Muu päätös 3784/2015

Asia Ympäristölupa-asiaa koskevat valitukset

Valittajat 1) A

2) B ja ne hänen valituskirjelmästä ilmenevät asiakumppaninsa, jotka ovat antaneet valtakirjan

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 1.7.2014 nro 14/0249/1

Asian aikaisempi käsittely

Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta on 9.10.2012 antamallaan päätöksellä (27.9.2012, § 108) myöntänyt Suomen Kivisora Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisen 31.12.2022 saakka voimassa olevan ympäristöluvan kallionlouhinnalle ja kivenmurskaukselle sekä puhtaiden ylijäämämaiden paikalle tuonnin ja käytön maaston muotoiluun Mikkelin kaupungin Kääriälän kylän tilalla Hulkonpalsta RN:o 1:14. Hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta on hylätty. Luvassa on annettu toimintaa koskevat lupamääräykset 1–11. Lupamääräykset 1–8 kuuluvat seuraavasti:

1. Toiminta

Kallion porausta saa alueella tehdä arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 7.00–21.00 ja perjantaisin klo 7.00–18.00 16.8.–31.5. välisenä aikana.

Porauksen kesto saa olla päivässä enintään 10 tuntia.

Kiviaineksen murskausta ja seulontaa saa alueella tehdä arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 7.00–22.00 ja perjantaisin klo 7.00–18.00 16.8.–31.5. välisenä aikana.

Kiviaineksen rikotusta (iskuvasarointi) ja räjäytystyötä saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8.00–18.00 16.8.–31.5. välisenä aikana.

Kuormaaminen ja kuljetukset on tehtävä pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 6–22 välisenä aikana. Kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä pakottavista syistä lauantaisin klo 7–18 välisenä aikana.

Alueella ei muutoin toimita viikonloppuisin, arkipyhinä eikä sellaisina päiviä, jotka ovat yleisesti vapaapäiviä.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava louhinnan aloittamisesta ja murskausaseman käytön aloittamisesta ja lopettamisesta sekä aseman vastaavan hoitajan nimi yhteystietoineen Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut-yksikköön hyvissä ajoin ennen kunkin toimintajakson alkamista.

2. Melu ja tärinä

Louhinnasta ja murskauksesta sekä toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuva päivittäinen ekvivalenttinen melutaso ei saa ylittää 55 dB(A) lähimpien asuintalojen, eikä 45 dB(A) lähimpien vapaa-ajanasuntojen piha-alueilla.

Alueelle tulee rakentaa hakemuksessa tarkoitetut tilapäiset meluvallit alueen koillis-, itä- ja kaakkoisreunoille estämään melun etenemistä lähimpien asuin- ja vapaa-ajanasuntojen suuntaan.

Murskausasema on sijoitettava alueella siten, että melun leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Maa- ja kiviaineskasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämistä lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan.

Toiminnanharjoittajan tulee mittauttaa sekä porauksesta että louheen murskauksesta aiheutuvat melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ensimmäisen toimintajakson aikana. Melunmittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi etukäteen Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluille.

Mittaukset tulee toimittaa tiedoksi Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut-yksikköön.

Melumittauksia tulee tarvittaessa tehdä myöhemmin uudestaan. Näistä sovitaan tarkemmin toiminnanharjoittajan ja ympäristöpalvelujen kesken.

Räjäytykset on tehtävä suunnitelmallisesti, pääsääntöisesti ennalta määriteltyinä ajankohtina. Räjäytyksistä on ilmoitettava etukäteen lähimmille kiinteistöille ja niihin liittyvät rakennekatselmukset ja tärinämittaukset tulee tehdä lähimmillä kiinteistöillä.

Räjäytyksistä tulee ilmoittaa etukäteen myös Väänälän kylässä toimiville, lähimmille tuotantoeläintiloille.

3. Ilma- ja pölypäästöt

Murskausasemien laitteet on riittävällä huollolla pidettävä kunnossa siten, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman pieneksi. Pölyäminen tulee estää tämän lisäksi tarvittaessa kiviainesta kastelemalla.

Aseman pölyntorjuntalaitteita on tarkkailtava päivittäin.

Toiminta-alue ja kuljetukset on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuva pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Pölyäminen on tarvittaessa estettävä vedellä kastelemalla.

Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksessa 711/2001 annettuja raja-arvoja lähimpien häiriintyvien kiinteistöjen kohdalla.

Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee mitata leijuvan pölyn (PM10) pitoisuudet lähimmissä häiriölle altistuvissa kohteissa.

4. Kemikaalit

Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä.

Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita kemikaaleja ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

5. Jätteet

Toiminnassa syntyvät jätteet ja ongelmajätteet (vaaralliset jätteet) toimitetaan säännöllisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa. Ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito tulee esittää pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Alueella ei saa säilyttää eikä varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai jätettä. Alue on siistittävä joka toimintajakson jälkeen. Maa-ainesten ottamisesta syntyvä jäte on hyödynnettävä alueella tai kuljetettava alueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi.

Alueelle saa tuoda puhtaita ylijäämämaita väliaikaisten meluvallien tekemiseen enintään 10 000 tn vuodessa. Muuta jätteeksi luokiteltavaa materiaalia ei alueelle saa tuoda. Meluvalleista maamassat palautetaan maaston muotoiluun. Alueesta ei saa muodostua maankaatopaikkaa. Hakemuksessa tarkoitettujen puhtaiden maa-aineksien kuormista pidetään kirjaa (mistä kohteesta ja milloin aines on tuotu sekä tuontimäärät).

6. Päästöt vesiin

Alueen vesitalous tulee suunnitella ja hoitaa siten (esimerkiksi laskeutus-altaiden avulla), etteivät toiminta-alueelta tulevien kastelu-, sade- ja sulamisvesien mukana kulkeutuvat kiintoaineet pääse suoraan ympäristön ojiin.

7. Pohja- ja pintavesien tarkkailu

Toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan hakijan esittämän tarkkailuohjelman mukaisesti Hulkonlammesta, murskaamon kohdalta ojasta ja pohjoisessa olevasta lammesta sekä alueelle asennettavasta pohjavesiputkesta.

Pintavesinäytteet otetaan ennen toiminnan aloittamista, toiset näytteet ensimmäisen toimintajakson jälkeen, seuraavat lupajakson puolivälissä ja lupajakson päättyessä.

Pintavesinäytteistä tulee tutkia ainakin pH, kokonaistyppi, COD_Mn, sähkönjohtokyky, sameus ja öljyhiilivedyt.

Pohjavedestä tutkitaan ennen toiminnan aloittamista ainakin vedenpinnan taso, lämpötila, pH, sameus, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani ja sulfaatti. Toimintajakson jälkeen pohjavedestä tutkitaan näiden lisäksi öljyhiilivedyt.

Tarkkailun tulokset toimitetaan tiedoksi Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluille niiden valmistumisen jälkeen.

Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa ympäristöpalvelujen kanssa erikseen sopien esimerkiksi tarkkailtavien parametrien suhteen, näytteenottopisteiden ja näytteenottokertojen osalta.

8. Onnettomuudet ja häiriötilanteet

Poikkeuksellisista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista (kemikaalivahingoista) on viipymättä ilmoitettava Etelä-Savon pelastuslaitokselle ja Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut-yksikölle.

Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin häiriön poistamiseksi ja vahingon torjumiseksi. Alueelle varataan turvetta tai muuta sellaista imeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin.

Räjäytystöissä on noudatettava sitä huolellisuutta ja varovaisuutta, mitä räjäytysainelainsäädännössä siitä erikseen säädetään.

Ulkopuolisten pääsy alueelle on estettävä.

(---)

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt vaatimuksen katselmuksen toimittamisesta. Hallinto-oikeus on B:n ja hänen asiakumppaneidensa, joihin on kuulunut A, sekä C:n ja D:n, jotka kuuluvat korkeimmassa hallinto-oikeudessa B:n asiakumppaneihin, valitukset enemmälti hyläten muuttanut lupamääräyksiä 2 ja 4. Määräykset kuuluvat muutetussa muodossaan kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

2. Melu ja tärinä

Alueelle tulee rakentaa hakemuksessa tarkoitetut tilapäiset, vähintään 3,5 metriä korkeat meluvallit alueen koillis-, itä- ja kaakkoisreunoille estämään melun etenemistä lähimpien asuin- ja vapaa-ajanasuntojen suuntaan.

Mittaukset tulee toimittaa tiedoksi Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut-yksikköön. Ympäristöpalvelut-yksikkö antaa tarvittaessa lisämääräyksiä meluntorjunnasta.

Melumittauksia tulee tarvittaessa tehdä myöhemmin uudestaan. Näistä sovitaan tarkemmin toiminnanharjoittajan ja ympäristöpalvelujen kesken.

Räjäytyksistä tulee ilmoittaa etukäteen myös Väänälän kylässä toimiville, lähimmille tuotantoeläintiloille.

4. Kemikaalit

Toiminnassa tarvittavat öljytuotteet ja muut kemikaalit varastoidaan asianmukaisesti merkityissä säiliöissä siten, ettei niistä aiheudu maaperän, vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Säiliöiden tulee olla joko kaksivaippaisia tai kiinteästi suoja-altaallisia. Tankkauspaikka ja muut kohdat, joissa käsitellään maaperälle tai pohjavedelle haitallisia aineita on tiivistettävä siten, että ympäristölle haitallisten aineiden pääsy maaperään tai pohjaveteen estetään. Luvanhakijan on esitettävä tarkempi suunnitelma tiivistyksen toteuttamisesta Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut-yksikön hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä.

Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita kemikaaleja ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Katselmus

Hankkeen laatu ja laajuus sekä sijaintipaikka huomioon ottaen asiakirjoista saatava selvitys on riittävää asian ratkaisemiseksi. Katselmuksen toimittaminen on siten ilmeisen tarpeetonta. Hallinto-oikeus on viitannut hallintolainkäyttölain 41 §:ään.

Sovellettavat oikeusohjeet

(---)

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 2 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista siten kuin jäljempänä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

(---)

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin mukaan luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpaneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n 1 momentin 2 b kohdan mukaan hankkeita, joihin sovelletaan arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin nojalla, ovat muun muassa kiven, soran tai hiekan otto, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.

Asiassa saatu selvitys

Alkuperäinen lupahakemus on tullut vireille 17.1.2012. Hakija on 31.7.2012 muuttanut lupahakemustaan siten, että hanke on pienentynyt sekä laajuudeltaan että kestoltaan.

Muutetun lupahakemuksen mukaan ottoalueen pinta-ala on 82 452 m² ja se sijaitsee kokonaisuudessaan Hulkonlammen valuma-alueen ulkopuolella siten, että etäisyydeksi lampeen muodostuu vähintään 88 metriä. Hulkonvuoren lakialue ja Hulkonlammen puoleiset rinteet säilyvät luonnontilaisena.

Otettavan kallion määrä on 1 041 626 m^3³ktr 10 vuoden aikana eli noin 100 000 m³³ktr vuodessa. Kaivu tehdään kolmessa vaiheessa siten, että vaiheessa I louhinta tapahtuu tasojen +140 ja +125 väliltä, vaiheessa II tasojen +125 ja +110 väliltä ja vaiheessa III tasojen +110 ja +93 väliltä. Vaihe I kestäisi alle vuoden, vaihe II noin 4 vuotta ja vaihe III noin 6 vuotta. Pintamaat varastoidaan ottoalueella.

Alueelle on tehty luontoselvitys vuonna 2012. Kangasvuokon kasvupaikka sijaitsee noin 700 metriä ottoalueen pohjoispuolella. Hulkonlammesta on etsitty rupiliskoa, mutta lajia ei ole löytynyt. Suunnittelualueelta tai sen välittömässä läheisyydessä ei ollut tietoja suojeltavista lajeista tai luontotyypeistä. Hulkonlammen itäpuolella on ajotie ja pohjoispuolella laskuoja, joiden rakentaminen ovat muuttaneet lammen luonnontilaa. Lammen vesi ei 19.5.2012 päivätyn selvityksen mukaan ole talousvedeksi kelpaavaa. Ottamisalueella tai vaikutusalueella ei ole arvokkaita luontotyyppejä eikä ottoalueella ole havaittu merkkejä liito-oravista.

Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jossa alue on osittain merkitty EO-alueeksi eli maa- ja kalliokiviaineksen ottoalueeksi. Alue ei ole pohjavesialuetta. Korsijärven pohjavesialue sijaitsee noin 4 km alueesta pohjoiseen. Lähimmät asuintalot sijaitsevat alueen itäpuolella lähimmillään noin 430 m päässä ottoalueesta. Lähin kesäasunto sijaitsee noin 500 metrin päässä Särkijärven rannassa. Murskausta olisi vuosittain noin 4 kuukautta ja ottosuunta on lounaaseen/etelään. Murskaamo sijaitsee korkeustasolla +93.

Valituksissa mainitut Alimmainen ja Keskimmäinen -nimiset järvet sijaitsevat karttatarkastelun perusteella noin 2,5 km:n päässä ottoalueesta.

Alueen liikenne kulkee etelään Kääriäläntielle ja edelleen kantatielle 62. Liikenteen arvioidaan olevaan enintään 50 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa. Karttatarkastelun perusteella suunnitellun kuljetusreitin varrella ei ole asutusta. 19.5.2012 päivätyn selvityksen mukaan kuljetuksilla ei ole vaikutuksia Hulkonlammen vesitalouteen eikä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen.

Taratest Oy:n 15.6.2012 päivätyn meluselvityksen mukaan toiminnasta aiheutuva melutaso on Särkijärven länsirannan vapaa-ajanasuntojen kohdalla alle 45 dB ja alle 50 dB lähimpien vakituisesti asuttujen kiinteistöjen piha-alueilla. Selvitykseen liitettyjen karttapiirrosten perusteella Särkijärven länsirannan vapaa-ajanasunnot sijaitsevat 45–50 dB:n meluvyöhykkeellä. Selvityksen mukaan melulähteet ovat niin kaukana, että melu ei enää ole impulssimaista häiriintyvissä kohteissa. Melumallinnuksessa on oletettu, että ottoalueen reunalle on asetettu 3,5 m korkea meluvalli.

Meluselvitys on laadittu alkuperäisen, laajempaa toimintaa koskevan hakemuksen perusteella.

Pääosa työmaa-alueen pölystä laskeutuu noin 100 metrin etäisyydelle.

Valitusten perusteella alueella on aikaisemmin harjoitettu maa-ainesten ottamistoimintaa. Asiakirjoista ei kuitenkaan käy ilmi, että suunnitellun toiminta-alueen lähialueella olisi muita voimassa olevia ympäristölupia kallion louhinnalle ja murskaukselle.

Lupahakemuksen selostusosan mukaan pohjaveden pinnan päällä on noin kaksi metriä paksu suojakerros. Selostusosan mukaan kohdat, joissa käsitellään pohjaveden kannalta vaarallisia aineita, suojataan riittävällä tavalla.

Oikeudellinen arviointi

Ympäristölupaharkintaan kuulumattomat asiat

Hankkeen vaikutukset maisemakuvaan ja liikenneturvallisuuteen eivät ole sellaista ympäristönsuojelulain 3 §:ssä tarkoitettua päästöistä johtuvaa ympäristön pilaantumista, joka kuuluisi lain soveltamisalaan, eikä näitä vaikutuksia siten voida ottaa tämän asian yhteydessä huomioon. Liikenneverkoston kestävyyskään ei ole sellainen asia, joka voidaan lain mukaan ottaa huomioon tämän asian yhteydessä.

(---)

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen

Louhittavan alueen pinta-ala on noin 8,2 hehtaaria ja otettava määrä hieman yli 100 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Hanke on siten mittasuhteiltaan selvästi pienempi kuin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n 1 momentin 2 b kohdan mukaiset raja-arvot. Asiassa saadun selvityksen perusteella suunnitellun toiminnan ympäristövaikutukset eivät ole poikkeuksellisen suuret hankkeen mittakaavaan nähden eivätkä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa laadultaan tai laajuudeltaan rinnastettavia asetuksen edellä mainitussa kohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen nyt kysymyksessä olevaan hankkeeseen ei siten ole perusteltua.

Selvityksen riittävyys

Asiassa saatu selvitys vastaa sitä, mitä tämän laatuiselta ja kokoiselta hankkeelta on edellytettävä. Selvityksessä ei ole ilmennyt sellaisia puutteita, jotka estäisivät asianmukaisen lupaharkinnan. Tämän vuoksi ympäristölautakunnan päätöstä ei ole kumottava puutteellisen selvityksen johdosta.

Aikaisempi toiminta alueella ja yhteisvaikutukset

Se, että nyt kysymyksessä olevalla toiminta-alueella tai sen lähialueella on aikaisemmin harjoitettu maa-ainesten ottamista, ei estä luvan myöntämistä nyt kysymyksessä olevalle toiminnalle. Asiassa ei ole ilmennyt, että nyt kysymyksessä olevalla toiminnalla olisi sellaisia yhteisvaikutuksia muun toiminnan kanssa, jotka olisi pitänyt ottaa lupaharkinnassa huomioon.

Toiminnan vaikutukset eläimistöön ja kasvistoon

Muutoksenhakijoiden esittämä väite viitasammakoiden esiintymisestä Hulkonlammessa on jäänyt epävarmaksi eikä se saa tukea asiassa saadusta muusta selvityksestä. Asiassa ei ole muutoinkaan ilmennyt syytä katsoa, että toiminnasta aiheutuisi sellaista luonnonsuojelulaissa tai ympäristönsuojelulaissa kiellettyä haittaa kasvistolle, linnustolle tai eläimistölle, joka estäisi luvan myöntämisen.

Toiminnan vaikutukset muutoin

Koska toiminnan liikenne kulkee reittiä, jonka varrella ei ole asutusta, ei liikenteestä voida katsoa aihetuvan kohtuutonta melu- tai pölyrasitusta taikka muita ympäristönsuojelulain vastaisia seurauksia. Kartingrataan kohdistuvaa rasitusta ei voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon kartingtoiminnan luonne ja että kartingrata karttatarkastelun perusteella sijaitsee louhokselle johtavan tien alkupäässä.

Toiminta-alueella tapahtuva toiminta aiheuttaa melua, pölyä ja tärinää. Etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin huomioon ottaen pölyä ja tärinää koskevat määräykset ovat riittävät ympäristöhaittojen rajoittamiseksi siten, että toiminta ei kohtuuttomasti haittaa lähialueen asukkaita, kotieläimiä tai elinkeinotoimintaa. Lupamääräys 6 on toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä estämään haitallisten kiintoaineiden kulkeutuminen ympäristöön. Alimmainen ja Keskimmäinen -järvet ovat niin kaukana toiminta-alueesta, ettei niihin voida katsoa kohdistuvan toiminnasta johtuvia haitallisia vaikutuksia.

Toiminta-alueelle syntyy pitempikestoista louhinta- ja murskausmelua sekä räjäytyksistä aiheutuvia lyhyitä melupiikkejä. Räjäytysten osalta hallinto-oikeus on katsonut lupamääräyksen 2 mukaisen ilmoitusvelvollisuuden olevan riittävä kohtuuttoman melurasituksen estämiseksi.

Pitempikestoisen melun osalta melun raja-arvot saattavat meluselvityksen mukaan ylittyä lähimpien loma-asuntojen osalta. Meluhaittaa vähentää kuitenkin se, että louhinta- ja murskaustoimintaa ei saa lupamääräyksen 1 mukaan harjoittaa 1.6.–15.8., eli näistä toiminnoista aiheutuvaa meluhaittaa ei synny vilkkaimman lomakauden aikana. Tämän rajoituksen johdosta myös maaseutuelinkeinoihin kohdistuva melurasitus vähenee. Lisäksi meluselvitys on tehty volyymiltaan huomattavasti suuremmalle toiminnalle kuin mille lupa on lopulta myönnetty. Näiden seikkojen perusteella hallinto-oikeus on katsonut, että ympäristölautakunnan päätöstä ei ole syytä kumota meluhaitan vuoksi, vaan meluhaittoja on mahdollista riittävästi hallita lupamääräyksin. Lupamääräyksiä saattaa kuitenkin olla tarpeen täydentää kun todellinen meluhaitta on selvitetty melumittauksin. Hallinto-oikeus on tämän vuoksi lisännyt lupamääräykseen 2 tätä koskevan määräyksen. Lisäksi hallinto-oikeus on tarkentanut lupamääräystä 2 siten, että meluvallien on meluselvityksen mukaisesti oltava vähintään 3,5 metriä korkeita.

Asiassa ei ole ilmennyt tarvetta muuttaa melua koskevia lupamääräyksiä muutoin.

Tankkausten ja muiden toimintojen yhteydessä saattaa käydä niin, että polttoainetta pääsee vuotamaan maahan, mikä voi johtaa maaperän tai pohjaveden pilaantumiseen. Tämän vuoksi tällaisen haitan syntymistä on ehkäistävä tiivistämällä tankkauspaikka ja muut haitalle alttiit kohdat. Luvan hakija on esittänyt toteuttavansa tällaiset suojaukset, mutta suojauksista esitetyt suunnitelmat eivät ole riittävän yksityiskohtaisia toiminnan tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen valvonnan toteuttamiseksi. Tämän vuoksi luvan hakijan on esitettävä tarkennettu suunnitelma maaperän ja pohjaveden suojauksista ennen toiminnan aloittamista. Hallinto-oikeus on tämän vuoksi muuttanut lupamääräystä 4 päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Loppupäätelmä

Toimittaessa lupamääräysten ja hallinto-oikeuden niihin tekemien muutosten mukaisesti ei ole odotettavissa, että toiminnasta aiheutuisi terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaakko Kellosalo, Patrick Sahlström, joka on myös esitellyt asian, ja Unto Huttu.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan. Lisäksi hän on vaatinut ympäristölautakunnan päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä ja Mikkelin kaupungin velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen. Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden on suoritettava katselmus alueella oikean kuvan saamiseksi hakemuksen kohteena olevasta alueesta. Toissijaisesti jo asetettujen lupamääräysten lisäksi päätöksessä on määrättävä, että kaiken työmaaliikenteen alueelle ja pois alueelta tulee tapahtua lupahakemuksessa esitettyä reittiä kantatielle 62.

A on perustellut vaatimuksiaan sillä, että asia perustuu osittain puutteelliseen selvitykseen, koska hallinto-oikeus ei ole suorittanut katselmusta. Ympäristövaikutukset olisi tullut selvittää ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Hakemuksen mukaisen toiminnan ympäristövaikutuksia on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon alueella jo aiemmin tapahtuneet olennaiset muutokset luonnonolosuhteissa.

Valumavedet hakemuksen kohteena olevalta alueelta eivät suodatu maa-ainesten läpi (Harjakangas), vaan vesi pääsee vapaasti ja vuodenajasta riippuen usein vuolaastikin virtaamaan Väänälän kylän läpi Alimmaisen järveen. Hakemuksessa on väitetty toiminta-alueen pohjaveden purkautuvan osittain lähellä olevaan lampeen. Vesi virtaa tästä lammesta samoja ojia pitkin Väänälän kylän läpi Alimmaisen järveen. Joka tapauksessa louhokselta tulevat vedet pääsevät tavalla tai toisella laskuojaan tai ainakin sellainen vaara on olemassa. Asiassa on epäselvää, onko hakemusprosessin kuluessa tapahtuneissa katselmuksissa havaittu tätä seikkaa, koska risteyskohdassa on ollut katselmuksen aikaan ojan yli kaadettuja pensaita ja pieniä puita.

Alueella on useita luonnonlähteitä. Lähteistä tulee vettä jatkuvasti. Pohjavesi on alueella hyvin lähellä maanpintaa. Alueen läheisyydessä on todettu kasvavan kangasvuokkoa, joka on uhanalainen, vaarantunut laji. Hulkonvuori muuta lähiympäristöä selvästi korkeampana vaikuttaa olennaisesti ympäristön maisemaan. Hakemuksen hyväksyminen merkitsisi kauniin maisemakuvan turmeltumista.

Suunniteltu murskaustoiminta uhkaa tuhota muiden lähialueella olevien elinkeinotoiminnan, asuinympäristön ja omaisuuden arvoa jopa useiksi kymmeniksi vuosiksi. Vallitseva ilmansuunta on otollinen kuljettamaan louhinta- ja murskauspölyn suoraan muutoksenhakijan asuinpaikalle, joka on mäen päällä, ja siten myös ääni kantautuu esteittä. Hakemuksen mukainen toiminta vaikuttaisi myös lähikiinteistöjen arvoon ja heikentää mahdollisuuksia harjoittaa matkailuelinkeinotoimintaa alueella. Myös liikenteen pöly ja muut saasteet aiheuttavat haittaa maanviljelylle, koska muutoksenhakijan pellot sijaitsevat tien välittömässä läheisyydessä.

2) B ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan.

Perusteluinaan he ovat muun ohella esittäneet, että Hulkonvuoren avokallioalue on Mikkelin seudulla ainutkertainen. Alueella on paljon muuta kalliokiviainesten ottamistoimintaa, joten toiminnot aiheuttavat myös yhteisvaikutuksia ympäristössä meluna ja tärinänä. Ympäristölautakunnan päätöksen mukainen toiminta tulee olemaan kestoltaan hyvin pitkäaikainen, suunniteltu ottomäärä on suuri ja juuri koskaan arviot toimien kestosta eivät ole pitäneet paikkaansa. Päätöksen mukainen toiminta huonontaa merkittävästi paikallisten asukkaiden, loma-asukkaiden ja maatilataloutta harjoittavien yrittäjien elinoloja ja ympäristöä ja vaikuttaa sekä ihmisten että tuotantoeläinten terveydentilaan.

Melu leviää Hulkonvuorelta esteettömästi Väänälän kylään. Kyläyhteisössä harjoitetaan paljon maataloutta, ja tuotantoeläinten melunsietokyky ja stressaantuminen vaikuttavat suoraan maatalousyrittäjien toimeentuloon. Päätöksen mukainen toiminta-aika 16.8.–31.5. on liian pitkä, koska loma- ja vakituiset asukkaat elävät tällöin osittain kesäkautta ja sadonkorjuuaikaa. Mustakiven ympäristölupahakemuksen toiminta-ajaksi on puolestaan ilmoitettu 1.9.–30.4. Päätöksessä ei ole määrätty työmaaliikenteen kuljetusaikoja eikä arvioitu sen vaikutuksia. Ympäristöluvan mukainen tienkäyttö heikentää tieturvallisuutta, lisää toiminnasta aiheutuvaa melua ja pölyä, kuluttaa tietä sekä aiheuttaa haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön ja vesistöön.

Päätöksessä ei ole riittävästi huomioitu sitä, että luonnonoja syvennettynä avo-ojaksi, joka virtaa Hulkonvuoren kahta puolen alajuoksuun, on vaarassa likaantua. Lähdeperäinen Hulkonlampi laskee vetensä tähän avo-ojaan. Riski, että lampi saastuu, on suuri, koska lampea on kuivatettu. Tie, jota pitkin rekat kulkevat pois työmaa-alueelta, on kapea ja aivan vesirajan vieressä.

Päätöksessä ei ole riittävästi otettu huomioon sitä, että tehtäessä räjäytyksiä kallionhuipulla pölyntorjuntaa ei kyetä suorittamaan, vaan pöly valuu vesien mukana rinnettä alas avo-ojaan. Avo-oja kulkee koko toiminta-alueen ja työmaantien vieressä. Kiinto- ja haitta-aineiden kulkeutuminen alajuoksulle ja karjan juottoveteen sekä puutarhatuotteiden kasteluveteen on riski. Vesialtaissa, jonne Hulkonoja laskee, on kasvatettu lohia. Altaista vesi laskee eteenpäin alajuoksuun Väänälän kylän peltojen läpi päätyen lopulta Saimaaseen. Alueella on runsaasti avolähteitä, eikä kaikkia alueen lähteitä ole otettu huomioon lupaharkinnassa.

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se anna vastinetta.

Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta on antanut vastineen.

Suomen Kivisora Oy on antanut vastineen.

A on antanut vastaselityksen.

B ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1) Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n vaatimusta päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2) A:n vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

3) Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

4) A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1) Ympäristölautakunnan päätöksellä Suomen Kivisora Oy:n hakemus toiminnan aloittamisluvasta muutoksenhausta huolimatta on hylätty. Päätöksen täytäntöönpano ennen sen lainvoimaiseksi tulemista ei ole siten sallittua, eikä A:lla ole asiassa oikeussuojan tarvetta tältä osin.

2) Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon peruste, jonka vuoksi A on pyytänyt katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

3) Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet ja lisäksi valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta antama asetus (800/2010), ja se, että toiminta täyttää kaikilta osin mainitussa asetuksessa toiminnalle säädetyt vaatimukset, sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

4) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Tuomas Lehtonen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Riku Vahala ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Elina Nyholm.