Muu päätös 428/2016

Asia Rantayleiskaavaa koskeva valitus

Valittaja Iitin kunnanhallitus

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 26.9.2014 nro 14/5179/3

Asian aikaisempi käsittely

Iitin kunnanvaltuusto on 28.8.2012 (§ 27) hyväksynyt Kymijoki-Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutoksen ja täydennyksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n valituksesta kumonnut kunnanvaltuuston päätöksen tilan Metsä-Kananoja RN:o 1:462 alueelle Tiirinmaalle osoitetun RA-alueen osalta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:

1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;

2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä

3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arvio

Valituksenalaisessa rantayleiskaavassa Arrajärven rannalle Tiirinmaan alueelle on osoitettu loma-asuntoalue, jossa on kahdeksan rakennuspaikkaa (8RA).

Samaan järveen rajoittuvalle Veljestenharjun alueelle on osoitettu retkeilyalue (VR). Retkeilyalueen keskelle on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM). Kaavamääräyksen mukaan alue varataan matkailun kurssikeskusten, loma-asumisen ja virkistyksen tarpeisiin. Alueen rakennusoikeus ja yksityiskohtainen käyttö ratkaistaan asemakaavalla.

Iitin kunnanhallituksen lausunnossa on todettu, että Arrajärven olosuhteet on otettu huomioon voimassa olevan yleiskaavan mitoitusperusteista ja sisällöstä päätettäessä. Vesistön tilasta on selvitystä. Tiirinmaan alueelle osoitetun rakentamisen vaikutus on vähäinen. Voimassa olevan yleiskaavan laadinnan yhteydessä on päätetty, että rakennusoikeutta siirretään Selkojärven alueelta Arrajärven väljemmälle vesistöalueelle.

Valituksen johdosta asiassa on arvioitava, onko rakennusoikeutta voitu siirtää valituksenalaisessa kaavassa esitetyllä tavalla Arrajärven Tiirinmaan alueelle. Rakennusoikeutta on päätöksellä siirretty myös Veljestenharjun alueelle.

Laadittaessa yleiskaavaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi on maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:ssä tarkoitetulla tavalla kiinnitettävä huomiota siihen, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Tämä on tarpeellista virkistysmahdollisuuksien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Rakennusoikeus on lähtökohtaisesti toteutettava siellä, missä se syntyy. Rakennusoikeuden siirtäminen esimerkiksi herkiltä alueilta toisaalle on kuitenkin mahdollista. Tällöin on myös niillä alueilla, jonne siirrettävä rakennusoikeus on tarkoitus sijoittaa, huolehdittava vapaan yhtenäisen rannan riittävyydestä.

Kaavaselostuksen mukaan voimassa oleva rantayleiskaava hyväksyttiin 10.9.2002. Päätöksestä valitettiin ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä kaava kumottiin Veljestenharjun RA- ja R-alueilta sekä siltä osin kuin Tiirinmaan alueelle oli osoitettu kahdeksan rakennuspaikan loma-asuntoalue. Nyt kysymyksessä olevassa rantayleiskaavan muutoksessa ja täydennyksessä rakennusoikeus nojautuu voimassa olevassa kaavassa sanottuihin mitoitusperusteisiin ja rakennusoikeuden määrään. Rakennusoikeus kertyy pääosin Veljestenharjun ja Tiirinmaan ulkopuolella sijaitsevilta alueilta. Kaavaselostuksen mukaan ne Selkojärven, Haramaanjärven ja Kymijoen ranta-alueet, jotka nyt jäävät rakentamisesta vapaaksi, ovat osa vaalimisen arvoista ympäristökokonaisuutta ja osin alueet ovat merkittäviä yleisen virkistyksen kannalta.

Voimassa olevan rantayleiskaavan kaavaselostuksen liitteenä olevan mitoitusvyöhykkeitä esittävän kartan mukaan Selkojärven, Haramaanjärven ja Kymijoen varren alue on vyöhykettä 3 eli mitoituslukuna on käytetty 4 rakennuspaikkaa muunnettua rantakilometriä kohden.

Luontoselvityksestä (2001) ilmenee, että Selkojärven ranta-alueilla on alueita, jotka on selvityksessä suositeltu säilytettävän luonnontilaisina tai annettavan kehittyä luonnonvaraisena. Tällaisia ovat Löllänvuoren jyrkänne, Selkojärven eteläpään korpi ja Selkojärven kaakkoisrannan lähde. Lisäksi geologisesti jokseenkin merkittävänä harjualueena on pidetty Löllänvuoren aluetta. Selkojärven rantaviiva on suurimmaksi osaksi esitetty mitoitettavan kertoimella 1. Selkojärven pohjoisrannalla on olemassa olevaa loma-asutusta.

Luontoselvityksen mukaan Haramaanjärvellä on rauhoitetun alueen lisäksi kaksi aluetta, jotka on suositeltu säilytettävän luonnontilaisina. Haramaanjärven kaakkoisrannalla on olemassa olevia loma-asuntoja ja järven pohjoisrantaan on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu loma-asutusta.

Ympäristöministeriön 14.12.2010 vahvistamassa maakuntakaavassa Säyhteen, Selkojärven ja Haramaanjärven alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää ja laajentavaa rakentamista sekä haja-asutusluonteista rakentamista jo käytössä olevilla rakennusalueilla.

Kaavaselostuksen mukaan kaavaan sisältyy tavoite siirtää rakennusoikeutta edellä selostetulla tavalla. Ratkaisulla on kaavaselostuksen mukaan voitu turvata erämaatyyppiset retkeilyalueet ja laajat yhtenäiset vapaa-alueet. Kaavaratkaisun vaikutuksia Arrajärvellä on kuitenkin arvioitu vain vähän. Kaavaselostuksessa vaikutusten arvioinnin yhteydessä on todettu, että Tiirinmaan alueella vapaan rannan osuus vähenee noin 470 metriä. Voimassa olevan kaavan kaavaselostuksessa on lausuttu, että rakennusoikeuden keskittäminen Arrajärvelle kaventaa (silloisen) ranta-asemakaavan mukaisia virkistysalueita. Rakentamista ei kuitenkaan kaavaselostuksen mukaan ole osoitettu perinteisille virkistysalueille. Valituksenalaisessa kaavaselostuksessa ei ole edellä mainittua laajemmin selostettu olosuhteita Arrajärvellä eikä sitä, mikä vaikutus kaavaratkaisulla on Arrajärven ranta-alueiden rakentamistiheyteen.

Karttatarkastelun perusteella voidaan todeta, että Iitin kunnan alueella olevat Arrajärven ranta-alueet ovat varsin tiheästi rakennettuja. Kaavaselostuksessa on todettu vapaan yhtenäisen rantaviivan supistuvan Arrajärvellä kahdeksan rakennuspaikan rantaviivan pituutta vastaavasti, mutta kaavaselostuksessa ei ole tuotu esille jäljelle jäävän yhtenäisen vapaan rannan pituutta Arrajärvellä eikä arvioitu, miten edellä mainittujen rakennuspaikkojen osoittaminen vaikuttaa koko Arrajärven olosuhteisiin. Kaavaselostuksessa ei ole myöskään arvioitu Selkojärven ja Haramaanjärven mitoitusta nyt voimassa olevan maakuntakaavan valossa. Kun otetaan huomioon Arrajärven ranta-alueella olevan rakentamisen määrä ja kaavassa Tiirinmaan alueelle muualta siirretyn uuden rakentamisen määrä, yhtenäisen rakentamattoman alueen osuus Arrajärven Iitin kunnan alueella olevilla osilla jää varsin pieneksi, eikä asiassa ole arvioitavissa täyttääkö kaavaratkaisu maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n ja 73 §:n rantayleiskaavan sisällölle asettamat vaatimukset. Näistä syistä kunnanvaltuuston päätös on Tiirinmaan alueen osalta lainvastainen.

Kuntalain 90 §:n 2 momentin sisältö ja valituksen perusteet huomioon ottaen hallinto-oikeus on kumonnut valituksenalaisen päätöksen Tiirinmaan alueelle osoitetun RA-alueen osalta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaana Malinen, Riikka Tiainen ja Terhi Helttunen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Iitin kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Tiirinmaan ja Veljestenharjun rakennusoikeus kertyy Selkojärven ja Haramaanjärven erämaatyyppisiltä alueilta, joihin liittyy luontoarvoja ja jotka ovat osin tärkeitä yleisen virkistyksen kannalta. Rakennusoikeuden siirtojen perusteella Selkojärven ja Haramaanjärven alueelle on voitu osoittaa laajat yhtenäiset rakentamattomat alueet. Rakennusoikeudet on siirretty yhdyskuntarakenteen kannalta edulliselle Tiirinmaan ja Veljestenharjun alueelle olemassa olevan asutuksen ja tieverkon tuntumaan ja lähelle Säyhteen kyläkeskusta.

Rakennusoikeuden siirto toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 39 ja 73 §:ssä säädettyjä kaavan sisältövaatimuksia sekä myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Laista ei löydy tukea sille hallinto-oikeuden käsitykselle, että rakennusoikeus olisi toteutettava lähtökohtaisesti siellä missä se syntyy. Rakennusoikeuden siirtojen laillisuutta arvioitaessa on vielä otettava huomioon, että ne on tehty saman tilan RN:o 1:462 alueella ja siirto Selkojärveltä tapahtuu saman vesistön alueella. Myös Haramaanjärvi on samaa valuma-aluetta, millä on merkitystä arvioitaessa siirtoja vesistön sietokyvyn kannalta.

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa Arrajärven Iitin puoleisella ranta-alueella on noin 130 rakennuspaikkaa, joten kahdeksan rakennuspaikan lisäys on vähäinen. Vuonna 2002 hyväksytty rantayleiskaava jäi laillistumatta mainittujen kahdeksan rakennuspaikan osalta sen vuoksi, että kaavamääräys oli epäselvä ja ristiriitainen, koska alueella oli voimassa ranta-asemakaava. Koska ranta-asemakaava on sittemmin kumottu, ristiriita on poistunut.

Kaavalla lisätään virkistysalueiden määrää siihen nähden, mitä alkuperäisessä yleiskaavassa oli osoitettu. Virkistysalueiden kannalta Arrajärven kokonaisuus on siis suunniteltu vuoden 2002 rantayleiskaavalla. Koko Arrajärven virkistysalueiden riittävyyden arviointiin tai koko järven olosuhteiden arviointiin ei ole ollut enää tarvetta nyt kysymyksessä olevan kaavan osalta. Kaava ei ole myöskään ristiriidassa maakuntakaavan kanssa.

A on antanut selityksen. Valituksenalaisessa kaavaratkaisussa ei ole riittävällä tavalla arvioitu sen vaikutuksia Arrajärven luonnonoloihin ja vesistön sietokykyyn. Valituksenalainen kaavaratkaisu osoittaa lähes kaiken Arrajärven Iitin kunnan puoleisen vapaan rannan rakentamiseen.

Iitin kunnanhallitus on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 19.10.2004 taltionumero 2625 kumonnut Kymijoen-Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muun muassa nyt kysymyksessä olevalle alueelle osoitetun RA-alueen osalta. Kaava on kumottu kaavaratkaisun epäselvyyden vuoksi. Päätöksessä ei ole muutoin otettu kantaa kaavan mitoitusperusteisiin ja sisältöön mainitun aluevarauksen osalta.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.