Muu päätös 1032/2016

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 18.6.2014 n:o 14/0208/2

Asian aikaisempi käsittely

Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 6.2.2013 n:o 10/2013/1 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Valtimon kunnassa Verkkojoen valuma-alueella (4.468) sijaitsevan Kuohusuon turvetuotantoon 11.10.2012 toimitetun muutetun hakemuksen liitekartassa 7 esitetyille tuotantolohkoille vesistöjärjestelyineen seuraavasti:

Lohkolle 1, oikeastaan 2, lupa on myönnetty edellä mainitun liitekartan mukaisena. Lohkon 2 tuotantoala on 36,3 hehtaaria ja auma-ala 2,7 hehtaaria, yhteensä 39 hehtaaria.

= = =

Toiminnassa on noudatettava aluehallintoviraston päätöksessä annettuja lupamääräyksiä 1-14. Lupamääräykset 1-4 ja 11-14 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava 11.10.2012 toimitetun muutetun hakemuksen liitteissä 3, 6 ja 7 esitettyjen vesienkäsittelyrakenteiden (sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, virtaamansäätöpadot ja pintavalutuskenttä) kautta Verkkojokeen.

2. Pintavalutuskentän tulee olla käytössä ympäri vuoden ja sen puhdistustehon tulee vuosikeskiarvona täyttää seuraavat vaatimukset:

Päästö Puhdistusteho, %

Kiintoaine 50

Kokonaisfosfori 50

Kokonaistyppi 20

Puhdistusteho lasketaan vuoden keskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Mikäli tarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, on luvan saajan toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva hakemus ja siihen liittyvä suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa.

3. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava vähintään mitoitusohjeiden mukaisia.

Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuudesta riippuen. Tuotantoalueiden kuivatusvesi on johdettava kentän yläosaan jako-ojan tai reikäputken avulla useista pisteistä, jotta varmistetaan veden tasainen leviäminen koko kentän alueelle.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojat tulee katkaista ennen Verkkojoen rannassa olevaa suovyöhykettä ja antaa vesien valua suota pitkin pintavirtauksena jokeen.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tarkastettavaksi ja saatettava tiedoksi Valtimon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja muulloin tarpeen vaatiessa.

Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

= = =

Tarkkailut

11. Turvetuotantoalueen vesistö- ja muita vaikutuksia tulee tarkkailla hakemukseen liitetyn, 7.11.2011 päivätyn Kuohusuon tarkkailuohjelman mukaisesti seuraavin tarkennuksin:

Käyttötarkkailupäiväkirjaan tulee merkitä ajankohdat, jolloin pölyämistä aiheuttava toiminta on ollut keskeytyksissä tuulen voimakkuuden vuoksi.

Kunnostusvaiheen kuormitusnäytteistä tulee määrittää myös kiintoaineen hehkutusjäännös (jos kiintoainetta on yli 20 mg/l) sekä kerran kuukaudessa ammoniumtyppi ja rauta.

Tuotantovaiheessa tarkkailuohjelman mukaiset näytteet tulee ottaa pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä tuotantovaiheen näytteenottotaajuudella vuosittain vähintään kolmen vuoden ajan. Näytteenoton yhteydessä tulee mitata virtaama tai mikäli mittaus ei ole mahdollista, arvioida virtaama mahdollisimman luotettavasti. Näytteistä tulee analysoida tarkkailuohjelmassa esitetyt parametrit.

Sekä kunnostus- että tuotantovaiheessa tulee ottaa vesistötarkkailunäyte pintavalutuskentän alapuolisesta Verkkojoesta tarkkailuohjelmassa esitetyistä kolmesta pisteestä ja analysoida tarkkailuohjelmassa esitetyt parametrit. Hankealuetta lähinnä olevasta tarkkailupisteestä näyte tulee ottaa aina kuormitusnäytteenoton yhteydessä, muilta pisteiltä tarkkailuohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Lähimmästä pisteestä tulee myös tehdä kertaluonteinen pohjaeläin- ja kasviplanktonselvitys ennen kuivatustöiden aloittamista ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua tuotannon aloittamisesta.

Mikäli tuotantovaiheen kolmen ensimmäisen tarkkailuvuoden tulosten perusteella todetaan pintavalutuskentän toimivuuden tasaantuneen ja kentän kautta vesistöön johdetun kuormituksen vastaavan ennakoitua kuormitustasoa, voidaan kuormitus- ja vesistötarkkailua harventaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

Edellä mainituilla täsmennyksillä korjattu Kuohusuota koskeva käyttö-, päästö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma tulee koota yhteen asiakirjaan ja toimittaa se Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle sekä Valtimon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman.

12. Tarkkailujen ja jätekirjanpidon yhteenvetoraportit on tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle sekä Valtimon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

= = =

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Vaikutukset Natura-alueeseen

Murtovaaran alueen vanhat metsät Natura-alue (FI 0700065) koostuu seitsemästä erillisestä vanhan metsän osa-alueesta. Suunnitellun turvetuotantoalueen lohkon 2 (Iso-Kuohu) eteläpuolella, lähimmillään noin 60 metrin päässä sijaitsee toinen kaksiosaisen Alimmaisen Verkkojärven alueen vanhan metsän osa-alueista. Toinen alue sijaitsee lohkon 1 (Väli- ja Pikku-Kuohu) itäpuolella lähimmillään myös noin 60 metrin päässä suunnitellusta tuotantoalueesta. Kuohusuon Natura-arvioinnin mukaan metsätalous on ollut Ylä-Karjalassa erityisen intensiivistä ja lähes kaikki jäljellä olevat metsät ovat Natura-alueilla.

Ympäristöministeriön Natura-kohdekuvauksen mukaan Murtovaaran alueen vanhojen metsien kokonaisuus on merkittävä muun muassa lahopuustoa vaativien kovakuoriaisten ja kääpien kannalta. Kaksiosainen Alimmaisen Verkkojärven alue koostuu vanhoista havu- ja sekapuumetsistä. Alueella virtaa luonnontilainen Verkkojoki. Alueella esiintyy muun muassa seuraavia luontodirektiivin luontotyyppejä: humuspitoiset lammet ja järvet, puustoiset suot, aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät sekä vaihettumissuot ja rantasuot ja vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachion -kasvillisuutta. Lisäksi alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen II lajeista liito-orava.

Vanhat luonnonmetsät ovat Suomen ympäristökeskuksen Natura 2000-luontotyyppioppaan mukaan metsien kliimaksi- tai myöhäisiä sukkessiovaiheita, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut vain vähän tai ei lainkaan. Nykyiset vanhat luonnonmetsät ovat vain pieniä jäänteitä Fennoskandian alkuperäisistä luonnonmetsistä. Vanhojen luonnonmetsien olennaisia piirteitä ovat muun muassa kuolleen pystypuuston ja maapuuston runsaus, elävän puuston ikä-, koko- ja puulajivaihtelu, aikaisemman puustosukupolven puut sekä talousmetsiä tasaisempi pienilmasto. Luonnonmetsät ovat monien uhanalaisten lajien, erityisesti sienten, jäkälien, sammalien ja hyönteisten (etenkin kovakuoriaisten) elinympäristöjä.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on asiassa C-127/02 Landelijke Vereniging tot Behoud van de Waddenzee antamassaan tuomiossa todennut luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan osalta muun muassa, että mikäli suunnitelma tai hanke saattaa vaarantaa Natura-alueen suojelutavoitteet, sitä on välttämättä pidettävä sellaisena, että se voi vaikuttaa merkittävästi tähän alueeseen. Kyseiseen suunnitelmaan tai hankkeeseen liittyvien tulevien vaikutusten arvioinnin yhteydessä niiden merkittävyys on määritettävä erityisesti sen alueen ominaisuuksien ja erityisten ympäristöolosuhteiden valossa, jota tämä suunnitelma tai hanke koskee.

Edellä mainitussa päätöksessä todetaan lisäksi, että ennen suunnitelman tai hankkeen hyväksymistä on alaa koskevat parhaat tutkimustulokset huomioon ottaen yksilöitävä hankkeen tai suunnitelman kaikki sellaiset näkökohdat, joka voivat yksinään tai yhdistettyinä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa vaikuttaa tämän alueen suojelutavoitteisiin. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vain varmistuttuaan siitä, että se ei vaikuta haitallisesti kyseisen alueen koskemattomuuteen, kun otetaan huomioon hankkeen tai suunnitelman vaikutusten asianmukaista arviointia koskevat päätelmät. Näin on silloin, kun ei ole olemassa mitään tieteelliseltä kannalta järkevää epäilyä tällaisten vaikutusten puuttumisesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 11.4.2011 taltionumero 1028 on tarkasteltu turvetuotannon vaikutusta boreaalista luonnonmetsää sisältävään Natura-alueeseen.

= = =

Lohkon 2 eteläpuolen vanhan metsän alue sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta. Metsäalue on maastollisesti selkeästi suoaluetta ylempänä ja myös vallitsevien tuultensuuntien yläpuolella. Puusto Natura-alueen ja tuotantoalueen välissä on tiheää 4–6 metristä istutusmännikköä.

Turvepöly on orgaanista ainesta, eikä sen tiedetä sisältävän myrkyllisiä tai merkittävässä määrin haitallisia yhdisteitä. Turvepölyn vaikutuksesta vanhan metsän puiden epifyyttilajistoon (jäkälät, sienet) ei juuri ole olemassa tutkittua tietoa.

Turvetuotantoalueen kuivatusvedet eivät vaikuttaisi Natura-alueeseen, sillä muutetun tuotantosuunnitelman mukaan vedet johdetaan yhteiselle pintavalutuskentälle, josta ne purkautuvat Verkkojokeen Natura-alueen ulkopuolelle.

= = =

Aluehallintovirasto on harkinnassaan ottanut huomioon suunniteltujen turvetuotantoalueiden ja Natura-alueen välisen etäisyyden ja maaston peitteisyyden, maaston korkeussuhteet, vallitsevat tuulensuunnat sekä turvepölyn vaikutuksia vanhan metsän lajistoon selvitelleen tutkimusaineiston vähäisyyden. Näiden seikkojen ja lupamääräyksellä tuuliselle ajalle (yli 5 m/s) asetetun toimintarajoitteen perusteella aluehallintovirasto on pitänyt objektiivisesti arvioiden poissuljettuna, että turvetuotantoon liittyvät kuivatustoimenpiteet ja turpeen nostoon, kuivatukseen, lastaukseen ja kuljetukseen liittyvät toiminnot vaikuttaisivat merkittävästi lohkon 2 (Iso-Kuohu) eteläpuolella olevan vanhan metsän niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden perusteella kohde on valittu Natura-ohjelmaan.

= = =

Lohkon 1 ja 2 päätöksen yleisperustelut kysymyksessä olevilta osin:

Molempien lohkojen vedet johdettaisiin pintavalutuskentän mittapadolta vuokra-alueella olevaan ojaan ja sitä pitkin noin 50 metrin päässä olevaan Verkkojokeen. Verkkojokea pitkin vedet kulkeutuisivat edelleen

Hallajokeen ja noin 11 km:n päässä olevaan Puukarinjärveen ja siitä edelleen Nuolijärveen.

Aluehallintovirastoon 11.10.2012 toimitetun muutetun hakemuksen mukaan alkuperäistä suunnitelmaa on muutettu siten, että aiemman kahden pintavalutuskentän sijaan rakennetaan yksi pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentältä vedet purkautuvat Verkkojokeen kalataloudellisesti merkittävän Simanaistenkosken alapuolelle. Verkkojokeen aiheutuvaa kuormitusta arvioidessaan aluehallintovirasto on ottanut huomioon lohkon 1 pienentämisen seurauksena pienentyneen pinta-alan sekä sen, ettei Valtimonjoen valuma-alueella (4.46) sijaitsevien kahden Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden kuormitus kohdistu Verkkojoen valuma-alueelle. Mäkelänsuo (20 hehtaaria) sijaitsee Rumonjoen valuma-alueella (4.466) ja Suurisuo (116 hehtaaria) Nuolijärven alueella (4.463). Lisäksi Mäkelänsuon tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2015. Suurisuon osalta vuonna 2020 tuotannossa olisi vielä 65 hehtaaria.

Vesienhoitolainsäädännön mukaisessa tyypittelyjärjestelmässä Verkkojoki on pieni ja Hallajoki–Kokkojoki keskisuuri turvemaiden joki. Nuolijärvi on matala runsashumuksinen järvi. Verkkojoen alueella maanviljelys sijoittuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien purkupaikan alapuolelle. Suot on valtaosin ojitettu. Verkkojokea ja Nuolijärveä ei ole voitu vesienhoitosuunnitelman valmistelun yhteydessä luokitella vedenlaatu- ja biologisen aineiston vähyyden vuoksi. Hallajoki–Kokkojoki on alustavana asiantuntija-arviona luokiteltu hyvään tilaan yhden vedenlaatutuloksen ja hydrologis-morfologisen tilan perusteella.

Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Kuohusuon olosuhteissa. Kun otetaan huomioon Verkkojoen valuma-alueen koko, valuma-alueelle kohdistuva muu kuormitus, kuivatusvesien laskukohta Verkkojokeen sekä joen veden laatuun vaikuttavat seikat, haettu toiminta ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman mukaista tavoitetta säilyttää vesistön nykyinen vedenlaatutuloksen ja hydrologis-morfologisen tilan perusteella luokiteltu hyvä tila.

Kuohusuon suunniteltu turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaan ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole Natura-alueen lisäksi muita erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä.

= = =

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Toiminta ei sijoitu Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. tai 2. vaiheen vastaisesti.

Suunniteltu vesienkäsittely ja annetut lupamääräykset huomioon ottaen ei turvetuotannosta Verkkojokeen johdettavista kuivatusvesistä eikä tuotannon muista päästöistä yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Aluehallintovirasto on perustellut lupamääräyksiä muun ohella seuraavasti:

Päästöt vesiin

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi on määrätty käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä Kuohusuon osalta on ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan useita vuosia, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden.

Ympärivuotisten pintavalutuskenttien puhdistuskykyyn liittyy epävarmuustekijöitä. Tästä syystä on määrätty, että vesienkäsittelyn toimivuutta tulee parantaa, jos puhdistusteho ei täytä lupamääräyksessä asetettuja vaatimuksia.

= = =

Tarkkailut

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Hakijan esittämää tarkkailuohjelmaa on tarkennettu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vaatimuksilla koskien tarkkailutiheyttä ja tehtäviä analyysejä ja tutkimuksia. Velvoite kasviplankton- ja pohjaeläintutkimusten tekoon on annettu, jotta saadaan tutkittua turvetuotannon vaikutus kalataloudellisesti arvokkaan Verkkojoen lajistoon.

= = =

Vastauksena lausuntoihin ja muistutuksiin aluehallintovirasto on muun muassa lausunut:

= = = Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n vaatimus Verkkojoen virtakutuisten kalalajien elinolosuhteiden turvaamisesta on otettu huomioon antamalla turvetuotantoalueen kuivatusvesien puhdistukselle ympärivuotiset puhdistustehovaatimukset. Muutetun suunnitelman mukaan pintavalutuskenttä purkaa puhdistetut kuivatusvedet kalataloudellisesti tärkeän Simanaisenkosken alapuolelle. Luonnonsuojelupiirin vaatimus kemiallisesta puhdistuksesta on hylätty. Ympärivuotinen pintavalutuskenttä annettuine puhdistustehovaatimuksineen on parasta käyttökelpoista tekniikkaa Kuohusuon olosuhteissa.

Aluehallintovirasto on soveltaminaan oikeusohjeina viitannut muun ohella seuraaviin säännöksiin:

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4–6 §, 41–45 §, 45 a §, 46 § ja 50 § 2 momentti

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Luonnonsuojelulaki 65 ja 66 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt kysymys, lisännyt lupamääräykseen 11 uuden kahdeksannen kappaleen, mutta muutoin hylännyt Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä ja pysyttänyt lupapäätöksen turvetuotantoon lohkon 2 osalta. Lohkon 2 tuotantoala on 36,3 hehtaaria ja auma-ala 2,7 hehtaaria, eli yhteensä 39 hehtaaria.

Lupamääräys 11

===

Kalataloustarkkailu on tehtävä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

= = =

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään täällä kysymyksessä olevilta osin seuraavasti:

= = =

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun ohella annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon mitä vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön vaikuttavista seikoista. Ympäristönsuojelulain 52 §:n 3 momentin mukaan lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten vesienhoitosuunnitelmat on otettu huomioon.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaan jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä.

Saman pykälän 2 momentin mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus itse on hankkeen toteuttaja, lausunnon antaa sen sijasta ympäristöministeriö.

Luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen, jos lain 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

= = =

Iso-Kuohu (Lohko 2)

Aluehallintoviraston perusteluihin viitaten hallinto-oikeus katsoo, että hakemuksen mukainen ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä on Kuohusuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimusten mukainen. Ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehokkuus ja tuotantoalueen osuus valuma-alueesta sekä yhteisvaikutus muiden samaa vesistöä kuormittavien toimintojen kanssa Kuohusuon 39 hehtaarin turvetuotannon päätöksen mukaisesti käsitellyillä kuivatusvesillä ei ennalta arvioiden ole alapuolisessa vesistössä sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen Iso-Kuohun osalta. = = =

= = =

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Reijo Hellman, Yrjänä Honkavaara ja Jan Eklund (eri mieltä). Asian esittelijä Maria Ingerström.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Hankkeen vesistövaikutukset on arvioitava uudestaan.

Vaatimuksensa tueksi yhdistys on esittänyt seuraavaa:

Kuohusuon turvetuotantoalueen päästöt on suunniteltu johdettavaksi hankealueen länsipuolella virtaavaan Verkkojokeen, joka on turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisreitin ylin osa. Verkkojoella on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Alueella on toteutettu taimenkantaa elvyttäviä kalataloudellisia kunnostustoimia, joihin on käytetty myös julkista rahoitusta. Murtovaaran vanhojen metsien Natura-alue rajautuu suunniteltuun turpeenottoalueeseen.

Vapo Oy:n arviot Kuohusuon turpeenotosta aiheutuvista vesistöpäästöistä perustuvat hakemuksen mukaan Vapo Oy:n Pohjois-Suomen turvesoiden kuormitustarkkailuraportteihin ajanjaksolta 2003-2008. Muualla mitatut keskimääräiset, monella tavalla puutteelliset arviot hankkeen vesistövaikutuksista eivät tarjoa riittävän tarkkaa ja luotettavaa pohjaa päätöksenteolle. Kuormitustarkkailu ei kyseisellä ajanjaksolla ole ollut yhtenäistä eikä se ole kattanut kaikkia soilta valuvia päästöjä muun muassa puutteellisten tarkkailukausien vuoksi.

Vaikka Vapo Oy:n turvesoiden kuormitustarkkailun pääperiaatteet ovat pysyneet samoina, vain osa tarkkailukohteista on ollut aiemmin ympärivuotisessa tarkkailussa. Edellä mainitun tarkkailuajanjakson (2003–2008) alussa ympärivuotisessa tarkkailussa on ollut vain osa kohteista. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kevättulvien vaikutuksia ei tarkkailuissa ole kyetty havaitsemaan. Esimerkiksi toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun kestävä tarkkailuajanjakso on aiemmin ollut näissä tarkkailuissa varsin yleinen, vaikka esimerkiksi vuosien 2006 ja 2007 raporteista ilmenee, että kevättulvat voivat alkaa jo maalis-huhtikuussa ja tulvia voi esiintyä myös lämpiminä talvina.

Hallinto-oikeuden päätökseen liitetyssä äänestyslausunnossa on todettu hakijan vesistökuormitusta koskevan arvion olevan suurella todennäköisyydellä liian alhainen. Äänestyslausunnossa on myös todettu, että hankkeesta aiheutuisi vesistön pilaantumista ja todennäköisesti Verkkojoen varressa olevan Natura-alueen suojeluarvon heikkenemistä.

Verkkojokea ja sen alapuolista Nuolijärveä ei ole voitu Vuoksen vesienhoitosuunnitelman valmistelun yhteydessä luokitella vedenlaatuaineiston ja biologisen aineiston vähyyden vuoksi. Jotta Kuohusuon päästöjä voitaisiin arvioida vesien hyvän tilan tavoitteen saavuttamisen kannalta, tulisi tällainen perustieto olla käytettävissä.

Yhdistys on viitannut myös Keuruun ja Multian kunnissa sijaitsevan Olkitaipaleensuon turvetuotannon ympäristölupaa koskevaan korkeimman hallinto-oikeuden 16.4.2014 antamaan päätökseen taltionumero 1322.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon.

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on lausunnossaan todennut, että esitetyt kuormitustiedot sisältävät epävarmuustekijöitä muun muassa hetkellisten ylivalumien aiheuttamien kuormitushuippujen ja tuotantokauden ulkopuolisen ajan kuormituksen osalta. Vesistövaikutusten tarkkailua on syytä tarkentaa tältä osin.

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausuntonaan ilmoittanut, ettei sillä ole valituksen johdosta lisättävää asiassa aikaisemmin lausumaansa.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikennevastuualue on lausuntonaan ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa valituksen johdosta. Valitus ei koske sen toimialaan liittyviä asioita.

Valtimon kunnan ympäristönsuojelulautakunta on ilmoittanut, ettei se anna valituksen johdosta lausuntoa.

Valtimon kunnanhallitus on ilmoittanut, ettei se anna valituksen johdosta lausuntoa.

Vapo Oy on antanut valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta selityksen, jossa yhtiö on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa sekä viitannut hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätösten perusteluihin ja aluehallintoviraston valituksesta antamaan lausuntoon. Yhtiö on esittänyt valituksen hylkäämistä ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kuohusuon turvetuotantoalueen alkuperäinen suunniteltu tuotantoala on ollut 78,8 hehtaaria, josta tuotantokäytössä olevaa 70,6 hehtaaria ja tuotettavia auma-alueita 8,2 hehtaaria. Tuotantoalue on entuudestaan turvetuotantoa varten sarkaojituksin peruskuivatettua suoaluetta.

Hakemus on tullut vireille 18.11.2011. Kuohusuon vuotuiskuormitus on laskettu hakemuksessa 78,8 hehtaarille Pöyry Environment Oy:n 6.11.2009 laatiman selvityksen mukaisesti Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden vuosien 2003-2011 keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella (netto).

Valtimon maantieteellinen sijainnin mukaan määräytyvät olosuhteet vastaavat Pohjois-Suomen vastaavia, joten kuormitusarvioinnin perusteet eivät voi olla sijaintiin liittyvistä seikoista johtuen virheelliset. Koska laskenta on suoritettu oikein, myös sillä saadut kuormitusluvut ovat oikeat.

Hakemuksen laatimisen ajankohtana käytettävissä ei ollut parempaa aineistoa kuormituksen arvioinnin perusteeksi. Samaa Pöyry Environment Oy:n selvitystä on käytetty myös myöhemmin vireille pantujen turvetuotantohankkeiden lupahakemusten kuormitusarvioinneissa. Viimeisin ajan kulumisen myötä tausta-aineistoltaan laajentunut selvitys on valmistunut 23.4.2013.

Korkein hallinto-oikeus on pitänyt valituksessa mainitussa päätöksessään Olkitaipaleensuon kuormitusarviointia lupaharkinnan kannalta riittävänä. Tähän nähden myös Kuohusuon arviointi on katsottavissa riittäväksi lupaharkinnan suorittamiselle. Verkkojoen valuma-alueelle ei sijoitu muuta turvetuotantoa.

Kuohusuon tarkkailua koskevat määräykset ovat riittävät tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen määrittämiseksi. Vuosina 2003-2011 suoritetut tarkkailut, jotka ovat olleet Pöyry Environment Oy:n ominaiskuormitusselvityksen perusteina, ovat olleet lupaviranomaisten määräämiä ja valvontaviranomaisten hyväksymiä sekä asianmukaisesti suoritettuja.

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry on antanut vastaselityksen.

Vapo Oy on toimittanut asiaan Pöyry Finland Oy:llä teettämänsä uudet kuormitusarviot. Hakemuksessa esitetty kuormitusarvio perustui tuolloin käytettävissä olleeseen aineistoon. Uusien kuormitusarvioiden tekemisessä on ajan kulumisen vuoksi voitu käyttää uudempaa ja laajempaa aineistoa. Arviointien lopputuloksissa ei kuitenkaan ole merkittävää eroa, joten asiakirja-aineistoon jo sisältynyttä kuormitusarviointia on pidettävä lupaharkinnan kannalta riittävänä.

Vapo Oy:n mainittu lisäkirjoitus ja yhtiön teettämä edellä mainittu uusi kuormitusarvio (Pöyry Finland Oy) on toimitettu tiedoksi Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian lohkon 2 osalta.

Lupamääräykseen 11, sellaisena kuin se on hallinto-oikeuden päätöksessä osittain muutettuna, lisätään uusi yhdeksäs kappale. Lupamääräyksen 11 uusi yhdeksäs kappale kuuluu seuraavasti (lisäys kursiivilla):

"11. = = =

Lisäksi toiminnanharjoittajan on esitettävä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. Suunnitelma on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Muilta osin valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei muutoin muuteta.

Perustelut

Lupamääräyksen 11 muutos

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Mainitun ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan

ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan lisäksi määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) mukaan merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä ovat suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee.

Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja erityisesti lupamääräyksessä 2 muun ohella pintavalutuskentälle asetettujen puhdistustehon raja-arvojen laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Lupamääräyksen 2 noudattamisen varmistamiseksi ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentti ja 46 §:n 1 momentti, lupamääräystä 11 on muutettava edellä ratkaisuosasta ilmenevästi.

Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon, että tarkkailulla saadaan selville todellinen vesistöön kohdistuva kuormitus tilanteissa, joissa virtaama on poikkeuksellisen suuri. Riittävä näytteidenottomäärä esitetään edellä mainitussa suunnitelmassa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy.

Valituksen hylkääminen

Kun otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut ja niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen täällä kysymyksessä olevalta lohkoa 2 koskevalta osalta ei muutoin ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Taina Nystén. Asian esittelijä Irene Mäenpää.