Muu päätös 1029/2016

Tavaramerkin rekisteröintiä koskeva valitus

Antopäivä: 22.3.2016
Taltionumero: 1029
Diaarinumero: 2591/2/14

Asia Tavaramerkin rekisteröintiä koskeva valitus

Valittaja Orkla Foods Sverige AB (aiemmin Procordia Food AB)

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 27.6.2014 nro 481/14

Asian aikaisempi käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.2.2011 Ravintoraisio Oy:n 5.10.2010 tekemästä hakemuksesta rekisteröinyt tavaramerkin OHRAFRUTTI seuraaville tavaroille:

Luokka 29 Liha, kala, siipikarja ja riista; lihauutteet; säilötyt, pakastetut, kuivatut ja kuumentamalla valmistetut hedelmät ja vihannekset; hyytelöt, hillot, hedelmähillokkeet; munat, maito ja maitotuotteet; ravintoöljyt ja -rasvat.

Luokka 30 Kahvi, tee, kaakao, sokeri, riisi, tapioka, saago, kahvinkorvike; jauhot ja viljavalmisteet, leipä, leivonnaiset ja makeiset, jäätelöt; hunaja, siirappi; hiiva, leivinjauhe; suola, sinappi; etikka, kastikkeet (mauste-); mausteet; jää.

Luokka 32 Oluet; kivennäis- ja hiilihappovedet ja muut alkoholittomat juomat; hedelmäjuomat ja hedelmätuoremehut; mehutiivisteet ja muut juomien valmistusaineet.

Patentti- ja rekisterihallitus on 18.4.2012 tekemällään päätöksellä hylännyt Procordia Food AB:n edellä mainittua rekisteröintiä vastaan tekemän väitteen.

Patentti ja rekisterihallitus on päätöksensä perusteluissa viitannut tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 6 kohtaan sekä 6 §:n 1 ja 2 momenttiin ja perustellut päätöstään seuraavasti:

Numerolla 251175 rekisteröity tavaramerkki on rekisteröity luokkien 29 ja 30 osalta samoille ja samankaltaisille tavaroille ja luokan 32 osalta samankaltaisille tavaroille kuin väitteentekijän vetoama tavaramerkki nro 131581 RISIFRUTTI. Numerolla 251175 rekisteröidyn tavaramerkin ei kuitenkaan kokonaisuutena arvioiden voida katsoa olevan sekoitettavissa väitteentekijän merkkiin. Merkit eroavat toisistaan visuaalisesti, foneettisesti ja merkityssisällöltään. Vaikka merkeissä on yhteinen osa FRUTTI, eroavat merkit kokonaisuutena toisistaan. Merkkien hedelmään viittaavaa osaa frutti ei voida pitää erottamiskyvyltään vahvana, joten merkkien erilaiset alkuosat OHRA ja RISI ovat riittäviä elementtejä poistamaan sekoitettavuuden merkkien välillä.

Väitteentekijä on lisäksi vedonnut merkkinsä RISIFRUTTI olevan tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukaisesti laajalti tunnettu merkki Suomessa ja toimittanut näyttöä merkkinsä laajalti tunnettuudesta. Toimitettu näyttö osoittaa väitteentekijän käyttäneen tavaramerkkiä RISIFRUTTI vanukastuotteidensa tunnuksena ja merkin saavuttaneen kohtalaista tunnettuutta. Tunnettuutta koskevan näytön, erityisesti huomioon ottaen spontaanin tunnettuuden varsin alhaisen tason, ei kuitenkaan voida katsoa osoittavan, että merkki olisi merkittävässä osassa kohderyhmää niin tunnettu, että sen voitaisiin katsoa olevan laajalti tunnettu merkki Suomessa.

Procordia Food AB on valittanut päätöksestä Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Asia on patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain 2 §:n nojalla siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa on ensin ratkaistava, onko Ravintoraisio Oy:lle 5.10.2010 tehdyn hakemuksen perusteella rekisteröity tavaramerkki OHRAFRUTTI sekoitettavissa Procordia Food AB:lle 19.4.1993 tehdyn hakemuksen perusteella rekisteröityyn tavaramerkkiin RISIFRUTTI. Jos sekoitettavuutta ei ole, on vielä arvioitava, nauttiiko tavaramerkki RISIFRUTTI laajalti tunnetun merkin suojaa.

Oikeusohjeet

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä muun ohella, jos se on sekoitettavissa toisen tavaramerkkiin, joka on rekisteröity aikaisemman hakemuksen perusteella, tai toisen tunnusmerkkiin, joka on vakiinnutettu silloin, kun rekisteröintiä haetaan.

Tunnusmerkkien katsotaan tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin mukaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja. Pykälän 2 momentin mukaan tunnusmerkkien sekoitettavuuteen voidaan kuitenkin 1 momentin estämättä vedota sellaisen tunnusmerkin hyväksi, joka on laajalti tunnettu tässä maassa, jos toisen samankaltaisen tunnusmerkin käyttäminen ilman hyväksyttävää syytä merkitsisi aikaisemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä taikka olisi haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle tai maineelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksestä KHO 2011:4 ja siinä mainituista Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuista ilmenevän oikeuskäytännön mukaan laajalti tunnetun tavaramerkin suoja ei edellytä, että kysymyksessä olevien merkkien samankaltaisuuden aste olisi sellainen, että kohdeyleisö sekoittaisi ne, vaan riittää, että merkkien samankaltaisuuden aste aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää ne toisiinsa. Mikäli merkkien välillä on tällainen yhteys, tulee vielä arvioitavaksi, merkitsisikö myöhemmän merkin käyttäminen aikaisemman merkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksikäyttöä ilman hyväksyttävää syytä tai olisiko se haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle taikka maineelle.

Merkkien sekoitettavuus

Asiassa on selvää, että tavaramerkin OHRAFRUTTI tavarat luokissa 29 ja 30 ovat samoja ja samankaltaisia ja tavarat luokassa 32 samankaltaisia kuin väitteen perusteella esteeksi esitetyn aikaisemman hakemuksen perusteella rekisteröidyn merkin RISIFRUTTI tavarat luokissa 29 ja 30.

Valituksen kohteena oleva tavaramerkki OHRAFRUTTI muodostuu sanoista ohra ja frutti. Sana ohra ilmaisee tavaroiden valmistuksessa käytettävän raaka-aineen ja sana frutti viittaa hedelmään, jota myös voidaan käyttää tavaroiden valmistuksessa. Kokonaisuutena arvioiden tavaramerkki OHRAFRUTTI muodostaa kuitenkin heikosti erottamiskykyisen tavaramerkin sen tavaraluettelossa mainituille tavaroille.

Procordia Food AB:lle rekisteröity tavaramerkki RISIFRUTTI muodostuu sanoista risi ja frutti. Sanalla risi ei ole varsinaista merkitystä, mutta nyt kyseessä olevien tavaroiden yhteydessä kuluttaja helposti mieltää sen sanaksi riisi, joka ilmaisee tavaroiden valmistuksessa käytettävän raaka-aineen. Tähän sanaan on yhdistetty hedelmään viittaava sana frutti. Kokonaisuutena arvioiden tämäkin merkki on kuvailevien osiensa perusteella suojapiiriltään varsin heikko.

Merkkien yhteinen loppuosa on tavaroiden laatuun viittaava sana frutti, jonka keskivertokuluttaja myös tunnistaa tavaroita kuvailevana osana ja jota myös käytetään nyt kyseessä olevien luokkien tavaroissa rekisteröityjen merkkien kuvailevana osana. Keskivertokuluttaja ei siten merkkien yhteisen, tavaroiden laatuun viittaavan osan perusteella oleta, että merkkien tavarat olisivat peräisin samasta yrityksestä tai taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä.

Merkit eroavat erilaisten alkuosiensa perusteella kokonaisuuksina varsin huomattavasti toisistaan niin ulkoasultaan, lausuntatavaltaan kuin merkityssisällöltäänkin.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tavaramerkki numero 251175 OHRAFRUTTI ole yhteisestä heikosta merkinosasta FRUTTI huolimatta sekoitettavissa eikä synnytä mielleyhtymää aikaisemmin rekisteröityyn tavaramerkkiin numero 131581 RISIFRUTTI tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin ja 14 §:n 1 momentin 6 kohdan perusteella.

Laajalti tunnetun merkin suoja

Procordia Food AB on vedonnut laajalti tunnetun merkin suojaan ja toimittanut aikaisemmin asiassa aineistoa luokkien 29 ja 30 tavaroille rekisteröidyn tavaramerkin RISIFRUTTI tunnettuudesta. Esitetystä näytöstä ei kuitenkaan ilmene, että merkki olisi laajalti tunnettu merkittävässä osassa sitä kuluttajakuntaa, jolle edellä mainittuja elintarvikkeita markkinoidaan. Tehdyt tutkimukset osoittavat lähinnä vertailua eri tavaramerkkien vanukastuotteiden keskinäisestä paremmuudesta tai kuluttajatottumuksista eivätkä merkin RISIFRUTTI tunnettuutta kohdeyleisön keskuudessa. Vanukastuotteidenkaan kohdalla esitetyt tulokset merkin tunnettuudesta kuvalla autettuna eivät tue käsitystä siitä, että edes näiden tuotteiden osalta merkki olisi laajalti tunnettu merkittävässä osassa asianomaista kohderyhmää.

Markkinaoikeus katsoo, ettei tavaramerkin RISIFRUTTI ole esitetty olevan tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu laajalti tunnettu merkki, joten asiassa ei ole tarpeen enemmälti arvioida laajalti tunnetun merkin suojan saamisen edellytysten täyttymistä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Nina Korjus, Sirkku Seppälä ja Christer Brännkärr.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Procordia Food AB on valituksessaan vaatinut, että Patentti- ja rekisterihallituksen ja markkinaoikeuden päätökset kumotaan ja asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteenalaisen tavaramerkin rekisteröinnin poistamiseksi tavaramerkkirekisteristä.

Yhtiö on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Vertailtavien merkkien käsittämät tavarat ovat identtisiä ja samankaltaisia, kuten valituksenalaisessa päätöksessä on todettu.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kuluttajat eivät tyypillisesti pidä merkkien kuvailevia osia niiden hallitsevina osina. Markkinaoikeuden arvio merkkien samankaltaisuudesta perustuu virheellisesti siihen, että merkkien RISIFRUTTI ja OHRAFRUTTI kuvailevat ja erottamiskyvyttömät osat (RISI/OHRA) tekevät niistä riittävän erilaiset. Erottamiskyvyttömillä osilla ei voi olla tällaista vaikutusta. Merkit ovat raaka-ainetta ilmaisevaa sanaa lukuun ottamatta identtiset. Vaikka raaka-ainetta kuvaavat sanat ovat erilaiset, nekin ovat erottamiskyvyttömät, eikä siten niiden keskinäisellä samankaltaisuuden asteella voi olla vaikutusta sekoitettavuusarvioinnissa.

Koska vertailtavien merkkien alkuosat ovat erottamiskyvyttömiä, sana "frutti" on sekaannusvaara-arvioinnissa ratkaiseva merkin osa. Kyseessä on myös erottamiskykyinen merkin osa. Vaikka se ei olekaan lähtökohtaisesti erottamiskyvyltään vahva, se on kuitenkin merkkien erottamiskykyisin ja ainut erottamiskykyinen osa. Merkkien ainoan erottamiskykyisen osan ollessa identtinen, sekaannusvaara on ilmeinen.

Sekaannusvaaraa lisää vielä se, että merkit ovat rakenteeltaan identtiset. Vastaavissa tapauksissa sekaannusvaaran on katsottu olevan jopa silloin, kun yhteinen elementti on itsessään erottamiskyvytön (ks. mm. OHIM:n väiteosaston ratkaisu asiassa B 1 347 626 koskien merkkien FREETOBUILD ja CLICK2BUILD sekoitettavuutta). Keskivertokuluttaja olettaa, että OHRAFRUTTI tuote on markkinoilla jo kauan olleen ja tunnetun RISIFRUTTI tuotteen uusi makuvariantti, jossa riisi on korvattu ohralla.

Markkinaoikeuden päätöksessä ei ole otettu huomioon asiassa toimitettua valtaisaa näyttöä merkin RISIFRUTTI käytöstä. Markkinaoikeus on katsonut merkin olevan erottamiskyvyltään heikko, ja sen suojapiirin olevan vastaavasti myös heikko. Markkinaoikeus ei ole ottanut huomioon sitä, että pitkäaikaisella käytöllä merkistä tulee erottamiskykyisempi ja sen suoja-alasta laajempi (mm. C-251/95, Sabel v. Puma).

Patentti- ja rekisterihallitus katsoi päätöksessään, että asiassa toimitettu näyttö on osoittanut merkin RISIFRUTTI kohtalaista tunnettuutta. Etenkin markkinaoikeus on arvioinut väitteen perustana olevan merkin suoja-alaa ilman, että se on huomioinut käytön kautta saatua vahvistunutta erottamiskykyä. Asiassa esitetty näyttö on osoittanut, että merkittävä osa kuluttajista tuntee tavaramerkin RISIFRUTTI, ja että se on omassa tuotekategoriassaan eräs Suomen johtavia tuotteita.

Merkki RISIFRUTTI on myös laajalti tunnettu. Asiassa on osoitettu markkinatutkimuksilla, että sen on jo hyvin pitkän aikaa tuntenut hyvin merkittävä osa kohdeyleisöstä. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana merkin tunnettuus on vaihdellut 66‒79 prosentin välillä. Euroopan unionin tuomioistuinten ratkaisukäytännön mukaan laajaan tunnettuuteen vaaditaan, että "merkittävä osa" relevantista kohdeyleisöstä tuntee merkin.

Asiassa esitetty tunnettuus on selvästi niin korkea, että sen perusteella tavaramerkin tuntee "merkittävä osa" relevantista kohdeyleisöstä. Tämän on todennut myös tutkimusyhtiö Taloustutkimus Oy, joka raportissaan katsoi että "RISIFRUTTI on Suomessa hyvin tunnettu ja vakiintunut tuotemerkki", ja että RISIFRUTTI kuuluu Suomessa omassa kategoriassaan "kärkimerkkeihin".

Väitteen perustana olevan merkin ollessa laajalti tunnettu, sekaannusvaaraan riittää, että jälkimmäinen merkki herättää mielleyhtymän aiempaan merkkiin. Merkki OHRAFRUTTI herättää mielleyhtymän aiempaan laajalti tunnettuun tavaramerkkiin RISIFRUTTI.

Käyttämällä aiempaan laajaan tunnettuuden omaavaan merkkiin sekoitettavissa olevaa nimeä Ravintoraisio Oy saa aiheetonta hyötyä valittajan tekemistä valtaisista markkinointipanostuksista. OHRAFRUTTI merkin käytöstä olisi myös haittaa RISIFRUTTI merkin erottamiskyvylle, koska tällöin kuluttajat saattaisivat tottua siihen, että markkinoilla olevat vastaavanlaisesti koostuvat tavaramerkit eivät tulekaan samasta kaupallisesta alkuperästä, vaan mahdollisesti useasta eri lähteestä.

Ravintoraisio Oy:llä ei ole hyväksyttävää syytä käyttää ja rekisteröidä valittajan tavaramerkkiin sekoitettavissa olevaa merkkiä.

Orkla Foods Sverige AB on täydentänyt valitusta selvityksellä, josta ilmenee,että Procordia Food AB on muuttanut nimensä 2.1.2014 alkaen Orkla Foods AB:ksi.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa viitannut päätökseensä ja markkinaoikeudelle antamaansa lausuntoon sekä katsonut, ettei valituskirjelmässä ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Ravintoraisio Oy on selityksessään aiemmin esittämänsä viitaten katsonut, että valitus on perusteeton. Yhtiö on lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Vertailtavana olevien merkkien osa FRUTTI on yleiskielen sana, joka ilmaisee, että tuote sisältää hedelmää. Tällaiset kuvailevat ilmaisut ovat tavaramerkkilain mukaisesti erottamiskyvyttömiä, eikä niille voida antaa tavaramerkkisuojaa. Väittämä siitä, että FRUTTI olisi merkin erottamiskykyisin ja ainut erottamiskykyinen osa, on virheellinen. Sana frutti sisältyy useiden eri haltijoiden tavaramerkkeihin, eivätkä kuluttajat miellä sen osoittavan tuotteen kaupallista alkuperää.

Väitteentekijä on vasta valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle vedonnut siihen, että väitteen perusteena olevan merkin erottamiskyky olisi vahvistunut käytön johdosta. Kun väitteentekijä ei ole ilmoittanut syytä siihen, miksi tähän perusteeseen vedotaan vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on peruste jätettävä huomioon ottamatta. Vaikka peruste tutkittaisiin, ei väitteentekijän esittämä näyttö osoita erottamiskyvyn vahvistumista. Lisäksi mahdollinen vahvistuminen ei kohdistu kuvailevaan ja erottamiskyvyttömään loppuosaan frutti sinänsä, vaan ainoastaan merkkiin kokonaisuudessaan, eikä vaikuta loppuosan erottamiskyvyttömyyden arviointiin.

Oikeuskäytännössä on vahvistettu, että merkkejä on arvioitava kokonaisuuksina. Tältä osin on viitattu unionin tuomioistuimen päätökseen asiassa C-251/95, Sabel v. Puma. Samankaltaisuutta arvioitaessa on siten kiinnitettävä huomiota merkkien ulkoasuihin, lausuntatapaan sekä merkityssisältöön, missä suhteessa nyt käsiteltävänä olevat merkit eroavat toisistaan selkeästi. Merkkien kokonaisvaikutelmat ovat siten selvästi erilaiset.

Väitteentekijän merkin alkuosalla RISI ei ole Suomessa merkityssisältöä. Haetussa merkissä ei ole osaa RISI tai mitään sitä edes muistuttavaa osaa. Sen alkuosassa on sana ohra, joka ilmaisee tuotteen olevan valmistettu muun ohella ohrasta. Haettu merkki on siten kahdesta kuvailevasta sanasta muodostettu merkki ja kohderyhmän jäsenet tunnistavat molempien osien merkityssisällöt ja mieltävät ne kuvaileviksi osiksi.

Oikeuskäytännössä on vahvistettu se notorinen tosiseikka, että kohderyhmän huomio kiinnittyy erityisesti merkkien alkuosiin. Merkkien toisistaan poikkeavien alkuosien RISI- ja ORHA, oikeastaan OHRA, johdosta kohderyhmä ei miellä tavaramerkkejä samanlaisiksi. Väitteentekijä on virheellisesti esittänyt, että kuluttajat antaisivat painoa merkkien loppuosalle FRUTTI.

Kun merkeissä on olennaisia eroja ja samankaltaisuus rajoittuu kuvailevaan ja itsessään erottamiskyvyttömään sanaan frutti, ei oikeuskäytännössä vahvistettujen periaatteiden ja tulkintaohjeiden perusteella sekaantumisvaaraa ole.

Tavaramerkkilain 15 §:n mukaan rekisteröinnillä saatu yksinoikeus tavaramerkkiin ei käsitä sellaista merkin osaa, jota ei sinänsä voida rekisteröidä. On selvää, ettei osaa FRUTTI voitaisi rekisteröidä yksinään millekään hedelmiä sisältäville tuotteille. Siten tavaramerkkilain 15 §:n nojalla väitteentekijän merkki RISIFRUTTI ei tuota yksinoikeutta osaan FRUTTI.

Väitteentekijän toimittama merkkinsä laajaa tunnettuutta koskeva aineisto käsittelee lähinnä eri vanukastuotteiden vertailua ja kulutustottumuksia, mutta ei osoita tunnettuutta suomalaisten kuluttajien keskuudessa ratkaisukäytännössä johdonmukaisesti edellytetyllä tavalla. Joka tapauksessa on selvää, ettei aineisto osoita, että merkin kuvaileva loppuosa frutti olisi laajalti tunnettu, vaan mahdollinen tunnettuus kohdistuu ainoastaan merkkiin kokonaisuudessaan.

Vaikka väitteentekijän tavaramerkin katsottaisiin olevan laajalti tunnettu, kuluttajat eivät silti yhdistä haettua merkkiä väitteentekijän merkkiin oikeuskäytännössä vahvistetulla tavalla. Päätöksessä KKO 2010:12 on vahvistettu, että kun merkkien yhteinen osa on kuvaileva ja siten erottamiskyvytön tai heikosti erottamiskykyinen, kuluttajat eivät sen johdosta yhdistä merkkejä toisiinsa, vaan kuluttajat ymmärtävät yhteisen osan kuvaavan tuotteen laatua. Vaikka aikaisempi merkki olisi kokonaisuutena laajalti tunnettu, se ei siis estä kilpailijoita ottamasta kuvailevaa tai heikosti erottamiskykyistä päätettä omaan merkkiinsä.

Myös tässä tapauksessa on selvää, että vaikka tavaramerkin RISIFRUTTI katsottaisiin olevan laajalti tunnettu, kuluttajat eivät yhdistä haettua merkkiä siihen, vaan mieltävät kummassakin merkissä loppuosan frutti ainoastaan ilmaisevan tuotteen laatua eli tuotteen sisältävän hedelmää.

Orkla Foods Sverige AB on vastaselityksessään toistanut aiemmin esittämänsä vaatimukset ja perustelut sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Toisin kuin Ravintoraisio Oy on perusteettomasti esittänyt, on Orkla Foods Sverige AB tämän asian käsittelyn aikana väitettä tehdessään sekä valituksessaan Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnalle vedonnut siihen, että merkki RISIFRUTTI on pitkään jatkuneen käytön seurauksena tullut erittäin erottamiskykyiseksi ja laajalti tunnetuksi. Lisäksi hallintolainkäytön alalla on mahdollista hallintolainkäyttölain 27 §:n 2 momentin mukaisesti esittää uusia perusteita asian käsittelyn aikana ja hallinnollisessa menettelyssä viranomaistaholla on velvollisuus huolehtia siitä, että asia tulee riittävällä tavalla selvitetyksi. Ravintoraisio Oy:llä on ollut mahdollisuus ottaa kantaa väitteeseen jo vuodesta 2011 lähtien.

Frutti ei ole Suomessa yleiskieltä, vaan italiankielinen sana, joka on suomalaisen keskivertokuluttajan näkökulmasta erottamiskykyinen osa vertailtavina olevista tavaramerkeistä. Jos frutti olisi täysin kuvaileva, Patentti- ja rekisterihallitus ei olisi hyväksynyt tavaramerkkiä OHRA-FRUTTI rekisteröitäväksi, kuten se ei ole hyväksynyt tavaramerkkejä Rye Power (T200403297), Nordic Rye (T201300345) ja Ruis Mainiot (T200500348), kaikki luokassa 30.

Vaikka merkkejä on arvioitava kokonaisuutena, useasta sanasta koostuvan merkin eri osatekijöillä voi olla erilainen asema merkissä. Yleisvaikutelmaa hallitseville osille tulee antaa enemmän huomiota (T-6/01, Matrazen). Ei pidä paikkaansa, että kuluttajat aina antaisivat painoarvoa merkin alkuosalle. Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään toistuvasti vahvistanut, että merkin kuvailevaa tai erottamiskyvyltään heikkoa osaa (tässä tapauksessa risi, ohra) ei mielletä merkin hallitsevaksi osaksi (T-129/01, BUDMEN). Myös Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (OHIM) vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan merkkien alkuosaa ei katsota hallitsevaksi silloin kun se kuvailee tuotteita tai on erottamiskyvyltään heikko (mm. R 484/2010-2).

RISIFRUTTI on ollut vakiintunut tavaramerkki jo OHRAFRUTTI merkin hakemispäivänä, ja sanan FRUTTI erottamiskyky on jo tuolloin vuosikymmenten ajan jatkuneen käytön seurauksena vahvistunut huomattavasti. Tiettävästi muut tahot eivät ole käyttäneet ilmausta "frutti" osana samojen tai samankaltaisten tuotteiden merkkejä. Lisäksi oikeuskäytännön mukaan jopa erottamiskyvyltään heikko osa voi tietyissä tilanteissa olla merkin hallitseva osa (T-153/03).

Sekaannusvaaraa arvioitaessa on huomioitava, että merkkien välinen käsitteellinen samankaltaisuus on erittäin vahva, sillä molemmat muodostuvat viljalajin nimestä ja erottamiskykyisestä sanasta FRUTTI. Lisäksi molemmissa merkeissä on täysin sama määrä eli kymmenen kirjainta, joista kuusi viimeistä ovat identtisiä, eli myös visuaalisesti merkit ovat hyvin samankaltaisia.

Väitteentekijä ei ole esittänytkään, että merkin osa FRUTTI yksinään on laajalti tunnettu. Asiassa esitetty aineisto koskien RISIFRUTTI merkin käyttöä ja tunnettuutta osoittaa, että se on sekä vakiintunut että laajalti tunnettu tavaramerkki Suomessa, ja että näin on ollut jo OHRAFRUTTI merkin hakemispäivään mennessä.

Selityksessä viitattu korkeimman oikeuden ratkaisu koskien merkkejä VOIMARIINI ja INGMARIINI ei ole verrattavissa nyt kyseessä olevaan tapaukseen. Vaikka siinäkin tapauksessa merkkien loppuosat olivat identtiset, vaikutti sekaannusvaara-arvioon muun muassa se, että merkkien alkuosat olivat erottamiskykyiset eivätkä olleet tuotteita kuvailevat. Lisäksi korkein hallinto-oikeus katsoi tavaramerkin INGMARIINI olevan yhdistettävissä tavaramerkkiin VOIMARIINI, ja INGMARIINI ei päätöksen mukaan täyttänyt tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukaisia rekisteröinnin edellytyksiä.

RISIFRUTTI on tullut Suomen markkinoille jo vuonna 1997 ja ollut edelläkävijä omassa tuotekategoriassaan. Erityisenä uutena ja erottuvana innovaationa RISIFRUTTI tuotteessa oli kahdesta osiosta muodostuva tuotepakkaus. Sekä edelläkävijyytensä että markkinointipanostusten ansiosta RISI-FRUTTI -tuotteesta on tullut erittäin suosittu välipalatuote Suomessa.

Lisäksi kuluttajatutkimuksin on osoitettu, että merkittävä osa kuluttajista tuntee RISIFRUTTI tavaramerkin, ja että kyseessä on omassa tuotekategoriassaan selvästi johtava tuote. RISIFRUTTI on näin ollen paitsi vakiintunut tavaramerkki omassa tuotekategoriassaan myös suomalaisten kuluttajien erittäin laajasti tuntema.

Asiassa ei ole osoitettu, että yksikään elinkeinonharjoittaja käyttäisi FRUTTI sanan sisältävää tavaramerkkiä nyt kyseessä oleville tuotteille. Väitteentekijä on yksin käyttänyt RISIFRUTTI merkkiä jo vuosikymmeniä ilman, että merkin suoja-alaa olisi heikentänyt vastapuolen väittämä kuvaileva käyttö. Se, että vastapuoli väittää FRUTTI-sanan menettäneen tällaisen käytön perusteella erottamiskykynsä osoittaa kiistatta, että käyttämällä OHRAFRUTTI tavaramerkkiä yhtiö aiheuttaisi merkittävän vaaran RISIFRUTTI tavaramerkin erottamiskyvylle. Lisäksi vastapuoli hyötyisi valtavasti RISIFRUTTI merkin vetovoimasta, maineesta ja tunnettuudesta, koska OHRAFRUTTI yhdistettäisiin markkinoilla olevaan johtavaan tuotteeseen.

Orkla Foods Sverige AB on täydentänyt vastaselitystään ilmoittamalla, että väitteen perusteena oleva suomalainen tavaramerkkirekisteröinti nro 131581 RISIFRUTTI on jätetty uudistamatta 5.4.2014. Tämä on johtunut siitä, että tavaramerkki on rekisteröity kansainväliseksi tavaramerkiksi nro 728887, joka on nimetty koskemaan Suomea 9.10.2013. Yhtiöllä ei siis ole ollut aikomusta luopua yksinoikeudestaan tavaramerkkiin Suomessa ja sillä on siihen rekisteröity oikeus.

Jo väitekirjelmässä on vedottu RISIFRUTTI-merkin vakiintumiseen ja laajaan tunnettuuteen. Vaikka sen suomalainen rekisteröinti ei ole enää voimassa, väitteen ja valituksen perusteena on edelleen vanukastuotteille vakiintunut ja laajalti tunnettu tavaramerkki RISIFRUTTI.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on Orkla Foods Sverige AB:n valituksen sekä sen perusteena olevan RISIFRUTTI-tavaramerkin rekisteröintitilanteen muuttumisen vuoksi kysymys mainitun tavaramerkin mahdolliseen vakiintumiseen perustuvasta suojasta sekä sen ja valituksen kohteena olevan tavaramerkin OHRAFRUTTI välisestä sekoitettavuudesta ja lisäksi mahdollisesta laajalti tunnetun tavaramerkin suojasta.

RISIFRUTTI-tavaramerkin asema rekisteröintiesteenä

Tavaramerkki RISIFRUTTI on silloin, kun Procordia Food AB, sittemmin Orkla Foods Sweden AB, on tehnyt siihen perustuvan väitteensä OHRAFRUTTI-tavaramerkin rekisteröintiä vastaan, ollut rekisteröitynä Suomen kansalliseen tavaramerkkirekisteriin numerolla 131581. Tavaramerkki on asian ollessa markkinaoikeuden käsiteltävänä kuitenkin poistunut rekisteristä jäätyään uudistamatta 5.4.2014.

Tämän jälkeen tavaramerkillä RISIFRUTTI ei ole Suomessa voimassa olevaa nyt kysymyksessä olevaa OHRAFRUTTI-tavaramerkkiä aikaisempaan rekisteröintiin perustuvaa suojaa. Orkla Foods Sweden AB on tässä tilanteessa perusteena väitteelleen vedonnut vakiintumiseen perustuvaan tavaramerkkisuojaan.

Tavaramerkkilain 2 §:n 1 momentin mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada ilman rekisteröintiäkin, kun merkki on tullut vakiintuneeksi. Tunnusmerkki katsotaan pykälän 3 momentin mukaan vakiintuneeksi, jos se tässä maassa on asianomaisissa elinkeino- tai kuluttajapiireissä yleisesti tunnettu haltijan tavaroiden erityisenä merkkinä.

Asiassa on käyttönäyttönä esitetty muun ohella Taloustutkimus Oy:n tutkimus "Risifrutti tuotemerkki Suomessa", jonka mukaan Risifrutti on ollut vuonna 2010 hyvin tunnettu ja vakiintunut tuotemerkki. Selvityksen merkitystä osoituksena tuotemerkin vakiintumisesta sanatavaramerkkinä heikentää se, että tuotemerkin tunnistaminen on tapahtunut avustettuna kuvan perusteella. Kun kuitenkin otetaan huomattavan tunnistamisprosentin (66 %) lisäksi huomioon se, että tuotemerkki on mainitun ja muun asiassa esitetyn selvityksen mukaan ollut käytössä ainakin vuodesta 2002 ja lisäksi Suomessa rekisteröity tavaramerkki jo 1990-luvulta aina 5.4.2014 asti, selvityksen on katsottava osoittavan, että RISIFRUTTI on vakiintunut maitopohjaisten välipalatuotteiden tavaramerkiksi siten, että Orkla Foods Sweden AB on täällä voinut vedota siihen rekisteröintiesteenä nyt puheena olevaa OHRAFRUTTI-tavaramerkkiä koskevassa asiassa.

Sekoitettavuus ja laajalti tunnetun tavaramerkin suoja

RISIFRUTTI koskee myös vakiintuneena tavaramerkkinä samoja tai samankaltaisia tavaroita kuin tavaramerkkiä OHRAFRUTTI koskeva rekisteröinti.

Mainittujen tavaramerkkien välisen sekoitettavuuden osalta on markkinaoikeuden päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen lisäksi arvioitava RISIFRUTTI-merkin käytöstä mahdollisesti seurannutta tavaramerkkisuojan vahvenemista sekä otettava huomioon vertailtavien tavaramerkkien rakenteellisen samankaltaisuuden merkitys sekaannusvaaran kannalta.

Korkein hallinto-oikeus katsoo samoin kuin markkinaoikeus, että tavaramerkki RISIFRUTTI on erottamiskyvyltään heikko. Tavaramerkin edellä mainitulla selvityksellä osoitetun pitkäaikaisen käytön on katsottava jonkin verran laajentaneen sen lähtökohtaisesti suppeaa suojapiiriä.

Valituksen kohteena oleva tavaramerkki OHRAFRUTTI on rakenteellisesti muodostettu samalla tavalla kuin RISIFRUTTI, mikä lisää riskiä siitä, että vertailtavilla tavaramerkeillä merkityillä tuotteilla saatetaan olettaa olevan yhteinen kaupallinen alkuperä.

Kun kuitenkin otetaan huomioon, että myös OHRAFRUTTI on kokonaisuutenakin arvioiden hyvin heikosti erottamiskykyinen, korkein hallinto-oikeus katsoo, että sen ei ole katsottava aiheuttavan elintarvikkeiden kuluttajista koostuvassa kohderyhmässä sekaannusvaaraan johtavaa mielleyhtymää RISIFRUTTI-tavaramerkkiin.

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Vapaavuori, Matti Halén, Alice Guimaraes-Purokoski, Leena Äärilä ja Mikko Pikkujämsä. Asian esittelijä Kristina Björkvall.

 
Julkaistu 22.3.2016