta, osto- ja muista veloista sekä yhtiön merihiekka- ja koristekiviliiketoiminnasta. Lisäksi hakemus sisältää tietoja Metsähallituksen sekä MH-Kivi Oy:n maa-ainesvarannoista, varannoissa sijaitsevista varastoista ja maa-ainesten hinnoittelusta. Hakemus on laadittu siten, että siitä ei ilman kohtuutonta haittaa voida poistaa liikesalaisuuksia, minkä vuoksi se on kokonaisuudessaan salassa pidettävä. Metsähallitus ja MH-Kivi Oy harjoittavat edelleen maa-ainesliiketoimintaa ja tiedon antaminen pyydetyistä asiakirjoista aiheuttaisi niille taloudellista vahinkoa.

Asiakirjapyynnön tehnyt Morenia Oy ei ole sama oikeushenkilö, jonka liiketoiminnan luovutusta lupa koskee. Metsähallitus myi pääosan Morenia Oy:n (nykyisin MH-Kivi Oy) liiketoiminnasta sekä Morenia Oy:n toiminimen Andament Group Oy:lle ja T. Maijala Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun. Ostajat ovat sittemmin ottaneet Morenia-toiminimen uuden osakeyhtiön nimeksi.

Valtioneuvoston päätös 29.8.2013 ei sisältänyt ratkaisua, jolla otto-oikeudet olisi luovutettu ostajalle. Luvan hakijana oli Metsähallitus yhtäältä vuoden 2002 liikelaitoslain mukaisena tytäryhtiön omistajana ja toisaalta luovutuslain mukaisena maanhaltijana. Lupa ja valtuutus annettiin Metsähallitukselle, ja liiketoiminnan ja valtion kiinteistövarallisuuden luovuttaminen jäi riippumaan sen ja omistamansa tytäryhtiön toimenpiteistä. Valtioneuvoston päätöksen jälkeen Metsähallitus ja sen tytäryhtiö olivat kelpoisia toteuttamaan liiketoimintakauppaa koskevan oikeustoimikokonaisuuden.

Morenia Oy:n sopimusosapuoli ei ole valtioneuvosto vaan Metsähallitus. Valtioneuvoston lupa ei siis kohdistu suoraan nykyiseen Morenia Oy:öön eikä se ole lupaa koskevan hakemuksen osalta asianosainen.

Vaikka Morenia Oy:tä ei voida pitää valtioneuvoston päätöksen asianosaisena, ministeriö on katsonut, että sillä on ollut asianosaisen asemaan rinnastuva tarve saada tieto siitä, että Metsähallitus on ollut kelpoinen luovuttamaan valtion kiinteistövarallisuutta. Tämän vuoksi ministeriö on katsonut, että Morenia Oy:llä on ollut oikeus saada tieto niistä kiinteistöistä, joihin kohdistuvat otto-oikeudet valtioneuvosto on oikeuttanut Metsähallituksen luovuttamaan. Tieto näistä maa-alueista on annettu Morenia Oy:lle 10.6.2014.

Nykyisen Morenia Oy:n oikeusasemaa määrittävät sen ja Metsähallituksen sekä nykyisen MH-Kivi Oy:n kanssa tehdyt oikeustoimikokonaisuuteen liittyvät sopimukset. Siltä osin kuin Morenia Oy:llä on ollut oikeudellinen tarve saada selvyys Metsähallituksen kelpoisuudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta, yhtiö on saanut maa- ja metsätalousministeriöltä tarvitsemansa tiedot.

Morenia Oy on vastaselityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa:

Liiketoimintakauppakirjan mukaan myytyyn liiketoimintaan kuuluvat voimassa olevat ympäristö- ja maa-ainesluvat sekä vireillä olevat ympäristö- ja maa-aineslupahakemukset. Suomen valtio/Metsähallitus ja MH-Kivi Oy rikkovat sopimusta räikeästi kieltäytymällä luovuttamasta Morenia Oy:lle kauppakirjassa yksilöityjä lupia ja kieltäytymällä myötävaikuttamasta luvitusvaiheessa olevien lupahakemusten siirtoon Morenia Oy:lle. Tämän johdosta yhtiö on joutunut käynnistyneessä välimiesmenettelyssä vaatimaan välimiesoikeutta vahvistamaan, että kaupan kohteeseen kuuluvat edellä mainitut luvat ja lupahakemukset, ja että Suomen valtio/Metsähallitus ja MH-Kivi Oy velvoitetaan korvaamaan Morenia Oy:lle sopimusrikkomuksista aiheutuneet vahingot viivästyskorkoineen.

Välimiesoikeudessa Suomen valtio/Metsähallitus ja MH-Kivi Oy ovat perustelleet sopimusrikkomuksiaan sillä, ettei Suomen valtio/valtioneuvosto ole hyväksynyt puheena olevien lupien ja lupahakemusten siirtämistä liiketoimintakaupan yhteydessä Morenia Oy:lle. Hakemus, jolla valtioneuvoston lupaa liiketoimintakauppaan sisältyvälle omaisuudelle on pyydetty, osoittaa, miten luvan hakija on itse määritellyt kauppaan kuuluvan omaisuuden. Jos hakemus on laadittu siten, että kyseisille luville ja luvitusvaiheessa olleille alueille ei ole edes pyydetty valtioneuvoston lupaa, ovat Metsähallitus ja MH-Kivi Oy rikkoneet liiketoimintakauppaa koskevaa sopimusta jo hakiessaan lupaa kaupalle.

Julkisyhteisö ei voi vedota sisäisiin menettelyihinsä irrottautuakseen sopimusvelvoitteistaan. Tilanne muodostuu entistä epäoikeudenmukaisemmaksi, jos Suomen valtio/Metsähallitus katsoo, että hakemus sisältää sellaisia liikesalaisuuksia, joita ei voida paljastaa Morenia Oy:lle. Hallinnon tulee olla avointa ja julkista niin, että viranomaisten menettely voidaan saattaa tutkittavaksi esimerkiksi sen selvittämiseksi, onko viranomainen tai valtion laitos syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Valtioneuvostolle tehty lupahakemus ei voi sisältää sellaisia liikesalaisuuksia, joita ei voida luovuttaa liiketoiminnan ostajalle. Asiakirjojen salaisuus tai luottamuksellisuus ei voi koskea liiketoimintakaupan osapuolia. Liiketoimintakauppakirja sisältää Morenia Oy:tä sitovalla tavalla tietojen salassapitovelvollisuuden, joten yhtiö ei voi luovuttaa niitä ulkopuolisille. Myös menettely välimiesoikeudessa on salaista, mistä johtuen vastapuolen liikesalaisuuksiksi väittämät tiedot pysyvät välimenettelyssäkin luottamuksellisina ja salaisina.

Koska valtioneuvostolle tehty hakemus on osa liiketoimintakauppaa, se ei voi sisältää osapuolilta salassa pidettäviä tietoja.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Morenia Oy:n vaatimus eräiden asiakirjojen määräämisestä salassa pidettäviksi jätetään tutkimatta.

Korkein hallinto-oikeus on muilta osin tutkinut asian.

2. Valitus hylätään.

Perustelut

1. Vaatimuksen tutkimatta jättämistä koskeva ratkaisu

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettujen oikeudenkäyntiasiakirjojen, kuten valituskirjelmän ja sen liitteiden, julkisuus ja salassa pidettävyys määräytyy oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännösten perusteella. Korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa määrätä tällaisten asiakirjojen salassapidosta Morenia Oy:n vaatimalla tavalla.

Edellä lausutun vuoksi ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentti, Morenia Oy:n vaatimus valituskirjelmän eräiden osien ja sen liitteiden 10, 13 ja 14 määräämisestä salassa pidettäviksi on jätettävä tutkimatta.

2. Valituksen hylkäämistä koskeva ratkaisu

Sovellettavat oikeusohjeet

Suomen perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei mainitussa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Julkisuuslain 3 §:n mukaan mainitussa laissa säädettyjen tiedonsaanti³oikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen mainitussa laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:

(- - -)

17) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi mainituille yhteisöille, laitoksille tai säätiöille taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin tai sijoitus-, rahoitus- ja velanhoitojärjestelyihin;

(- - -)

20) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 33 §:n 1 momentin (701/2005) mukaan ministeriön mainitussa laissa tarkoitettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhaussa noudatetaan, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentin (586/1996) mukaan valtio³neuvoston ja ministeriön päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Morenia Oy:n pyytämät asiakirjat liittyvät valtioneuvoston yleisistunnossaan 29.8.2013 käsittelemään asiaan, jossa Metsähallitukselle on sen hakemuksesta annettu valtion liikelaitoksista annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa luovuttaa pääosa tytäryhtiönsä, tuolloisen Morenia Oy:n, liiketoiminnasta sekä oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettu lupa luovuttaa enintään yhdeksän miljoonan euron arvosta käyttöoikeuksia maa-ainesten ottoalueisiin. Lupien myöntäminen on ollut ehtona sille, että tuolloisen Morenia Oy:n liiketoiminnan pääosan luovuttamista ynnä muuta koskeva liiketoimintakauppa tulee voimaan. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan liiketoimintakauppa on toteutettu 30.8.2013.

Liiketoimintakaupan ostajaosapuoli, nykyinen Morenia Oy, on pyytänyt saada jäljennöksen Metsähallituksen maa- ja metsätalousministeriölle osoittamista valtioneuvoston lupia koskevista hakemusasiakirjoista sekä valtioneuvoston tekemää päätöstä koskevan maa- ja metsätalousministeriön 29.8.2013 päivätyn Metsähallitukselle osoittaman päätökseksi otsikoidun toimituskirjan/kirjeen liitteestä ("Valtion omistuksessa olevat luovutettavat maa-ainesten ottoalueet") siltä osin kuin sitä ei yhtiölle ole aikaisemmin annettu.

Korkein hallinto-oikeus on tutustunut Morenia Oy:n pyytämiin asiakirjoihin.

Metsähallituksen hakemusasiakirjat valtioneuvoston lupien saamiseksi sisältävät muun ohella yksityiskohtaisia tietoja valtion liikelaitoksen Metsähallituksen ja tuolloisen Morenia Oy:n eli nykyisen MH-Kivi Oy:n harjoittamasta liiketoiminnasta, valmistellun liiketoimintakaupan sisällöstä ja luovutettavista kohteista, luovutettavien omaisuus- ja varallisuuserien arvosta ja hinnoittelusta, kaupan taloudellisista vaikutuksista Metsähallituksen kannalta sekä Metsähallitus-konsernissa harjoitettavasta maa-ainesliiketoiminnasta liiketoimintakaupan jälkeen. Pääosan hakemusasiakirjojen keskeisestä sisällöstä voidaan arvioida sisältävän tietoja julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 kohdassa tarkoitetuista julkisyhteisön liikesalaisuuksista tai sanotun momentin 20 kohdassa tarkoitetuista yksityisistä liikesalaisuuksista. Julkiset ja salassa pidettävät osat eivät ole eroteltavissa toisistaan siten, että asiakirjojen sisältö olisi salassa pidettävien osien peittämisen jälkeen ymmärrettävissä keskeisiltä osiltaan oikein.

Maa- ja metsätalousministeriön 29.8.2013 päivätyn Metsähallitukselle osoittaman toimituskirjan/kirjeen liitteen ne osat, joita Morenia Oy:lle ei ole annettu, sisältävät tietoja luovutettavien maa-ainesten ottoalueiden jäljellä olevista varantokohtaisista ottamismääristä, arvioiduista maa-ainesten varantokohtaisista yksikköhinnoista sekä niiden perusteella lasketuista maa-ainesten varantokohtaisista arvoista. Tiedot ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 ja 20 kohdan perusteella.

Koska Morenia Oy:n pyytämät hakemusasiakirjat ja liitteen osa ovat salassa pidettäviä, sen tiedonsaantioikeus voi perustua ainoastaan asianosaisen tiedonsaantioikeutta koskevaan julkisuuslain 11 §:ään.

Valtioneuvoston luvat ovat olleet edellytyksenä sille, että tuolloisen Morenia Oy:n liiketoimintakauppa siihen liittyvine kiinteistövarallisuuden luovutuksineen on voinut toteutua. Valtioneuvoston päätöksellä liiketoimintaa ja maa-ainesten otto-oikeuksia ei kuitenkaan ole luovutettu eikä valtioneuvosto tai maa- ja metsätalousministeriö ole kaupan osapuoli vaan haetut luvat on myönnetty Metsähallitukselle tuolloisen Morenia Oy:n omistajana ja valtion kiinteistövarallisuuden haltijana. Valtioneuvoston päätöksen jälkeen Metsähallitus ja sen tytäryhtiö ovat olleet kelpoisia toteuttamaan liiketoimintakaupan luovutuksineen. Vaikka nykyinen Morenia Oy onkin liiketoimintakaupan ostajaosapuoli, valtioneuvoston päätöksellä ratkaistu asia ei edellä lausuttuun nähden julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla koske sen oikeutta, etua tai velvollisuutta. Mainittu säännös ei myöskään oikeuta saamaan asiakirjoja sillä perusteella, että niitä pyytänyt tarvitsee niitä muualla vireillä olevassa asiassa, jossa tämä on asianosaisen asemassa.

Edellä lausutuista syistä maa- ja metsätalousministeriön päätös asiakirjapyynnön hylkäämisestä ei ole lainvastainen. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon julkisuuslain 33 §:n 1 momentti ja hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentti, Morenia Oy:n valitus on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Niilo Jääskinen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.