Muu päätös 1104/2016

Asia Turvetuotannon ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja A Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 29.12.2014 nro 14/0502/1

Asian aikaisempi käsittely

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on viraston ympäristölupavastuualueella 18.10.2013 tehdyllä päätöksellään nro 101/2013/1 hylännyt A Oy:n hakemuksen siltä osin, kuin se koskee turvetuotantoa Kontiosuon lohkoilla 1, 2 ja 5 sekä niiden alueiden osalta lohkoilla 3 ja 4, jotka ovat lohkon 4 länsilounaispuolella sijaitsevasta pellosta alle 50 metrin etäisyydellä.

Aluehallintovirasto on myöntänyt A Oy:lle ympäristönsuojelulaissa (86/2000) tarkoitetun ympäristöluvan Kontiosuon kuntoonpanoon ja turvetuotantoon hakemukseen liitetyn suunnitelman lohkoille 3 ja 4 lukuun ottamatta alueita, jotka ovat lohkon 4 länsilounaispuolella sijaitsevasta pellosta alle 50 metrin etäisyydellä ja siten muutettuna kuin lupamääräyksissä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 16 hehtaaria.

Aluehallintovirasto on jättänyt haetun vesitalousluvan sillensä koska ympäristölupahakemus on hylätty turvetuotannon osalta lohkoilta 1 ja 2. Näin ollen käyttöoikeus- ja korvauskysymystä vesien johtamiseksi tilan Kontiopuro 305-415-107-5 ojien kautta ei ole ollut tarpeen ratkaista.

Päätös sisältää lupamääräykset 1–16, joista määräykset 1–7 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on johdettava päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Kontiopuroon.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemukseen 18.1.2013 toimitetun täydennyksen liitteenä olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma ja tutkimuspisteet", MK 1:10 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, yhden virtaamasäätöpadon, kahden laskeutusaltaan sekä ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Virtaamansäätöpadossa tulee käyttää putkipatolevyä. Tällä päätöksellä muutettua turvetuotantoa vastaava suunnitelmakartta on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Suunnitelmakartassa on huomioitava tässä lupamääräyksessä sekä lupamääräyksessä 6 annetut määräykset.

Mahdolliset muutokset hakemussuunnitelmassa esitettyihin laskeutusaltaiden määrään ja pintavalutuskentän pinta-alaan tulee tehdä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava julkaisun "Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöministeriö." mitoitusohjeiden mukaisia.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristys- ja ympärysojiin on tarvittaessa tehtävä eroosion estämiseksi riittävästi virtausta säätäviä rakenteita.

3. Pintavalutuskenttä on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentän alueella sijaitsevat ojat tulee tukkia kokonaan pintavalutuskentän ulkopuolelta tuotavalla sopivalla turveaineksella. Ojien tukkimiset tulee tehdä jäätyneen maan aikana. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jako-ojalla tai vain pintakerrokseen kaivetuilla ojilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia.

4. Vesienkäsittelyrakenteista on rakennettava ensin pintavalutuskenttä. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen ympärysojien, kokoojaojien sekä tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

Päästöt ilmaan ja melu

6. Tuotanto sekä turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

Hakemussuunnitelman mukaista tuotantolohkon 4 lounaisosaan suunniteltua auma-aluetta 3 ei saa rakentaa auma-alueeksi. Aumoja ei saa sijoittaa alle 300 metrin etäisyydelle turvetuotantoaluetta lähellä sijaitsevista pelloista.

Turvetuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on keskeytettävä 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueen koillispuolella ja lounaispuolella sijaitsevista pelloista, kun tuuli käy edellä mainittuja kohteita päin.

7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto, varastointi ja lastaus on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua.

(---)

Aluehallintovirasto on perustellut ratkaisuaan seuraavasti:

Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut

Suunnitellun turvetuotantoalueen lohko 1 ja suurelta osin 2 sijoittuvat Kontiosuolla ojittamattomalle, hyvin luonnontilaisuutensa säilyneelle suoalueelle, joka on hydrologisesti toimiva, merkittävä aapasuokokonaisuus. Alueen arvokkaimpia piirteitä ovat lettojen (rimpiletto, lettoräme ja lettoneva) ja avovetisten rimpien esiintyminen. Uhanalaisten lettoluontotyyppien moninaisuus valtaosalla alueesta tekee siitä luonto-olosuhteiltaan erityisen. Alueen kasvillisuuteen kuuluu harvinaisia ja uhanalaisia kasveja. Alue muodostaa yhdessä Kontiolammen kanssa tärkeän lintujen pesimä- ja ruokailupaikan, jossa viihtyvät useat harvinaiset ja uhanalaiset lintulajit.

Luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin kuuluvaa viitasammakkoa esiintyy lohkoilla 1 ja 2. Ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähtämispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksissa myöntää luvan poiketa 1 momentin kiellosta luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla. Hakija ei ole esittänyt lainvoimasta lupaa poiketa lohkoilla 1 ja 2 esiintyvän viitasammakon lisääntymis- ja levähtämispaikan hävittämiskiellosta.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4) kohdan mukaan lupaa ei saa myöntää, jos toiminnasta aiheutuu erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Lain esitöiden mukaan (hallituksen esitys 84/1999) mukaan erityisillä luonnonolosuhteilla tarkoitetaan alueen poikkeuksellisten luonnonarvojen kokonaisuutta. Kontiosuon luonnontilainen suoalue muodostaa tällaisen poikkeuksellisten luonnonarvojen kokonaisuuden.

Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotannon edellyttämä luvanvarainen ojitus ja sen jälkeinen varsinainen turvetuotanto tuhoaisivat luonnontilaisen Kontiosuon erityiset luonnonolosuhteet. Kuivatusojituksen seurauksena Kontiosuon vesitalous ja sen myötä koko elinympäristö muuttuisivat täysin toisenlaiseksi. Kuivatusojitus lohkoilla 1 ja 2 (auma-alueineen noin 44,6 ha) ja sen jälkeinen turvetuotanto hävittäisivät huomattavan osan alueen nykyisestä noin 90 hehtaarin luonnontilaisesta suoalueesta. Tarvittavien ojien kuivatusvaikutus muuttaisi vesitalouden myös lohkojen 1 ja 2 ulkopuolella. Varsinkin lohko 1 sijaitsee luonnontilaisen suoalueen keskiosassa. Lisäksi vesien johtamiseen tarvittavat, kiinteistön

Kontiopuro 305-415-107-5 kautta kulkevat ojat aiheuttaisivat sellaisia kuivatusvaikutuksia, jotka osaltaan heikentäisivät Kontiosuon ojittamattoman alueen luonnontilaa.

Lohkon 4 länsilounaispuolella sijaitsevasta pellosta alle 50 metrin etäisyydellä olevat alueet lohkoista 3 ja 4 on rajattu pois turvetuotannosta, koska turvepölyn leviämistä kyseiselle pellolle ja siitä aiheutuvaa haittaa sadon laadulle ja pellon käytölle ei voida muin toimenpitein estää riittävän tehokkaasti. Pölyn leviämisestä viljelyksille aiheutuisi ympäristönsuojelulain 42 § 1 momentin 5) kohdassa tarkoitettua luvan myöntämisen esteenä olevaa kohtuutonta rasitusta.

Edellä mainituilla perusteilla aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen lohkojen 1 ja 2 osalta ja rajannut lohkoja 3 ja 4 tuotantoalueen lähellä olevan pellon osalta. Luvan myöntämisedellytykset eivät täyty ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentti, 42 §:n 1 momentin 4) ja 5) kohdat sekä luonnonsuojelulain 49 §:n 1 ja 3 momentti huomioon ottaen.

Hakemuksen mukaan lohkon 5 vedet on tarkoitus käsitellä vain perustason vesienkäsittelymenetelmällä (laskeutusallas, ei pintavalutusta). Ympäristönsuojelulaki (4 §:n 1 momentin 3) kohta ja 43 §:n 3 momentti) edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttämistä päästöjen vähentämiseen. Ympärivuotista pintavalutusta tai muuta puhdistusteholtaan vastaavaa vesienkäsittelyä pidetään uusilla tuotantoalueilla yleisesti parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena vesienkäsittelymenetelmänä. Lupaa turvetuotantoon ei voida myöntää lohkolle 5, koska sen vesien käsittelyyn ei sovelleta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Luvan myöntämisen edellytykset

Kontiosuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka suureksi osaksi on peltoa ja metsänkasvatukseen ojitettu. Ojitetut alueet ovat muuttunutta puustoista suota tai turvekankaita. Aluehallintovirasto on katsonut, että hakemusasiassa esitetyt luontoselvitykset ovat riittävät, vaikka kasvillisuus- ja linnustoselvitykset eivät ulotu tuotantoalueelle. Tuotantoalueella, pintavalutuskentällä eikä päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä.

Tuotantoalueelta johdettavat vedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Pintavalutuskenttä on ojitetulla suoalueella, jonne vedet johdetaan painovoimaisesti. Lupamääräyksillä on pyritty varmistamaan kentän toimivuus. Pintavalutuskentän pinta-alan osuus sen valuma-alueen pinta-alasta on ojitetulle suoalueelle perustettavan pintavalutuskentän suositusten mukainen eli vähintään 5 %. Tuotantoalueen vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Kontiosuon olosuhteissa.

Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan Iijoen keski- ja yläosan vesimuodostumien ekologinen tila on hyvä ja tilatavoite hyvä/Natura/EU-uimavesi. Kontiosuon luvan mukaisten päästöjen aiheuttamat muutokset vesistöjen vedenlaadussa ovat vähäisiä, eikä turvetuotantoalueen kuntoonpano ja turvetuotanto vaaranna vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman toteutumista.

Kontiosuon tuotantoalue sijaitsee lähellä peltoja, joille aiheutuisi kohtuutonta pölyhaittaa ilman annettuja lupamääräyksiä. Pölyhaittoja ehkäistään toimintarajoituksilla ja määräyksellä auma-alueiden sijoittamisesta.

Toiminta ei sijoitu yleiskaavan määräysten vastaisesti.

Tuotantoalueen lohkojen 3 ja 4 välissä kulkeva Kontiopuro ei ole enää vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a §:ssä tarkoitettu luonnontilainen uoma, vaan se on hakemuksen mukaan kaivettua kanavaa. Hankkeessa kanavaa hyödynnetään tuotantoalueen vesien johtamisessa pintavalutuskentälle. Edellä mainittu vesien johtaminen Kontiopuroon ei edellytä mainitun vesilain pykälän 2 momentissa tarkoitettua poikkeamislupaa.

Kun otetaan huomioon Kontiosuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta.

Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka ovat luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetty.

Lupamääräysten 1–7 perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1‒5. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden.

Koska lupa turvetuotannolle on myönnetty noin 16 hehtaarille hakemussuunnitelmassa haetun 66,5 hehtaarin sijasta, luvan saajan on mahdollista tehdä muutoksia vesienkäsittelyssä laskeutusaltaiden määrään ja pintavalutuskentän pinta-alaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ojitetun kentän pinta-ala tulee olla vähintään 5 % valuma-alueesta.

Koska ympäristölupahakemus on hylätty lohkolla 5 tapahtuvan turvetuotannon osalta, hakemussuunnitelman mukaista laskeutusallasta lohkon 5 alapuolelle ei ole tarpeen rakentaa.

Hyvin toimivalla pintavalutuskentällä vedet kulkevat turvekerroksen pintaosassa, johon ne on johdettava jako-ojan tai suon pintakerroksessa olevien jako-ojien avulla. Kontiosuon pintavalutuskentän alueella olevat ojat aiheuttavat riskin oikovirtauksille, joista saattaa olla seurauksena vesienkäsittelyn alhainen teho. Kentän kunnostamista koskevilla määräyksillä pyritään varmistamaan vesien virtaus mahdollisimman tasaisesti päästöjä vähentävässä turvepatjan pintakerroksessa.

Pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on annettu määräykset 6−7.

Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 §, 41 §, 42 § 1, 2 ja 4 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 § 1 momentti, 45 a §, 46 § 1, 2 ja 4 momentti, 50 § 2 momentti, 52 § 2 ja 3 momentti, 55 § 2 momentti, 90 § ja 103 a §

Luonnonsuojelulaki 49 § 1 ja 3 momentti

Jätelaki (646/2011) 149 § 1 momentti

Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut lupamääräyksen 6 toisen ja kolmannen kappaleen ja muutoin hylännyt A Oy:n valituksen. Muutoksen jälkeen lupamääräys 6 kuuluu seuraavasti:

6. Tuotanto sekä turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

(poistettu teksti)

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnetto³muuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Saatu selvitys

Kontiosuolle suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee noin 25 kilometriä Kuusamon keskustasta etelään Keron kylässä Iijoen vesistöalueen Hietajoen valuma-alueella. Hakemuksen mukaan tuotantoalue muodostuisi viidestä tuotantolohkosta. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen olisi yhteensä 66,5 hehtaaria.

Kuusamon oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa eikä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kontiosuolle ei ole osoitettu erityisiä kaavamääräyksiä. Maakuntakaavassa on turvesoiden käytöstä annettu yleinen kaavamääräys: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet."

Suunnitellun turvetuotantoalueen lohko 1 ja suurelta osalta lohko 2 sijaitsevat Kontiosuon länsiosan ojittamattomalla alueella. Muut lohkot sijaitsevat peltoalueella tai ojitetulla suoalueella.

Kontiosuon ojittamaton länsiosa on rimpistä aapasuota, johon kuuluu lettoja ja avovetisiä rimpiä. Selvitysten mukaan Kontiosuon linnusto on monipuolinen. Kontiolammessa ja sen läheisyydessä olevalla suoalueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittu viitasammakko. Suunniteltu turvetuotantoalue on rajattu siten, että suurin osa hakemukseen liitetyssä selvityksessä todetuista viitasammakon esiintymispaikoista on turvetuotantoalueen ulkopuolella.

Lähin asutus sijaitsee Kontiosuon luoteispuolella 500 metrin etäisyydellä suunnitellun tuotantoalueen reunasta. Kontiosuon koillis- ja kaakkoispuolella on asutusta 530−800 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.

Tuotantoalueen vedet johdetaan hakemuksen mukaan Kontiopuroon, josta edelleen Hietajokeen. Suunnitellun turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteita ovat sarkaojien lietetaskut ja lietteenpidättimet, virtaamansäätöpadot, kolme laskeutusallasta sekä pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentälle vedet johdetaan painovoimaisesti lohkoilta 1−4 (61 ha) ympärivuotisesti. Lohkolta 5 (5,5 ha) vedet oli tarkoitus johtaa laskeutusaltaan kautta vesistöön. Lohkon 5 vesien johtaminen pintavalutuskentälle vaatisi pumppausta. A Oy on valituksessaan ilmoittanut, että lohko 5 voidaan jättää pois suunnitelmasta, jos sen vesi on käsiteltävä pintavalutuskentän avulla.

Luvan myöntämisen edellytykset lohkojen 1 ja 2 osalta

Kontiosuo on hydrologisesti toimiva merkittävä aapasuokokonaisuus. Arvokkaimpia piirteitä ovat lettojen ja avovetisten rimpien esiintyminen. Suokasvilajistossa tavataan useita lajeja, jotka Pohjois-Kuusamon lehto- ja lettokeskusalueella ovat suhteellisen tavallisia, mutta Etelä-Kuusamossa ja siitä etelään ja länteen selvästi harvinaisempia. Letot ovat kalkkipitoisten alueiden soita, joilla kasvaa siihen erikoistuneita lajeja. Inventoinnin mukaan Kontiosuolla tavataan muun muassa kirkiruoho, lapinnuijasara, rätvänä, siniyökönlehti ja karhunruoho.

Suunniteltu turvetuotantoalue sijoittuisi merkittävälle ja kasvillisuudeltaan monipuoliselle aapasuolle. Tavattavat luontotyypit ja lajit ovat Kuusamossa verraten tavallisia, mutta laajemmin tarkasteltuna osin harvinaisia ja vähentyneitä.

Lettoja esiintyy harvinaisina Euroopassa ja kaikki lettotyypit ovat Suomessa uhanalaisia. Suomessa yleisimpiä ne ovat Ahvenanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Kuusamossa sekä Lounais- ja Luoteis-Lapissa. Letot ovat voimakkaasti vähentyneet ja harvinaistuneet harjoitetun maanviljelyksen tai metsätalouden vuoksi. Natura 2000 -luontotyyppioppaan mukaan enää enintään noin yksi prosentti alkuperäisistä letoista on luonnontilassa.

Kontiosuo saa vetensä ympäristöstään valumavesinä. Suon vesitalous on varsin haavoittuva. Suunnitellut toimenpiteet johtaisivat suon kuivattamiseen sekä turpeen ja alueella luontaisesti kehittyneen kasvilajiston poistamiseen. Turvetuotannon seurauksena elinympäristö muuttuisi täysin toisenlaiseksi. Kontiosuon verraten pienen koon vuoksi vesitalouden ja luonnonarvojen säilyminen edellyttäisi luonnonmukaista veden virtausta koko suon alueella. Erityisesti tämä koskee lohkoja 1 ja 2. Näillä alueilla turvetuotantoa ei ole mahdollista harjoittaa vaikuttamatta luonnonolosuhteisiin niin, etteivät lettoluontotyypit ja lajisto katoaisi.

Koska Kontiosuo on verraten vetinen rimpisuo, sen linnusto on monimuotoinen ja runsas. Luontoselvityksen mukaan alueella esiintyy myös viitasammakko suhteellisen runsaslukuisena Kontiolammen läheisyydessä ja suoalueen vetisillä rimpialueilla.

Kontiosuolla ei ole aikaisemmin tuotettu turvetta. Alueen keskiosia ei ole juurikaan ojitettu. Luonnonarvot ovat sitä merkittävämpiä, mitä laajemmasta maantieteellisestä näkökulmasta asiaa tarkastellaan.

Ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 mo³mentin mukaan noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen no³jal³la säädetään. Ympäristölupa-asiassa voidaan luonto ja sen monimuo³toi³suus muuten ottaa huomioon vain, jos luontoarvot ovat asianomaisesta toi³min³nasta johtuvan pilaantumisen tai sen vaaran kohteena, jos ne on otet³tava huomioon ympä³ristön³suojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla tai jos ym³päristönsuojelulain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetut säädökset sitä muu³toin edellyttävät.

Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotanto Kontiosuolla merkitsisi toiminta-alueen fyysistä muuttamista tavalla, joka vaikuttaa alueen luonnonarvoihin. Nämä vaikutukset eivät ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuvasta ympäristön pilaan³tumisesta. Sanottuja vaikutuksia ei näin ollen voida ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 mo³mentin tai 43 §:n nojalla ottaa huo³mioon ympäristö³luvan edellytyksiä ratkaistaessa tai sen lupamääräyksiä asetettaessa. Lupahakemuksessa tarkoite³tusta turvetuo³tanto³toiminnasta ei toiminta-alueen fyysisen muuttumi³sen seurauksena myöskään aiheudu ympä³ristönsuojelulain 42 §:n 1 mo³men³tin 4 kohdassa tarkoitettua esteenä olevaa erityisen luonnonolosuhteiden huonontumista.

Sen sijaan edellä mainitut vaikutukset luonnonarvoihin on osaltaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla otettava huomioon arvioitaessa sijoituspaikan soveltuvuutta ympäristönsuojelulain 6 §:n mu³kaisesti. Kun otetaan huomioon Kontiosuon ojittamattoman osan luonnontilaisuus ja luonnonarvot, suon kuivatuksen vaikutukset sekä maakuntakaavan suunnittelumääräys, turvetuotantotoiminnan sijoittamista Kontiosuon ojittamattomalle osalle on pidettävä ympäristönsuo³jelu³lain 6 §:n ja 42 §:n 2 momentin vastaisena. Lohkojen 1 ja 2 valmistaminen turvetuotantoon merkitsisi alueellisesti merkittävien luonnonarvojen turmeltumista. Kun lisäksi otetaan huomioon, että lohkoilla 1 ja 2 ja niiden välittömässä läheisyydessä esiintyy luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittu viitasammakko, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan on kielletty, hallinto-oikeus katsoo, että ei ole syytä muuttaa aluehallintoviraston ratkaisua turvetuotantolohkojen 1 ja 2 osalta.

Luvan myöntämisen edellytykset lohkon 5 osalta

Hakemuksen mukaan 5,5 ha kokoisen lohkon 5 vedet on tarkoitus käsitellä ainoastaan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan avulla ennen niiden johtamista Kontiopuroon koska veden johtaminen pintavalutuskentälle edellyttäisi pumppausta. Hallinto-oikeus katsoo aluehallintoviraston tapaan, että toiminta on suunniteltava siten, että parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) on sovellettava päästöjen vähentämiseksi myös pienialaisen lohkon 5 osalta. Ympärivuotista pintavalutusta tai muuta puhdistusteholtaan vastaavaa vesienkäsittelyä pidetään uusilla tuotantoalueilla yleisesti parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena vesienkäsittelymenetelmänä. Koska luvanhakija on katsonut, että lohko voidaan jättää pois tuotantosuunnitelmasta, jos vesienkäsittelyn on oltava laskeutusallaskäsittelyä tehokkaampaa, aluehallintoviraston päätöstä ei ole syytä muuttaa lohkon 5 osalta.

Peltojen suojavyöhyke

Ympäristöministeriön vuonna 2013 julkaiseman Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukaan etäisyyden pellosta, jolla viljellään esimerkiksi nurmirehua, tulee olla vähintään 50 m. Kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen suhteellisen pieni ala ja muut paikalliset olosuhteet, hallinto-oikeus katsoo, että turvetuotantotoiminnan ja pellon välillä oleva vähintään 50 metrin etäisyys on tässä tapauksessa riittävä estämään pellon käytölle aiheutuvat haitat.

Hallinto-oikeus pysyttää aluehallintoviraston ratkaisun hylätä hakemuksen niiden alueiden osalta lohkoilla 3 ja 4, jotka ovat lohkon 4 länsilounaispuolella sijaitsevasta pellosta alle 50 metrin etäisyydellä. Kun turvetuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta hallinto-oikeus katsoo, että lupapäätöksessä turvetuotantotoiminnalle annettu tuulirajoitus ja määräys turveauman sijoittamisesta eivät ole tarpeen toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hyväksyy valituksen tältä osin.

Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvesien johtamista koskeva vaatimus

Kun aluehallintoviraston päätöstä ei ole lohkojen 1 ja 2 osalta muutettu, käyttöoikeus- ja korvauskysymystä vesien johtamiseksi tilan Kontiopuro 305-415-107-5 ojien kautta ei ole syytä arvioida toisin kuin aluehallintovirasto.

Johtopäätös

Kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätös ja sen perustelut sekä hallinto-oikeuden muuttamat lupamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, ettei päätöstä ole valituksen vuoksi syytä kumota tai enemmälti muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Sinikka Kangasmaa ja Curt Nyman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja yhtiölle myönnetään ympäristölupa koko hakemuksen mukaiselle 66,5 hehtaarin suuruiselle alueelle. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että käyttöoikeus- ja korvauskysymykset vesien johtamiseksi tilan Kontinpuro 305-415-107-5 ojien kautta arvioidaan sen hakemuksessa esittämin tavoin.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Vaasan hallinto-oikeus on ilmeisesti katsonut, että turvetuotanto lohkoilla 1 ja 2 hävittäisi viitasammakon lisääntymis- ja levähtämispaikat. Alueella havaittu erityisesti suojeltu viitasammakon esiintymä kuitenkin on otettu huomioon suunnitelmassa sijoittamalla tuotantoalue riittävän etäälle Kontiolammesta. Tällä 15.1.2013 päivätyllä muutoksella on varmistettu viitasammakon esiintymisalueen säilyminen ja myös Kontiolammen vesitalouden säilyminen nykyisellään. Muutoksen jälkeen ei ole ollut tarvetta hakea poikkeamislupaa luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajin lisääntymis- tai levähtämispaikkojen heikentämiseen, vaan kyseessä olevat paikat on turvattu suunnitelmamuutoksella.

Aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksistä ei ilmene, miten yhtiön esittämä hakemussuunnitelman muutos on otettu päätöksessä huomioon. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että viitasammakko on varsin yleinen myös muilla suoalueilla Suomessa.

Luonnontilaisen suoalueen tilan muuttumisella tuotantoalueella tai päästöjen vaikutusalueella, jos alueella ei ole suojeltuja soita tai erityisenä luonnonolosuhteena pidettäviä suoalueita, ei ole oikeudellista merkitystä arvioitaessa asiaa ympäristönsuojelulain (86/2000) säännösten nojalla.

Kontiosuo ei ole luonnonsuojelulailla rauhoitettu alue eikä suo kuulu luonnonsuojeluohjelmien alueisiin. Kontiosuon suotyypeistä rimpilettoa ja lettonevaa ei ole luokiteltu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokittelussa Pohjois-Suomessa uhanalaisten luontotyyppien luokkiin, vaan silmälläpidettävien luokkaan. Lupapäätöksessä mainittu, Pohjois-Suomessa vaarantunut, pienialainen lettoräme ei sijaitse hankealueella eikä hankkeella ole vaikutusta kyseessä olevaan lettorämealueeseen. Lettoräme saa vetensä sen eteläpuoliselta mineraalimaa-alueelta. Rimpialueiden luonteeseen kuuluu vetinen rimpipinta. Rimpipinta esiintyy aina rimpisillä suotyypeillä, jotka eivät ole Pohjois-Suomessa harvinaisia tai vaarantuneita suotyyppejä. Kontiosuo ei siis ole Kuusamon alueella suoalue eikä Kontiosuolla ole Pohjois-Suomen alueella vaarantuneiksi luokiteltuja suotyyppejä.

Kontiosuo ei muodosta poikkeuksellista luontoarvojen kokonaisuutta Kuusamon ja Pohjois-Suomen alueella. Hakemuksessa esitetty tuotantoalue ei sijaitse alueella, jolla olisi luontotyyppien uhanalaisuusselvityksissä uhanalaisiksi arvioitujen luontotyyppien tai luontotyyppiyhdistelmien esiintymiä.

Kontiosuo ei ole mukana soidensuojelukohteena Natura-ohjelmassa eikä suunnitellulle Kontiosuon turvetuotantoalueelle ole perustettu luonnon- tai soidensuojelun kohdetta. Kontiosuota ei myöskään ole suojattu oikeusvaikutteisin kaavamääräyksin.

Kontiosuo sijaitsee yhtiön nykyisen turvetuotantoalueen (Hulikkasuo) välittömässä läheisyydessä. Kontiosuon ja Hulikkasuon välinen etäisyys on vain 400 metriä. Hulikkasuon alue on poistunut lähes kokonaan tuotannosta. Kontiosuon hanke liittyy entiseen Hulikkasuon turvetuotantoalueeseen ja kyse on suoalueesta, jonka luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole alueellisesti merkittäviä. Kontiosuon alueelta tavatut luontotyypit ja lajit ovat Kuusamon olosuhteissa tavallisia.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös alueen käyttötarkoitus. Tulevien käyttömuotojen ennakointi perustuu lähinnä kaavoitukseen. Oikeusvaikutteisilla kaavoilla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia asema- tai yleiskaavoja. Myös kaavamääräykset vaikuttavat sijoittumisen sopivuuden arviointiin.

Kontiosuon turvetuotantoalueelle on vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaava ei ole ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu oikeusvaikutteinen kaava, joten se ei vaikuta ympäristönsuojelulaissa säädettyyn oikeusharkintaiseen lupaharkintaan oikeudellisesti sitovalla tavalla. Maakuntakaavalla on pelkkä ohjausvaikutus. Valtakunnalliset maankäyttötavoitteet voidaan ottaa ainoastaan selvityksenä huomioon lupaa ja lupamääräyksiä koskevassa harkinnassa.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, että se ei anna lausuntoa valituksen johdosta.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa:

Hakija on muuttanut tuotantosuunnitelmaa alkuperäisestä siten, että lohkon 1 pinta-alaa on pienennetty 5,2 hehtaaria. Hakijan mukaan näin on varmistettu viitasammakon esiintymisalueen säilyminen ja myös Kontiolammen vesitalouden säilyminen nykyisellään. Hakija ei ole tarkemmin perustellut väitteitään. Muutetun suunnitelman myötä etäisyys Kontiolampeen on kasvanut, mutta osa viitasammakoiden esiintymispaikoista jää silti lohkolle 2 ja suo on muutoinkin keskeinen osa viitasammakon levähdysaluetta. Poikkeamislupa on siltä osin edelleen tarpeen.

Pohjoisboreaalisellakin kasvillisuusvyöhykkeellä, johon Kontiosuo kuuluu, lettojen tila on heikentynyt. Kontiosuo sijaitsee Etelä-Kuusamossa varsinaisen Kuusamon lettokeskuksen ulkopuolella. Valituksessa mainitulla rimpisyyden yleisyydellä ei ole merkitystä sinällään, vaan lettojen, tässä tapauksessa rimpi-lettonevojen, lettorämeiden ja rimpilettojen kyseessä ollen harvinaisuus ja uhanalaisuus perustuu suon ravinteisuuteen ja sen mahdollistamaan kasvilajistoon ja edelleen sen mahdollistamaan eläinlajistoon. Kuten hakemusasiakirjoista käy ilmi, Kontiosuota voidaan pitää osittaisesta muuttumisesta huolimatta hydrologisesti toimivana, merkittävänä aapasuokokonaisuutena.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus yhtyy Pohjois-Suomen aluehallintoviraston sekä Vaasan hallinto-oikeuden perusteluihin hankkeen osittain hylkäämiseen ja uudistaa myös aikaisemmin lausumansa, joiden johtopäätösten mukaan Kontiosuo ei ole turvetuotantoon soveltuva alue. Hankealueen pienentämisellä ei ole merkitystä hankkeen lupaedellyksiin ja maakuntakaava on tässä hankkeessa sovellettavan ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan oikeusvaikutteinen kaava, kun sovelletaan sen 42 §:ä.

Kuusamon ympäristönsuojeluviranomainen on ilmoittanut, että se ei anna vastinetta valituksen johdosta.

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se katsonut, että valitus tulee hylätä. Hakija ei esitä valituksessaan mitään uutta, jonka perusteella hallinto-oikeuden päätös pitäisi kumota. Hakijan valitus perustuu myös pitkälti puutteellisiin ja virheellisiin tietoihin. Kontiosuo ei ainakaan lohkojen 1 ja 2 osalta sovellu turpeenottoalueeksi.

A Oy on antanut lausunnon ja vastineen johdosta vastaselityksen, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa:

Lohkon 1 pinta-alaa on pienennetty 5,2 hehtaaria. Muutoksella on varmistettu hankkeen riittävä etäisyys Kontiolampeen. Lohkolla 1 suon pinta laskee lännestä itään. Veden virtaussuunta näkyy myös rimpialueen jänteiden suuntautumisesta, sillä rimpialueella jänteet ovat kohtisuoraan veden virtaussuuntaa vasten. Hankealueella veden virtaussuunta on lännestä itään eikä kohti Kontiolampea. Kyseisten seikkojen perusteella Kontiolammen vesitalous ja samalla myös viitasammakon elinolosuhteet säilyvät nykyisellään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Jukka Horppila. Asian esittelijä Tuire Taina.