Muu päätös 3821/2015

Asia Valitus ympäristölupa-asiassa

Valittaja Romu Keinänen Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 21.4.2015 nro 15/0220/3

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 24.9.2013 nro 180/2013/1 myöntänyt Romu Keinänen Oy:lle ympäristöluvan metalliromun ja romuajoneuvojen käsittelylaitoksen toiminnan olennaiseen muuttamiseen siten, että vuosittain vastaanotettavien jätemateriaalien kokonaismäärä kasvaa 25 000 tonnista enintään 63 500 tonniin. Lupaan on liitetty päätöksestä tarkemmin ilmenevät lupamääräykset 1–24.

Samalla aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisen toiminnan aloittamisluvan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on, siltä osin kuin asiassa nyt on kysymys, hyväksynyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen ja kumonnut aluehallintoviraston päätöksen sekä hylännyt Romu Keinänen Oy:n lupahakemuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet ja esityöt

Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisella sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate) ja menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantu³misen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä (84/1999 vp) on ympäristönsuojelulain 6 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että säännös olisi lähtökohta kaikkien pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittumisessa. Haittojen syntymisen ehkäisyssä on tärkeää toiminnan oikea sijoittuminen. Toiminnan sijoittaminen ja muut toiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisytoimet muodostaisivat kokonaisuuden. Pykälän 1 momentin perussääntöä arvioitaisiin ottaen huomioon 2 momentissa mainitut seikat. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan sijoittumisen sopivuuden arvioinnissa lähtökohtana olisi toiminnan luonne. Toiminnan laatu tulisi myös suhteuttaa alueen luonnonolosuhteisiin sekä muihin vaikutusalueella sijaitseviin toimintoihin.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Hankkeen sijainti ja laatu sekä sen aiheuttamat haitat

Romu Keinänen Oy:n hakemus tarkoittaa metalliromun, romuajoneuvojen, akkujen ja paristojen sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto-, välivarastointi- ja käsittelytoiminnan olennaista muuttamista Raaseporin kaupungissa Bäljarsin teollisuusalueella osoitteessa Hitsaajantie 28 olevalla 1,5 hehtaarin suuruisella kiinteistöllä. Laitoksen toiminta sijaitsee tontilla, joka 25.2.2008 vahvistetussa asemakaavassa on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Toiminta-alue sijaitsee osittain I luokan pohjavesialueella pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Asiakirjojen mukaan lähimmät asuinkäytössä olevat rakennukset sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä laitoksen sijaintikiinteistöltä.

Lupaa on haettu jätemäärien nostamiseksi 25 000 tonnista enintään 63 500 tonniin. Muiden laitoksella vastaanotettavien jätemateriaalien määrät pysyvät entisellään, mutta rauta- ja teräspitoisen metalliromun vuosittainen vastaanottomäärä on tarkoitus nostaa 16 000 tonnista 55 000 tonniin. Laitoksella kerrallaan varastoitavien jätteiden määrä on suunniteltu nostettavaksi 3 000 tonnista enintään noin 15 000 tonniin.

Vastaanotettavia materiaaleja käsitellään erottelemalla, lajittelemalla, leikkaamalla ja paalaamalla hyödynnettävät raaka-aineet. Metalliromun käsittely tapahtuu pääosin lajittelemalla ja leikkaamalla. Lajittelu suoritetaan pääsääntöisesti koneellisesti. Pieniä määriä metalliromua myös polttoleikataan ja happipeitsataan. Vastaanotettavat romuajoneuvot ovat sekä esikäsiteltyjä että esikäsittelemättömiä. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä akut ja paristot välivarastoidaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelylaitokseen.

Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuu melua lähinnä alueen liikenteen, metalliromun lajittelun, leikkaamisen ja paalaamisen, työkoneiden käytön sekä kuormien purkamisen ja lastaamisen johdosta. Hakemuksen mukaan laitoksella käy päivittäin noin 30 kuorma-autoa. Metalliromun käsittelystä, polttoleikkauksesta ja peitsauksesta sekä alueen liikenteestä aiheutuu myös pölyhaittoja sekä muita päästöjä ilmaan.

Luvan myöntämisen edellytykset

Kun otetaan huomioon hakemuksen mukaisen toiminnan luonne ja laajuus, sijoituspaikan pinta-ala sekä erityisesti lyhyet etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, jätteiden käsittelylaitoksen toiminnan on hakemuksen mukaisesti laajennettuna katsottava aiheuttavan ympäristössään melun ja pölyn johdosta ympäristönsuojelulain 3 §:n tarkoittamaa lähialueen yleisen viihtyisyyden vähentymistä ja haittaa rakennettujen kiinteistöjen käytölle sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melu- ja pölyhaittoja ei voida riittävästi ehkäistä teknisiä torjuntatoimenpiteitä koskevin lupamääräyksin. Hakemuksen mukainen sijoituspaikka ei edellä mainituista syistä täytä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädettyjä sijoituspaikan valintaa koskevia vaatimuksia nyt haetun laajuiselle toiminnalle. Hakemuksen mukaisesti laajennettu toiminta ei täytä siten myöskään mainitun lain 42 §:n 2 momentissa säädettyjä ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä. Aluehallintoviraston päätös on siten kumottava ja yhtiön hakemus hylättävä.

Selvyyden vuoksi hallinto-oikeus on todennut, että koska lupapäätös on kumottu ja yhtiön lupahakemus hylätty, samalla on kumoutunut määräys toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.

(---)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Päivi Jokela, Riikka Mäki, joka on myös esitellyt asian, ja Merja Manninen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Romu Keinänen Oy on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan voimaan saattamista. Lisäksi yhtiö on vaatinut ensisijaisesti, että aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan lupamääräyksiä 4, 13, 14 ja 22 muutetaan yhtiön esittämällä tavalla. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että asia palautetaan aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi mainittujen lupamääräysten osalta. Lisäksi yhtiö on vaatinut toiminnan aloittamisluvan myöntämistä muutoksenhausta huolimatta sitten, kun se on toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle uudet melumittaustulokset ja selvitykset niiden perusteella tehtävistä toimenpiteistä. Yhtiö on pyytänyt myös katselmuksen toimittamista tosiasiallisen tilanteen selvittämiseksi erityisesti melun osalta.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Melu- ja pölyhaitat, joiden perusteella hallinto-oikeus on kumonnut aluehallintoviraston päätöksen, ovat estettävissä teknisin torjuntatoimenpitein ja niitä koskevin lupamääräyksin.

Päätöksen perustana olevista melu- ja pölyhaitoista ei ole esitetty luotettavaa selvitystä. Ramboll Finland Oy:n meluselvityksessä mallinnetun melulähteen on arvioitu sijaitsevan viiden metrin korkeudessa ja olevan äänitehotasoltaan 122 dB. Tämä tulkinta on virheellinen, koska melun lähde ei ole pistemäinen eikä sijaitse viiden metrin korkeudessa. Todellisuudessa romunkäsittelytoiminnasta aiheutuu melua useista laitosalueen sisällä sijaitsevista lähteistä, kuten lajittelusta, metalliromun kippauksesta, lastauksesta ja alueella liikkuvista työkoneista sekä metallileikkurista.

Korkeimmalla sijaitseva melulähde on metallien leikkuri. Leikkurin pöydän korkein kohta on 4,8 metrin korkeudessa ja leikkurin kehdon pohja on 2,2 metrin korkeudessa. Melulähde sijaitsee 3,5 metrin korkeudessa, ja tätä korkeutta on käytetty Symo Oy:n vuonna 2010 tekemässä meluntorjuntasuunnitelmassa.

Päästöt eivät aiheuta kohtuutonta rasitusta naapurustoon eivätkä vähennä lähialueen viihtyisyyttä tai aiheuta haittaa rakennettujen kiinteistöjen käytölle. Suoritettujen melutasomittausten mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 asetettuja melutason ohjearvoja. Alueella on lukuisia muita melulähteitä, eivätkä ne ole aina erotettavissa toisistaan. Toiminnan sijoituspaikka täyttää ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaiset vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausunnon.

Eteläkärjen ympäristöterveys on antanut vastineen.

Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut vastineen.

Raaseporin kaupunginhallitus on antanut vastineen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastineen.

Romu Keinänen Oy on antanut vastaselityksen, johon on liitetty Promethor Oy:n 21.9.2015 tekemä meluselvitys Romu Keinänen Oy:n Karjaan toimipisteen toiminnasta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1) Romu Keinänen Oy:n vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2) Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3) Lausuminen toiminnan aloittamislupaa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1) Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon peruste, jonka vuoksi Romu Keinänen Oy on pyytänyt katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

2) Alueella on voimassa 25.2.2008 hyväksytty asemakaava, jonka mukaan laitos sijaitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T). Kaavamääräyksen mukaan korttelialueella sijaitsevan laitoksen aiheuttama melutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB, yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB tai yöohjearvoa uusilla asuinalueilla (klo 22–7) 45 dB.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että Raaseporin kaupungin teettämä ja Ramboll Finland Oy:n suorittama melumallinnus vuonna 2012 on asianmukaisesti toteutettu. Tämä melumallinnus sekä Romu Keinänen Oy:n teettämät ja Symo Oy:n toteuttamat melumittaukset 7.12.2009 ja 19.8.2011 sekä Romu Keinänen Oy:n vastaselitykseen liitetty Promethor Oy:n toteuttama ympäristömeluselvitys 21.9.2015 osoittavat, että melu on ollut jo nykyisen laajuisella toiminnalla ainakin lähes edellä mainitun kaavamääräyksen mukaisen päivämeluarvon ylärajoilla.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut toiminnasta aiheutuvan meluhaitan osalta ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3) Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei toiminnan aloittamislupaa koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Riku Vahala ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Elina Nyholm.