Muu päätös 273/2016

Asia

Valitus jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa ja purkuputken rakentamista koskevassa asiassa

Valittaja

A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 26.10.2015 n:o 15/0562/3

Asian aikaisempi käsittely

Itä-Suomen aluehallintovirasto on viraston ympäristölupavastuualueella tehdyllä päätöksellään 17.10.2013 n:o 91/2013/1 myöntänyt Suonenjoen kaupungille kaupungin kunnallisen vesihuoltoyhtiön lukuun ympäristöluvan Suonenjoen kaupungin Lietteenmäen kylässä kiinteistölle Hirsiranta (778-412-32-23) rakennettavan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 32 900.

Jätevesien vesistöön johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haitallisten vaikutusten hyvittämiseksi on määrätty kalatalousvelvoite. Jätevesien johtamisesta vesistöön ei ennalta arvioiden aiheudu muita korvattavia vahinkoja tai haittoja. Ennakoimattomien edunmenetysten varalta on annettu korvausmenettelyä koskeva ohjaus.

Aluehallintovirasto on samalla myöntänyt Suonenjoen kaupungille kaupungin kunnallisen vesihuoltoyhtiön lukuun luvan purkuputken rakentamiseen hakemuksessa olevan 7.1.2013 päivätyn työselostuksen liitteenä olevan asemapiirroksen Mk 1:5 000 mukaiseen paikkaan Iisveteen Suonenjoen kaupungissa.

Aluehallintovirasto on lisäksi myöntänyt pysyvän käyttöoikeuden pur³kuputken tarvitsemaan, kolmen metrin levyiseen alueeseen Maantien³laitelan osakaskunnan (778-412-876-8), Mustolanmäen osakaskunnan (778-412-876-3) ja Mustolanmäen 9. osakaskunnan (778-412-876-7) omistamilla vesialueilla. Pysyvästä käyttöoikeudesta on määrätty maksettavaksi lupamääräyksissä ilmenevät korvaukset.

Muuta haittaa, vahinkoa tai edunmenetystä ei purkuputkesta ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien edunmenetysten osalta on annettu ohjaus.

Lupaan on liitetty päätöksestä tarkemmin ilmenevät lupamääräykset 1–23, joista lupamääräykset 1, 2, 13, 15, 17 ja 18 kuuluvat seuraavasti:

Jätevedenpuhdistamo

Jätevesien johtaminen, käsittely ja päästöt vesistöön

1. Puhdistetut jätevedet johdetaan noin viisi kilometriä pitkää, painovoimaisesti toimivaa purkuputkea pitkin Iisveteen.

2. Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuudet ja käsittelytehot täyttävät seuraavat vaatimukset:

__________________________________________________________

Enimmäispitoisuus (mg/l), Vähimmäisteho (%)

BOD_7-atu-arvo, 10, 96

kokonaisfosfori, 0,4, 96

Kiintoaine, 20, 90

COD_Cr, 80, 75

______________________________________________________________________________

Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien.

Puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen (NH₄-N) poistoon (nitrifiointiin), orgaanisen aineen ja kokonaisfosforin puhdistustulosta vaarantamatta.

Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi edellä mainittujen parametrien osalta täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.

Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Käyttö-, päästö- ja kuormitustarkkailu

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13. Luvan saajan on tarkkailtava välillä purkuputken pää ja Kuninkaansaari jäteveden vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen viiden vuoden välein. Ensimmäinen tarkkailu on tehtävä ennen toiminnan aloittamista ja toinen viiden vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Tarkkailun tulee sisältää ainakin koekalastukset ja kalastustiedustelu. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa edellä mainitun viranomaisen hyväksymällä tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Purkuputki

17. Purkuputki rakennetaan aluehallintovirastoon 15.2.2013 saapuneen 7.1.2013 päivätyn työselostuksen liitteenä olevien asemapiirustusten nro 100 ja 101 (Mk 1:5 000) osoittamalle linjalle.

18. Purkuputki on rakennettava ja painotettava 15.2.2013 saapuneen 7.1.2013 päivätyn työselostuksen liitteessä 1 olevan kuvan 1 ja piirustusten nro 201, 202, 230 ja 231 mukaisesti. Luvan saajan on pidettävä purkuputki ja siihen liittyvät rakenteet kunnossa. Purkuputken ja -paikan sijainti on osoitettava rannalle asetettavalla taululla asianmukaisesti. Merkitsemisessä on lisäksi noudatettava Liikenneviraston ohjeita ja määräyksiä.

Purkuputki tulee vesialueella, missä vesisyvyys on pienempi kuin 2,0 metriä alivedenkorkeudesta N₆₀ +97,27 m, upottaa pohjaan ja peittää. Putkilinjan kaivutyön seurauksena syntyvät kaivumassat on joko toimitettava pois vesialueelta tai tasoitettava ympäröivän pohjan tasoon.

Sipinsaari–Iisvesi laivaväylän alueella putket tulee asentaa väylän haraustason NN +94,20 m (+94,40 N₆₀) alapuolelle. Vesihuoltolinja tulee sijoittaa vähintään 20 metrin etäisyydelle väyläviitoista. Rakennustyön valmistuttua on väyläalueelle sijoittuvan putkilinjan kohdat tarkastusharattava.

Laivaliikennettä häiritsevät työt Sipinsaari–Iisvesi laivaväylän alueella ja sen läheisyydessä tulee ajoittaa 1.6.–31.8. välisen ajan ulkopuolelle.

Ranta-alueiden kaivu tulee toteuttaa niin, että pohjan mahdollista liejuista tai löysää sedimenttiä häiritään mahdollisimman vähän. Vesialueen ja rannan reunaluiskat on tarvittaessa vahvistettava vedenpinnan vaihteluiden, vedenvirtauksen sekä aallokon kestäväksi. Kaivualueella on töiden päättyessä tehtävä viimeistely- ja maisemointityöt huolellisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ennakoimattoman vahingon korvaaminen

Jätevedenpuhdistamo

Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti.

Purkuputki

Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu edunmenetystä, jota nyt ei ole ennakoitu, voidaan siitä vaatia korvausta erikseen siten kuin vesilain 13 luvun 8 §:ssä on säädetty.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti siltä osin kuin nyt on kysymys:

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa;

3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; eikä

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon:

1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski;

2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset;

3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset:

1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista;

2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä;

3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa;

4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä;

5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Hallinto-oikeudessa on valitusten johdosta ratkaistavana kysymys siitä, ovatko ympäristönsuojelulain 41 ja 42 §:ssä säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset jätevedenpuhdistamon purkuputken sijoittamiseen haetulle paikalle Iisveteen olemassa ja ovatko annetut lupamääräykset tältä osin, kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 43 §,ennalta arvioiden riittäviä.

Toiminnanharjoittaja on ympäristölupahakemuksen liitteenä toimittanut mallinnuksen puhdistettujen jätevesien johtamisesta ja sekoittumisesta Iisveteen. Mallin avulla on voitu tarkastella käsitellyn jäteveden sekoittumista eri virtaus- ja tuuliolosuhteissa, ottaen huomioon myös talvinen jääpeite. Purkupaikka on valittu ottaen huomioon sekoittumisolosuhteet sekä rakentamiskustannukset. Valitussa vaihtoehdossa purkuputken pituus tulee olemaan noin viisi kilometriä ja käsitelty jätevesi voidaan johtaa painovoimaisesti. Hallinto-oikeus katsoo, että valitussa purkupaikassa jätevedet pääsevät sekoittumaan purkualueella hyvin Iisveden vesimassaan. Jätevesien johtaminen kauemmas Iisveteen ei vähentäisi puhdistamon ympäristövaikutuksia, joten siitä ei putken rakentamiskustannukset huomioon ottaen olisi ympäristön kannalta hyötyä.

Uuden puhdistamon rakentaminen Suonenjoelle on asetettu vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2010–2015 yhdeksi merkittäväksi jätevesien käsittelyyn kohdistuvaksi lisätoimenpiteeksi. Lupapäätöksessä on muun muassa annettu lupamääräykset purkupaikassa tapahtuvasta tarkkailusta jäteveden vaikutuksesta kalakantoihin ja kalastukseen sekä määrätty vuotuinen kalatalousmaksu. Lisäksi ennakoimattomien edunmenetysten varalta on annettu korvausmenettelyä koskeva ohjaus.

Edellä lausutun perusteella hallinto-oikeus katsoo, että ympäristönsuojelulain 41 ja 42 §:ssä säädetyt edellytykset ympäristöluvan myöntämiselle jätevedenpuhdistamon purkuputken sijoittamiseen hakemuksen mukaiselle paikalle ovat päätöksessä asetetut lupamääräykset huomioon ottaen olleet olemassa.

= = =

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 §, 41 § 1 momentti, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 201 § 3 momentti

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Varpu Kujanpää ja Päivi Jokela. Asian esittelijä Taija Randen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksiä muutetaan siten, että jätevedet johdetaan joko Kuopion tai Pieksämäen putkistoon tai imeytettynä Suonenjoen kaupungin etelä-, itä- tai länsialueelle. Jätevesiä ei saa purkaa Iisvesijärveen, josta kierto jatkuu Rautalammin reittiin.

Purkupaikka on erittäin kalaisan lisääntymis- ja pyyntipaikan alueella, jossa on järvitaimenta, lohta, muikkua, kuhaa, siikaa ja ahventa. Pohjoistuulella Iisveden eteläpään virkistysalueet tulevat kärsimään jätevesistä, vaikka ne ovatkin paperien mukaan 90-prosenttisesti puhdistettuja. Rehevöityminen tulee räjähtämään käsiin. Vapaa-ajan kiinteistöjen arvo putoaa vähintään 50 prosenttia.

Kuljetuksiin käytettävä Karsikonmäentie on kunnostettava ennen puhdistamon käyttöönottoa. Tien mäkiosuudet ovat huonot ja monttuiset, mistä aiheutuu tärinää ja melua. Lisäksi Karsikonmäentien liikenneturvallisuus on vilkkaan liikenteen vuoksi huono.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut A:n valituksen johdosta lausunnon. Lausunnon mukaan yleisen tien käyttö ja turvallisuus eivät kuulu ympäristöluvassa ratkaistavaksi. Valituksessa ei ole esitetty mitään uutta purkuputken sijaintia koskien.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Toiminnan liikenteen järjestelyt kuuluvat ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin siltä osin kuin kysymys on toiminnan liikenteestä johtuvista ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitetuista päästöjen vaikutuksista. Liikenneturvallisuuteen ja tien kunnostamiseen liittyvät kysymykset eivät muutoin kuulu ympäristöluvassa ratkaistaviin kysymyksiin. Toiminnan liikenteestä ei aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta melurasitusta.

Kun muutoin otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.