Muu päätös 3820/2015

Jäteasematoiminnan ympäristölupaa koskeva valitusasia (Siilinjärvi)

Antopäivä: 23.12.2015
Taltionumero: 3820
Diaarinumero: 2473/1/14 ja 2482/1/14

Asia Valitukset ympäristölupa-asiassa

Valittajat 1. Hantekra Oy

2. A

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 18.6.2014 nro 14/0353/3

Asian taustaa

Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunta oli 15.12.2011 antamallaan päätöksellä (8.12.2011, § 53) myöntänyt Jätekukko Oy:lle ympäristöluvan jäteasematoiminnalle Siilinjärven kunnan Hamulan kylässä sijaitsevalla Radantauksen tilalla 15:13 osoitteessa Teollisuustie 5. Lupaan oli liitetty lupamääräykset 1–26.

Vaasan hallinto-oikeus oli päätöksellään 13.3.2013 nro 13/0142/2 Hantekra Oy:n valituksesta kumonnut ympäristönsuojelulautakunnan päätöksen ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi, koska ympäristönsuojelulautakunnan olisi ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä harkitessaan tullut ratkaista myös se, täyttääkö hanke ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaisen edellytyksen. Ympäristönsuojelulautakunnan lupaharkinnan lähtökohtana oli siten ollut virheellinen käsitys kaavallisen harkinnan tarpeellisuudesta ja laajuudesta. Ympäristönsuojelulautakunta ei sijoituspaikan soveltuvuutta arvioidessaan ollut ottanut huomioon alueen asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta ja kaavamääräyksiä siten kuin ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa edellytetään. Näin ollen lupapäätös ei ollut täyttänyt ympäristönsuojelulaissa lupaharkinnalle asetettuja vaatimuksia.

Asian aikaisempi käsittely

Siilinjärven viranomaislautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on 23.9.2013 antamallaan päätöksellä (17.9.2013, § 51) myöntänyt Jätekukko Oy:lle ympäristöluvan jäteasematoiminnalle Siilinjärven kunnan Hamulan kylässä sijaitsevalla Radantauksen tilalla 15:13 osoitteessa Teollisuustie 5. Lupaan on liitetty lupamääräykset 1–25. Lupamääräykset 12–20 kuuluvat seuraavasti:

(---)

Meluhaittojen ehkäiseminen

12. Jäteaseman toiminta mukaan lukien jätteiden lastaukset ja noudot ovat sallittuja arkisin maanantaista perjantaihin klo 7–18 välisenä aikana ja lauantaisin klo 8–16 välisenä aikana.

13. Jätteiden kuormaaminen ja koneellinen siirtäminen on järjestettävä siten, että meluhaitta on mahdollisimman vähäinen. Melua ja sen leviämistä ympäristöön on estettävä hyötyjätesiilojen kumituksella tai muulla vastaavalla tekniikalla.

14. Jäteaseman toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva tuntikohtainen (integrointiaika 1 tunti) keskiäänitaso (Leq) saa asuinkiinteistöjen pihalla klo 07–22 olla enintään 55 dB(A). Tuntikohtainen keskiäänitaso saa ylittyä 10 % ajasta ilman, että raja-arvojen katsotaan ylittyneen. Hetkellinen enimmäismelutaso (LAF-max) asuinkiinteistöjen pihalla saa olla korkeintaan 60 dB. Radantauksen teollisuusalueella määräystä sovelletaan ns. talonmiehen asuntojen ulko-oleskelualueilla.

15. Jäteasematoiminnan aiheuttama melutaso on mitattava jäteasema-alueella vähintään kahdessa eri paikassa vähintään kolmen toimintapäivän ajan. Jatkuvatoiminen melumittaus on järjestettävä ympäristöministeriön ohjeeseen 1/1995 perustuen edustavasti ja luotettavasti. Mittausjaksoon tulee sisältyä jäteaseman meluisimmat työt kuten jätteen siirtämistä hyötyjätesiilossa ja jätteen kuormaamista hyötyjätesiilosta. Melunmittaajalla on oltava riittävä asiantuntemus. Melumittauksen järjestelyt tulee esittää ympäristönsuojelupäällikön hyväksyttäväksi vähintään kaksi (2) viikkoa ennen suunniteltua mittausajankohtaa.

Mittaustulosten perusteella on laskennallisesti arvioitava melutaso 50 metrin ja 120 metrin päässä jäteasemasta.

Raportti melumittauksesta tulee toimittaa viranomaislautakunnalle viimeistään puolen vuoden kuluttua jäteasematoiminnan alkamisesta. Lautakunta arvioi melumittausten jatkamistarpeen tehtyjen mittausten tulosten perusteella.

Ilmapäästöjen ehkäiseminen

16. Jäteasemalla varastoitavien haihtuvien jätteiden varastointiastiat on pidettävä suljettuina jätteiden haihtumisen estämiseksi.

17. Jäteaseman toiminta (mukaan luettuna liikenne ja liikennöintialueet) ei saa aiheuttaa pölyhaittaa aseman ulkopuolisilla alueilla. Jäteaseman ajoreitit on päällystettävä. Päällystetyt alueet on pidettävä puhtaana.

Onnettomuuksiin varautuminen ja ehkäiseminen

18. Ulkopuolisten pääsy jäteasema-alueelle on estettävä.

19. Jäteasemalla on oltava riittävä määrä imeytysainetta ja pumppauskalustoa aina helposti saatavilla. Asemalla on oltava tiivispohjainen paikka, johon vahinkojäte tai pilaantunut maa voidaan väliaikaisesti kerätä.

20. Pienenkin öljy- tai muun vastaavan vahingon sattuessa on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

Vahinkotilanteesta, jonka seurauksena voi olla päästöjä ympäristöön tai terveyshaittoja, on ilmoitettava välittömästi Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kunnan terveydensuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Savon pelastuslaitokselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle.

(---)

Viranomaislautakunta on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

(---)

Jäteasematoiminta on sijoittumassa Radantauksen teollisuusalueen asemakaava-alueen kortteliin 3505, joka on varattu liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (KT-8). Kaavamääräysten mukaan korttelialueella saadaan sijoittaa toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöön häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, palo- tai kemikaalivaaraa ja jotka eivät roskaa eivätkä rumenna maisemakuvaa. Asemakaavassa alueessa vahvistettua käyttötarkoitusta on arvioitava toisaalta aluevarausmerkintöjen kautta ja toisaalta suunnitellun toiminnan ympäristövaikutusten kautta. Radantauksen teollisuusalueen asemakaava on laadittu työpaikkarakentamista varten. Kuten kaavoituspäällikön 13.8.2013 päivätyssä lausunnossa esitetään, kyseisen toiminnan sijoittumisesta alueelle ei ole asemakaavatyön aikana ollut tietoa. Tämän vuoksi kaavaan ei ole merkitty jätteenkeräilylle erillistä aluevarausta. Asemakaava antaa kuitenkin tarkat reunaehdot alueelle sijoittuville toiminnoille. Asemakaava mahdollistaa ympäristöluvassa haetun toiminnan sijoittumisen alueelle, kun asemakaavamääräykset otetaan huomioon.

Jäteasematoiminta sijoittuu aiemmin vielä rakentamattomalle rakennuspaikalle. Jäteasematoiminnassa melua aiheuttavat liikenne, jätteiden vastaanottaminen ja lastaus. Melu on hetkellistä ja sitä esiintyy aseman toiminta-aikoina maanantaista perjantaihin klo 7–18 välisenä aikana ja satunnaisesti lauantaisin klo 8–16 välisenä aikana. Liikennöinti jäteasemalla tapahtuu olemassa olevaa maantie- (valtatie 5) ja katuverkkoa (Oppipojantie ja Teollisuustie) käyttäen. Jäteasematoiminnan ei arvioida olennaisesti lisäävän alueen liikennettä. Toimintaan liittyvä raskas liikene ei ajankohdaltaan tai määrältään poikkea teollisuusalueen kaavassa osoitettuihin toimintoihin liittyvästä raskaasta liikenteestä. Jäteasematoiminnan melun ei katsota poikkeavan teollisuusalueella muutoin esiintyvästä melusta eikä siten aiheuttavan kaavamääräyksissä tarkoitettua häiritsevää melua ympäristöön. Jäteasemalla ei ole toimintoja, joista syntyisi tärinää.

Jäteaseman pöly- ja pakokaasupäästöt ovat peräisin liikenteestä ja jätteen, lähinnä rakennusjätteen purkauksesta. Jäteaseman liikenne ei poikkea muusta teollisuusalueen liikenteestä. Teollisuusalueen kaavoitukseen sisältyy olettama lisääntyvästä liikenteestä. Teollisuusalueen liikenne­järjestelyt, liikenteen toimivuus ja liikenteen pakokaasupäästöjen vaikutukset on tarkasteltu aluetta kaavoitettaessa. Vaaralliset aineet, muun muassa palo- ja kemikaalivaaraa aiheuttavat aineet ovat käytön jälkeen vaarallisia jätteitä, joita jäteasemalla ottaa vastaan ja varastoi tilapäisesti kuntien omistama jätehuoltopalveluita tuottava yritys. Tämän toiminnan ei ole katsottu aiheuttavan teollisuusalueen muusta toiminnasta poikkeavaa palo- tai kemikaalivaaraa ympäristöön.

(---)

Kun otetaan huomioon jäteasematoiminnan luonne ja luvassa annetut lupamääräykset, toiminnasta ei aiheudu alueella voimassa olevassa kaavamääräyksessä tarkoitettuja ympäristöhäiriöitä (häiritsevä melu, tärinä, ilman pilaantuminen, palo- tai kemikaalivaara, roskaantuminen, maisemakuvan rumentuminen). Toimintaa ei näin ollen ole sijoitettu ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla asemakaavan vastaisesti, eikä toiminnan sijoittamisen nyt kysymyksessä olevaan paikkaan ole muutoinkaan lain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua estettä lain 6 § huomioon ottaen.

(---)

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, jättänyt tutkimatta A:n valituksen, ja Hantekra Oy:n valituksen muutoin hyläten muuttanut viranomaislautakunnan päätöksen lupamääräystä 12, joka muutettuna kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

12. Jäteaseman toiminta mukaan lukien jätteiden lastaukset ja noudot ovat sallittuja arkisin maanantaista perjantaihin klo 7–18 välisenä aikana ja lauantaisin klo 8–16 välisenä aikana enintään kymmenen kertaa vuodessa.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Tutkimatta jättäminen

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 97 §:n 1 momentin mukaan valitusoikeus ympäristönsuojelulain nojalla annettuun päätökseen on

1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

4) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Osoitetietojen ja kiinteistötietojärjestelmän karttatietojen mukaan A asuu noin 7,5 kilometrin etäisyydellä hakemuksen mukaisen jäteaseman sijoituspaikasta. Asiakirjojen mukaan A ei omista tai hallitse kiinteistöjä hankkeen vaikutusalueella. Asianosaisen valitusoikeus ympäristönsuojelulain mukaisessa asiassa perustuu niihin haitallisiin ympäristövaikutuksiin, joita luvan mukaisesta toiminnasta saattaa hänelle aiheutua. A:ta ei voida pitää asiassa ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuna haitankärsijänä. Kunnan terveyskeskuslääkäri ei ole myöskään muu sellainen yleistä terveyttä valvova viranomainen, jota ympäristönsuojelulain 97 §:n 1 momentissa tarkoitetaan. Näin ollen A:lla ei ole valitusoikeutta asiassa.

(---)

Ympäristölupa

(---)

Luvan myöntämisen edellytykset

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavista tarpeellisista lupamääräyksistä säädetään ympäristönsuojelulain 43 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Jätelaki (1072/1993) on kumottu uudella samannimisellä lailla (646/2011). Uuden jätelain 148 §:n 1 momentin mukaan uusi jätelaki on tullut voimaan 1.5.2012. Uuden jätelain 149 §:n 1 momentin mukaan uuden jätelain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Hallinto-oikeus on tämän mukaisesti soveltanut asiassa jätelain (1072/1993) säännöksiä.

Jätelain 4 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Jätelain 6 §:n 4 ja 5 kohdan mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja jätehuolto on järjestettävä siten, että jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää.

Jäteasetuksen (1390/1993) 8 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällöin on erityisesti huolehdittava pykälän 3 kohdan mukaan siitä, että lajittelulaitos taikka muu jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos on sellainen ja sitä käytetään siten, ettei siitä aiheudu haju- tai meluhaittaa eikä maaperän saastumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa ja että valumavesien pääsy ympäristöön ehkäistään asianmukaisesti. Pykälän 4 kohdan mukaan on huolehdittava, että ongelmajätteen vastaanottopaikka on sellainen ja sitä käytetään siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristön asutukselle, vastaanottopaikan käyttäjälle tai yleiselle turvallisuudelle eikä maaperän saastumista tai ympäristön roskaantumista ja että valumavesien pääsy ympäristöön ehkäistään asianmukaisesti.

Hankkeen sijainti ja laatu

Jätekukko Oy:n ympäristölupahakemus tarkoittaa hyöty- ja ongelmajätteiden sekä loppusijoitettavien jätteiden vastaanotto- ja välivarastointitoiminnan sijoittamista Siilinjärven kunnan Hamulan kylässä sijaitsevalle Radantauksen tilalle 15:13. Etäisyys jäteasemalta lähimpään asuinrakennukseen on noin 100 metriä. Lähialueella on useita varastorakennuksia ja teollisuushalleja sekä erilaisia yrityksiä.

Hakemuksen mukaan jäteasemalla vastaanotetaan vuodessa pahvia 200 tonnia, betoni- ja tiilijätettä 200 tonnia, puujätettä 600 tonnia, rakennus- ja energiajätettä sisältävää loppujätettä 700 tonnia, sähkö- ja elektroniikkajätettä 350 tonnia, metalliromua 300 tonnia ja energiajätettä 500 tonnia. Lisäksi asemalla vastaanotetaan vuodessa vaarallisia jätteitä yhteensä 450 tonnia. Yhteensä vastaanotettavien jätteiden määrä on enintään 3 300 tonnia vuodessa. Jätteet varastoidaan pääosin siiloihin, lavoihin ja kontteihin. Jätteille ei tehdä hakemuksen mukaan muuta käsittelyä kuin lajittelu. Asemalla ei varastoida kotitalousjätteitä.

Kaavoituksen vaikutus

Laitoksen suunniteltu toiminta sijaitsee tontilla, joka on merkitty 1.3.1999 vahvistetussa asemakaavassa liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (KT-8). Kaavamääräyksissä on todettu muun muassa, että korttelialueelle saadaan sijoittaa toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöön häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, palo- ja kemikaalivaaraa ja jotka eivät roskaa tai rumenna maisemakuvaa.

Lähtökohtana arvioitaessa sitä, sijoittuuko kyseinen laitos asemakaavan vastaisesti, on voimassa olevassa asemakaavassa alueelle osoitettu käyttötarkoitus. Käyttötarkoitusta on arvioitava erityisesti siltä kannalta, minkälaisia ympäristönsuojelulainsäädännössä tarkoitettuja vaikutuksia kaavassa osoitetulta alueelta voidaan ennakoida ympäristössä aiheutuvan ja minkälaisia aluevarausmerkintöjä asemakaavoissa on ylipäätään ollut käytössä kysymyksessä olevaa asemakaavaa laadittaessa. Hankkeen yksilöidyllä tarkoituksella ei sitä vastoin ole kaavanvastaisuuden kannalta ratkaisevaa merkitystä, jos laitos vaikutuksiltaan ja luonteeltaan vastaa kaavassa yleisesti osoitettua käyttötarkoitusta.

Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta on jätteiden lajittelu- ja välivarastointitoimintaa. Jätteitä ei käsitellä eikä esimerkiksi murskata jäteasemalla eikä jätteitä sijoiteta alueelle. Jätteet toimitetaan alueelta edelleen hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi varsinaisiin jätteenkäsittelylaitoksiin. Puheena olevalla alueella harjoitetaan vakiintuneesti erilaista teollisuustoimintaa, mikä on omiaan aiheuttamaan teolliselle toiminnalle tyypillisiä ympäristövaikutuksia. Kun otetaan huomioon toiminnan määrä, laatu ja toimintatavoista saatu selvitys sekä asemakaavan vahvistamisvuosi, hallinto-oikeus on katsonut, että hakemuksessa tarkoitettua toimintaa ei voida pitää ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentissa ja 42 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla asemakaavan vastaisena. Toiminta täyttää myös jäteasetuksen 8 §:n 3 ja 4 kohdissa asetetut vaatimukset.

Melu ja pöly (---)

Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella jäteaseman toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat lajittelusta ja varastoinnista aiheutuva melu, pöly ja roskaantuminen. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin hajutonta, pölytöntä ja äänetöntä, vaan että muodostuva rasitus ei ole kohtuutonta.

Lupamääräyksen 12 mukaan jäteaseman toiminta mukaan lukien jätteiden lastaukset ja noudot ovat sallittuja arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–18 välisenä aikana ja lauantaisin kello 8–16 välisenä aikana. Luvan hakija on hakemuksessaan esittänyt, että jätteiden lastausta ja noutoa voi olla lauantaisin kello 8–16 välisenä aikana muutamia kertoja vuodessa. Lisäksi jäteasema on auki muutamana lauantaina vuodessa Koti kuntoon -päivinä. Tämän johdosta lupamääräystä 12 on täsmennetty vastaamaan enemmän hakemuksessa esitettyä.

Lupamääräyksessä 14 on asetettu melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset määräykset melun raja-arvoista. Melu aiheutuu lähinnä alueen liikenteestä, koneiden käytöstä sekä kuormien purkamisesta ja lastaamisesta. Toiminnan kävijämääräksi on arvioitu noin 50–150 kävijää vuorokaudessa. Hakemusasiakirjojen mukaan jäteaseman liikenne on yksisuuntainen siten, että jäteasemalle ajetaan Teollisuustien pohjoisliittymästä ja sieltä poistutaan Teollisuustielle itäisestä liittymästä. Lisäksi jäteasemalle on tieyhteys aseman eteläpuolella sijaitsevalta kunnan varikolta.

Lupamääräyksen 17 mukaan jäteaseman toiminta (mukaan luettuna liikenne ja liikennöintialueet) ei saa aiheuttaa pölyhaittaa aseman ulkopuolisilla alueilla.

Kun otetaan huomioon toimintakiinteistön sijainnista ja sen lähiympäristöstä saatu selvitys, melutasoista annettu lupamääräys 14 ja pölyhaitan ehkäisemiseksi annettu lupamääräys 17, hallinto-oikeus on katsonut, ettei toiminnasta tai sen aiheuttamasta liikenteestä voida katsoa aiheutuvan sellaista melu- ja pölyhaittaa, joka estäisi luvan myöntämisen toiminnalle.

(---)

(---) alueen muu onnettomuusriski

(---)

(---). Onnettomuustilanteiden varalta annettuja lupamääräyksiä 18–20 voidaan pitää riittävinä.

Johtopäätös

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt seikat sekä päätöksessä asetetut lupamääräykset, hallinto-oikeus on katsonut, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa sitä lupamääräysten mukaisesti harjoitettaessa aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan vaarantumista tai muutakaan ympäristönsuojelulain tarkoittamaa haittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Hakemuksen mukaiselle sijoittamiselle ei ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä. (---) Näin ollen ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet.

(---)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riitta Fränti, Riikka Mäki, joka on myös esitellyt asian, ja Merja Manninen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) Hantekra Oy on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden ja viranomaislautakunnan päätösten kumoamista ja Jätekukko Oy:n hakemuksen hylkäämistä.

Toiminnan sijoittaminen asemakaavassa KT-8-alueeksi varatulle alueelle on asemakaavan vastaista. Myös maankäyttö- ja rakennuslaki kieltää hakemuksen mukaisen toiminnan kyseisellä alueella. Kaavallinen tarkastelu on tehty ylimalkaisesti 15–25 vuotta vanhojen rakennuslupien perusteella, eikä kaavoitusviranomaisen lausunnossa oteta tarkasti huomioon nykyistä todellista tilannetta, joka on muuttunut ratkaisevasti. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausuntojen mukaan kaavamerkinnöissä kaikilla naapurikiinteistöillä sallitaan asunnon rakentaminen, ja etäisyys näihin on lyhyt. Näillä perusteilla on mahdollista, että toiminnasta aiheutuu terveyshaitaksi luettavaa meluhaittaa. Myös onnettomuus- ja poikkeustilanteissa terveyshaitan riski voi olla merkittävä pääasiassa ongelmajätteiden varastoinnin ja sen mahdollisesti lisääntyvän volyymin vuoksi. Alueella on nykyisen asutuksen lisäksi vain siistiä ja häiriötöntä toimisto-, liike-, myymälä-, varasto-, pienteollisuus- ja korjaustoimintaa, josta ei aiheudu mitään ympäristöhaittoja tai -vaaraa.

2) A on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista siltä osin kuin hänen valituksensa on jätetty tutkimatta. A toimii Siilinjärven kunnassa ns. väestövastuulääkärinä ja hänen alueensa kattaa myös suunnitellun jäteaseman ja sen ympärillä olevan asuinalueen. Väestövastuulääkärin toimenkuvaan kuuluu myös terveyshaittojen ennakoiminen ja niiden ehkäiseminen. Tällä perusteella A on alueen yleistä terveyttä valvova viranomainen ja hänellä on valitusoikeus asiassa.

Siilinjärven viranomaislautakunta on antanut vastineen.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon.

Jätekukko Oy:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

Hantekra Oy on antanut vastaselityksen.

A:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Riku Vahala ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Elina Nyholm.

 
Julkaistu 23.12.2015