Muu päätös 627/2016

Lunastuslupaa koskevat valitukset (Kristiinankaupunki ja Isojoki)

Antopäivä: 26.2.2016
Taltionumero: 627
Diaarinumero: 2098/1/15 ja 2109/1/15

Asia Lunastuslupaa koskevat valitukset

Valittajat 1. A ja B asiakumppaneineen

2. Arvi Siili Oy

Päätös, jota valitus koskee

Valtioneuvosto 16.4.2015 nro TEM/2506/05.03.03/2013

Valtioneuvoston päätös

Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 16.4.2015 CPC Finland Oy:n hakemuksesta myöntänyt yhtiölle kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (jäljempänä lunastuslaki) 4 §:n nojalla luvan hakemuksen ja siihen liitetyn kartan mukaisesti lunastamalla hankkia pysyvä käyttöoikeus 110 kilovoltin sähkönsiirtojohtoja ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin alueisiin Kristiinankaupungin kaupungissa ja Isojoen kunnassa. Hanke on yleisen tarpeen vaatima ja omaisuuden lunastus on tarpeen hankkeen toteuttamisessa sekä johtosuunta on tarkoituksenmukainen.

Lunastus alkaa Kristiinankaupungin kaupungissa sijaitsevalta kiinteistöltä 287-401-14-3 ja haarautuu Kristiinankaupungin kaupungissa sijaitsevalla kiinteistöllä 287-405-7-148 länteen ja itään. Läntisen haaran osalta lunastus päättyy Kristiinankaupungin kaupungissa sijaitseville kiinteistöille 287-407-30-13 ja 287-407-30-49. Itäisen haaran osalta lunastus päättyy Isojoen kunnassa sijaitsevalle kiinteistölle 151-405-2-118. Johtojen pituus on yhteensä noin 30,8 kilometriä. Johtoaukean leveys on 26 metriä. Sen kummallekin puolelle lunastetaan 10 metriä leveät reunavyöhykkeet, joilla kasvavien puiden korkeus on rajoitettu siten, etteivät ne aiheuta vaaraa johdolle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä parhaaksi arvioitu eteläinen reittivaihtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen, koska eteläisen sähköaseman suunnittelua ei ole käynnistetty. Valitulla johtoreitillä ei ole sellaista luontoon tai ympäristöön liittyvää tekijää, joka estäisi reitin toteutuksen.

Johdon omistajalla on sähkön ja tiedon siirtämiseen tarpeellisten johtojen, pylväiden ja muiden laitteiden rakentamista, käyttöä, tarkastamista, kunnossapitoa, korjaamista ja uusimista varten oikeus:

1) pystyttää ja pitää johtoaukealla sähkönsiirtojohto pylväineen, johtoköysineen ja muine laitteineen sekä tiedonsiirtoon liittyvine laitteineen,

2) suorittaa tarpeellisia mittauksia johtoaukealla ja suorittaa maadoituksia, joista aiheutuvat työnaikaiset vahingot korvataan erikseen maanomistajille,

3) pitää johtoaukea vapaana puista, vesoista ja muista esineistä, jotka saattavat vaikuttaa häiritsevästi johdon käyttöön ja kunnossapitoon,

4) poistaa johtoaukealta rakennukset ja muut rakenteet, joiden paikoillaan pitämisestä tai sinne pystyttämisestä ei ole erikseen sovittu,

5) sopivalla tavalla merkitä johtoaukean rajat niin, että ne ovat helposti havaittavissa,

6) merkitä reunavyöhykkeellä sekä erityisestä syystä myös johtoalueen ulkopuolella kasvavat puut, jotka korkeutensa takia saattavat olla vaarallisia johdon säilymiselle, ja kaataa tällaiset puut, jollei metsänomistaja itse huolehdi niiden kaatamisesta. Johtoalueen ulkopuolella tapahtuvasta puiden kaatamisesta aiheutuva vahinko korvataan erikseen maanomistajalle.

7) Johdon omistajan lukuun työskentelevillä henkilöillä on oikeus jalan tai ajoneuvolla liikkua johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle. Hakijalla on oikeus tätä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja, tehdä ja kunnossapitää johtoaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä sekä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisillä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla.

Lunastettava käyttöoikeus rajoittaa omaisuuden luovuttajan oikeuksia seuraavasti:

1) johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolmea (3) metriä lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta.

2) Aitoja ei saa kiinnittää pylväisiin eikä tukirakenteisiin.

3) Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea (3) metriä lähemmäksi pylväsrakenteita. Etäisyys luetaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta.

4) Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta (2) metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Rakennuksia ei saa rakentaa 23 metriä lähemmäksi johtoaukean keskilinjaa.

5) Reunavyöhykkeillä kasvavat puut saavat johtoaukean reunassa olla enintään 10 metriä korkeita ja muulla osalla reunavyöhykettä niin paljon sanottua mittaa korkeampia kuin puiden etäisyys on johtoaukean reunasta.

6) Johtoaukealla ja sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa aiheutua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle.

Lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 §:n nojalla lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäväksi.

Hakija on ennakkohaltuunottolupaa pyytäessään esittänyt, että johdon tulisi olla valmiina mahdollisimman pian. Koska hankkeella on kiire, valtioneuvosto on lunastuslain 58 §:n nojalla myöntänyt hakijalle oikeuden ottaa haltuunsa lunastettavan omaisuuden ennen lunastuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa (ennakkohaltuunottolupa).

Valtioneuvoston päätöksessä on todettu lunastusta koskevasta hakemuksesta muun ohella seuraavaa:

CPC Finland Oy on aloittanut vuonna 2011 kahden lähekkäin sijoittuvan tuulivoimapuistoalueen suunnittelun. Suunniteltu Lappfjärdin tuulivoimapuisto sijoittuu Kristiinankaupungin kaupungin ja Isojoen kunnan alueelle ja Lakiakankaan tuulivoimapuisto sijoittuu osittain myös Karijoen kunnan alueelle. Tuulivoimapuiston yhteenlaskettu pinta-ala on noin 90 m², oikeastaan 90 km² ja ne sijoittuvat pääosin yksityisten omistamalle maalle. Hakija on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksia alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. Tuulivoimapuistot sijoittuvat pääosin tulevan Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi osoitetulle alueelle. Tuulivoimapuistot koostuisivat enimmillään noin sadasta yksittäisestä tuulivoimayksiköstä. Päätöstä yksittäisen tuulivoimayksikön tuotantotehosta ei ole vielä tehty, mutta alustavan suunnitelman mukaan tuulivoimapuistojen yhteenlaskettu teho olisi enimmillään noin 300 MW.

Suunnitelman mukaisesta, maksimissaan 300 MW:n tuotantotehosta on mahdollista syöttää osa, noin 50 MW, alueelle rakennettavan Korpi-Heikin sähköaseman kautta Lakiakankaan puistoaluetta koillispuolelta sivuavaan Fingrid Oyj:n 110 kilovoltin johtoon Isojoki–Dagsmark. Sitä varten on suunniteltu rakennettavaksi noin 3,1 kilometrin pituinen 110 kilovoltin johto, jonka sijoittumisesta yksityisten kiinteistönomistajien alueelle on sovittu kiinteistönomistajien kanssa tehdyillä maanvuokrasopimuksilla, eikä johdolle tulla tämän hetken näkemyksen mukaan hakemaan erillistä lunastusmenettelyä.

Edellä mainittuun johtoon ei ole mahdollista liittää kuitenkaan suurempaa tuotantotehoa, vaan suurin osa tuotetusta energiasta on siirrettävä Fingrid Oyj:n liittymisehtojen mukaisesti lähimmälle sellaiselle kytkinlaitokselle, johon siirtojohtoa varten voidaan rakentaa tarvittavat kytkin- ja suojauslaitteet ja josta vastaanotettu energia voidaan tarvittaessa siirtää eteenpäin valtakunnan verkkoon kulutukseen jaettavaksi.

Tuulivoimapuistoalueiden välillä pohjois-etelä-suunnassa on rakenteilla myös uusi 400 kilovoltin kantaverkon johto Isojärvi–Kristinestad. Johtoon ei ole kuitenkaan mahdollista liittyä ilman erikseen rakennettavaa uutta, kustannuksiltaan erittäin kallista, 400/110 kilovoltin muuntoasemaa. Lähin liittymisehdot täyttävä 110 kilovoltin kytkinlaitos on Kristiinankaupungin pohjoispuolelle rakennettava uusi Kristinestadin 400/110 kilovoltin sähköasema.

Korpi-Heikin sähköaseman lisäksi tuulivoimapuistoalueille on tarkoitus rakentaa kaksi erillistä sähköasemaa, Mansikkamäki ja Tupaneva, joihin tuulivoimapuistojen tuotantoyksiköt (pois lukien Korpi-Heikin sähköasemalle liitettävä 50 MW:n osuus) liitetään 30 kilovoltin maakaapeleiden välityksellä. Kyseisiltä sähköasemilta on tarkoitus rakentaa lyhyet, yhteispituudeltaan 5,3 kilometriä pitkät 110 kilovoltin johtohaarat, jotka yhtyisivät Korsbäckin kylässä, josta on tarkoitus rakentaa noin 25,5 kilometriä pitkä runkojohto Kristinestadin sähköasemalle. Energiamarkkinavirasto on myöntänyt johdolle rakentamisluvan 11.7.2013.

Johtorakenteena on pääosin tarkoitus käyttää harustettua teräsputkipylvästä. Yksittäisen johdon johtoaukea tulisi olemaan 26 metriä leveä, jonka molemmin puolin varattaisiin 10 metriä leveät reunavyöhykkeet, joilla puiden pituutta olisi rajoitettu siten, etteivät ne kaatuessaan pääsisi koskettamaan johtorakenteita. Rakennusraja määriteltäisiin reunavyöhykkeen ulkoreunaan. Suunnitelman mukaisella johtoreitillä edellä kuvatun mukaista johtoreittiä tulisi olemaan noin 9,6 kilometriä. Noin 22 kilometrin matkalla johto tulisi sijoittumaan jo olemassa olevien Fingrid Oyj:n johtorakenteiden rinnalle, jolloin osittain päällekkäin menevien johtoalueiden takia tarvittava uusi johtoalue jää pienemmäksi, tilanteesta riippuen 17,5 metristä 22 metriin.

Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen ja suunnitellun 110 kilovoltin liittymäjohtohankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, jossa yhteysviranomaisena toimi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Yhteisviranomainen antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta 14.6.2013.

Tehtyjen selvitysten mukaan hakemuksen mukaisiin johtoreitteihin ei liity mitään sellaista luontoon tai ympäristöön liittyvää tekijää, mikä estäisi suunniteltujen johtoreittien toteutuksen. Yhteysviranomainen on todennut lausunnossaan, että voimansiirtolinjauksen osalta paras vaihtoehto olisi eteläinen vaihtoehto, mutta sen toteuttamismahdollisuudet eivät ole vielä selvillä. Ennen kaikkea olisi parasta, jos sähkönsiirron osalta saataisiin aikaan järkevästi toimiva yhteistyö eri toimijoiden kesken. Tällä vältyttäisiin yli-investoinneilta voimalinjoihin ja ympäristövaikutukset jäisivät kokonaisuutena vähäisemmiksi.

Hakija on todennut, että Eteläisellä vaihtoehdolla ELY-keskus viittaa mahdolliseen Fingrid Oyj:n ja alueelle tuulivoimapuistoja suunnittelevien toimijoiden yhteistoiminnassa toteutettavaan uuteen "Kristinestad eteläinen" 400/110 kilovoltin sähköasemaan. Fingridin ehdotuksen mukaan hankkeen käynnistyminen vaatisi kuitenkin joko yhdeltä tai useammalta osapuolelta vähintään seitsemän miljoonan euron peruuttamattoman sitoumuksen, johon käytännössä kenelläkään toimijalla ei suunnitelmien tässä vaiheessa ole ollut halukkuutta tai mahdollisuutta ryhtyä johtuen muun muassa siitä, että investointiin liittyy liian suuri taloudellinen riski ottaen huomioon tuulivoimapuistohankkeiden toteutumiseen liittyvät epävarmuustekijät, kuten hankkeiden muun luvituksen ja ulkopuolisen rahoituksen järjestyminen. Hakijan kannalta eteläiseen sähköasemaan liittyminen tarkoittaisi myös projektien merkittävää viivästymistä suhteessa nyt suunniteltuun vaihtoehtoon.

Tuulivoimapuistohankkeita alueelle suunnittelevien yhtiöiden välillä on käyty keskusteluja yhteistyöstä siirtoverkon rakentamiseen liittyen, mutta ongelmana on yleisesti hankkeiden eriaikaisuus tuulivoimapuistojen luvituksessa ja niiden toteutumisen epävarmuus. Investointipäätöksiä vaikeuttaa myös se, etteivät toimijat tällä hetkellä voi saada varmuutta ennakkoon siitä, ehtiikö toimijan suunnittelema hanke ylipäätään syöttötariffin piiriin, jolloin aikataulullisesti jäljessä olevien toimijoiden hankkeiden odottelu saattaa muodostua olennaiseksi riskiksi hakijan omien hankkeiden kannalta.

Hanke kohdistuu noin 250 kiinteistön alueeseen. Kiinteistöjen omistajille on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa hakemuksesta siten kuin lunastuslain 9 §:n 4 momentissa säädetään. Kuulemiskokouksen jälkeen maanomistajille on tarjottu sopimusta lunastuksesta ja korvauksista. Syyskuussa 2014 noin kolmannes maanomistajista oli tehnyt sopimuksen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että lunastuslupaa ja ennakkohaltuunottolupaa ei myönnetä päätöksen mukaisesti. Valtioneuvoston päätös tulee kumota. Ennakkohaltuunoton täytäntöönpano tulee keskeyttää välittömästi. CPC Finland Oy tulee velvoittaa korvaamaan valittajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Valitukseen ovat yhtyneet valituksen ohessa toimitetulla asiakirjalla 18 lunastusluvan vaikutusalueella sijaitsevan kiinteistön omistajaa.

A asiakumppaneineen on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Lunastuslain selkeä lähtökohta on, että lunastuslupa tulee myöntää, mikäli siihen on yleinen tarve. Toisaalta lunastuslain 4 §:n mukaan lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollakin muulla tavalla.

Tässä tapauksessa lunastusluvan hakemisen ja ennakkohaltuunottoluvan pontimena on kiire. EU on velvoittanut jäsenmaat käyttämään uusiutuvaa energiaa vuoteen 2020 mennessä niin, että sen osuus on 20 prosenttia kokonaisenergiasta. Toisaalta tuulivoimayhtiöille maksetaan määräaikaista tukea tuulivoiman tuottamiseen. Valtioneuvosto on virheellisesti ottanut nämä seikat päätöksensä perusteeksi unohtaen lain vaatimukset tutkia tarpeeksi laajasti eri linjausvaihtoehdot.

Valtioneuvoston päätöksessä on todettu, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä parhaaksi arvioitu eteläinen vaihtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen, koska eteläisen sähköaseman suunnittelua ei ole vielä käynnistetty.

Lunastuslain 4 §:n säännös tarkoittaa ensinnäkin sitä, että suunnittelussa tulee tutkia vaihtoehtoisia reittejä tarpeeksi laajasti ja sen jälkeen valita niistä paras vaihtoehto huomioon ottaen linjan rakennuskustannukset ja linjan rakentamisesta aiheutuva haitta.

Eteläinen vaihtoehto on jäänyt käytännössä tutkimatta. Vaihtoehto on mainittu YVA-menettelyn selostusosan kohdassa 8. CPC Finland Oy on ilmoittanut olevansa valmis rakentamaan linjan myös eteläistä reittiä pitkin. Kun hakijakin on esittänyt tämän vaihtoehdon, se olisi tullut selvittää tarkkaan.

Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta ilmenevät tuulivoimapuistojen sijainnit. Kartasta käy selvästi ilmi, että maakuntakaavassa on Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen eteläpuolelle varattu alueet muita tuulivoimapuistoja varten.

Toisaalta Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen Natura-tarveharkinnan asiakirjasta ilmenee, että nyt puheena olevien tuulivoimapuistojen lisäksi on vireillä useita hankkeita näistä tuulivoimapuistoista etelään.

Kartasta ilmenee myös, että vaihemaakuntakaavassa on varattu alueita myös Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistoista pohjoiseen. Tällä alueella on myös vireillä useita tuulivoimahankkeita.

On selvää, että alueelle tullaan perustamaan useita tuulivoimapuistoja. Aluehan sopii tuuliolosuhteiltaan mainiosti tähän tarkoitukseen. Yhteysviranomaisen mukaan arviointiselostuksessa tulee huomioida myös tuulivoimaloiden, huoltoteiden ja tarvittavan sähkönsiirron yhteisvaikutukset eri vaikutuskohteittain. Kun eteläistä vaihtoehtoa ei ole tutkittu lainkaan, ei yhteisvaikutuksiakaan ole luonnollisesti voitu tutkia.

Valtioneuvosto on perustanut päätöksensä Fingrid Oyj:n ilmoitukseen siitä, että se ei aio käynnistää laitoksen suunnittelua ennen kuin jokin taho sitoutuu rahoittamaan suunnittelun ja rakentamisen edellyttämät seitsemän miljoonaa euroa. Hakija on ilmoittanut, että se ei voi saada rahoitusta tällaiselle investoinnille ennen kuin kaikki toiminnan edellyttämät luvat ovat kunnossa. Lisäksi hakija on todennut, että sähköaseman rakentaminen viivästyttää hanketta ja hakija menettää syöttötariffin.

Valtioneuvoston päätöksen perusteena on ollut hakijan tarve saada syöttötariffi. Tämä tavoite on estänyt tutkimasta tarkkaan, miten lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollakin muulla tavoin, kuten laki edellyttää. Lunastuksen tarkoitus on siirtää sähkö tuulivoima-alueelta valtakunnan verkkoon. Tarkoitus ei voi olla sähkön siirtäminen valtakunnan verkkoon mahdollisimman nopeasti niin, että tuulivoimayhtiö saisi siitä mahdollisimman hyvän tuoton.

Sähköaseman rahoitus ei saa olla este parhaan linjan rakentamiselle parhaan vaihtoehdon mukaan. Sähköasema liittyy olennaisesti koko tuulipuistokokonaisuuteen. Mikäli paras linjaus edellyttää sähköasemaa, tulee myös se ottaa huomioon investointeja tehtäessä. Seitsemän miljoonan investointi tulee suhteuttaa koko hankkeen kustannuksiin. Tiettävästi yhden myllyn rakentamiskustannus on neljä miljoonaa euroa. Asiassa ei ole esitetty laskelmaa, josta ilmenisi eri vaihtoehtojen kokonaiskustannukset.

Alueelle tulee useita tuulivoimatoimijoita. Toimijat voivat yhdessä sopia sähköaseman rahoittamisesta, koska se tulee kaikkien toimijoiden käyttöön. Vaikka toimijat ovat erillisiä, linjausvaihtoehdoissa tulee etsiä ratkaisu, joka kokonaisuuden kannalta on edullisin. Yhteysviranomainenkin edellyttää yhteistyötä. Pelkkä taloudellisen voiton tavoittelu ei saa aiheuttaa alueen väestölle ja ympäristölle ylimääräistä haittaa eikä yli-investointeja, mihin tällainen yhden toimijan esittämä sähkölinjaus johtaa.

Eteläinen vaihtoehto on paras vaihtoehto ja myös halvin. Haettu vaihtoehto on pituudeltaan 30 kilometriä. Eteläinen vaihtoehto on noin 8 kilometriä. Haettu linjaus kulkee lähellä asutusta ja aiheuttaa siten huomattavaa haittaa olemassa olevalle asutukselle.

2. Arvi Siili Oy on vaatinut valituksessaan, että valtioneuvoston päätöstä muutetaan siten, että yhtiön kiinteistön kohdalla kaapeli rakennetaan maakaapelina tai mikäli näin ei toimita, aiheutettu haitta korvataan. Ilmajohdon sijoittamisesta aiheutuu haittaa yhtiön ympäristöluvan mukaiseen kiinteistön käyttöön kiven louhintaan ja murskaukseen. Ilmajohto lisää louhintakustannuksia kohtuuttomasti. Kiinteistö, jossa harjoitetaan räjäytystoimintaa, sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella ja lähimpään asuinrakennukseen on noin 1 900 metriä. Ympäristölupamääräyksissä ei ole erityistä mainintaa siitä, että räjäytystyössä olisi käytettävä minkäänlaista peittämistapaa, koska se ei aiheuta ylimääräistä vaaraa lähialueen asukkaille.

Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa se on todennut A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksesta, että ei ole varmaa, toteutuuko valituksessa mainittu eteläinen sähköasema koskaan. Valittu johtoreitti Kristinestadin sähköasemalle on paras vaihtoehto Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen tuottaman energian siirtämiseksi valtakunnan verkkoon. Arvi Siili Oy:n valituksesta ministeriö on todennut, että korvauskysymykset ratkaistaan lunastustoimituksessa.

CPC Finland Oy on antanut valitusten ja lausunnon johdosta selityksen ja lisäselityksen, joissa se on todennut muun ohella seuraavaa:

Lunastusluvassa tarkoitettujen johtojen pituus on yhteensä 30,8 kilometriä. Pääosin johto tulee kuitenkin sijoittumaan olemassa olevien johto­rakenteiden ja metsäautoteiden viereen, minkä vuoksi täysin uutta johtoaukeaa on tehtävä vain noin 5 kilometrin matkalla. Johdon ympäristövaikutukset on arvioitu tuulivoima-alueiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, jonka yhteysviranomainen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on arvioinut 14.6.2013 päivätyn arviointiselostuksen.

Arvi Siili Oy:n valituksen osalta CPC Finland Oy toteaa, että korvaus­kysymykset ratkaistaan lunastustoimituksessa.

Hankkeen eri vaikutuksia ja johtojen eri linjausvaihtoehtoja on tutkittu laajasti. Suomen ilmasto- ja energiastrategian huomioon ottaminen päätöstä tehtäessä ei ole valittajien viittaamaa virheellistä kiirehtimistä, jolla vaihtoehtotarkastelu olisi sivuutettu. Sen sijaan kyse on seikasta, joka nimenomaan tukee lunastuslain edellyttämää yleistä tarvetta.

Valittajien näkemys siitä, ettei taloudellisia realiteetteja tulisi ottaa huomioon vaihtoehtoisten linjausten välillä valittaessa, on väärä. Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden tapauksessa KHO 2007:41 valituksissa oli esitetty vaihtoehtoista linjausta. Se edellytti vähemmän metsänhakkuita, mutta oli jonkin verran kalliimpi. Korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan valtioneuvoston päätös ei ollut lainvastainen, kun otettiin huomioon myös muut asutukseen, maisemaan ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Vastaavasti useissa tapauksissa maakaapelilla toteutettavaa vaihtoehtoa ei ole pidetty lunastuslain 4 §:n tarkoittamana yhtä sopivana vaihtoehtona sen korkeampien kustannusten vuoksi.

Lisäksi se, millaisia investointeja lunastuksen hakijalta voidaan edellyttää, voi riippua yksityiselle aiheutuvan haitan suuruudesta. Eteläisessä vaihtoehdossa yleiselle edulle saatava hyöty on merkittävästi yksityiselle kohdistuvaa haittaa pienempi, mikä myös puoltaa sitä, ettei CPC Finland Oy:ltä voida vaatia valittajien viittaamaa investointia eteläiseen sähköasemaan. Kuten ympäristövaikutusten arvioinnista käy ilmi, voimajohto tulisi sijoittumaan olemassa olevien johtojen ja metsäautoteiden varteen, mikä minimoi tarvittavat hakkuut. Myös maisemakuvan muutos tulee olemaan vähäinen, koska voimajohto sijoittuu olemassa olevan siirtojohdon varrelle peltoalueilla. Yksityiselle aiheutuva haitta ei ole siis sellainen, joka edellyttäisi lunastajan ryhtyvän hyvin korkeisiin investointeihin vaihtoehtoisen reitin toteuttamiseksi.

A asiakumppaneineen on antanut lausunnon, selityksen ja lisäselityksen johdosta vastaselityksen.

Arvi Siili Oy:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen lausunnon, selityksen ja lisäselityksen johdosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitukset hylätään.

2. A:n ja hänen asiakumppaneidensa vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

3. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista raukeaa.

Perustelut

1. Pääasia

Lunastusta koskevia säännöksiä

Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977, jäljempänä lunastuslaki) 1 §:n mukaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksessa on, jollei muussa laissa toisin ole säädetty, noudatettava tätä lakia.

Lunastuslain 3 §:n mukaan lunastamalla voidaan: 1) hankkia kiinteää omaisuutta taikka pysyvä tai määräaikainen erityinen oikeus; 2) rajoittaa pysyvästi tai määräajaksi oikeutta käyttää tai vallita kiinteää omaisuutta taikka erityistä oikeutta; sekä 3) lakkauttaa erityinen oikeus.

Lunastuslain 4 §:n 1 momentin mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty. Pykälän 2 momentin mukaan lunastuksen hakija voi olla myös yksityisoikeudellinen yhteisö, joka osoittaa yleisen tarpeen vaativan lunastusta ja esittää luotettavan selvityksen siitä, että lunastettava omaisuus tullaan käyttämään aiottuun tarkoitukseen.

Lunastuslain 5 §:n 1 momentin mukaan lunastusluvan antaa hakemuksesta valtioneuvosto yleisistunnossaan. Pykälän 4 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettua hanketta koskevaan lunastuslupahakemukseen on liitettävä mainitun lain mukainen arviointiselostus. Siltä osin kuin selostukseen sisältyy lunastuslain säännösten soveltamiseksi tarpeelliset tiedot ympäristövaikutuksista, ei samaa selvitystä vaadita uudestaan. Pykälän 5 momentin mukaan, jos lunastuslupahakemus koskee sellaista hanketta, jolla ilmeisesti on luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja vaikutuksia, on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Lunastuslain 7 §:n 1 momentin mukaan lunastuslupaa haettaessa on esitettävä selvitys, jonka nojalla voidaan arvostella lunastuksen tarpeellisuus tai todeta lunastusoikeuden olemassaolo.

Lunastuslain 10 §:n 1 momentin mukaan lunastusluvassa on mainittava, mitä omaisuutta lunastus koskee. Lunastuksen kohde voidaan kuitenkin vähemmän tärkeiltä osiltaan jättää lunastustoimituksessa määrättäväksi, kun lunastamalla hankitaan oikeus 9 §:n 4 momentissa tarkoitettua yritystä varten tarvittaviin alueisiin ja lunastuksen kohteen yleispiirteistä osoittamista voidaan pitää lunastuslupaa annettaessa riittävänä.

Lunastuslain 57 §:n 1 momentin mukaan hakija saa ottaa lunastettavan omaisuuden haltuunsa sen jälkeen, kun lunastuspäätös on julistettu ja hakija on suorittanut siinä määrätyn kertakaikkisen korvauksen sekä asettanut 45 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuuden. Lunastuslain 58 §:n mukaan hakija voi saada oikeuden ottaa haltuunsa lunastettavan omaisuuden tai sen osan ennen 57 §:n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa, kun töiden kiireellinen aloittaminen tai muut tärkeät syyt sitä vaativat. Lunastuslain 59 §:n 1 momentin mukaan luvan ennakkohaltuunottoon myöntää hakemuksesta lunastusluvan antava viranomainen.

Lunastuslain 87 §:n (908/2013) mukaan valtioneuvoston ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea valittamalla muutosta.

Hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston ja ministeriön päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

Asiassa saatu selvitys

Hankkeessa on kysymys 110 kilovoltin sähkönsiirtojohtojen ja tiedonsiirtolaitteiden sekä niihin liittyvien rakenteiden rakentamisesta Kristiinankaupungin kaupungin ja Isojoen kunnan alueelle. Suunnitellulla voimajohdolla on tarkoitus liittää CPC Finland Oy:n suunnittelemat Lapp­fjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistot niille rakennettavilta Tupanevan ja Mansikkamäen sähköasemilta Fingrid Oyj:n Kristinestadin sähköasemalle ja edelleen valtakunnan verkkoon. Johtojen pituus on yhteensä noin 30,8 kilometriä. Valituksenalainen asia koskee lunastuslaissa tarkoitetun lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä hankkeelle.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon tuulivoimapuistoja koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 14.6.2013. Lausunnossa on todettu yhteisvaikutuksista muiden tuulivoimahankkeiden kanssa, että laajempi yhteisvaikutusten arviointi tulisi toteuttaa erillisenä arviointihankkeena, jossa olisivat kaikki toimijatahot mukana. Erityisesti sähkön siirrosta saattaa jatkossa tulla ongelmia, kun jokaiselle tuulipuistolle kaavaillaan omaa liittymisjohtoratkaisua. Tehtyyn yhteisvaikutusten arviointiin ei ole ollut huomautettavaa.

Hanke kohdistuu noin 250 kiinteistön alueeseen. Kiinteistöjen omistajille varattiin tilaisuus lausua mielipiteensä hankkeesta Kristiinankaupungissa 9.10.2013 järjestetyssä kuulemiskokouksessa. CPC Finland Oy jätti lunastuslupaa ja ennakkohaltuunottolupaa koskevan hakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle 19.11.2013. Valtioneuvosto on myöntänyt lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan valituksenalaisella päätöksellään 16.4.2015.

Valtioneuvoston päätöksellä on myönnetty lunastettavaan omaisuuteen ennakkohaltuunottolupa, koska hankkeella on kiire.

Pohjanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 12.5.2014 Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2, ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 14.12.2015. Ympäristöministeriön hyväksymistä koskeva päätös ei ole lainvoimainen. Vaihemaakuntakaava 2 käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista. Vaihemaakuntakaava 2 sisältää 30 seudullisesti merkittävää tuulivoimaloiden aluetta, joihin sisältyy myös Lapp­fjärd-Lakiakankaan tuulivoimapuisto.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

A ja hänen asiakumppaninsa ovat katsoneet, että hankkeen tarkoitus voitaisiin yhtä sopivasti saavuttaa liittämällä Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistot valtakunnan verkkoon rakentamalla johtolinja tuulivoimapuistojen eteläpuolelle rakennettavalle uudelle sähköasemalle. Tämä eteläinen linjaus olisi valittajien mukaan perusteltu erityisesti suunnitteilla olevien ja tulevien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten kannalta. Asiassa saadun selvityksen perusteella valituksessa tarkoitetun eteläisen sähköaseman rakentaminen tai suunnittelu ei ole tällä hetkellä vireillä.

Arvi Siili Oy on puolestaan vaatinut, että kysymyksessä oleva 110 kilovoltin johto tulisi yhtiön omistaman kiinteistön 287-407-30-56 kohdalla rakentaa maakaapelina. Yhtiö on viitannut ilmajohdosta kiinteistöllä harjoitettavalle ympäristöluvanvaraiselle toiminnalle aiheutuvaan haittaan. Valituksen liitteenä on ollut 28.12.2011 annettua ympäristölupaa koskeva päätös, joka on koskenut kiinteistöllä 287-407-30-45 eli Arvi Siili Oy:n omistaman kiinteistön naapurissa harjoitettavaa toimintaa.

Lunastuslain 4 §:n 1 momentin niin sanottujen vaihtoehtoedellytyksen ja intressivertailuedellytyksen mukaan lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty. Valituksissa esitettyjen vaatimusten voidaan katsoa liittyvän ensisijaisesti lunastuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun vaihtoehtoedellytyksen arviointiin.

Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistoista on laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus, josta yhteysviranomainen on antanut lausunnon. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota tarpeeseen sovittaa yhteen eri tuulivoimahankkeiden sähkön siirtoa ja liittymisjohtoratkaisuja. Nyt käsillä olevassa lunastusasiassa on kysymys vain yhden toimijan tuulivoimahankkeita palvelevien liittymisjohtojen sijoittamisesta.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat katsoneet, että eteläinen vaihtoehto ja siis lunastusluvan edellä todettu vaihtoehtoedellytys on jätetty tutkimatta siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi. CPC Finland Oy on todennut, että eri linjausvaihtoehtoja ja vaikutuksia on tutkittu laajasti. Yhtiön mukaan taloudelliset realiteetit ovat merkityksellisiä arvioitaessa sitä, täyttyykö lunastuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu vaihtoehtoedellytys. Lunastuslupaa koskevassa hakemuksessaan yhtiö on todennut, että eteläinen vaihtoehto olisi vähintään 3 miljoonaa euroa kalliimpi kuin nyt puheena oleva hanke, jolle lunastuslupa on myönnetty.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, ottaen huomioon myös muut asiassa esitetyt seikat, ettei asiassa ole tullut ilmi sellaista vaihtoehtoa, jolla lunastuksen tarkoitus olisi saavutettavissa yhtä sopivasti kuin valtioneuvoston päätöksen mukaisella tavalla.

Kun otetaan huomioon, että maakaapelin rakentamiskustannukset ovat ilmajohdon rakentamiskustannuksia korkeammat sekä se seikka, että lunastuslupapäätöksen mukainen johtoreitti ei kulje asutuksen välittömässä läheisyydessä, valtioneuvoston päätös ei ole lainvastainen myöskään sillä perusteella, että voimansiirtoyhteyttä ei ole tarkoitus rakentaa maakaapelina.

Mitä lunastuksesta yksityiselle edulle koituviin haittoihin tulee, lunastuksen kohteena oleva alue on pääosin metsää ja muilta osin maatalousaluetta. Asiassa ei ole ilmennyt, että lunastuksesta yksityiselle edulle koituva maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvä tai muu haitta olisi lunastuslain 4 §:n 1 momentin vastaisesti suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty. Lunastuslain 29 §:n 1 momentin mukaan lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Korvauksien määräämisestä päätetään lunastustoimituksessa.

Valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä ei valituksissa esitetyillä perusteilla ole lainvastainen. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentti, valitukset on hylättävä.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja hänen asiakumppaneilleen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

3. Täytäntöönpanokieltoa koskevat vaatimukset

Koska asia on tällä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ratkaistu, lausuminen täytäntöönpanokieltoa koskevista vaatimuksista raukeaa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Tuire Taina.

 
Julkaistu 26.2.2016