Muu päätös 3897/2015

Aallonmurtajan rakentamista koskeva vesitalousasia (Kotka)

Antopäivä: 30.12.2015
Taltionumero: 3897
Diaarinumero: 3206/1/14

Asia Vesitalouslupaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 10.9.2014 nro 14/0280/2

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 15.11.2013 päätöksellään nro 252/2013/2 myöntänyt Santalahden Venekerho ry:lle luvan Santalahden pienvenesatamaa suojaavan aallonmurtajan rakentamiseen Kotkan kaupungissa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä toimittaessa seuraavien lupamääräysten mukaan:

1) Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle. Töissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Samentumista aiheuttavia töitä ei saa tehdä vesialueen virkistyskautena 1.6. ja 31.8. välisenä aikana.

Aallonmurtajan rakentamiseen käytettävän maa- ja kiviaineksen on täytettävä puhtaalle maa- ja kiviainekselle asetetut laatuvaatimukset.

Aallonmurtaja tulee verhoilla siten, että se kestää voimakkaan merenkäynnin ja virtaukset.

2) Aallonmurtajan kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti.

3) Töiden päätyttyä rakennuspaikka on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.

4) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.

5) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa.

6) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

7) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Valmistumisilmoitukseen on liitettävä aallonmurtajan sijaintia vesialueella osoittava kartta ja pituusleikkauspiirustus.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:

Hanke on tarpeen pienvenesataman laiturien ja niihin kiinnitettyjen veneiden suojaamiseksi aallokolta. Aallonmurtajan rakentaminen mahdollistaa venepaikkojen lisäämisen sataman uloimpaan laituriin. Aallonmurtaja muuttaa maisemakuvaa. Muutos on vähäinen ottaen huomioon alueen nykyinen käyttö pienvenesatamana.

Rakennustöistä aiheutuu vähäistä ja tilapäistä veden samentumista. Samentumista aiheuttavat työt tehdään vesialueen virkistyskäyttökauden ulkopuolisena aikana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesialueen käytölle.

Aallonmurtajaan on lisätty virtausaukkoja ja sitä on lyhennetty alkuperäisen suunnitelman mukaisesta, mikä vähentää hankkeesta ympäristölle aiheutuvia haittoja. Aallonmurtaja ei suunnitelman mukaisesti rakennettuna mainittavasti vaikuta veden vaihtuvuuteen alueella. Aallonmurtajaa on lyhennetty ja suoristettu, jolloin se ei ennalta arvioiden vaikuta läheisen uimarannan käyttöön eikä ohjaa veneliikennettä aiempaa lähemmäs uimarantaa ottaen huomioon aallonmurtajan etäisyys uimaranta-alueen rajasta.

Aallonmurtajan sijaintia on muutettu alkuperäisestä kauemmaksi yksityisen omistamasta rannasta, mikä vähentää hankkeesta yksityiselle aiheutuvaa maisema- ja muuta haittaa.

Hakijalla on vuokrasopimukseen perustuva hallintaoikeus aallonmurtajaa varten tarvittaviin vesialueisiin.

Hanke ei ole alueella voimassa olevan kaavoituksen vastainen.

Hankkeen toteuttaminen ei vaikeuta Kymijoen–Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Aluehallintovirasto on katsonut edellä olevin perustein, että hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

Aluehallintoviraston soveltamat säännökset

Vesilaki (587/2011) 3 luku 4 § 1 momentti 2 kohta, 5 §, 6 § 2 momentti ja 11 luku 21 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

Vesilain 3 luvun 5 §:n mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon asemakaava. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Lupa-asiaa ratkaistaessa on katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista.

Vesilain 2 luvun 7 §:n mukaan vesitaloushanke on toteutettava sekä vesivaroja ja vesialueita muutoin käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta, jos hankkeen tai käytön tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahingolliseen seuraukseen verrattuna.

Vesilain 11 luvun 21 §:n mukaan päätöksessä on annettava hanketta koskevat tarpeelliset 3 luvun 10–14 §:n mukaiset määräykset sekä muut määräykset siitä, miten hanke on toteutettava.

Asiassa saatu selvitys

Santalahden Venekerho ry on hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa rakentaa aallonmurtaja, jonka tarkoituksena on suojata Santalahden venesatamaa haitallisilta tuulilta. Aallonmurtaja rakennetaan sataman edustalle ja sen pituus on noin 190 m, leveys harjalla noin 4 m ja korkeus harjalla noin +1,5 m keskivedenkorkeudesta mitattuna. Aallonmurtaja rakennetaan louheesta. Tarvittavan louheen määrä on noin 7 000 m3­. Vesisyvyys hankealueella on noin 2–5 m, jolloin aallonmurtajan leveydeksi pohjalla tulee 8–15 m. Aallonmurtajaan rakennetaan 10 kappaletta läpimitaltaan 0,8–1,2 metrin virtausaukkoja veden vaihtuvuuden turvaamiseksi satama-altaassa. Aallonmurtajaa varten tarvittavan vesialueen ja aallonmurtajan sekä nykyisen sataman välisen vesialueen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 600 m². Aallonmurtajaan ei tule uusia venepaikkoja.

Aallonmurtaja rakennetaan suurimmalta osaltaan Kotkan kaupungin omistamalle Kotkan kaupungin Mussalon kylän vesialueelle Santalahden vesi RN:o 1:549. Aallonmurtajan alkupää sijaitsee pienvenesataman alueella Kotkan kaupungin omistamalla Kotkan kaupungin yleisellä alueella Takakylän Liikennealueet (kiinteistötunnus 285-21-9906-21). Hakija on vuokrannut kaupungilta pienvenesatamasta vierasvenesatamaa varten tarvittavan noin 2 800 m²:n suuruisen alueen 30.9.2016 saakka. Santalahden Venekerho ry:llä on 5.6.2013 päivätty kirjallinen lupa aallonmurtajan rakentamiseen kaupungin omistamalle alueelle.

Pienvenesataman alue on merkitty vahvistetussa asemakaavassa nro 15/88 venevalkama-alueeksi (kaavamerkintä LV) sekä 28.5.2008 ja 18.1.2010 vahvistetussa Kymenlaakson maakuntakaavassa satama-alueeksi (LS). Alue pienvenesataman edustalla on merkitty molemmissa kaavoissa vesialueeksi (W).

Johtopäätökset ja oikeudellinen arviointi

Asiassa on kyse Santalahden pienvenesataman edustalle rakennettavasta aallonmurtajasta ja sen vaikutuksista A:n omistaman määräalan käytölle ja arvolle.

Valittaja on vedonnut siihen, ettei vakiintuneen käytännön mukaan laituria tai aallonmurtajaa tulisi rakentaa viittä metriä lähemmäs kiinteistön rajalinjan jatketta.

A:n määräala ei ole suunnitellun aallonmurtajan kohdalla rantakiinteistö, vaan kyseistä määräalaa reunustaa rannassa vesijättöalue 1-549, joka kuuluu Kotkan kaupungille, jolta on saatu lupa aallonmurtajan rakentamiseen kyseiselle paikalle. Kyseinen alue on myös voimassa olevassa asemakaavassa määrätty LV- eli venevalkama-alueeksi. Täten kiinteistöjen vesialueelle ulottuva rajalinja ei ala kiinteistöjen 9906-21 ja 1-506 rajalinjalta vaan vesijätön 1-549 ja kiinteistön 1-506 kuuluvan määräalan väliseltä rajalinjalta, joka on noin 20 metrin etäisyydellä aallonmurtajaan ja josta kohden alkaa kiinteistön 1-506 oma ranta-alue.

Kun otetaan huomioon lupapäätöksen mukaiset virtausaukot veden vaihtuvuuden turvaamiseksi, aallonmurtajan sijoittuminen asemakaavassa määrätylle LV-alueelle ja aallonmurtajasta pienvenesataman käytölle aiheutuvat hyödyt, hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

Hallinto-oikeus toteaa, että nyt käsiteltävä aallonmurtajan lupa-asia ratkaistaan vesilain säännösten mukaisesti. Näin ollen hallinto-oikeus ei ole tutkinut valittajan vastaselityksessä esittämiä väitteitä asemakaavan ajanmukaisuudesta sekä aallonmurtajan rakennusluvan mahdollisesta tarpeesta. Samalla hallinto-oikeus toteaa, että vesitalousluvan lupaedellytykset ja lupamääräykset ratkaistaan, ottaen huomioon kussakin asiassa ilmenneet olosuhteet, tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Siitä, että eräissä vesitalousrakennelmaa koskevissa vesilain nojalla annetuissa lupapäätöksissä on määrätty vesitalousrakennelma sijoitettavaksi vähintään 5 metrin päähän naapuritilan rajalinjasta, ei oikeudellisena johtopäätöksenä sellaisenaan seuraa se, että niin olisi meneteltävä myös tässä nyt kysymyksessä olevassa asiassa.

Näillä ja muilla aluehallintoviraston päätöksestä ilmenevillä perusteilla hallinto-oikeus katsoo aluehallintoviraston soveltamien oikeusohjeiden nojalla, ettei aluehallintoviraston päätöstä ole A:n valituksesta siinä esitetyistä perusteista johtuen syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Yrjänä Honkavaara, Janne Marttila ja Unto Huttu. Asian esittelijä Heidi Laakso.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan siltä osin kuin niissä sallitaan aallonmurtajan rakentaminen 5 metriä lähemmäs hänen omistamansa määräalan rajaa.

A on viitannut asiassa hallinto-oikeudessa esittämäänsä ja perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Aallonmurtaja on massiivinen ja maisemaa muuttava pysyvä rakennelma. Se alentaa valittajan määräalan käyttöarvoa sekä rahallista arvoa huomattavasti. Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1989 eli 25 vuotta vanha. Se tuskin nykymuotoisena toteutuu koskaan. Mikäli ja kun alueelle aikanaan laaditaan uusi kaava, A:n tontin rajalle tehty aallonmurtaja hankaloittaisi tontin hyötykäyttöä. Hallinto-oikeus ei ottanut kaavoitustilannetta tutkiakseen vedoten siihen, että lupa-asia ratkaistaan vesilain säännösten mukaan.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston 29.11.2013 antamassa päätöksessä ESAVI/54/04.09/2013 noudatetaan 5 metrin etäisyyttä rajalinjasta rakennettaessa aallonmurtajaa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, ettei valituksessa ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta päätyä hallinto-oikeuden päätöksestä poikkeavaan lopputulokseen.

Kotkan kaupungin ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on viitannut aiemmissa käsittelyvaiheissa esittämäänsä, jonka mukaan aallonmurtaja sijoittuu kokonaan LV-alueelle.

Santalahden Venekerho ry:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen valituksen, lausunnon ja vastineen johdosta.

A on antanut vastaselityksen lausunnon ja vastineen johdosta, jossa hän on todennut muun ohella seuraavaa:

Kotkan kaupungin ympäristölautakunta ilmoitti vastineessa, että aallonmurtaja sijoittuisi vedenalaisine rakenteineen kokonaan venesataman (LV) sisäpuolelle. Tämä sopisi hyvin, mutta todellisuudessa aallonmurtaja on suunniteltu suurimmalta osaltaan vesialueelle Santalahden vesi (285-407-1-549).

Asiassa tulisi pitää paikan päällä katselmus. Tällöin selviäisi, onko edes teoreettisia mahdollisuuksia tehdä aallonmurtaja Santalahden venekerhon kaavailemaan paikkaan tulematta valittajan kiinteistön alueelle ilman, että olemassa olevaa ulointa laituria siirretään pohjoiseen päin. Rajapyykin 33 kohdalla olemassa olevan laiturin etäisyys kiinteistön rajasta on alle kolme metriä. Aallonmurtajan alkupää ei yksinkertaisesti mahdu Santalahden venekerhon suunnittelemaan paikkaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. A:n vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi A on pyytänyt katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Riku Vahala ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Tuire Taina.

 
Julkaistu 30.12.2015