Muu päätös 430/2016

Asemakaavaa koskeva valitus (Pirkkala)

Antopäivä: 9.2.2016
Taltionumero: 430
Diaarinumero: 737/1/15

Asia Asemakaavaa koskeva valitus

Valittajat A, B, C ja D

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 10.2.2015 nro 15/0046/2

Asian aikaisempi käsittely

Pirkkalan kunnanvaltuusto on päätöksellään 17.2.2014 (§ 19) hyväksynyt Pereen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen, jolla muodostuu korttelin 1422 tontit 3–5 sekä puisto- ja katualuetta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta A:n ja hänen asiakumppaniensa vastaselityksessä esitetyt uudet valitusperusteet ja hylännyt heidän valituksensa.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tutkimatta jäävät valitusperusteet

Asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

A asiakumppaneineen ovat vasta selityksen täydennyksessä esittäneet valitusperusteita liittyen viitasammakon esiintymiseen kaava-alueella, luo-merkinnän puutteellisuuteen sekä siihen, että hule­vesiputken osoittaminen VL/s-alueelle on alueen kaavamääräyksen vastaista.

Menettelyn laillisuus

Lausunnon pyytäminen ELY-keskukselta

Pirkkalan kunnanhallitus on A:n ja asiakumppaneiden valituksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta on pyydetty lausunnot eri kaavavaiheissa, mutta ELY-keskus ei ole antanut lausuntoa kaavaehdotukseen liittyen. Lausunnonantaja voi harkita, antaako se lausuntoa, eikä kunnanvaltuuston päätös ole syntynyt lausunnon puuttumisen vuoksi menettelyn osalta virheellisessä järjestyksessä.

Vastineet muistutuksiin

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Asiakirjoihin liitetystä vastineluettelosta 22.1.2014 ilmenee, että kaavan laatija on laatinut perustellut vastineet A:n ja asiakumppaneiden valituksessa tarkoitettuihin muistutuksiin. Kaavoitusmenettely ei ole ollut lainvastaista sillä perusteella, etteivät vastineet sisällöltään vastaa valittajien käsitystä asiasta tai ettei kaavan laatijan vastineissa ole valittajia tyydyttävällä tavalla vastattu kaikkiin muistuttajien esittämiin seikkoihin.

Kaavaselostus

Kaavaselostus ei ole asemakaavan osa eikä sillä ole oikeusvaikutuksia, vaan sillä on merkitystä lähinnä kaavan tulkintaohjeena. Näin ollen siinä mahdollisesti olevilla ristiriitaisuuksilla, puutteilla tai vaikeasti ymmärrettävillä kohdilla ei ole merkitystä kaavan laillisuutta arvioitaessa.

Kaavan sisällöllinen lainmukaisuus

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Saman pykälän 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Saman pykälän 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Saman pykälän 4 momentin mukaan jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Saman pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva selvitys

Kaavaselostuksessa on todettu, että asemakaavan laajennus koskee Pereen ns. Pikku-Venetsian alueeseen liittyvää kaavoittamatonta aluetta. Pereen asemakaavan laajennus liittyy olemassa olevaan asuinalueeseen ja sen toimintoihin. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin, pienten lasten koulun ja asuntojen rakentaminen Pereentien ja Pereensaarentien varteen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3 hehtaaria.

Kaavassa on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL), asuinkerrostalojen korttelialue (AK) sekä luonnontilaisena säilytettävä lähivirkistysalue (VL/s). YL-alueelle on osoitettu 4 000 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta ja AK-alueelle 4 200 kerrosalaneliömetriä kerrostalorakentamista. Rakennuksille on määritelty rakennusalat. AK-alueella suurin sallittu kerrosluku on viisi. Korttelialueelle on varattava kiinteistöjen yhteistä leikki- ja oleskelualuetta vähintään 15 m2 asuntoa kohti. YL-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan katon materiaalina on yksikerroksisilla osilla viherkatto.

Suunnittelualue on vuonna 2007 vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen, hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Alueelle on osoitettu lisäksi akm 129-merkinnällä maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö/kohde. Merkintä on alueen päämaankäyttöä täydentävä, usein eri aluevarauksia ja maankäyttömuotoja sisältävä alue tai kohde. Alueen suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö- ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun.

Pirkkalan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa 1996 alue on merkitty pääosin ulkoiluviheralueeksi (VU) ja viereinen, nykyisin kerrostaloja täynnä oleva ns. Selininrannan alue pientaloalueeksi (AP). Valtuuston 9.12.2013 hyväksymässä taajamayleiskaavassa alueelle on osoitettu palveluja (PY), kerrostaloja (AK) ja viheraluetta (V). Hyväksymispäätös ei ole lainvoimainen.

Esitetty selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

Tehdyt selvitykset ja niiden riittävyys

Kaavaselostuksessa on muun ohella arvioitu kaavan vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, asumiseen, työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan sekä palveluihin, liikkumiseen ja luontoon. Alueesta on tehty maisema-analyysi. Rakentamisesta on laadittu havainnekuvia. Taajamayleiskaavan luontoselvitykset ovat olleet kaavatyön yhteydessä käytössä. Lausuntoja asiassa on pyydetty muun ohella Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan liitolta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Taajamayleiskaavan luontoselvityksen mukaan nyt kyseessä olevan kaava-alueen pohjoisosassa Pyhäjärven rantavyöhykkeellä on lepakoiden ruokailualuetta. Tämä alue on asemakaavassa osoitettu luonnontilaisena säilytettäväksi lähivirkistysalueeksi. Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunnossaan 16.8.2013 todennut muun ohella, että kaava-alue on osa maakunnallisesti arvokasta Nuolialan-Partolan rakennettua kulttuuri­ympäristöä, joka on kuitenkin viime vuosien raskaan uudisrakentamisen vuoksi menettänyt merkittävän osan kulttuurihistoriallisista arvoistaan. Kaava osoittaa yhden viimeisistä Partolan ja Nuolialan kylien välisistä avoimista maisematiloista uudisrakentamisalueeksi. Lausunnon mukaan kyseessä olevan alueen täydennysrakentaminen on lähtökohtaisesti mahdollista ottaen huomioon viime vuosien muutokset kulttuuriympäristössä.

Kun otetaan huomioon edellä kerrottu ja kaava-alueen koko, kaavoitetun alueen ympäristön nykyinen tosiasiallinen tilanne rakentamisen suhteen ja kaavan mahdollistama rakentaminen, tehtyjä selvityksiä liittyen maisemaan ja kulttuuri- ja luonnonympäristöön voidaan pitää riittävinä. Tarkempien selvitysten tekeminen kaavan mukaisen rakentamisen ja maankäytön vaikutuksista lepakoihin ei ole ollut tarpeen. Kaavaselostuksesta ilmenee, että asemakaavaa laadittaessa on tehty yleiskaavallinen tarkastelu, jossa maankäyttöä on tarkasteltu riittävästi myös yleiskaavan sisältövaatimusten osalta.

Luonnonarvojen ja kulttuurimaiseman huomioiminen

Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunnossaan 23.10.2012 todennut muun ohella, että suunnitelma-alue sijoittuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen historiallisen Pereentien kulttuuriympäristöön, joka paikoitellen on säilyttänyt agraarihistoriaan liittyvät maisemalliset ja historialliset piirteensä hienosti. Erityisen merkittävä piirre tienvarren maisemassa ovat pitkät näkymät Pyhäjärven yli Pispalanharjulle. Lisäksi tulee huomioida kaava-alueen ja Pereentien eteläpuolella oleva historiallinen rakennuskanta.

Luontoselvitysten perusteella kaavan rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei ole erityisiä luontoarvoja. Pohjoisosan arvokas kosteikko on osoitettu säilytettäväksi luonnontilaisena.

Pirkkalan kunnassa on vuonna 2009 laaditun Nuolialan alueen maisemaselvityksen tarkentamiseksi laadittu selvitys Pereen Pikku-Venetsian osalta vuonna 2013. Selvityksessä on todettu, että maisemassa on tapahtunut ja tapahtumassa huomattavia muutoksia, sillä entinen ns. Pereen sahan tehdasalue on kaavoitettu ja rakennettu asuinkäyttöön ja myös Nuolialanlaaksoon on alkamassa nousta rivitalo- ja erillisasutusta. Pereen peltoaukea sijoittuu rakennettujen maisemien väliseen alueeseen.

Pirkkalan kunnanhallituksen A:n ja asiakumppaneiden valituksen johdosta antamassa lausunnossa todetaan muun ohella, että peltoalue on viereisiin kerrostaloihin nähden hieman korkeammalla maastonkohdalla laskien Pyhäjärveä kohti, mikä on huomioitu asemakaavassa sijoittamalla kerrostalot mahdollisimman pohjoiseen ja matalaan osaan suhteellisen lähelle suojeltua kosteikkoaluetta. Alue on muuttunut merkittävästi maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen. Kaavaratkaisulla on turvattu merkittävät näkymät ja säilytetty viheryhteydet.

Kaavan havainnekuvista ilmenee, että maisema ei sulkeudu kokonaan vaan kaava-alueen itäpuolisille kerrostaloille jää edelleen näkymiä Pyhäjärvelle päin. Pereentieltä katsottuna koulurakennus sulkee maiseman lähes kokonaan. Kaava-alueen läheisyydessä rakennuskanta on suureksi osaksi melko uutta.

Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan rakennettujen alueiden väliin jäävällä ja olemassa olevaan rakennuskantaan kiinteästi liittymättömällä peltoaukealla ei ole enää jäljellä sellaista kulttuurihistoriallista arvoa, että alue tulisi jättää kokonaan rakentamatta. Kaavassa osoitettu kerrostalorakentaminen mahdollistaa pinta-alaltaan laajemmat yhtenäiset viheralueet ja maiseman osittaisen avoimuuden. Maakuntakaava on ollut riittävästi ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Kun vielä otetaan huomioon viherkattoja koskevat kaavamääräykset, kaavassa on riittävästi huomioitu rakennetun ympäristön ja maiseman sekä luonnonarvojen vaaliminen. Pelkkä palvelu- ja asuinrakentamiseen tarkoitettujen kortteleiden lisääminen ja siitä aiheutuva näköalojen muutos ei merkitse elinympäristön heikkenemistä tai kohtuutonta haittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetulla tavalla.

Hulevedet

Pirkkalan kunnanhallitus on A:n ja asiakumppaneiden valituksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, että rannassa oleva kosteikkoalue toimii luontaisena viivytyskenttänä hulevesille ja sen liittyminen Pyhäjärveen tasoittaa alueella syntyvät hulevesihuiput. Kaavaselostuksen mukaan alueen pintavedet johdetaan rajaavien katujen avo-ojia myöten läheiseen Pyhäjärveen. Lähtökohtana on, että alueelta tulevien valumavesien määrä kasvaa, mutta hulevesiä ei ole kuitenkaan alueella tarvetta viivyttää paikallisesti Pyhäjärven läheisyydestä johtuen. Pereensaarentien vartta pitkin kulkee alueellisesti tärkeä hulevesi/tulvareitti, joka on tarkoitus säilyttää jatkossa putkitettuna. Lisäksi alueen itäpuolella oleva painanne/purouoma on mahdollista ottaa tulvareittinä alueen käyttöön myös ylimääräisten hulevesien ohjailussa. Teknisen toimen suorittaman tarkastelun perusteella alueen hulevesiä ei tarvitse viivyttää vaan ne voidaan ohjata suoraan käytössä olevia reittejä pitkin Pyhäjärveen.

Kaava-alue on melko pieni, osa rakentamisesta on toteutettava viher­katolla ja rakentamisen määrä suhteessa puisto- ja virkistysalueisiin on verrattain vähäinen. Vaikka hulevesien määrä kasvaa, ei hulevesien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeälle kosteikkoalueelle (luo) voida pitää niin merkittävinä, että kaavaa olisi pelkästään tästä syystä pidettävä lainvastaisena.

Loppujohtopäätökset

Hallinto-oikeus voi valituksesta tutkia ainoastaan kaavan lainmukaisuutta koskevat valitusperusteet. Kunnanvaltuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voida kumota sillä perusteella, että toisenlainen kaava olisi valittajien käsityksen mukaan alueelle paremmin soveltuva. Kunnanvaltuuston päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Oikeudenkäyntikulut

Koska A:n asiakumppaneineen valitus on hylätty, ei heille ole määrättävä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hallinto-oikeudessa.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennusasetus 25 § ja 28 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 24 §, 25 § ja 55 §

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (30.11.2000)

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta (13.11.2008)

Kuntalaki (365/1995) 90 §

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Elina Tanskanen ja Marjo Koivu. Asian esittelijä Maria Piilma.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Vaatimustensa tueksi A ja asiakumppanit ovat vedonneet asiassa aiemmin esitettyyn ja lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää tutkimatta osaa valitusperusteista, koska ne eivät olleet uusia valitusperusteita vaan jo esitettyihin valitusperusteisiin liittyviä sisällöllisiä yksityiskohtia.

Kaavaselostuksessa esitetty vaikutusten arviointi on yksipuolista ja harhaanjohtavaa. Kaupunkikuvallisista vaikutuksista mainitaan vain alueen merkittävyys ja erityishuomion kohteet. Kaupunkikuvan maisemallista ulottuvuutta ja kaavahankkeen vaikutuksia maisemakuvaan ei ole eritelty. Luontoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ei ole otettu huomioon kaavassa osoitetun hulevesiratkaisun aikaansaaman kuormituksen vaikutusta pohjoisosan arvokkaaseen kosteikkoalueeseen. Myöskään kosteikkoalueen supistumista ei ole kaavaselostuksessa mainittu.

Maisema-analyysi on puutteellinen ja harhaanjohtava. Taajamayleiskaavan luontoselvitys on valituksenalaisen asemakaavan laadinnan ajankohtaan nähden vanhentunut ja liian yleispiirteinen.

Maakuntakaavan akm-merkintää ei ole otettu huomioon. Kaavassa on osoitettu rakentamista yhdelle viimeisemmistä akm-alueen avoimista maisematiloista. Kaavassa osoitettu kaksikerroksinen päiväkoti- ja koulurakennus sulkisi kokonaan kaava-alueen leveydeltä näkymän Pereentieltä Pyhäjärven suuntaan.

Kaavoittajalla tai hallinto-oikeudella ei ole ollut käytettävissään mitään asiantuntevaa arviota hulevesiratkaisun vaikutuksesta erityisen tärkeälle kosteikkoalueelle, että hallinto-oikeus voisi todeta, ettei hulevesien vaikutuksia voida pitää merkittävinä.

Kaavaratkaisu tuo Pereentielle lisää henkilöautoliikennettä, josta merkittävä osa on päiväkodin ja koulun saattoliikennettä. Saattoliikenne ajoittuu pahimpaan liikenteen ruuhka-aikaan. Kaavaratkaisun vaikutuksia ei ole tältä osin arvioitu.

Kaavakartan virheellisyyden vuoksi ei tiedetä, mitä aluetta luo-kohteen kaavamääräys koskee.

Pirkkalan kunnanhallitus on antanut selityksen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Valituksenalaisessa Pereen asemakaavan muutoksessa on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue ja julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue pysäköimispaikkoineen jo olemassa olevan asuinalueen keskelle ja liikenneväylien rajaamille alueille. Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen ei aiheuta alueelle sellaisia liikenteellisiä vaikutuksia, että erityisten liikenteellisten selvitysten tekeminen olisi ollut tarpeen.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.

 
Julkaistu 9.2.2016