Muu päätös 592/2016

Kallion louhinnan ja murskauksen ympäristölupaa koskevat valitukset (Mäntsälä)

Antopäivä: 23.2.2016
Taltionumero: 592
Diaarinumero: 3807/1/14 ja 3827/1/14

Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset

Valittajat 1) A, B, C, D ja 6 muuta asiakumppania

2) E ja F

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 4.11.2014 nro 14/0609/3

Asian aikaisempi käsittely

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on julkipanon jälkeen 20.5.2013 antamallaan päätöksellä (14.5.2013 § 61) myöntänyt Rudus Oy:lle ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen Mäntsälän kunnassa sijaitsevilla tiloilla Puolväli (505-407-45-4) ja Penttilä II (505-407-44-2). Lupa on voimassa 15 vuotta sen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Lupaan on liitetty lupamääräykset 1–20, joista lupamääräykset 1, 3–6 ja 13–16 kuuluvat seuraavasti:

1. Murskaamista, poraamista, rikotusta, räjäytyksiä, kuormauksia tai kuljetuksia ei saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan:

- murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;

- poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;

- rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana;

- räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 16.00 välisenä aikana; ja

- kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana.

(= = =)

3. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla ja koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä.

4. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

Kivenmurskaamon melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Melu­esteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa meluntorjuntaan liittyviä lisämääräyksiä.

5. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

6. Ennen toiminnan aloittamista on arvioitava toiminnan aiheuttaman tärinän vaikutukset ympäristöön ja määritettävä ne toimenpiteet, joita tarvitaan tärinän aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi. Tärinään liittyvässä riskianalyysissä tulee ottaa huomioon vähintään: käytettävä räjähdysainemäärä, maa- ja kallioperän tärinänjohtavuus, räjäytyskohteen ja arvioitavien rakennusten (tai muiden tärinälle herkkien laitteiden) välinen etäisyys sekä mahdolliset muut tärinän leviämiseen vaikuttavat tekijät.

Riskianalyysin tuloksen perusteella on tehtävä tarvittavat kiinteistökatselmukset ja tärinänmittaussuunnitelmat. Tiedot tärinään liittyvästä riskianalyysistä ja toimenpiteet tärinän aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi sekä kiinteistökatselmustiedot ja tärinänmittaussuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ennen louhinnan aloittamista. Valvontaviranomainen voi perustelluista syistä antaa räjäytystyötä ja tärinää koskevia lisämääräyksiä.

(= = =)

13. Murskauslaitoksen toiminnasta aiheutuvien hiukkaspäästöjen (hengitettävät hiukkaset PM10) vaikutus lähialueen ilmanlaatuun on selvitettävä. Hiukkasmittaus tulee järjestää ensimmäisessä murskausjaksossa luvan myöntämisen jälkeen murskaamon sijoittuessa tilalle Puolväli. Mikäli murskaamo tullaan sijoittamaan myös tilalle Penttilä II, on hiukkasmittaus uusittava tämän määräyksen mukaisesti.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuusmittaus on tehtävä standardin ISO 10473 :2000 mukaisella tai muulla sitä vastaavalla mittausmenetelmällä, jonka tarkkuus on edellä mainittua standardia vastaava. Mittauspaikka tulee valita siten, että se kuvaa läheisille häiriintyville kohteille murskauslaitoksen pölyämisestä aiheutuvaa pölyhaittaa. Mittausjakson pituuden tulee olla riittävä, jotta pitoisuusmittauksen tuloksia voidaan verrata ilmanlaadusta annettuun valtioneuvoston asetukseen 711/2001.

Hiukkaspitoisuuden mittaussuunnitelma on esitettävä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle vähintään 14 vuorokautta ennen suunnitellun mittauksen aloittamista. Tehtyjen mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti (sis. mittaustulosten vertaaminen asetuksen 711/2001 raja-arvoihin) on toimitettava mittausten jälkeen Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle.

14. Murskauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat melutasot tulee selvittää melumittauksilla vähintään kolmessa, etukäteen arvioiden melulle eniten altistuvassa kohteessa. Mittaukset tulee tehdä vähintään seuraavissa ottovaiheissa:

- ottovaiheen I alussa ja lopussa;

- ottovaiheen II alussa ja lopussa ja

- ottovaiheen IV alussa ja lopussa.

Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti". Mittaukset tulee suorittaa aikana, jolloin sekä murskaus että kiven rikotus on käynnissä.

Melunmittaussuunnitelma tulee toimittaa viimeistään 14 vrk ennen mittauksia Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle tarkastettavaksi. Tehtyjen mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti (sis. mittaustulosten vertaaminen lupamääräyksen nro 5 mukaisiin raja-arvoihin) on toimitettava tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle.

15. Kiviaineksen jalostustoiminnan ympäristövaikutuksia tulee tarkkailla Rudus Oy:n tarkkailusuunnitelman 14.6.2006 mukaisesti. Pintavesien tarkkailussa lisäksi tulee tutkia öljyhiilivedyt (eri jakeisiin jaoteltuna), rauta ja mangaani.

16. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa louhitun ja murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, räjäytyksistä ja niissä käytetyn räjähdysaineen määristä, tarkkailutuloksista, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.4. mennessä.

(= = =)

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta E:n ja F:n valituksen sekä hylännyt A:n ja tämän asiakumppaneiden valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

1. Tutkimatta jättäminen

Ympäristönsuojelulain 53 §:n 1 momentin mukaan lupaa koskeva päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja sen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon silloin, kun se on annettu.

Ympäristönsuojelulain 96 §:n 1 momentin mukaan ympäristönsuojelulain nojalla annettuun viranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Ympäristölupapäätöstä koskeva valituskirjelmä liitteineen on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle.

Hallintolainkäyttölain 22 §:n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan ympäristölupapäätös on annettu julkipanon jälkeen 20.5.2013. Päätöksessä olevan muutoksenhakuohjauksen mukaan viimeinen valituspäivä on ollut 19.6.2013. Koska ympäristönsuojelulain 53 §:n 1 momentin mukaan lupaa koskevan päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon silloin, kun se on annettu, Vaasan hallinto-oikeudelle osoitettu valitus olisi tullut toimittaa ympäristölautakunnalle viimeistään 19.6.2013. E:n ja F:n 18.9.2013 päivätty valitus (= = =) ovat saapuneet Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen 19.9.2013 ja siten myöhässä.

2. A:n ja hänen asiakumppaneidensa valitus

Sovellettuja oikeusohjeita

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista (506/2002), 2) jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Pykälän 3 momentin (506/2002) mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 51 §:n 1 momentin mukaan lupamääräys voi olla ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi 1) luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi, 2) asetuksella annetun ympäristön laatuvaatimuksen turvaamiseksi, 3) vesien suojelemiseksi tai 4) parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi, jos Euroopan yhteisön säädöksen täytäntöönpanemiseksi annetussa valtioneuvoston asetuksessa näin säädetään.

Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohje­arvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

Mainitun valtioneuvoston päätöksen 3 §:n 1 momentin mukaan asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7–22) 35 dB ja yöohjearvon (klo 22–7) 30 dB.

Valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (800/2010) 1 §:n mukaan asetuksessa säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Mainitun asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Pykälän 3 momentin mukaan kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 §:ssä tarkoitettuja melutason arvoja.

Mainitun asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Mainitun asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan jos toiminnan etäisyys melulle alttiista kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana, 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana, 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana, 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Pykälän 3 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista 1 ja 2 momentissa säädettyä ankarampia määräyksiä.

Saatu selvitys

Hakemus tarkoittaa Mäntsälän kunnan Mäntsälän kylässä sijaitsevalla Puolvälin tilalla 45:4 harjoitetun kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnan jatkamista sekä toiminnan laajentamista vanhan ottamisalueen pohjoispuolella olevalle Penttilä II -nimiselle tilalle 44:2. Ottamisalueen pinta-ala on 15,6 hehtaaria ja kalliokiviaineksen ottamismäärä 2 250 000 m3ktr alimman ottamistason ollessa +74,0 – +75,0.

Mäntsälän ympäristölautakunta myönsi 28.11.2000 tekemällään päätöksellä Lohja Rudus Oy Ab:lle ympäristölupamenettelylain mukaisen 10 vuotta voimassa olleen ympäristöluvan louhia ja murskata enintään 4 000 000 tonnia kalliokiviainesta Puolvälin tilalta. Vaasan hallinto-oikeus, joka hylkäsi lupapäätöksestä tehdyn valituksen muilta osin, muutti 21.12.2001 antamallaan päätöksellä luvan toiminta-aikoja koskevaa lupamääräystä 2 siten, että laitoksella tapahtuvaa louhimis- ja louheen murskaustyötä sai hakemuksen mukaisella alueella tehdä vuosittain syyskuusta huhtikuuhun. Louhimis- ja murskaustyötä sai harjoittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Räjäytykset ja eniten melua aiheuttavat toimenpiteet tuli rajoittaa kello 8.00–16.00 väliselle ajalle. Korkein hallinto-oikeus lisäsi 14.8.2002 antamallaan päätöksellä lupaan tärinähaittojen ehkäisemistä koskevan uuden lupamääräyksen 4 a ja hylkäsi valituksen muutoin.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on 14.5.2013 tekemällään päätöksellä myöntänyt Rudus Oy:lle 15 vuotta voimassa olevan luvan ottaa 2 250 000 m3 maa-ainesta Puolväli ja Penttilä II -nimisiltä tiloilta. Ottamisluvan toiminta-aikoja koskeva lupamääräys 7 on saman sisältöinen kuin valituksen kohteena olevan ympäristöluvan lupamääräys 1. Helsingin hallinto-oikeus on 27.6.2014 tekemällään päätöksellään hylännyt ympäristölautakunnan päätöstä koskeneen valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole valitettu.

Hakemuksen mukainen ottamisalue sijaitsee oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaavassa 2020 maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi varatulla alueella (M). Uudenmaan maakuntakaavassa alueella on osoitettu olevan merkittäviä kiviainesarvoja. Ottamisalueella on metsää ja kalliosaarekkeita. Sen länsi-, pohjois- ja itäpuolella on talousmetsää sekä eteläpuolella kiviainesten ottoalue. A:n ja B:n asuinrakennus sijaitsee noin 700 metrin sekä C:n ja D:n asuinrakennus noin 950 metrin etäisyydellä ottoalueen länsipuolella. Muiden A:n asiakumppaneiden asuinrakennukset sijaitsevat näiden välissä.

Kalliota louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä kalliorintaus 1–3 kertaa viikossa. Räjäytetty louhos kuormataan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Mahdollisten suurten lohkareiden rikotus tapahtuu hydraulisella iskuvasaralla. Räjäytettävistä kentistä laaditaan ennalta räjäytyssuunnitelma ja niistä pidetään työmaapöytäkirjaa. Työssä noudatetaan yleisiä räjäytystöistä annettuja lupa- ja varomääräyksiä. Kiviaineksen murskaus tehdään siirrettävällä murskaimella. Murskattava kivilouhe kipataan kuljetusautosta mekaaniseen murskaimeen. Murske varastoidaan varastokentälle.

Alkuvaiheessa kiviainestuotteiden varastokasat sijoittuvat ottoalueen pohjatasolle kuitenkin niin, että kasoja on eniten lähellä sen hetkistä toiminta-aluetta. Murskauslaitoksen ympärille muodostuu eri raefraktioita olevia tuotekasoja. Varastokasojen sijoittelulla vähennetään murskauslaitoksen pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön. Varastokasat ovat korkeudeltaan noin 4–8 metriä. Varastokasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kasoja kastelemalla. Pölynsidontaan käytettävä vesi otetaan alueen pintavesien keräyspaikalta ja tarvittaessa vettä tuodaan alueelle säiliöautolla. Pääosa varastokasoista sijoitetaan ylemmälle tasolle alueen pohjois- ja itälaitaan.

Ottamisvaiheen I loppupuolella varastointi siirtyy louhitulle ottamistasolle, jonka ympärillä on 5–12 metriä korkeat kallioseinämät. Varastointi ja murskaus tapahtuu vaiheiden II ja III aikana kallioseinämien suojaamassa tilassa. Viimeisessä vaiheessa IV louhitaan länsilaidalla oleva kallion osa, joka on toiminut sekä melu- että pölyesteenä. Tilalle kasataan tuotevarastokasoja siten, että ne ehkäisevät melun ja pölyn leviämistä mahdollisimman tehokkaasti. Kasojen korkeus on 4–8 metriä.

Ramboll Finland Oy:n suorittaman melumittauksen mukaan Puolvälin tilalla harjoitettavan toiminnan synnyttämät äänitasot ovat lähimpien häiriintyvien kohteiden pihapiireissä mittausepävarmuus huomioiden alle ohjearvon 55 dB. Mittauspisteessä 4, joka kuvaa toiminnasta muutoksenhakijoiden lähimpien asuinkiinteistöjen pihapiiriin aiheutunutta melutasoa, LAeq10min oli 45,8 dB mittausepävarmuuden ollessa ± 6 dB. Mitattava melu kuului mittauspisteeseen selvästi. Selvimmät meluhuiput syntyivät kiven rikotuksen aikana.

Ramboll Finland Oy:n 7.2.2007 laatiman melumallinnuksen mukaan toiminnan alkuvaiheessa murskaustoiminnan, johon kuuluu poraus, rikotus, murskaus ja kuljetus, kokonaismelutaso alittaa päiväajan ohjearvon 55 dB lähimmissä asuinkohteissa. Toiminnan keskivaiheessa melutaso on lähimmissä asuin- ja lomakohteissa alkuvaihetta pienempi. Oton edetessä murskaustoiminnat sijoittuvat aloitusvaihetta alemmas suhteessa häiriintyviin kohteisiin, minkä vuoksi melukuormitus pienenee. Toiminnan loppuvaiheessa kokonaismelutaso alittaa lähimmissä asuinkohteissa ohjearvon. Räjäytystöiden melua ei ole mallinnettu, koska se on luonteeltaan hetkittäistä ja harvoin toistuvaa.

SCC Viatek Oy:n 23.3.2004 laatiman raportin mukaan louhinta ei aiheuttanut mittausjakson aikana merkittäviä tärinöitä mitattuihin rakennuksiin.

Oikeudellinen arvio

Toiminta-aikoja arvioitaessa tulee muun muassa ottaa huomioon häiriintyvien kohteiden läheisyys, eri toiminnoista aiheutuvat ympäristöhaitat ja niiden torjumiseksi suoritettavat toimenpiteet. Asiakirjojen mukaan kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään kastelulla sekä säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta. Louhintaan liittyvät räjäytykset aiheuttavat ympäristössä hetkellistä tärinää, johon voidaan vaikuttaa räjähdysaineen määrällä. Mainittuja haittoja ja melua vähennetään lisäksi lupamääräyksen 4 mukaisesti koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Lisäksi toiminnot on sijoitettava mahdollisimman alas louhittavan alueen pohjatasolle, jolloin louhoksen seinämät estävät päästöjen leviämistä.

Etäisyys sijoituspaikalta lähimpään muutoksenhakijoiden hallitsemaan kiinteistöön on noin 700 metriä. Näin ollen ja kun erityisesti otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja niiden ehkäisemiseksi suunnitelluista toimenpiteistä asiakirjoista saatava selvitys sekä melua, tärinää, pölyä ja päästöjen tarkkailua koskevat lupamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, ettei toiminta-aikoja eikä päästöjen tarkkailua koskevia lupamääräyksiä ole syytä muuttaa muutoksenhakijoiden vaatimalla tavalla.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Päivi Jokela, Hanna Nieminen-Finne, joka on myös esitellyt asian, ja Pirjo-Liisa Saloranta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) A asiakumppaneineen on valituksessaan vaatinut, että lupapäätöstä muutetaan siten, että toimintaa saisi harjoittaa vain lokakuun alusta huhtikuun loppuun seuraavasti:

- louhiminen ja murskaus on tehtävä kello 7.00 ja 17.00 välisenä aikana,

- kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä kello 7.00 ja 19.00 välisenä aikana ja

- poraaminen, räjäytykset ynnä muut melua aiheuttavat työt on tehtävä kello 7.00 ja 16.00 välisenä aikana.

Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Toiminta on aiemman luvan perusteella rajoittunut yllä mainituille kuukausille. Rajoituksia ei tule muuttaa muutoksenhakijoiden kannalta huonommiksi. Mikäli niin tehdään, kiinteistöjen arvo laskee ja asukkaiden yleinen viihtyvyys ja hyvinvointi heikkenee. Toiminnasta aiheutuu myös terveyshaittaa.

Mäntsälän seurakunnan leirikeskuksen läheisyys ja sille aiheutuvat melu- ja pölyhaitat tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa. Varsinkin kesä­aikana siellä on paljon lasten ja nuorten leirejä.

Rudus Oy on iso toimija ja se pystyy arvioimaan kesäaikaiset kiviainesten tarpeet ja tekemään tarvittavat varastot talven aikana. Toiminnan ennakoimattomuudesta ja urakkaluonteisuudesta esitetty ei pidä paikkaansa.

Tehtyjen mittausten tuloksia ei ole missään vaiheessa esitetty vaan on ainoastaan kerrottu, että haitat alittavat määräysten vaatimukset. Räjäytysten aikana kuitenkin talot tärisevät ja melu on välillä todella voimakasta sisälläkin. Riittävien meluvallien tekeminen ei ole uskottavaa. Urakkaluonteisessa toiminnassa ei välttämättä noudateta lupauksia ja määräyksiä. Oikea-aikaisen valvonnan järjestäminen on vaikeaa. Varsinkin kesäaikaan vaikutukset lähialueen asukkaille ovat todella tuntuvia.

2) E ja F ovat valituksessaan valituskirjelmästä tarkemmin ilmenevin perustein vaatineet tiukempien lupamääräysten asettamista louhinta- ja murskaustoiminnalle.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on A:n ja tämän asiakumppaneiden valituksen johdosta antamassaan vastineessa vaatinut, että valitus hylätään. Vaatimuksensa tueksi lautakunta on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Mäntsälän ympäristölautakunta on 28.11.2000 myöntänyt Lohja Rudus Oy:lle ympäristöluvan louhimolle ja murskaamolle kiinteistöllä Puolväli. Yhtiö on tuolloin ympäristölupahakemuksessaan ilmoittanut, että louhintaa ja murskausta harjoitetaan vain syyskuusta huhtikuuhun. Vuoden 2000 ympäristöluvan lupamääräyksessä 2 on toiminnalle määrätty lisäksi seuraavat toiminta-aikarajoitukset: melua aiheuttava toiminta-aika ma–pe klo 7–21 sekä räjäytykset ja eniten melua aiheuttavat työvaiheet klo 8–18.

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 21.12.2001 oikaissut ympäristöluvan lupamääräyksen 2 ympäristölupahakemuksen mukaiseksi. Oikaistu lupamääräys on siten kuulunut seuraavasti: louhimis- ja louheen murskaustyötä saa tehdä vuosittain syyskuusta huhtikuuhun. Louhimis- ja murskaustyötä saa harjoittaa arkipäivisin ma–pe klo 7–21. Räjäytykset ja eniten melua aiheuttavat toimenpiteet tulee rajoittaa klo 8–16 väliselle ajalle. Vaasan hallinto-oikeus ei päätöksellään ole siten asettanut toiminnalle hakemuksesta poikkeavia rajoituksia. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 14.8.2002 lisännyt ympäristölupaan tärinähaittojen ehkäisemistä koskevan uuden lupamääräyksen 4 a.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on kokouksessaan 14.5.2013 myöntänyt Rudus Oy:lle myös samaa toimintaa koskevan maa-aines­luvan. Ympäristöluvassa määrätyt toiminta-ajat ovat samat kuin maa-ainesluvassa. Maa-aineslupa on lainvoimainen.

Rudus Oy:lle määrätyt toiminta-ajat on ratkaistu ensisijaisesti ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa. Toiminta-ajat on asetettu kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaisina tai ympäristölupahakemuksen mukaisena siltä osin kun hakija on ne esittänyt mainittua asetusta tiukempana. Rudus Oy ei ole vuonna 2013 ratkaistuissa lupahakemuksissaan itse esittänyt rajoituksia kesäaikai­selle toiminnalle.

Alueella harjoitetussa kiviainesten ottotoiminnassa on selvitetty louhintatärinän vaikutuksia lähimpiin rakennuksiin. Mitatut tärinät ovat alittaneet selvästi sallitut arvot. Ottamistoiminnan aiheuttamaa melua on mitattu toiminnan aikana. Vuoden 2004 mittauksessa toiminnan synnyttämät äänitasot olivat mittausepävarmuudet huomioiden alle ohjearvon 55 dB(A).

Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan melun laskentamallin mukaan melutaso Peltorinteentien päässä ottovaiheessa 2 on 45–50 dB(A) klo 7–22 välisenä aikana. Muissa ottovaiheissa melutaso on alle 45 dB(A). Ympäristölupapäätöstä tehtäessä on otettu huomioon melun leviäminen myös Mäntsälän seurakunnan leirikeskuksen suuntaan. Toimintaan liittyvän ympäristökuormituksen kuten pölyn, melun ja tärinän rajoittamiseksi ja tarkkailemiseksi on ympäristöluvassa annettu määräyksiä.

Ottoalueen lähiympäristössä ei ole poikkeuksellisen herkkiä kohteita. Etäisyys ottoalueen ja valittajien (Peltorinteentie) välillä on yli 600 metriä. Kun otetaan huomioon alueen ympäristöolosuhteet, lupahakemuksessa esitetyn toiminnan luonne sekä maa-aines- ja ympäristölupapäätöksissä annetut lupamääräykset, ei kesäaikaisen toiminnan kieltäminen valituksessa esitetyllä tavalla ole ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin perusteella mahdollista.

Rudus Oy:n ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta ei aiheuta ympäristönsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettuja vaikutuksia ja siksi ympäristölupapäätöksestä tehty valitus tulee hylätä.

Rudus Oy on A:n ja tämän asiakumppaneiden valituksen sekä lautakunnan vastineen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja valittajat määrätään korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Vuonna 2000 myönnetyn aiemman ympäristöluvan toiminta-ajat eivät sinänsä voi muodostaa perustetta rajoittaa valituksenalaisen ympäristö­luvan mukaisia toiminta-aikoja valituksessa vaaditulla tavalla. Aiemman luvan toiminta-ajat perustuivat toiminnanharjoittajan lupahakemukseen, eikä lupaharkinnassa tarkasteltu mahdollisuutta laajempiin toiminta-aikoihin.

Ympäristöluvan lupamääräysten tulee olla pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisia. Toiminta-aikoja ei voida rajoittaa ilman asianmukaisia immissio-oikeudellisia perusteita. Ympäristölupapäätöksessä asetetut toiminta-ajat täyttävät lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Toiminta-ajat eivät ole laajempia kuin kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 8 §:ssä asetetut aikarajat vaan päinvastoin osin asetuksen mukaisia aikarajoja tiukemmat.

Lupapäätöksessä on annettu asianmukaiset lupamääräykset melun ja pölyn rajoittamiseksi ja tarkkailemiseksi. Lupamääräykset vastaavat näiltäkin osin edellä mainitun asetuksen vaatimuksia. Luvassa on asetettu myös asianmukainen lupamääräys tärinän rajoittamiseksi.

Aiemmassa toiminnassa suoritetut melumittaukset ja toimintaa koskevat meluselvitykset osoittavat, ettei toiminnasta aiheudu ohjearvot ylittävää melua. Samoin selvitykset tärinän vaikutuksista lähimpiin rakennuksiin osoittavat, ettei tärinästä ole aiheutunut vahingon vaaraa.

Meluhaittoja voidaan tehokkaasti torjua muun muassa sijoittamalla murskauslaitos alueen pohjatasolle. Pölyhaittoja voidaan torjua muun muassa kastelulla ja säätämällä kiviaineksen pudotuskorkeutta.

Ottoalueen ja valittajien kiinteistöjen välinen etäisyys on yli 600 metriä.

Koska toiminnalla ei voida arvioida olevan merkittäviä pöly-, melu- tai tärinävaikutuksia, ei ole perustetta rajoittaa toiminta-aikoja valituksessa vaaditulla tavalla. Lupamääräykset takaavat, ettei toiminta aiheuta kenellekään kohtuutonta rasitusta.

Valituksessa vaaditut perusteettomat rajoitukset vaikeuttaisivat toimintaa merkittävästi. Kyseinen tuotantoalue turvaa osaltaan Keski-Uudenmaan kiviaineshuoltoa. Ympäristöluvan mukaiset toiminta-ajat mahdollistavat sen, että murskaamista voidaan tehdä alueella kahdessa vuorossa, jolloin yksittäisen murskausurakan kokonaisaika lyhenee.

Tuotannon keskeytyksetön jatkuminen kesäaikaan on tärkeää. Alueelta saatavasta kiviaineksesta voidaan valmistaa erilaisia asfalttilajikkeita, joiden menekki painottuu erityisesti kesäaikaan. Tarjouspyynnöt käsitellään keväällä ja lopulliset tilaukset varmistuvat vasta kesän kynnyksellä. Kysyntä voi vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen, mistä syystä kaikkia lajikkeita ei voi tehdä ennakolta varastoon. Jotta oikeanlaatuinen kiviaines saataisiin hyödynnettyä sille sopivassa käyttötarkoituksessa, on murskausta ja siihen liittyviä toimintoja voitava harjoittaa myös kesällä. Lisäksi on tarkoituksenmukaista, että toiminta-ajat vastaavat lainvoimaisen maa-ainesluvan mukaisia toiminta-aikoja.

Ilmeisen perusteeton jatkovalitus on aiheuttanut yhtiölle ylimääräisiä kustannuksia.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat vastaselityksessään muun ohella kiistäneet oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteettomana.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Rudus Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Valitusten hylkääminen

Hallinto-oikeuden on ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainittujen lainkohtien nojalla tullut jättää E:n ja F:n valitus tutkimatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen E:n ja F:n valituksen johdosta ei ole perusteita.

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen A:n ja tämän asiakumppaneiden valituksen johdosta ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Rudus Oy:lle luvansaajana ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.

 
Julkaistu 23.2.2016