Muu päätös 1011/2016

Ojitusta koskeva asia (Eurajoki)

Antopäivä: 23.3.2016
Taltionumero: 1011
Diaarinumero: 1587/1/15

Asia Ojitusasiaa koskeva valitus

Valittajat BA ja AA

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 24.4.2015 nro 15/0108/2

Asian aikaisempi käsittely

AA on Eurajoen Kuivalahden kylässä sijaitsevan kiinteistön Niemenmaa 51-411-2-92 haltijana kirjeellään ympäristölautakunnalle 1.11.2013 pyytänyt, että lautakunta kieltää kiinteistön Karrankulma 51-411-2-115 vesien johtamisen putkeen, jonka AA on asentanut omaan käyttöönsä. AA on esittänyt, että Karrankulman kiinteistöltä on luvatta johdettu muun muassa asumisesta johtuvia harmaita vesiä Karrankulman kiinteistöllä olevaan putkeen, joka jatkuu Niemenmaan kiinteistölle ja edelleen vesistöön.

Eurajoen ympäristölautakunta on 11.2.2014 (13 §) päättänyt, ettei se kiellä kiinteistön Karrankulma 51-411-2-115 valumavesien johtamista kiinteistöillä Karrankulma 51-411-2-115 ja Niemenmaa 51-411-2-92 sijaitsevaan putkiojaan.

Lautakunta on muun ohella todennut, että keittiössä syntyvät Karrankulman kiinteistön niin sanotut harmaat vedet käsitellään asianmukaisessa maaperä-imeyttämössä. Jätevesien käsittelypaikan maasto on tasaista. Imeytyskenttä on noin 15 metrin etäisyydellä Karrankulman kiinteistölle asennetusta putkesta ja arviolta noin kolmen metrin etäisyydellä putkiojaan liitetystä avo-ojasta. Kentän imeytysputkisto sijaitsee alempana kuin avo-ojan pohja. Edellä mainitut asiat huomioon ottaen ei voida arvioida, että keittiöstä syntyvät harmaat vedet ohjautuisivat kyseessä olevaan putkeen aiheuttaen haittaa tai sen vaaraa vesistössä.

Lisäksi lautakunta on katsonut, että putkiojaan liitetyn avo-ojan veden pois johtaminen muutoin ei ole mahdollista ilman kohtuutonta kustannusta. Veden pois johtaminen muutoin edellyttäisi uuden noin 150–200 metrin avo-ojan kaivua puustoisella ranta-alueella.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt BA:n ja AA:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 27 b §:n 1 momentin mukaan, jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkostoon eikä toimintaan tarvita ympäristönsuojelulain mukaista lupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Saman pykälän 2 momentin mukaan talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön taikka ojaan, tekolammikkoon tai vesilain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaiseen noroon. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Vesilain 5 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan vesilain 5 luvun säännöksiä sovelletaan myös jäteveden johtamiseen siten kuin ympäristönsuojelulaissa säädetään.

Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Hallintolain 39 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Edellä tarkoitetulla asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Tarkastuksen kuluessa asianosaiselle on, mikäli mahdollista, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, sen suorittamisesta ja jatkotoimenpiteistä. Tarkastus on suoritettava aiheuttamatta tarkastuksen kohteelle tai sen haltijalle kohtuutonta haittaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan tarkastajan on viipymättä laadittava tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus, josta tulee käydä ilmi tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus on annettava tiedoksi tarkastuksessa läsnäoloon oikeutetulle asianosaiselle.

Menettely lautakunnassa vireillepanon johdosta

Asian menettelystä asiakirjoista ilmenee, että AA:n 1.11.2013 saapuneen vireillepanon johdosta CC:lle oli 12.11.2013 varattu tilaisuus antaa vastine vireillepanoon. CC oli 29.11.2013 antanut vastineen. Ympäristönsuojeluviranomainen on 16.12.2013 tehnyt lisäksi maastokäynnin alueella. Lautakunnan valituksenalaisen päätöksen tekstiosaan on kirjattu tietoja tarkastuksesta.

Hallinto-oikeus on katsonut, että AA:lle ja BA:lle olisi hallintolainkäyttölain 34 §:n 1 momentti huomioon ottaen tullut varata tilaisuus antaa vastaus CC:n vastineen johdosta ennen asian ratkaisemista. Hallinto-oikeus on todennut lisäksi, että hallintolain 39 §:n 2 momentin mukaisesti tarkastuksesta on laadittava tarkastuskertomus. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että AA ja BA ovat esittäneet asiansa valituksessa ja muissa kirjelmissä hallinto-oikeudessa, hallinto-oikeus on katsonut, ettei päätöstä ole menettelyssä tapahtuneiden virheiden vuoksi kumottava ja palautettava asiaa lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Vireillepanon vaatimus vesien johtamisen kieltämisestä

Asian vireillepanossa on vaadittu, että kiinteistön Karrankulma 51-411-2-115 vesien johtaminen kielletään AA:n omaan käyttöönsä kiinteistöllään Niemenmaa 51-411-2-92 ja naapurikiinteistöllä Karrankulma 51-411-2-115 asentamaan putkeen. AA oli saanut silloisen Karrankulman omistajalta suostumuksen putken rakentamiseksi Karrankulman läpi.

Lautakunnan päätöksestä ilmenee, että ympäristötoimen tarkastuksessa on todettu havaintoina, että avo-oja, joka sijaitsee kiinteistön Karrankulma pohjoisreunalla lähellä kiinteistön Niemenmaa rajaa, on liitetty Karrankulman kiinteistöllä olevaan putkiojaan ja että Karrankulman asuinkiinteistöllä syntyvät jätevedet eli harmaat vedet johdetaan kolmeosaisen saostuksen jälkeen maaperäimeyttämöön. Kentän imeytysputkisto sijaitsee lautakunnan päätöksen mukaan alempana kuin avo-ojan pohja. Kun edellä todetusti Karrankulman kiinteistöllä syntyvät harmaat vedet käsitellään asianmukaisesti eikä niitä varsinaisesti johdeta avo-ojaan, jätevesistä ei voi katsoa aiheutuvan pilaantumisen vaaraa ja lautakunta on voinut hylätä AA:n vireillepanon tältä osin.

Karrankulman kiinteistön valumavesien johtamisen osalta hallinto-oikeus toteaa, että Karrankulman kiinteistöllä olevaan putkiojaan johdetaan vireillepanija AA:n kiinteistön Niemenmaa kuivatusvesiä ja ne edelleen johdetaan AA:n kiinteistöllä olevaan putkiojaan. AA:n oikeus johtaa kuivatusvesiä Karrankulman kiinteistöllä olevaan putkiojaan on asiakirjojen mukaan sinällään johdettavissa vuonna 1988 tehdystä sopimuksesta, jonka mukaan AA on sitoutunut asentamaan viemäriputken Karrankulman kiinteistön keskipaikkeilla olevan kosteikon poikki, joka asiakirjojen perusteella on hallinto-oikeuden käsityksen mukaan myös vesien luontainen poisjohtamisreitti. Asiakirjoista ei ilmene, että asiassa olisi tuolloin sopimusta tehtäessä tai muutoin poissuljettu Karrankulman kiinteistön oikeus omien valumavesien johtamiseen sen kiinteistölle AA:n toimesta rakennettavaan putkiojaan. Asiassa ei ole myöskään esitetty, että rakennetun putkiojan vedenjohtokyky ei sinällään riittäisi Karrankulmankin kiinteistön valumavesien johtamiseen. Näin ollen ja kun Karrankulman kiinteistön omistaja voi tarvittaessa erikseen hakea vesilain 5 luvun 9 §:n perusteella lupaa vesien johtamiseen siltä osin kuin kuivatusvesiä johdetaan edelleen AA:n kiinteistöllä olevaan putkiojaan, lautakunta on voinut hylätä AA:n vaatimuksen Karrankulman kiinteistön valumavesien johtamisen kieltämisestä AA:n kiinteistön putkiojaan.

Edellä lausutun perusteella ja kun lisäksi otetaan huomioon ympäristölautakunnan päätöksen perustelut ympäristölautakunnan päätöksen kumoamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Kirsi Stark ja Unto Huttu. Esittelijä Maria Ingerström.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

BA ja AA ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja kiinteistön Karrankulma valumavesien johtaminen kiinteistöillä Karrankulma ja Niemenmaa sijaitsevaan putkiojaan kielletään. CC:n kuolinpesä tai sen osakkaat on velvoitettava korvaamaan BA:n ja AA:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhteisvastuullisesti laillisine korkoineen.

Perusteluinaan valittajat ovat esittäneet, että asian käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirhe. Valittajille ei ole lautakunnassa varattu tilaisuutta antaa vastinetta CC:n vastineesta. Valittajia ei ole kutsuttu alueella pidetylle maastokäynnille, eikä siitä ole laadittu tarkastuspöytäkirjaa.

AA on rakentanut putkiojan omalla kustannuksellaan 4.11.1988 tehdyn vesijättömaan jakamista koskevan sopimuksen mukaisesti. AA ei ole antanut kenellekään muulle oikeutta käyttää rakentamaansa putkiojaa. Sittemmin kiinteistön Karrankulma omistaja on kaivanut ojan tilojen rajalle ja yhdistänyt sen ilman lupaa kyseiseen putkiojaan. Veden johtaminen toisen ojaan ei perustu suostumukseen, sopimukseen tai viranomaisen lupaan. Veden johtaminen olisi pitänyt kieltää jo tästä syystä.

Lisäksi asiassa ei ole pyritty edes selvittämään, onko veden johtaminen muutoin mahdollista ilman kohtuuttomia kustannuksia. Putkiojan liitoskohdan läheisyydessä sijaitsee Karrankulman kiinteistön harmaiden vesien imeytyskenttä. Kun putkioja johtaa Niemenmaan kiinteistön uimarannalle, on vaarana, että fosforipitoista vettä kulkeutuu uimarannan veteen. Tämä lisää uimarannan alueen rehevöitymistä. Putkioja on mitoitettu vain Karrankulman takaisen metsän vaatiman kuivatuksen mukaisesti.

Eurajoen ympäristölautakunta on antanut vastineen.

DC ja EC Karrankulman tilan omistajina ovat antaneet selityksen.

BA ja AA ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja asia palautetaan ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

2. BA:n ja AA:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1.

Asian vireilletulo, vesien johtamiseksi tehdyt järjestelyt ja sopimukset ilmenevät tarpeellisilta osiltaan ympäristölautakunnan ja hallinto-oikeuden päätöksistä.

Vesilain 5 luvun 5 §:n 3 kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ojitusta koskevan erimielisyyden, joka ei edellytä 3 §:n nojalla lupaa tai jota ei käsitellä 4 §:n mukaan ojitustoimituksessa, ja joka aiheutuu veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan. Saman luvun 9 §:stä ilmenee edelleen, että hyödynsaajalle voidaan antaa oikeus johtaa vettä toisen ojaan, jos se on tarpeen alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten tai 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun seurauksen estämiseksi. Oikeus johtaa vettä toisen putkiojaan voidaan antaa vain, jos veden johtaminen pois muutoin ei ole mahdollista ilman kohtuuttomia kustannuksia. Säännökset ilmentävät osaltaan sitä oikeusjärjestyksen perusperiaatetta, että toiselle kuuluvaa aluetta tai esinettä, kuten putkiojaa, voidaan käyttää ainoastaan omistajan suostumuksin tai viranomaisen laissa säädetyin edellytyksin myöntämän luvan nojalla.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on edellä mainittujen säännösten perusteella oikeus ja velvollisuus ratkaista niissä mainitut erimielisyydet, jotka johtuvat esimerkiksi väitteestä, että joku ilman asianmukaista perustetta johtaa vesiä toiselle kuuluvaan putkiojaan. Erimielisyyden ratkaiseminen edellyttää tällöin, että ensin selvitetään, onko johtamiseen laillinen peruste.

Lautakunta on esillä olevassa asiassa päätöksessään 11.2.2014 päättänyt olla kieltämättä tilan Karrankulma vesien johtamista AA:n omistukseen kuuluvaan putkiojaan selvittämättä lähemmin, onko Karrankulman tilalla oikeutta mainittuun vesien johtamiseen. Päätöksessä ei myöskään ole myönnetty Karrankulman tilan omistajille tällaista oikeutta. Asian käsitteleminen oikeuden myöntämistä koskevana lupa-asiana olisikin lähtökohtaisesti edellyttänyt, että Karrankulman tilan omistajat olisivat tällaista oikeutta hakeneet.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa maininnut, ettei asiakirjoista ilmene, että vuoden 1988 sopimusta tehtäessä tai muutoin olisi poissuljettu Karrankulman kiinteistön oikeus omien valumavesiensä johtamiseen kysymyksessä olevaan putkiojaan. Hallinto-oikeus on myös viitannut siihen, että Karrankulman kiinteistön omistaja voi erikseen hakea lupaa kiinteistön vesien johtamiseen sanottuun putkiojaan.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että veden johtaminen toisen putkiojaan on luvatonta, ellei ulkopuolinen käyttäjä voi osoittaa olevansa siihen oikeutettu joko sopimuksen tai omistajan antaman suostumuksen tai saamansa viranomaisen luvan nojalla. Tällaisen oikeuden olemassaoloa ei voida johtaa siitä, ettei sitä ole sopimuksessa tai muutoin nimenomaisesti poissuljettu.

Edellä mainituista syistä hallinto-oikeuden ja lautakunnan päätökset on kumottava ja asia on palautettava lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi sen selvittämiseksi, onko Karrankulman kiinteistön vesien johtaminen BA:n putkiojaan luvatonta, ja asiassa tehdyn hallintopakkohakemuksen ratkaisemiseksi. Vesilain 5 luvun 9 §:n nojalla asiassa voidaan myös ottaa käsiteltäväksi kysymys oikeuden antamisesta Karrankulman kiinteistön vesien johtamiseen kysymyksessä olevaan putkiojaan, mikäli Karrankulman kiinteistön omistajat tällaista oikeutta lautakunnalta pyytävät.

2. Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, BA:lle ja AA:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kaila ja Harri Koivusalo. Asian esittelijä Elina Nyholm.

 
Julkaistu 23.3.2016