Muu päätös 1224/2016

Jätehuoltokeskuksen ympäristölupaa koskeva asia (Ilmajoki)

Antopäivä: 8.4.2016
Taltionumero: 1224
Diaarinumero: 978/1/15 ja 996/1/15

Asia Valitukset ympäristölupa-asiassa

Valittajat 1) Lakeuden Etappi Oy

2) A, B ja C

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 2.3.2015 nro 15/0135/3

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 23.4.2013 nro 50/2013/1 tarkistanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 2.4.2001, 22.3.2004, 10.11.2006 ja 4.12.2007 Lakeuden Etappi Oy:lle myöntämien Ilmajoen jätehuoltokeskuksen toimintaa koskevien ympäristölupapäätösten lupamääräykset myöhempine eri oikeusasteiden tekemine muutoksineen.

Aluehallintovirasto on lisäksi myöntänyt Lakeuden Etappi Oy:lle luvan Ilmajoen jätehuoltokeskuksen toiminnan olennaiselle muuttamiselle ja seuraaville uusille toiminnoille jätehuoltokeskuksen alueella: siirtokuormausasema, jätteiden poltossa tai pyrolyysissä sekä voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvien jätteiden vastaanoton, käsittelyn ja loppusijoituksen laajentaminen ja alle 5 MW:n voimalaitos.

(---)

Edelleen aluehallintovirasto on myöntänyt Lakeuden Etappi Oy:lle luvan seuraaville uusille biokaasulaitoksen varajärjestelmille: biojätteen säkkikompostointi, mädätetyn lietteen aumakompostointi ja mädätetyn lietteen sijoittaminen kaatopaikalle. Biokaasulaitoksen varajärjestelmille on myönnetty lupa vain nykyisen jätetäytön eteläpuolelle olevalle alueelle VE2 liitteenä olevan kartan mukaisesti.

Aluehallintovirasto on hylännyt biokaasulaitoksen varajärjestelmiin kuuluvan puhdistamolietteen aumakompostoinnin.

Lupaan on liitetty päätöksestä tarkemmin ilmenevät lupamääräykset 1–164, joista lupamääräykset 1–50, 70–72, 80–84, 88–90, 100–101, 105, 119–126, 143, 147–154, 157 ja 162–163 kuuluvat seuraavasti:

Yleiset määräykset

1. Laitoksella saa vastaanottaa, varastoida ja käsitellä ainoastaan hakemuksessa esitettyjä aluehallintoviraston päätöksen taulukon 1 (sivuilla 13–15) mukaisia tai niihin rinnastettavia jätteitä yhteensä enintään noin 380 000 t/a.

2. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että laitokselle toimitettavat jätteet ensisijaisesti käytetään uudelleen ja toissijaisesti kierrätetään. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteet on hyödynnettävä muulla tavoin mukaan lukien energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte voidaan loppusijoittaa kaatopaikalle. Toiminnanharjoittajan on kaikessa toiminnassaan muun muassa jäteneuvonnassa huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

3. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotettavan jätteen laadusta. Mikäli jätekeskukseen tuodaan jätettä, joiden vastaanottoon tai käsittelyyn ei ole lupaa, on jäte viipymättä palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava luvan omaavalle vastaanottajalle.

4. Laitokselta edelleen käsiteltäviksi toimitettavia jätejakeita saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- ja jätelain edellyttämällä tavalla. Jätejakeiden koostumus on tunnettava ja jätteiden koostumuksista tulee esittää selvitys jätteen vastaanottajalle ja valvontaviranomaiselle tarvittaessa.

5. Vaarallisten jätteiden, sako- ja umpikaivolietteiden, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteiden sekä rakennus- ja purkujätteen siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:ssä säädetyt tiedot.

6. Ulkona tapahtuvaa, häiritsevää melua aiheuttavaa jätteiden käsittelytoimintaa, kuten haketusta tai murskausta, saa harjoittaa ainoastaan arkisin klo 6–22.

7. Jätehuoltokeskuksen toiminnoista ei saa aiheutua roskaantumishaittaa. Eri jätteenkäsittelytoimintojen aiheuttamaa ympäristön roskaantumista on seurattava säännöllisesti. Roskaantuneet alueet on siivottava välittömästi. Haittaeläinten esiintymistä laitosalueella tulee ehkäistä ennalta tehokkaasti ja niiden ilmetessä ryhtyä välittömästi tarvittaviin torjuntatoimiin.

8. Alueet, joilla käsitellään tai välivarastoidaan jätteitä, on pinnoitettava asfaltilla tai vastaavalla tiiviillä ja kulutusta kestävällä rakenteella.

9. Jätehuoltokeskuksen käsittely-, varasto- ja liikennealueita on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu pölyhaittaa. Pinnoitetut alueet on tarvittaessa pestävä ja pinnoittamattomat alueet kasteltava tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä.

Käsittelylaitteet on olennaisilta osin koteloitava pölyämisen estämiseksi. Pölyn talteenottolaitteistot sekä suodatinlaitteet on pidettävä toimintakuntoisina ja tarkastettava ja huollettava suunnitelmallisesti ja säännöllisesti.

10. Asiaton pääsy ja jätteen sijoittaminen jätehuoltokeskuksen alueelle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin, kuten aluetta ympäröivällä aidalla. Jätehuoltokeskuksen portit on pidettävä lukittuina aukioloaikojen ulkopuolella. Alueella tulee olla vaaka jätteiden punnitsemista varten.

Vastuuhenkilö

11. Jätehuoltokeskuksella tai sen kullakin toiminnolla on oltava nimetty vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Vastuuhenkilön tai yhteystietojen muuttuessa on asiasta välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Lakeuden Etappi Oy:n on huolehdittava henkilökunnan koulutuksen järjestämisestä sekä tiedotettava luvasta jätteentoimittajille, kuljettajille ja muille sidosryhmille.

Jätteiden kuljetus

12. Toiminnanharjoittajan on käytettävä jätteiden kuljettamiseen yrityksiä, jotka on hyväksytty ja merkitty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin jätetiedostoon. Kuljetuksista ei saa päästä jätteitä leviämään ympäristöön, eikä aiheutua haju- tai pölyhaittoja. Tarvittaessa kuljetuksissa on käytettävä tiiviitä ja suljettavia säiliöitä. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava.

Vaarallisten jätteiden pienerien vastaanotto ja käsittely

13. Vaaralliset jätteet on vastaanotettava niille varatulla katetulla alueella ja astiat on merkittävä asianmukaisesti. Vastaanoton on tapahduttava siten, että laadultaan erilaiset jätteet voidaan pitää toisistaan erillään. Kaikkia nestemäisiä vaarallisia jätteitä sisältävät säiliöt tulee varustaa suoja-altailla tai vastaavalla, jolloin mahdollinen vuoto voidaan hallita.

Vaarallisten jätteiden varastoinnissa on lisäksi noudatettava, mitä on määrätty yleisesti vaarallisten jätteiden varastoinnista määräyksissä 100–101.

Sähkö- ja elektroniikkaromu

14. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on varastoitava siten, että uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen soveltuvat kokonaiset laitteet ja osat voidaan ensisijaisesti käyttää uudelleen ja toissijaisesti kierrättää mahdollisimman tarkasti. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanotto-, varastointi- ja esikäsittelypaikkojen on täytettävä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun valtioneuvoston asetuksen (852/2004) liitteen 3 mukaiset vaatimukset.

15. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun esikäsittelyssä on käytettävä parasta saatavilla olevaa esikäsittely-, hyödyntämis- ja kierrätystekniikkaa. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu tulee esikäsitellä valtioneuvoston sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun asetuksen (852/2004) liitteen 2 mukaisesti. Mikäli esikäsittelyä ei suoriteta kokonaisuudessaan edellä mainitun asetuksen mukaisesti, on toiminnanharjoittajan huolehdittava jätteen toimittamisesta laitokselta edelleen asianmukaiseen jatkokäsittelyyn.

Romuajoneuvot

16. Romuajoneuvoa vastaanotettaessa toiminnanharjoittajan on tarkastettava viimeisen haltijan oikeus luovuttaa romuajoneuvo ja annettava tälle vastaanotetusta ajoneuvosta lain mukainen romutustodistus.

17. Vastaanotetut esikäsittelemättömät romuajoneuvot on varastoitava niille varatulla nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, jolla muodostuvat sade- ja sulamisvedet kerätään yhteen ja johdetaan öljyn- ja rasvanerottimen kautta hallitusti jätevesien keräilyjärjestelmään.

Hyötyjätekentän toiminnot

18. Jätehuoltokeskuksella voidaan vastaanottaa, käsitellä ja varastoida hyötyjätteitä taulukon 1 mukaisesti. Hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja käsittely on suoritettava siten, että erikseen kerätyt jätejakeet voidaan pitää toisistaan erillään. Alueen jätevarastot on pidettävä mahdollisimman pieninä ja käsittelyssä syntyneet jätteet tulee toimittaa säännöllisesti edelleen hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi.

Siirtokuormausasema ja mekaaninen käsittelylaitos (kierrätyspolttoaineen valmistuslaitos)

19. Mekaanisella käsittelylaitoksella (kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksella) ja siirtokuormausasemalla saa vastaanottaa ja käsitellä seuraavia jätteitä aluehallintoviraston päätöksen taulukon 1 mukaisesti:

- kauppaliikkeiden ja teollisuuden erilliskerättyä pakkausmateriaalia, joka ei sisällä vaarallisia aineita (jäteluokat 15 01 01, 15 01 02, 15 01 05, 15 01 06, 15 01 09, 15 02 03, 20 03 01)

- syntypaikkalajiteltua kuivaa yhdyskuntajätettä (jäteluokat 20 01 01, 15 01 02, 15 01 03, 15 01 05, 15 01 06, 20 03 01, 20 01 10, 20 01 11, 20 01 38, 20 01 39, 20 03 01, 20 03 02, 20 03 07)

- polttoon soveltuvaa rakennus- ja purkujätettä, lukuun ottamatta kyllästettyä puuta, PVC:tä sekä asbestia sisältävää jätettä (jäteluokat 17 02 01, 17 02 03)

- Jätteiden käsittelyssä syntyvät jätteet (16 01 19, 19 02 03, 19 02 10, 19 05 01, 19 05 02, 19 08 01, 19 09 01, 19 12 01, 19 12 04, 19 12 08, 19 12 10, 19 12 12)

20. Jätteiden vastaanoton, siirtokuormauksen ja kierrätyspolttoaineen valmistuksen on tapahduttava sisätiloissa. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja soveltuvuudesta prosessiin. Vastaanottajan tulee tarkkailla jätteitä kuormaa vastaanotettaessa ja sitä tyhjennettäessä. Kierrätyspolttoaineen sekä polttoon toimitettavan siirtokuormatun jätteen koostumus ja laatu on tunnettava.

21. Mekaaninen käsittelylaitos (kierrätyspolttoaineen valmistuslaitos) tulee varustaa pölynpoistolaitteistolla. Murskaimien ja seulojen pölylähteet on kanavoitava erikseen.

22. Siirtokuormausasemalla muodostuvat vedet on kerättävä ja johdettava hallitusti jätevesien keräilyjärjestelmään.

23. Valmiin kierrätyspolttoaineen varastoalueelle tulee rakentaa pintavesien keräilyjärjestelmä ja vedet on johdettava jätehuoltokeskuksen jätevesien käsittelyyn. Alueella varastoitavien jätteiden määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että välivarastoitava kierrätyspolttoaine sekä jo valmistuslaitokseen toimitettava jäte ovat myös laadultaan sellaista, ettei kierrätyspolttoaineen välivarastointi lisää haittaeläinten esiintymistä.

24. Luvan saajan on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma mekaanisesta käsittelylaitoksesta (kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksesta) viimeistään 6 kuukautta ennen laitoksen rakentamista. Suunnitelmasta tulee ilmetä jätteiden vastaanotto ja kierrätyspolttoaineen varastointi, laitoksen pölynpoisto, laitoksella ja siihen liittyvässä varastoinnissa syntyvien jätevesien johtaminen sekä kierrätyspolttoaineen laadunseuranta.

Biokaasulaitos

Jätteen vastaanotto ja käsittely

25. Biokaasulaitoksella voidaan käsitellä seuraavia jätteitä yhteensä enintään 55 000 t/a:

- erilliskerättyä yhdyskuntien biojätteitä (jäteluokka 20 01 08)

- teollisuuden muita biojätteitä (02 02 02, 02 02 03, 02 03 04, 02 05 01, 02 06 01, 02 07 01, 04 01 01)

- asumisjätevesien ja teollisuuden jätevesien biologisessa käsittelyssä syntyviä lietteitä (jäteluokka 19 08 05, 19 08 09 ja 19 08 12)

- teollisuudessa syntyviä lietteitä (jäteluokat 02 02 01, 02 02 04, 02 03 01, 02 03 05, 02 05 02, 02 06 03, 02 07 03, 02 07 04, 02 07 05, 04 01 07 ja 19 08 12 )

26. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja soveltuvuudesta laitoksen prosessiin. Vastaanottajan tulee tarkkailla vastaanotettavia jätteitä kuormaa vastaanotettaessa ja sitä tyhjennettäessä. Käsiteltävät jätteet eivät saa sisältää metalleja tai muita prosessin kannalta haitallisia aineita sellaisina määrinä, että ne voisivat haitata biokaasutus- tai mädätysprosessia tai vaikeuttaa valmiin tuotteen hyötykäyttöä. Prosessin kannalta haitallinen tai käsittelyyn muutoin soveltumaton jäte on palautettava toimittajalle tai toimitettava muuhun luvan omaavaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan määräyksen 4 mukaisesti.

27. Biokaasulaitoksella käsiteltävien jätteiden vastaanotto ja seosaineiden lisäys tulee suorittaa suljetussa tilassa. Toiminnanharjoittajan tulee haju- ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja lopputuotteen laadun varmistamiseksi huolehtia siitä, että prosessi tapahtuu optimaalisissa olosuhteissa. Biokaasutusprosessi on suoritettava siten, että myös lopputuotteena syntyvä materiaali voidaan hyödyntää.

28. Jäteraaka-aineet on hygienisoitava Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vaatimusten mukaisesti.

29. Biojätteen ja lietteiden vastaanotto- ja käsittelyalueiden suoto- ja valumavedet tulee johtaa biokaasulaitoksella mädätettäväksi tai kunnan viemäriin. Toiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että syntyvien valumavesien määrä on mahdollisimman vähäinen ja laatu mahdollisimman hyvä. Alueelle kertyneet raaka-ainejäämät tulee puhdistaa viipymättä.

30. Biokaasulaitoksen prosessijätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista kunnan viemäriin. Biokaasulaitoksen jätevesien käsittely-yksikköä on käytettävä ja hoidettava niin, että Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan kannalta saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Jätevedet eivät saa aiheuttaa haittaa puhdistamolle tai puhdistamon lietteen käytölle. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei jätevesistä aiheudu terveydellistä haittaa tai vaaraa. Biokaasulaitoksen esikäsiteltyjen viemäriin johdettavien jätevesien tulee täyttää ympäristölupapäätöksessä annetut viemäriin johdettavia jätevesiä koskevat määräykset.

Haju ja pöly

31. Voimakasta hajua sisältävät poistoilmat, kuten biojätteiden ja lietteiden vastaanottotilan, lietesäiliöiden ja kuljettimien sekä termisen kuivauksen hajukaasut tulee käsitellä vesipesurilla ennen biosuodattimelle johtamista. Myös lievemmin hajua sisältävät poistoilmat, kuten biokaasulaitoksen jätevesien katetun esiselkeytysaltaan ja tasausaltaan hajukaasut on johdettava ulos biosuodattimen kautta. Termisen kuivauksen jälkeiseltä rakeistus-, seulonta-, jäähdytys- ja kuljetinlaitteilta pöly tulee johtaa pölynerottimelle ennen poistoilman biosuodattimelle johtamista.

32. Biokaasulaitosta on käytettävä siten, että siitä aiheutuu hajua ympäristöön mahdollisimman vähän. Biosuodattimen suodatinmateriaali tulee vaihtaa riittävän usein. Biokaasulaitoksesta tuleva poistoilma on käsiteltävä niin, että mädätyksessä muodostuvien kaasujen hajunpoistossa saavutetaan vähintään 95 % reduktio tai hajupitoisuus ei ylitä 2 000 hajuyksikköä/m3 poistokohdasta mitattuna (laskettuna keskiarvona vähintään kuuden samalla kertaa biosuotimen eri kohdista otetun osanäytteen mittaustuloksista). Poistokaasujen ammoniakkipitoisuus saa olla korkeintaan 20 ppm. Poistokaasut saavat sisältää rikkivetyä ja metyylimerkaptaania enintään 0,1 ppm/m3, oikeastaan 0,1 ppm.

33. Mikäli asetettuja hajupitoisuuksia poistoilmassa ei saavuteta, luvan saajan on esitettävä hajukaasujen puhdistuksen tehostamista koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle määräyksen 149 mukaisen, koko jätehuoltokeskusta koskevan hajumallinnuksen yhteydessä. Tarvittaessa hajuhaittaa tulee selvittää hajupaneelin tai muun vastaavan menetelmän avulla.

Biokaasu ja lopputuote

34. Muodostunut biokaasu on ensisijaisesti hyödynnettävä. Mikäli biokaasua ei voida hyödyntää, tulee se polttaa soihtupolttimessa.

35. Käytettäessä lopputuotetta lannoitevalmisteena tulee sen täyttää Eviran vaatimukset. Lopputuotteen/lannoitteiden laatua tulee seurata säännöllisesti Eviran määräämällä tavalla. Mikäli lannoitteet eivät täytä lannoitelainsäädännön mukaiselle tuotteelle kyseessä olevassa lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia, tuote on jätettä, joka tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn.

Biokaasulaitoksen varajärjestelmät

36. Biokaasulaitoksen varajärjestelmiä voidaan käyttää seuraavasti:

- Kaikkia varajärjestelmiä (mädätetyn lietteen kompostointi, biojätteen säkkikompostointi ja mädätetyn lietteen sijoittaminen kaatopaikalle) voidaan käyttää

- biokaasulaitoksen ennakoimattoman toimintahäiriön, kuten laiterikon tai tulipalon vuoksi sekä

- biokaasulaitoksen huoltoseisokin vuoksi.

- Mädätettyä lietettä voidaan sijoittaa kaatopaikalle ainoastaan sellaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa mädätetyn lietteen kompostointi ei ole mahdollista.

- Biojätteen säkkikompostointia voidaan käyttää poikkeuksellisten biojäte-erien käsittelyyn, jotka ovat laadultaan tai määrältään sellaisia, etteivät ne sovi biokaasulaitoksella käsiteltäväksi.

Kompostoitava jäte tai käytetyt tukiaineet eivät saa sisältää kompostoitumisen kannalta haitallisia aineita, jotka voisivat haitata kompostointiprosessia tai vaikeuttaa valmiin tuotteen hyötykäyttöä.

37. Varajärjestelmiä voidaan käyttää vuosittain enintään seuraavasti

- Biojätteen säkkikompostointi 2 000 t/a

- Biokaasulaitoksen mädätetyn linkokuivatun lietteen aumakompostointi 6 000 t/a

- Biokaasulaitoksen mädätetyn linkokuivatun lietteen sijoittaminen kaatopaikalle 100 t/a

38. Vuosihuollosta ja sen johdosta tapahtuvasta varajärjestelmien käyttöönotosta on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen varajärjestelmien käyttöönottoa. Muusta syystä johtuneesta, äkillisestä varajärjestelmien käyttöönotosta on ilmoitettava edellä mainituille tahoille viipymättä.

39. Varajärjestelmiin kuuluva kompostointi on tehtävä hakemuksen mukaisesti alueella, joka on kantava ja päällystetty tiivisasfaltilla (tyhjätila alle 3 %) ja jolta sade-, sulamis- ja valumavedet eivät pääse alueen ulkopuolelle. Alueen sade-, sulamis- ja valumavedet tulee kerätä ja johtaa hallitusti jätevesien keräilyjärjestelmään. Luvansaajan on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma kompostointikentän rakentamisesta viimeistään kuusi kuukautta ennen sen rakentamista.

40. Toiminnanharjoittajan tulee hajuhaittojen ehkäisemiseksi huolehtia siitä, että kompostoitumisprosessit tapahtuvat kompostoitumisen onnistumisen kannalta optimaalisissa olosuhteissa. Kompostoinneissa on käytettävä riittävästi tukiainetta. Mädätettyä lietettä kompostoitaessa on tukiainetta käytettävä tilavuudeltaan yhtä paljon kuin lietettä. Aumakompostia on käännettävä tarpeen mukaan tasalaatuisten olosuhteiden ylläpitämiseksi ja hapensaannin turvaamiseksi aumassa. Käännöt on tehtävä sellaisissa sää- ja tuuliolosuhteissa, joissa haju- ja pölyhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Aumakompostoinneissa on minimoitava sateelle altis pinta-ala esimerkiksi muotoilemalla aumat harjaltaan teräviksi ja kyljiltään jyrkkäluiskaisiksi tai peittämällä aumat.

41. Kompostoitaessa mädätettyä lietettä tulee aumassa saavuttaa vähintään 55 asteen lämpötila vähintään kahden viikon ajan, 60 asteen lämpötila 10 vuorokauden ajan tai 65 asteen lämpötila 7 vuorokauden ajan.

42. Biojätteiden säkkikompostointi on toteutettava siten, että haittaeläin- ja hajuhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kompostin saa siirtää jälkikompostointiin aumaan vasta, kun siinä ei enää ole havaittavissa eläinten ruuaksi kelpaavaa jätettä.

43. Sijoitettaessa biokaasulaitoksen linkokuivattua mädätettyä lietettä kaatopaikalle on se peitettävä välittömästi.

44. Kompostoinnin työohje, jossa on huomioitu ympäristöluvan määräykset, on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle vähintään kuukautta ennen kompostointialueen käyttöönottoa. Työohjeesta on käytävä ilmi vähintään tukiaineet ja niiden käyttö, aumojen muotoilu ja mahdollinen peitto, aumojen kypsymisajat ja niiden riippuvuus lämpötilasta, aumojen lämpötilamittausten mittaussyvyys ja mittaustiheys sekä aumojen kääntöjen suorittaminen (kääntöjen tiheys ja olosuhteet).

45. Lannoitevalmisteina tai niiden raaka-aineena käytettävän kompostin käsittelylle on oltava Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laitoshyväksyntä. Luvan saajan on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, kun toiminnalle on saatu edellä mainittu laitoshyväksyntä ja valmis lopputuote voidaan luokitella sen mukaisesti. Mikäli lannoitteet eivät täytä lannoitelainsäädännön mukaiselle tuotteelle kyseessä olevassa lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia, tuote on jätettä, joka tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn.

Nestemäisten jätteiden käsittely

46. Nestemäisten jätteiden käsittelyaltaissa voidaan vesifaasin erottamiseksi käsitellä hiekanerotuskaivojen, rasvanerotuskaivojen ja sadevesikaivojen jätteitä, öljyvesiseoksia, öljynerotinsakkoja sekä teollisuuden näitä vastaavia sakkoja ja muita vastaavia jätteitä yhteensä 6 000 t/a. Lisäksi altaissa voidaan esikäsitellä pilaantuneita maita ja vesiliuotinseoksia. Pilaantuneen maan sekä vaarallisten nestemäisten jätteiden vastaanotto- ja esikäsittelyaltaiden pohjarakenteiden on oltava tiiviitä ja tarkoitukseen soveltuvia.

47. Altaista kerättävät vedet on esikäsiteltävä niiden laadusta riippuen hiekan-, öljyn- ja/tai rasvanerottimissa ennen niiden johtamista hallitusti jätevesien keräilyjärjestelmään. Erotinten jätteet sekä muut toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely

48. Jätehuoltokeskuksen alueella saa ottaa vastaan hakemuksen mukaisia pilaantuneita maa-aineksia yhteensä enintään 100 000 t/a. Jätehuoltokeskuksen alueella saa varastoida pilaantuneita maa-aineksia samanaikaisesti enimmillään 100 000 t. Pilaantuneita maamassoja saa jätehuoltokeskuksen alueella välivarastoida, esikäsitellä (esimerkiksi kuivaseulonnalla tai muulla vastaavalla mekaanisella menetelmällä, jonka tarkoituksena on maamassojen homogenisointi tai muunlainen käsiteltävyyden parantaminen), stabiloida, kiinteyttää, käsitellä termisesti ja pesulaitteistolla. Stabiloitavat, lajittelemattomat pilaantuneet maa-ainekset on esikäsiteltävä stabilointia häiritsevien, läpimitaltaan yli 50 mm kappaleiden poistamiseksi ja massanvalmistukseen menevän maa-aineksen tasalaatuisuuden varmistamiseksi.

49. Pilaantuneiden maamassojen varastointi ja käsittely tulee tehdä alueella, joka on kantava ja päällystetty hakemuksen mukaisesti kaksikerroksisella eristeasfalttirakenteella (60 mm ABT16 + 50 mm ABT11) tai pohjaeristein rakennetuilla kaatopaikoilla. Jos suojarakenteena käytetään maa-aineksia tai muita sitomattomia materiaaleja, joihin pilaantuneiden maamassojen sekoittuminen tai maamassojen sisältämien haitta-aineiden muu kulkeutuminen on mahdollista, tulee suojamateriaalin laatu (haitta-ainepitoisuudet) selvittää käsittelyn tai varastoinnin loputtua paikalla.

50. Haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön tulee estää käsittelyn ja varastoinnin aikana sopivilla työmenetelmillä, kuten maamassojen kastelulla, varastokasojen välittömällä peittämisellä tai muilla tarvittavilla keinoilla.

(---)

Jätteenpolton kuonien ja muiden tuhkien vastaanotto sekä esikäsittely

70. Laitoksella voidaan vastaanottaa jätteenpoltossa muodostuvaa pohjakuonaa (sisältää 1 % kattilatuhkaa) ja muita jätteiden poltossa tai pyrolyysissä syntyviä jätteitä, polttolaitoksissa kivihiilen ja öljyn poltossa muodostuvia tuhkia sekä turpeen, puun ja muiden biopolttoaineiden poltossa muodostuvia tuhkia sekä muita voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyviä jätteitä yhteensä enintään 50 000 t/a. Siltä osin kuin jätteitä ei sijoiteta tai varastoida vastaanotettaessa loppusijoitusalueelle, on ne varastoitava alueella, joka on hakemuksen mukaisesti kantava sekä vesitiivis (60 mm ABT16 + 50 mm ABT11). Alueen suoto- ja valumavedet tulee kerätä ja johtaa hallitusti jätevesien keräilyjärjestelmään.

71. Jätteenpolton pohjakuonaa (19 01 12) voidaan esikäsitellä hakemuksen mukaisesti mekaanisesti (välppäämällä, seulomalla, magneettierotuksella ja pyörövirtaerotuksella) sekä vanhentamalla haitallisten aineiden liukoisuuksien vähentämiseksi. Pohjakuonan käsittelyn ja käsittelyssä syntyvien jätteiden varastoinnin tulee tapahtua alueella, joka on hakemuksen mukaisesti kantava sekä vesitiivis (60 mm ABT16 + 50 mm ABT11). Alueen suoto- ja valumavedet tulee kerätä ja johtaa hallitusti jätevesien keräilyjärjestelmään.

72. Kuonan ja tuhkan käsittelystä ja varastoinnista mahdollisesti aiheutuva pölyhaitta on estettävä määräyksen 9 mukaisesti. Lisäksi pölyämistä ja haitta-aineiden leviämistä on estettävä tarvittaessa jätteestä riippuen peittämällä tai kastelemalla kasoja, koteloimalla pölyisimmät käsittelykohteet tai suorittamalla käsittelyä ja varastointia sisätiloissa, kuten kevytrakenteisessa hallissa.

(---)

Kaatopaikat

80. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue luokitellaan sekalaisen tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi (luokka B3). Vaarallisen jätteen loppusijoitusalue luokitellaan vaarallisen jätteen kaatopaikaksi (luokka C). Tavanomaisen jätteen kaatopaikan korkeus pintarakenteineen saa ulottua enintään suunnitelmassa esitetylle tasolle +100 metriä meren pinnasta ja vaarallisten jätteiden kaatopaikka pintarakenteineen tasolle +100 metriä meren pinnasta. Hakijan on varmistettava suojavyöhykkeillä, jätteiden peitolla ja muilla vastaavilla tavoilla sekä myöhemmin alueen maisemoinnilla, ettei jätetäytöistä aiheudu maiseman rumentumista.

81. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle varastoidun poltettavan jätteen purku ja toimittaminen poltettavaksi on lopetettava 31.12.2015 mennessä. Jätteiden purku on pyrittävä suorittamaan sellaisissa sää- ja tuuliolosuhteissa, joissa häiriintyville kohteille aiheutuva hajuhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Hajuhaittaa on pyrittävä ehkäisemään myös muin keinoin, kuten käyttämällä hajunpoistokemikaalia sekä peittämällä hajua aiheuttavaa välivarastoitavaa jätettä.

82. Maankaatopaikka luokitellaan puhtaan maan- ja kiviaineksen kaatopaikaksi. Maankaatopaikan korkeus pintarakenteineen saa ulottua tasolle +84 metriä meren pinnasta.

Jätteiden vastaanotto ja sijoittaminen kaatopaikalle

83. Jätteiden vastaanotto tulee järjestää ja hoitaa siten, että tuotavan jätteen alkuperää, laatua, määrää ja sijoittamista voidaan valvoa. Kaatopaikalle sijoitettava jäte on punnittava. Jätettä kaatopaikalle vastaanotettaessa on huolehdittava seuraavista asioista:

- Tarkastetaan tiedot jätteen alkuperästä ja tiedot jätteen luokittelusta jäteluettelon (VNA jätteistä (179/2012) liite 4) mukaisesti ja jätettä koskevat muut asiakirjat

- Tarkastetaan jäte jätekuormaa vastaanotettaessa ja tarvittaessa sitä tyhjennettäessä sekä otetaan jätteestä tarvittaessa tarpeelliset näytteet mahdollisia tarkastustestejä varten

- Annetaan jätteen tuojalle kirjallinen todistus kaatopaikalle vastaanotetusta jätteestä

84. Kaatopaikalle saa sijoittaa vain kaatopaikan luokituksen ja aluehallintoviraston päätöksen taulukon 1 mukaisia, kaatopaikkakelpoisia jätteitä, joiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitetty valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) liitteen 2 mukaisesti ennen niiden sijoittamista alueelle.

Tavanomaisen sekajätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa jätettä, joka täyttää tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kelpoisuuskriteerit kaatopaikalla, jonne voidaan sijoittaa käsiteltyä vaarallista jätettä (luokka B1b) lukuun ottamatta orgaanisen hiilen (TOC) kokonaispitoisuusraja-arvoa ja liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuusraja-arvoa.

Vastaanotettaessa on huolehdittava, että perusmäärittely on tehty jäte-erittäin, jollei ole kysymys samassa prosessissa syntyvästä jätteestä. Vastaavuustestaus jätteille on tehtävä vähintään kerran vuodessa perusmäärittelyssä määritettyjen parametrien osalta. Jos jätteen laatu esimerkiksi prosessi- tai raaka-ainemuutosten vuoksi muuttuu, on jätteelle tehtävä perusmäärittely uudestaan. Kaatopaikalle ei saa sijoittaa nestemäistä jätettä tai jätettä, joka on kaatopaikkaolosuhteissa räjähtävää, syövyttävää, hapettavaa taikka helposti syttyvää tai muutakaan jätettä, jonka sijoittaminen kaatopaikalle on kielletty valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997).

(---)

88. Tavanomaisen ja vaarallisen jätteen kaatopaikalle toimitetut jätteet tulee sijoittaa tiivistettyinä kerroksina siten, että avoimena oleva jätetäyttö pysyy mahdollisimman pienenä. Jätetäyttö tulee tiivistää ja tarvittaessa peittää säännöllisesti. Tarvittaessa täyttöalueella on käytettävä lisäksi muuta tekniikkaa sen varmistamiseksi, että lentoliikennettä vaarantava lintuhaitta voidaan torjua. Ei-tartuntavaaralliset sairaalajätteet tulee tavanomaisen jätteen kaatopaikalla sijoittaa omille alueilleen ja peittää välittömästi.

89. Jätteiden vastaanotto ja sijoittaminen jätetäyttöön tulee toteuttaa siten, että haitat ja vaaratilanteet estetään suunnitelmallisesti. Sortumat ja rakenteita vahingoittavat painumat, jätepenkereen puutteellinen vakavuus, routimisesta johtuva kaatopaikkarakenteiden vaurioituminen sekä tulipalot tulee estää.

Kaatopaikkojen rakenteet ja hoito

90. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle on rakennettava hakemuksen mukaisesti kaasunpoistokaivot keskimääräisellä tiheydellä 2 kpl/ha sekä kaasunkeruuputket. Jätetäytössä muodostuvat kaatopaikkakaasut on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään ja toissijaisesti kaasu on käsiteltävä polttamalla soihtupolttimessa. Kaatopaikkakaasujen määrästä ja laadusta sekä hyötykäyttömahdollisuuksista ja käsittelytavoista on esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle teknistaloudellinen selvitys viimeistään 30.4.2017 mennessä.

(---)

Varastointi

100. Jätteitä saa varastoida enintään yhden vuoden ennen jätteen loppukäsittelyä ja enintään kolme vuotta ennen jätteen hyödyntämistä tai sitä edeltävää esikäsittelyä.

101. Vaarallisiksi luokiteltavat jätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa lukitussa ja katetussa varastossa. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet on varastoitava siten, että vuototapauksissa vaarallinen jäte saadaan kerättyä hallitusti talteen. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa käsitellä kyseisiä jätteitä. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.

(---)

Päästöt vesiin ja viemäriin

(---)

105. Alueita, joilla käsitellään tai varastoidaan jätteitä, on hoidettava siten, että suoto- ja valumavesien määrä pysyy mahdollisimman vähäisenä ja laatu hyvänä. Puhdas lumi tulee poistaa jätteiden käsittely- ja varastointialueilta ja muilta vesienkäsittelyjärjestelmään liitetyiltä alueilta jätehuoltokeskusalueen ulkopuolelle vuosittain keväisin ennen sulamiskauden alkua.

(---)

Melu ja tärinä

119. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että laitosten toiminnasta ei aiheudu ympäristöön kohtuutonta melua tai tärinää. Laitosten toiminnasta aiheutuva melu lähimpien asuinrakennusten ja oppilaitosten piha-alueilla ei saa ylittää päivällä klo 7.00–22.00 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla klo 22.00–7.00 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Laitteita uusittaessa ja toimintaa muutettaessa on kiinnitettävä huomioita siihen, etteivät muutokset lisää laitoksen kokonaismelua.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

120. Luvan saajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöön ottoon. Kone- sekä laitehankinnoissa parasta mahdollista tekniikkaa on hyödynnettävä niin, että päästöt, energiakulutus ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

121. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi toimintakuntoisia ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja torjuntatarvikkeita aina saatavilla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on saatavissa torjuntalaitteiden ja -tarvikkeiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Nestemäisten jätteiden, kemikaalien ja polttoaineiden varastointi- ja käsittelytiloissa on aina oltava saatavilla riittävä määrä aineille sopivaa imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet aineet on kerättävä välittömästi talteen. Tartuntavaarallisten taudinaiheuttajien esiintymisen varalta tulee jätehuoltokeskuksessa varautua kuljetuskaluston ja muun kaluston puhdistukseen ja desinfiointiin sekä tautivaarallisten ainesten leviämisen estämiseen.

122. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät laitoksesta aiheutuvaa melua, laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa jätteitä, kemikaaleja, polttonesteitä tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pintavesiin, pohjavesiin tai viemäriin, on ilmoitettava viipymättä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Ilmajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä viemäriin johdettavien jätevesien osalta lisäksi vesihuoltolaitokselle.

Tarkkailu

Käyttö- ja päästötarkkailu

123. Käyttötarkkailu tulee suorittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Varasto- ja käsittelyalueiden kenttärakenteiden, stabiloitujen rakenteiden, kaatopaikkarakenteiden ja päällysteiden kestävyyttä ja kuntoa on seurattava säännöllisesti. Havaitut painumat, halkeamat ja rakenteiden rikkoutuminen on kirjattava seurantatuloksiin ja korjattava välittömästi. Öljynerottimet on varustettava automaattisilla pinnanhälytyslaitteilla ja niiden toimintaa ja täyttymistä on tarkkailtava säännöllisesti. Öljynerottimet on tyhjennettävä tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Pölyn talteenottolaitteistot sekä suodatinlaitteet on pidettävä toimintakuntoisina ja tarkastettava ja huollettava säännöllisesti. Tarvittaessa on suoritettava myös pölymittauksia. Päästöjen mittaukseen käytettävät mittalaitteet on kalibroitava säännöllisesti.

Biokaasulaitos ja sen varajärjestelmät

124. Varajärjestelmiin kuuluvien säkkikompostoitavien biojätteiden soveltuvuus säkkikompostointiin on arvioitava jätettä vastaanotettaessa. Säkkikompostoitavien biojätteiden, aumakompostoitavan mädätetyn lietteen ja käytettävien tukiaineiden määrää on seurattava. Säkkikompostissa tulee tarkkailla lämpötilaa kerran viikossa 3–5 eri mittauspisteestä/ säkki 7–12 viikon ajan. Mädätetyn lietteen kompostiaumoista on tehtävä noin kahden viikon välein kääntöjen välillä lämpötilamittaukset vähintään kolmesta pisteestä noin 100 cm syvyydeltä. Tarvittaessa myös hiili/typpi-suhdetta ja/tai happipitoisuutta sekä näiden lisäksi pH:ta on seurattava.

125. Biokaasulaitokselta biosuodattimen läpi johdetun kaasun aiheuttamaa hajua sekä kaasun haisevien yhdisteiden pitoisuuksia tulee tarkkailla vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Näytteet on otettava

- poistoilmasta ennen hajukaasupesuria

- hajukaasupesurin jälkeisestä kaasusta ennen biosuodatinta

- vesien käsittelyn jälkiselkeytysaltaasta ja

- kaasusta biosuodattimen jälkeen, jonka näytteenotossa biosuodatin tulee jakaa vähintään kuuteen näytteenottoalueeseen, josta jokaiselta otetaan osanäyte. Tulos lasketaan keskiarvona edellä mainittujen osanäytteiden tuloksista.

Näytteistä on analysoitava vähintään hajuyksikkö- (hy/m3) ja ammoniakkipitoisuudet ja näiden pohjalta on laskettava biosuodattimen reduktio (%). Käsitellyistä poistokaasuista biosuodattimen jälkeen on mitattava myös rikkivety- ja metyylimerkaptaanipitoisuudet.

Kaatopaikkakaasut ja jätetäyttö

126. Kaatopaikkakaasun kertymistä ja purkautumista on seurattava hakemuksen mukaisesti siten, että kaasun muodostuksesta saadaan luotettavat tiedot kaatopaikan kaikilla osilla. Kaatopaikkakaasun määrä, paine ja kaasun aineosat metaani (CH4), hiilidioksidi (CO2) ja happi (O2) on selvitettävä käyttövaiheessa kuukausittain ja jälkihoitovaiheessa puolivuosittain. Lisäksi tulee seurata jätetäytön pinta-alaa ja tilavuutta sekä jätetäytön sisäisiä ominaisuuksia (lämpötila, vesipinnan korkeus) ja painumista.

(---)

Tasausaltaat sekä päästöt vesiin ja viemäriin

(---)

143. Kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle johdettavia jätevesiä on tarkkailtava vähintään seuraavasti:

Näytteenotto; tiheys; parametri / menetelmä

kokoomanäyte siirtopumppaamolta; 1 krt/ kk; pH, sähkönjohtavuus, CODCr, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kiintoaine, alkaliteetti, BOD7ATU, nikkeli

kokoomanäyte siirtopumppaamolta; maalis- ja lokakuussa; kromi, kromi(III), kromi(IV), lyijy, sinkki, tallium, uraani, arseeni, seleeni

Lisäksi biokaasulaitoksen esikäsiteltyjä jätevesiä on tarkkailtava vähintään seuraavasti:

Näytteenottopiste /kohde; tiheys; parametri / menetelmä

esikäsitellyn jäteveden virtaama; jatkuva; virtaama

esipuhdistamolle tuleva vesi (altaasta kuukausittaisena kertanäytteenä) esipuhdistamolta lähtevä vesi (24 h kokoomanäyte, tulevaisuudessa virtaamapainotuksella); 1 krt/ kk; BOD7ATU, CODCr, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, pH

(---)

Vaikutustarkkailu

Melu

147. Luvan haltijan on seuraavan lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle koko jätehuoltokeskuksen toimintaa koskeva melumallinnukseen perustuva meluselvitys. Selvityksessä on tarkasteltava melua huomioiden koko jätehuoltokeskuksen toiminta (esimerkiksi murskaus, haketus, tuhkan käsittely, kuten seulonta, liikenne, työkoneet, biokaasulaitos, ja muut meluavat toiminnot) ja melun mahdollinen impulssimaisuus, matalataajuisuus tai kapeakaistaisuus. Mikäli selvityksessä todetaan määräyksen 119 mukaisten melun raja-arvojen ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma toimenpiteistä aikatauluineen annettujen raja-arvojen saavuttamiseksi.

148. Melumallinnusta ja sen pohjana olevia mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle vähintään 3 kuukautta ennen selvityksen aloittamista.

Haju

149. Luvan haltijan on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2014 mennessä koko jätehuoltokeskuksen toimintaa koskeva päivitetty hajumallinnus, jossa on selvitetty hajun leviäminen ja esiintymisfrekvenssi sekä normaali- että poikkeuksellisessa tilanteessa. Tulokset on ilmoitettava erikseen lyhyen (30 s) ja pitkäaikaisen (1 h) hajun esiintymisenä prosentteina vuoden tunneista eri hajukynnyksillä (1 hy/m3, 3 hy/m3 ja 5 hy/m3). Tulokset on ilmoitettava erikseen normaalille ja poikkeukselliselle tilanteelle.

Mallinnuksessa on pistemäisten hajulähteiden lisäksi huomioitava myös hajun pintalähteet mahdollisuuksien mukaan, jolloin normaalitilannetta mallintaessa kuuluisi hajulähteisiin vähintään biokaasulaitoksen biosuodin ja vesien esikäsittelyallas, biokaasulaitosten varajärjestelmät (huomioiden käsittelyjen eri vaiheet), siirtokuormausasema ja jätetäytöt kaasunkeräyskaivoineen. Poikkeuksellisessa tilanteessa on lisäksi huomioitava vähintään jätetäytön purusta aiheutuva haju.

150. Hajumallinnusta ja sen pohjana olevia mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle vähintään 3 kuukautta ennen mittauksia.

Pinta- ja pohjavesien tarkkailu

151. Pintavesiä on tarkkailtava hakemuksen mukaisesti vähintään seuraavasti

Näytteenottopiste /kohde; tiheys / ajankohta; parametri

kaikki pintavesipisteet (6 kpl); kevään ylivirtaamakaudella, syksyn ylivirtaamakaudella ja kesän alivirtaamakaudella; väri, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus, happi, BOD7ATU CODCr, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi, rauta, sulfaatti, kiintoaine, fekaaliset koliformiset bakteerit

2 kpl pintavesipistettä (TUOMI-1 ja TUOMI-2); talven alivirtaamakaudella; väri, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus, happi, BOD7ATU, CODCr, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi, rauta, sulfaatti, kiintoaine. fekaaliset koliformiset bakteerit

3 pintavesipisteellä (OJA-3, OJA-4, OJA-5) mittapadot; kevään ja syksyn ylivirtaamakausilla sekä kesän ja talven alivirtaamakaudella; virtaama

3 kpl pintavesipistettä (TUOMI-2, OJA-3, OJA-4); 1 krt/a, loka-marraskuussa; - Nikkeli, sinkki, lyijy, mineraaliöljyt - PIMA-käsittelyssä olevien maa-ainesten haitta-aineet

- vaarallisten jätteiden kaatopaikalle sijoitetuissa jätteissä olevat haitta-aineet - tarvittaessa kloorifenolit ja TUOMI-2:n pohjasedimenttinäytteestä dioksiinit ja furaanit

3 kpl pintavesipistettä (TUOMI-2, OJA- 3, OJA-4); joka kolmas vuosi, loka-marraskuussa; ns. laaja tarkkailu: arseeni, kromi, kromi(VI), kadmium, kupari, elohopea, syanidi, kloorifenolit, AOX, VOC, kloorihiilivedyt ja PAH

152. Pohjavesiä on tarkkailtava hakemuksen mukaisesti vähintään seuraavasti

Näytteenottopiste /kohde; tiheys / ajankohta; parametri

kaikki pohjavesipisteet (8 kpl); kevään ja syksyn ylivirtaamakausilla sekä kesän ja talven alivirtaamakausilla; väri, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus, happi, CODCr, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi, rauta, lyijy, sulfaatti, kiintoaine, mineraaliöljyt, fekaaliset koliformiset bakteerit

kaivot (2 kpl); kevään ja syksyn ylivirtaamakausilla sekä kesän ja talven alivirtaamakausilla; nitriittityppi, syanidi, vapaa hiilidioksidi

3 kpl pohjavesipistettä (HP-3, HP-4, HP-5); 1 krt/a, loka-marraskuussa; - alkaliniteetti, arseeni, kromi, kromi(VI), kadmium, kupari, elohopea, nikkeli, sinkki, kloorifenolit, syanidi, AOX, VOC, kloorihiilivedyt ja PAH - PIMA-käsittelyssä olevien maa-ainesten haitta-aineet - vaarallisten jätteiden kaatopaikalle sijoitetuissa jätteissä olevat haitta-aineet

Mittausten, näytteenoton ja menetelmien laadunvarmistus

153. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Päästö- ja vaikutustarkkailu on annettava puolueettomien, akkreditoitujen tutkimuslaitosten tehtäväksi. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät, niiden mittausepävarmuudet, mittausten laadunvarmistus sekä arvio tulosten edustavuudesta. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden testauksessa on käytettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisia tai niihin rinnastettavia, yleisesti käytössä olevia menetelmiä.

Yksityiskohtainen tarkkailuohjelma

154. Toiminnanharjoittajan on 30.4.2014 mennessä esitettävä koko laitoksen toimintaa koskeva aluehallintoviraston päätöksen mukaan päivitetty tarkkailuohjelma Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Aluehallintoviraston päätöksen mukaista tarkkailua voidaan muuttaa ja tarkentaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Vielä aloittamattomien toimintojen osalta (pilaantuneiden maa-ainesten terminen käsittely, kierrätyspolttoaineen valmistuslaitos, energiantuotantoyksikkö, biokaasulaitoksen varajärjestelmät) on päivitetty tarkkailuohjelma toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle vähintään 3 kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

(---)

Raportointi

157. Luvan saajan on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja sen päästöistä. Raportissa, joka on pääsääntöisesti toimitettava sähköisesti, on oltava vähintään seuraavat tiedot:

- tiedot kaatopaikoille ja laitoksiin vastaanotetun jätteen laadusta ja määrästä

- tiedot kaatopaikoille ja laitoksiin vastaanottamatta jätettyjen jäte-erien laadusta, määristä, tuottajista ja tuojista

- jätteistä annetut asiantuntija-arviot

- eriteltynä tiedot korotettujen raja-arvojen perusteella kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden laadusta, määristä ja alkuperästä

- laitoksien toiminnoista muodostuneiden jätteiden määrä, laatu, edelleen toimittaminen ja vastaanottajat

- yhteenveto käyttöpäiväkirjasta ja laaduntarkkailusta

- biokaasulaitoksen tuotteen laatuseurantatiedot

- biokaasulaitoksen varajärjestelmien käytön syy ja ajankohta sekä käsiteltyjen jätteiden määrät

- kierrätyspolttoaineen laatuseurantatiedot toiminnan alettua

- tiedot jätetäytöstä

- tiedot käytettyjen kemikaalien ja apuaineiden laadusta ja määristä

- tiedot Meraojaan ja viemäriin johdettavien vesien määrästä ja laadusta sisältäen tiedot myös muiden vesien altaaseen kertyneiden vesien toimittamisesta käsittelyyn

- tiedot hajupäästöistä ja yhteenveto tehdyistä hajun vähentämistoimista

- mittauksiin ja/tai polttoainetietoihin perustuvat energiantuotantolaitoksen kokonaisvuosipäästöt

- yhteenveto tarkkailuohjelmien tuloksista ja ympäristön tilan seurannasta

- jätehuoltokeskuksessa tapahtuneet häiriötilanteet (syy, kestoaika, päästö) ja niiden vaikutus terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun kannalta

- muut toimenpiteet, joilla on ollut merkitystä ympäristöhaittojen syntymiseen tai ehkäisyyn

- vuosittainen selvitys laitoksella toteutettavista kehittämisprojekteista ja tieto erityisesti loppukäsittelyyn päätyvän jätteen määrän vähentämistoimista ja -tavoitteista.

(---)

Vakuus

162. Toiminnanharjoittajan on asetettava jätehuollon asianmukaisuuden varmistamiseksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vakuus, joka määräytyy alla olevan mukaisesti.

- Nykyisen osittain esipeitetyn ja kaasunkeräyksen omaavan tavanomaisen jätteen kaatopaikan (5 ha) osalle on vakuus 15 €/m2. Uuden tavanomaisen jätteen kaatopaikan osalle vakuus on käyttöönoton jälkeen 20 €/m2.

- Vaarallisen jätteen kaatopaikan osalta vakuus on 30 €/m2

- Jälkitarkkailun osalta on vakuus kokonaisuudessaan 144 000 €

- Biokaasulaitoksen osalta vakuus on 10 000 €

- Biokaasulaitoksen varajärjestelmien osalta vakuus on

- säkkikompostointi 10 000 €

- mädätetyn lietteen aumakompostointi 10 000 €

- Lisäksi seuraavien jätteiden osalta vakuus on:

- Pilaantuneet maat ja tuhkat 50 000 €

- Teollisuuden lietteet ja nestemäiset jätteet 10 000 €

Sähkö- ja elektroniikkaromu 10 000 €

- Romuajoneuvot 10 000 €

- Kyllästetty puu 30 000 €

- Muu vaarallinen jäte 45 000 €

163. Vakuus on asetettava 60 päivän kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta olemassa olevien toimintojen osalta. Uusien tai muutettujen toimintojen osalta vakuus on asetettava ennen toiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittajan on kerrytettävä vakuutta siten, että vakuuden määrä vastaa koko ajan mahdollisimman hyvin niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen arviointihetkellä aiheuttaisi. Hakija voi esittää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle myös vakuuden vapauttamista kaatopaikkojen pintarakenteiden valmistuessa tai jätteiden enimmäisvarastointimäärää pienennettäessä.

(---)

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.4.2023 mennessä.

Hakemuksen tulee sisältää soveltuvilta osin ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 8–12 §:n mukaiset tiedot. Hakemukseen tulee liittää ajantasaiset kuvaukset jätehuoltokeskuksen toteutuneista toiminnoista laajuuksineen, ajantasainen kuvaus vesien johtamis- ja käsittelyjärjestelyistä, ympäristölupamääräysten noudattamista osoittavat tiedot, yhteenveto toiminnan tarkkailun tuloksista viimeiseltä viiden vuoden ajalta, aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti päivitetyt melu- ja hajuselvitykset, yhteenveto suunnitelluista uusista toiminnoista ja toiminnan kehittämisestä sekä ajantasainen arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta jätehuoltokeskuksen eri toiminnoissa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, jättänyt A:n, B:n ja C:n valituksen tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu jätehuoltokeskuksen toiminnan keskeyttämistä.

Valitusta ei ole tutkittu myöskään siltä osin kuin se koskee hajuhaitan korvaamista tai sanktioiden määräämistä valvonnassa havaituista lupamääräysten noudattamisen laiminlyönneistä.

Hallinto-oikeus on, valitukset muutoin hyläten, muuttanut aluehallintoviraston päätöksen lupamääräystä 81. Muutettu lupamääräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

81. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle varastoidun poltettavan jätteen purku ja toimittaminen poltettavaksi on lopetettava 31.12.2015 mennessä. Jätteiden purku on suoritettava arkisin kello 7–16 välisenä aikana, minkä lisäksi purku on pyrittävä suorittamaan sellaisissa sää- ja tuuliolosuhteissa, joissa häiriintyville kohteille aiheutuva hajuhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Hajuhaittaa on pyrittävä ehkäisemään myös muin keinoin, kuten käyttämällä hajunpoistokemikaalia sekä peittämällä hajua aiheuttavaa välivarastoitavaa jätettä.

(---)

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Tutkimatta jättäminen

Toiminnan keskeyttäminen

Hallinto-oikeus ei voi ensimmäisenä asteena tutkia viranomaisessa vireille pantavaa ympäristönsuojelulain 86 §:n mukaista asiaa.

Hajuhaitan korvaaminen ja sanktioiden määrääminen

Ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä ei ympäristönsuojelulain 66 ja 67 §:n nojalla voida käsitellä korvauksia muusta kuin vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Asiassa ei ole kysymys toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista. Ympäristöluvassa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaamiseen sovelletaan ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia. Sen mukaan korvausta ympäristövahingosta on vaadittava kanteella käräjäoikeudessa. Edellä olevan perusteella hajuhaitan korvaamista koskevaa kysymystä ei voida tutkia ympäristölupa-asian yhteydessä.

Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu myöskään sanktioiden määrääminen valvonnassa mahdollisesti havaituista lupamääräysten noudattamisen laiminlyönneistä. Tämän vuoksi vaatimus sanktioiden määräämisestä on jätetty tutkimatta.

Ympäristölupa

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan muun muassa sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu muun muassa terveyshaittaa, ympäristön yleisen viihtyvyyden tai ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä.

Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate), menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate), käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate) ja että noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate). Pykälän 2 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavista tarpeellisista lupamääräyksistä säädetään ympäristönsuojelulain 43 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Jätelaki (1072/1993) on kumottu uudella samannimisellä lailla (646/2011). Uuden jätelain 148 §:n 1 momentin mukaan uusi jätelaki on tullut voimaan 1.5.2012. Uuden jätelain 149 §:n 1 momentin mukaan uuden jätelain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Hallinto-oikeus on tämän mukaisesti soveltanut asiassa jätelain (1072/1993) säännöksiä.

Jätelain 4 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Jätelain 6 §:n 4 ja 5 kohdan mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja jätehuolto on järjestettävä siten, että jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää.

Jäteasetuksen (1390/93) 8 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Toiminnan sijainti ja laatu

Lakeuden Etappi Oy:n hakemuksessa on kysymys jätehuoltokeskuksen nykyisen toiminnan jatkamisesta, toiminnan olennaisesta muuttamisesta ja toiminnan laajentamisesta koskemaan jäljempänä mainittavia uusia toimintoja Ilmajoen kunnan Röyskölän kylässä sijaitsevalla Laskunmäen tilalla 2:453. Jätehuoltokeskuksen välitön ympäristö on metsämaata. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 600 metrin etäisyydellä jätehuoltokeskuksen luoteis-, pohjois- ja koillispuolella. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa pääosa jätehuoltokeskuksen alueesta on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ-2). Alueen itäreuna on merkitty ongelmajätteen käsittelyalueeksi (EJ-1). Jätteenkäsittelyalueita ympäröivät noin 50 metriä leveät suojaviheralueet (EV-2) ja lähimmän asutuksen suuntaan kaavassa on varaus maisemalliseksi suojavyöhykkeeksi (EV-3). Toiminta-alue ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat noin 900 metrin etäisyydellä jätehuoltokeskuksesta pohjoiseen.

Olemassa olevien ympäristölupien mukaisesti jätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistoimintoja ovat jätteen pienerien vastaanotto sekä kotitalouksien ongelmajätteen vastaanotto ja varastointi, ongelmajätteen alueterminaalipalvelu, hyötyjätteen vastaanotto, varastointi, käsittely ja hyödyntäminen, pilaantuneiden maiden ja nestemäisten jätteiden vastaanotto ja käsittely, ongelmajätteiden ja tavanomaisen jätteen loppusijoitus, pysyvän jätteen kaatopaikka ja hyödynnettävien puhtaiden maa-ainesten välivarastointi sekä biokaasulaitos. Olemassa olevien ympäristölupien mukaan jätehuoltokeskuksella hyödynnettävien ja käsiteltävien jätteiden enimmäismäärä on ollut yhteensä noin 265 050 tonnia vuodessa.

Uusina toimintoina ympäristölupaa on haettu siirtokuormausaseman toimintaan, biokaasulaitoksen varakäsittelyjärjestelmien käyttöön, jätteiden poltossa tai pyrolyysissä sekä voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvien jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoituksen laajentamiseen sekä alle 5 MW:n voimalaitoksen käyttöönottoon. Hakemuksen mukaan alueella tullaan vastaanottamaan jätteitä vuosittain kokonaisuudessaan keskimäärin 350 000 tonnia ja enimmillään noin 380 000 tonnia.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Hankkeen ympäristövaikutuksista on laadittu arviointiselostus 29.9.2009 ja yhteysviranomainen on antanut siitä lausunnon 28.1.2010. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on yhteysviranomaisena lausunut muun muassa, että arviointiselostus on täyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n mukaiset sisällölliset vaatimukset. Yhteysviranomainen on kuitenkin edellyttänyt, että lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt asiat huomioidaan jatkosuunnittelussa sekä tulevissa mahdollisissa lupakäsittelyissä. Tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin sekä muuttuneiden suunnitelmien perusteella yhtiö on tehnyt keväällä 2010 uuden ympäristölupahakemuksen, joka korvasi vanhan hakemuksen. Nyt haettava toiminta vastaa yhtiön mukaan pääpiirteittäin laadullisesti ja määrällisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltua hanketta eikä ympäristövaikutusten kannalta olennaisia muutoksia tuohon hankkeeseen verrattuna aiheudu.

A:n, B:n ja C:n valituksessa on esitetty, että asiassa olisi tarpeen suorittaa uusi ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Kun otetaan huomioon lupahakemukseen tehdyt muutokset sekä hankkeen ympäristövaikutuksista saatu selvitys, hallinto-oikeus on katsonut, että asiassa ei ole ollut tarpeen tehdä uutta ympäristövaikutusten arviointia. Aluehallintoviraston päätös on perustunut riittäviin selvityksiin toiminnan yhteisvaikutuksista.

Biokaasulaitos, biosuodatin ja biokaasulaitoksen varajärjestelmät

Biokaasulaitos

Biokaasulaitoksen vaiheittainen käyttöönotto on aloitettu vuonna 2007. Biokaasulaitoksessa käsitellään erilliskerättyä biojätettä sekä kuntien jätevedenpuhdistamoiden lietteitä ja teollisuuden biojätteitä ja lietteitä. Laitosta käytetään seitsemänä päivänä viikossa. Biokaasutuksessa biohajoava jäte mädätetään hallitusti tätä tarkoitusta varten rakennetuissa kahdessa reaktorissa siten, että jätteestä saadaan hyötykäyttöön metaania. Biokaasutuksessa noin 40 % orgaanisesta aineksesta muuttuu kaasuksi, noin 10 % liukenee veteen ja noin 50 % jää edelleen lietteeseen. Mädätyksen jälkeen liete kuivataan mekaanisesti ja termisesti, jonka jälkeen se pelletöidään.

Lupaa on nyt haettu ja myös myönnetty laitoksen mitoituskapasiteetin mukaiselle määrälle 55 000 tonnia vuodessa, kun voimassa olevan lupamääräyksen mukainen enimmäismäärä on 51 950 tonnia vuodessa.

Biosuodatin

Biojätteiden ja lietteiden vastaanottotilasta, lietesäiliöistä sekä kuljettimilta kerätyt ja termisen kuivauksen hajukaasut käsitellään vesipesurilla, josta ne johdetaan biosuodattimeen. Biosuodatin on maavarainen kenttä, jonne haisevat poistokaasut johdetaan ja jossa hajuyhdisteitä sitoutuu orgaaniseen ainekseen, lähinnä puupohjaiseen hakemateriaaliin. Biosuodattimen jälkeisiä hajukaasu- ja ammoniakkipitoisuuksia on mitattu biosuodattimen päältä kuudesta eri mittauspisteestä. Mittaustulosten mukaan hajupitoisuudet eri mittauspisteissä ovat vaihdelleet merkittävästi.

Biokaasulaitoksen varajärjestelmät

Toiminta-alueen uusina toimintoina lupaa on haettu seuraaville biokaasulaitoksen varajärjestelmille: biojätteen säkkikompostointi, puhdistamolietteiden ja biokaasulaitoksen mädätetyn ja linkokuivatun lietteen aumakompostointi ja mädätetyn lietteen sijoittaminen kaatopaikalle.

Biokaasulaitoksen huoltoseisokkien ja mahdollisten toimintahäiriöiden aiheuttamaan toimintakatkoon varaudutaan biojätteiden ja mädätetyn lietteen käsittelyjen varajärjestelmillä. Biokaasulaitoksen vuosihuolto kestää noin kolmesta päivästä kolmeen viikkoon.

Lupahakemuksen mukaan erilliskerätyn, asumisessa muodostuvan biojätteen kokonaismäärä on keskimäärin 12 000 tonnia vuodessa ja enimmäismäärä 20 600 tonnia vuodessa. Biojätettä säkkikompostoidaan vuodessa enintään 2 000 tonnia ja kompostoitava määrä tukiaineineen on enimmillään 5 000 tonnia. Säkkikompostointi otettaisiin biojätteen käsittelyn varajärjestelmänä käyttöön yli kolmen vuorokauden pituisten toimintahäiriöiden aikana. Tällaisia tilanteita voivat olla huoltoseisokit, iso laiterikko tai tulipalo. Säkkikompostointimenetelmässä viipymä muovisäkissä on noin 12 viikkoa. Loppuvaiheessa kompostoitunut massa jälkikypsytetään aumoissa vielä 1–2 kuukautta.

Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen puhdistamolietteen aumakompostoinnista lietteiden varakäsittelyjärjestelmänä ja myöntänyt luvan ainoastaan biokaasulaitoksen mädätetyn ja linkokuivatun lietteen aumakompostointiin. Kompostoitavan lietteen määrä saa vuosittain olla enintään 6 000 tonnia. Aumoja käännetään noin kolmen kuukauden ajan, jonka jälkeen ne ovat valmiita varastoitaviksi.

Mädätettyä lietettä on tarkoitus sijoittaa kaatopaikalle korkeintaan 100 tonnia vuodessa esimerkiksi biokaasulaitoksen termisen kuivauksen tai pelletoinnin lyhytaikaisissa häiriötilanteissa. Liete kuljetetaan tavanomaiselle kaatopaikalle ja haudataan sitä varten kaivettuun monttuun, joka peitetään välittömästi.

Lupapäätöksen mukaan varajärjestelmien käyttö on sallittu vain jätetäytön eteläpuolisella alueella VE2.

Hyväksytty vaatimus

Poltettavan jätteen välivaraston purkaminen (lupamääräys 81)

Poltettavaa jätettä on välivarastoitu tavanomaisen jätteen kaatopaikalle vuodesta 2011 alkaen. Yhtiöllä on velvoite toimittaa Westenergy Oy:lle 51 900 tonnia poltettavaa jätettä vuodessa. Varastoinnin tarkoituksena on ollut kerätä jätettä etukäteen velvoitteen täyttämiseksi. Luvan hakija on muistutusten johdosta antamassaan vastineessa todennut, että yhtiön toiminta-alueelta kertyy vuonna 2014 noin 32 000 tonnia poltettavaa jätettä. Vuosina 2012–2015 jätettä varastoidaan noin 40 000 tonnia. Varastoa puretaan vuosina 2013–2015 noin 12 000–15 000 tonnia vuosittain. Välivaraston purkamisesta johtuvan hajun vähentämistoimenpiteinä yhtiö on esittänyt välivaraston peittämistä mahdollisimman nopeasti, purun suorittamista vain yhtenä päivänä viikossa ja mahdollisimman pieneltä alalta, hajunpoistokemikaalin käyttämistä sekä mahdollisuuksien mukaan purun oikeaa ajoittamista suhteessa tuuliolosuhteisiin.

A:n, B:n ja C:n valituksen johdosta antamassaan vastineessa yhtiö on todennut, että välivarastoidun jätteen purku tapahtuu kahtena päivänä viikossa maanantain ja perjantain välisenä aikana kello 7–16.

Lupamääräyksen 81 mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle varastoidun poltettavan jätteen purku ja toimittaminen poltettavaksi on lopetettava 31.12.2015 mennessä. Jätteiden purku on pyrittävä suorittamaan sellaisissa sää- ja tuuliolosuhteissa, joissa häiriintyville kohteille aiheutuva hajuhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Hajuhaittaa on pyrittävä ehkäisemään myös muin keinoin, kuten käyttämällä hajunpoistokemikaalia sekä peittämällä hajua aiheuttavaa välivarastoitavaa jätettä.

A, B ja C ovat valituksessaan vaatineet, että hajunpoistokemikaalia on käytettävä runsaasti ja avoinna oleva jätetäyttö tulee peittää viikonloppuun mennessä. Kun otetaan huomioon lupamääräyksen 81 sisältö ja luvan hakijan edellä mainitussa vastineessa esittämät seikat hajuhaittojen vähentämistoimenpiteistä, hallinto-oikeus on katsonut, että lupamääräystä ei ole näiltä osin tarpeen muuttaa.

Lähimpien häiriintyvien kohteiden sijainnin johdosta poltettavan jätteen välivaraston purkamisesta aiheutuva haju ja melu saattavat kulkeutua ja kantautua näille kiinteistöille. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon luvan hakijan asiassa esittämä selvitys purun suorittamisesta kahtena päivänä viikossa kello 7–16 välisenä aikana, hallinto-oikeus on hajuhaittojen vähentämiseksi rajoittanut välivaraston purkamista koskevaa toiminta-aikaa ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Hylätyt vaatimukset

Melu (lupamääräykset 6 ja 119)

Lupamääräyksessä 119 on asetettu melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset määräykset melun raja-arvoista. Melu aiheutuu lähinnä murskauksesta ja muusta jätteen käsittelystä, eri toimintoihin liittyvistä työkoneista, täyttötoiminnasta ja liikenteestä. Hakemuksen mukaisen toiminnan aiheuttamaksi päivittäiseksi liikennemääräksi on arvioitu noin 230–240 autoa. Suurin osa liikenteestä on raskaita ajoneuvoja.

Jätehuoltokeskuksen toimintojen aiheuttamaa melua on mitattu joka toinen vuosi tarkkailuohjelman mukaisesti lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lisäksi laitoksen aiheuttamia melutasoja ympäristössä on arvioitu syksyllä 2012 mallintamalla. Mittausten ja mallinnuksen perusteella keskiäänitaso ei ylitä valtioneuvoston antamia asumiseen käytettävillä alueilla sovellettavia ympäristömelun ohjearvoja lähimmissä melulle alttiissa kohteissa. Tuomikylässä on runsaasti vakituista asutusta. Kun otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvasta melun tasosta ja luonteesta saatu selvitys, Tuomikylän asutuksen suhteen ei ole tarpeen soveltaa tavanomaista tiukempaa meluraja-arvoa.

Kun otetaan huomioon toimintakiinteistön sijainnista ja sen lähiympäristöstä saatu selvitys, melutasoista annettu lupamääräys 119, lupamääräyksessä 147 määrätty koko jätehuoltokeskuksen toimintaa koskeva melumallinnukseen perustuva meluselvitys seuraavan lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä sekä se, että luvan hakijan ilmoituksen mukaan häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa suoritetaan vuodessa keskimäärin 20–25 päivänä, hallinto-oikeus katsoo, ettei toiminta-ajan lyhentäminen ole tarpeen muutoin kuin, mitä hallinto-oikeus on lupamääräyksen 81 osalta määrännyt.

(---)

Hajukaasujen käsittelyvelvoitteet ja hajuyksikkörajat (lupamääräykset 32 ja 33)

A, B ja C ovat valituksessaan vaatineet, että laitoksen hajupitoisuuden raja-arvoa ei tule nostaa nykyisestä.

Lupahakemuksessa hakija on esittänyt biokaasulaitoksen hajupäästön raja-arvoksi 3 000 HY/m3­ nykyisen lupamääräyksen raja-arvon 1 500 HY/m sijasta tai vaihtoehtoisesti hajunpoistossa on saavutettava vähintään 95 %:n reduktio. Lupamääräyksen 32 mukaan biokaasulaitoksesta tuleva poistoilma on käsiteltävä niin, että mädätyksessä muodostuvien kaasujen hajunpoistossa saavutetaan vähintään 95 % reduktio tai hajupitoisuus ei ylitä 2 000 hajuyksikköä/m3­ poistokohdasta mitattuna (laskettuna keskiarvona vähintään kuuden samalla kertaa biosuotimen eri kohdista otetun osanäytteen mittaustuloksista). Poistokaasujen ammoniakkipitoisuus saa olla korkeintaan 20 ppm. Poistokaasut saavat sisältää rikkivetyä ja metyylimerkaptaania enintään 0,1 ppm/m3­, oikeastaan 0,1 ppm.

Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksen hajupäästöjen leviämislaskelmista on tehty Ilmatieteen laitoksen raportti 17.6.2009.

Tutkimuksessa on arvioitu hajupäästöjen leviämismallilaskelmilla Lakeuden Etappi Oy:n Ilmajoen jätehuoltokeskuksen hajupäästöjen aiheuttamien lyhytaikaisten (30 s) ja pitkäaikaisten (1 h) hajutilanteiden esiintymistä maanpinnan tasolla. Hajujen esiintymistä oli tarkasteltu silloisessa vuoden 2008 tilanteessa sekä oletustilanteessa, jossa biokaasulaitoksen maksimipäästö olisi 3 000 HY/m3­. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä pintalähteistä (biosuodatin, jätevesialtaat, jätetäyttö, ongelmajätealue) että pistelähteistä (hallitilan poistoilma ja kaasunkeräyskaivot) tulevia hajuja.

Leviämislaskelmin saatujen tulosten mukaan biokaasulaitos oli merkittävin hajujen aiheuttaja ja korkeimmat hajufrekvenssit syntyisivät biokaasulaitoksen välittömään läheisyyteen. Hajufrekvenssien jakaumaa tarkasteltiin myös kolmessa erillispisteessä: Kaunismäen kylän ympäristössä, Tuomikylän koulun läheisyydessä ja Viitasen kylän ympäristössä. Mallilaskelmien tulosten perusteella suurimmat hajufrekvenssit esiintyivät Viitasen kylän ympäristössä, tosin Tuomikylän koulun lähettyvillä hajufrekvenssit olivat melkein samat. Viitasen kylän, Tuomikylän koulun ja Kaunismäen kylän kohdalle mallilaskelmilla saadut hajufrekvenssiarvot eivät ylittäneet selkeän (3 HY/m3­) ja melko voimakkaan (5 HY/m3­) hajun osalta kotimaisen hajusuosituksen alarajaa. Suomen olosuhteissa haju voidaan kokea häiritseväksi, kun haju on selkeästi tunnistettavissa olevaa.

Leviämismallin oletustilanteessa (biokaasulaitoksen kokonaispäästö 3 000 HY/m) hajut tulisivat leviämään selvästi suppeammalle alueelle kuin vuoden 2008 tilanteessa, jossa Jyväskylän yliopiston ympäristötieteiden osaston 23.4.2008 tekemien hajuyksikkömittausten mukaan biokaasulaitoksen kokonaispäästö oli 14 500 HY/m3­ ja 27.11.2008 tehtyjen mittausten mukaan 9 740 HY/m3­.

Leviämismallien laskelmien tulosten tulkinnassa on huomioitava lähtötietojen (päästötiedot ja meteorologia) sekä itse leviämismalliin liittyvät epävarmuudet. Jätehuoltokeskuksen aiheuttama hajupäästövaihtelu voi olla todellisuudessa pienempää tai suurempaa kuin mallilaskelmissa huomioitu kahtena eri ajankohtana suoritettuihin mittauksiin perustuva päästövaihtelu.

Biokaasulaitoksen haju- ja ammoniumpitoisuuksia on asiakirjojen mukaan mitattu myös 26.10.2010 ja 21.9.2011.

Lokakuussa 2010 hajupitoisuus ennen pesuria oli 36 000 HY/m3­, pesurin jälkeen ennen biosuodatinta 10 000 HY/m3­ ja biosuodattimelta otettujen näytteiden hajupitoisuus vaihteli välillä 410–6 000 HY/m3­. Hajupitoisuuden osalta eri osamittausten keskiarvo oli 1 500 HY/m3­ ja hajun kokonaisreduktio näin ollen 95,8 %. Samanaikaisesti mitatuista 6:sta ammoniumpitoisuudesta 5 olivat pienempiä kuin 2 ppm ja yksi arvo oli 7 ppm. Vastaavasti syyskuussa 2011 hajupitoisuus ennen pesuria oli 150 000 HY/m3­, pesurin jälkeen ennen biosuodatinta 27 000 HY/m3­ ja biosuodattimelta otettujen näytteiden hajupitoisuus vaihteli välillä 460–12 000 HY/m3­. Hajupitoisuuden osalta eri osamittausten keskiarvo oli 3 700 HY/m3­ ja hajun kokonaisreduktio näin ollen 97,5 %. Samanaikaisesti mitatuista 6:sta ammoniumpitoisuudesta 4 mittausta olivat pienempiä kuin 2 ppm ja 2 mittausta olivat suuruudeltaan 6 ja 5 ppm.

Mittausten mukaan hajureduktiovaatimus vähintään 95 % toteutui, mutta syyskuussa 2011 hajupitoisuus ylitti raja-arvon ja osanäytteiden keskinäinen pitoisuuden vaihtelu oli suurta. Mitatut ammoniumpitoisuudet olivat alhaiset.

Lupamääräyksen 33 mukaan, mikäli asetettuja hajupitoisuuksia poistoilmassa ei saavuteta, luvan saajan on esitettävä hajukaasujen puhdistuksen tehostamista koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle määräyksen 149 mukaisen, koko jätehuoltokeskusta koskevan hajumallinnuksen yhteydessä. Tarvittaessa hajuhaittaa tulee selvittää hajupaneelin tai muun vastaavan menetelmän avulla.

Lupamääräyksessä 149 hakija on velvoitettu uusimaan koko jätehuoltokeskuksen toimintaa koskeva hajumallinnus 31.12.2014 mennessä. Kyseisessä mallinnuksessa on pistemäisten hajulähteiden lisäksi huomioitava myös hajun pintalähteet mahdollisuuksien mukaan. Tällöin normaalitilanteen hajulähteisiin kuuluisivat vähintään biokaasulaitoksen biosuodatin ja vesien esikäsittelyallas, biokaasulaitoksen käytössä olevat varajärjestelmät, siirtokuormausasema ja jätetäytöt kaasunkeräyskaivoineen. Tilapäiseksi poikkeustilanteeksi on katsottava korkeintaan vuoden 2015 loppuun asti kestävä jätetäytön purusta aiheutuva haju. Lupamääräyksen 149 selvityksen pohjalta koko jätehuoltokeskuksen hajutilanteesta saadaan uutta tietoa tilanteessa, jossa ovat mukana myös uudet toiminnot.

Lokakuun 2010 ja syyskuun 2011 hajumittaustulosten pohjalta voidaan todeta, että vaikka mittauksissa onkin pääosin saavutettu hajupäästöille (reduktio ja ammoniakkipitoisuus) asetetut raja-arvot, on näytteiden lukumäärä pieni ja osanäytteiden pitoisuuksissa suurta vaihtelua, mikä viittaa biosuodattimen vaihtelevaan toimintakykyyn. Lupamääräyksessä 33 on asetettu velvoite tehostaa hajukaasujen puhdistamista, mikäli hajupitoisuuden raja-arvoa ei saavuteta. Vuonna 2009 tehdyssä hajupäästöjen leviämislaskelmassa käytetyssä oletustilanteessa biokaasulaitoksen maksimipäästönä käytettiin 3 000 HY/m3­, jolloin kotimaisten hajusuositusten katsottiin täyttyvän jätehuoltokeskuksen lähimmillä alueilla. Hallinto-oikeus on katsonut, kuten aluehallintovirastokin, että lupamääräyksen 32 mukainen hajupitoisuusraja-arvo alle 2 000 hajuyksikköä/m­3 on sinänsä riittävä. Näin ollen hallinto-oikeus ei ole muuttanut hajukaasujen käsittelyyn ja hajuyksikkörajoihin liittyviä lupamääräyksiä 32 ja 33.

Puhdistamolietteen aumakompostointi (lupamääräys 37)

Lakeuden Etappi Oy on valituksessaan vaatinut lupaa käyttää myös puhdistamolietteen aumakompostointia biokaasulaitoksen varakäsittelyjärjestelmänä. Kyse on jätehuoltokeskuksen alueella uudesta toiminnosta. Valituksen mukaan kaikkien kompostoitavien lietteiden määrä kaksinkertaistuisi ja olisi vuodessa yhteensä noin 12 000 tonnia ja kompostoitava määrä yhdessä tukiaineen kanssa olisi enintään 30 000 tonnia. Auma käännetään ensimmäisen kerran noin 5–8 viikon kuluttua auman valmistumisesta. Kolmannen kääntökerran jälkeen auman annetaan kompostoitua noin viisi viikkoa, jonka jälkeen ne siirretään varastoaumoihin jälkikompostoitumaan talven yli.

Aumakompostoinnista aiheutuu hajua erityisesti silloin, kun kompostia tehdään ja kun sitä käännetään. Hakemuksen ja valituksen mukaisilla käsittelymäärillä kompostointialueella olisi todennäköisesti hajua aiheuttavaa toimintaa huomattavan paljon. Luvan hakija ei ole esittänyt sellaista luotettavaa selvitystä, jonka perusteella voitaisiin arvioida, että noin 600 metrin etäisyys asutukseen olisi riittävä estämään kohtuuttoman hajuhaitan aiheutumisen, kun otetaan huomioon jätehuoltokeskuksen muu hajua aiheuttava toiminta. Oikeuskäytännössä on yleisesti katsottu, että aumakompostointi ei vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan määritelmää käsiteltäessä puhdistamon raakalietettä. Kun asiassa on tässä tapauksessa kyse biokaasulaitoksen varajärjestelmästä, BAT-arviointi ei ole täysin rinnastettavissa pääasiallista toimintaa koskevaan arviointiin. Ympäristönsuojelulain mukaisten luvan myöntämisen edellytysten tulee kuitenkin täyttyä myös varajärjestelmien osalta.

Edellä olevan perusteella ja kun otetaan huomioon lähimpien asuinkiinteistöjen läheisyys, puhdistamolietteen aumakompostoinnista aiheutuisi ennalta arvioiden niin huomattavaa hajuhaittaa, että siitä aiheutuu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Aumakompostoinnista aiheutuvia haittoja ei voida riittävästi ehkäistä lupamääräyksillä. Kun lisäksi otetaan huomioon alueella oleva muu hajua aiheuttava toiminta, ympäristönsuojelulain 42 §:ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset hakemuksen mukaiselle toiminnalle eivät ole täyttyneet. Tämän vuoksi aluehallintoviraston päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Biokaasulaitoksen rejektin ja mädätyslietteen kompostointi sekä mädätetyn lietteen varastointi (lupamääräykset 36 ja 37)

A, B ja C ovat vaatineet, että biokaasulaitoksen rejektin ja mädätyslietteen kompostointi on tehtävä suljetussa tilassa ja säkit on siirrettävä ulos vasta suljettuina. Mädätetyn lietteen varastointia ulkoilmassa ei tule hyväksyä, vaan liete tulee lähettää polttolaitokseen.

Hakijan vastineessaan esittämän mukaisesti biokaasulaitoksen biojätteen esikäsittelyssä syntyvä rejekti ajetaan suoraan siirtokuormaushalliin ja toimitetaan poltettavaksi asianmukaisen luvan omaavaan polttolaitokseen, mikä on katsottava hyväksyttäväksi käsittelymenetelmäksi kyseiselle, pääosin muovista muodostuvalle haisevalle jätejakeelle.

Yhtiö ei ole hakenut lupaa käyttää säkkikompostointia mädätetyn lietteen kompostoinnissa. Biokaasulaitoksen mädätetty liete kuivataan mekaanisesti ja termisesti sekä pelletöidään ja toimitetaan ensisijaisesti lannoitteeksi. Kyseisen käsittelyn varajärjestelmäksi on hyväksytty määrältään rajoitettu aumakompostointi, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä jälkikäsittelymenetelmänä biokaasutuskäsittelyn jälkeiselle mekaanisesti kuivatulle lietteelle. Kompostointi sijoittuu hakemuksen mukaan jätetäytön eteläpuoliselle alueelle, etäämmälle Tuomikylän asutuksesta. Määrältään rajoitetusta kompostoinnista ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää hajuhaittaa asutukselle. Jätelain mukaan jäte tulee ensisijaisesti hyödyntää materiaalina ja vasta toissijaisesti energiana. Koska kyseinen liete voidaan hakemuksen mukaan hyödyntää maanparannusaineena, sen ensisijaiseksi käsittelymenetelmäksi ei voi lupapäätöksessä määrätä polttamista.

Edellä esitetyn mukaisesti aluehallintoviraston päätöksen muuttamiseen lupamääräysten 36 ja 37 osalta ei ole perusteita.

Biokaasulaitoksen varajärjestelmien käyttöönotto ja siitä ilmoittaminen (lupamääräys 38)

A, B ja C ovat vaatineet, että varajärjestelmiä ei saa ottaa käyttöön esimerkiksi loma-aikoina tai yleisinä pyhäpäivinä. Lisäksi ilmoitukset hajua aiheuttavista toimenpiteistä tulee laittaa tiedoksi asukkaille ja ympäristöviranomaisille.

Lupamääräyksen 38 mukaan vuosihuollosta ja sen johdosta tapahtuvasta varajärjestelmien käyttöönotosta on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen varajärjestelmien käyttöönottoa. Muusta syystä johtuneesta, äkillisestä varajärjestelmien käyttöönotosta on ilmoitettava edellä mainituille tahoille viipymättä.

Varajärjestelmien avulla varaudutaan muun muassa biokaasulaitoksen ennakoimattomiin toimintahäiriöihin. Näin ollen varajärjestelmien käyttöönottoa ei ole mahdollista rajoittaa loma-aikojen ja yleisten pyhäpäivien ulkopuolelle.

Kun otetaan huomioon, että tieto vuosihuollosta ja sen johdosta sekä muista äkillisistä syistä tapahtuvasta varajärjestelmien käyttöönotosta toimitetaan jätehuoltokeskuksen toimintaa valvovalle viranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, hallinto-oikeus on katsonut, että määrääminen laajemmasta ilmoittamisvelvollisuudesta ei ole tarpeen ympäristöluvassa. Toiminnanharjoittajan antaman vastineen mukaan tiedotteita on lähetetty E ry:n kautta ja tiedotusta tullaan kehittämään edelleen.

Vaarallisiksi luokiteltujen jätteiden varastointi (lupamääräys 101)

Valituksenalaisessa päätöksessä pilaantuneiden maiden varastoinnista on annettu erikseen lupamääräykset 49–50 sekä kuonien ja tuhkien varastoinnista lupamääräykset 70–72. Hakemuksen mukaan kyllästetty puu välivarastoidaan PIMA-kentällä omalla, siirrettävällä betoniseinäelementein rajatulla alueella. Kun lisäksi otetaan huomioon, mitä yhtiö on esittänyt öljyjen, öljyvesiseosten ja muiden nestemäisten vaarallisten jätteiden varastoinnista, sekä niistä annetut lupamääräykset 46–47, lupamääräystä 101 ei ole perusteltua muuttaa yhtiön esittämällä tavalla ja perusteilla.

Biokaasulaitoksen esikäsiteltyjen jätevesien tarkkailu (lupamääräys 143)

Lupamääräys koskee valituksessa tarkoitetulta osin tulevaisuutta eikä siinä ole asetettu sitovia määräaikoja. Hallinto-oikeus on katsonut, että biokaasulaitoksen esikäsiteltyjen jätevesien virtaamapainotteisesta näytteenotosta voidaan sopia tarkkailusuunnitelmaa päivitettäessä, jos asia tulee ajankohtaiseksi. Näin ollen lupamääräystä ei ole tarpeen muuttaa.

Hajumallinnuksen ajankohta (lupamääräys 149)

Hallinto-oikeus on katsonut, kuten aluehallintovirastokin, että jätehuoltokeskuksen muuttuvat toiminnot vaikuttavat hajulähteiden voimakkuuteen ja keskinäiseen suhteeseen. Näin ollen ja kun lisäksi otetaan huomioon ajan kuluminen, hajumallinnuksen aikaistamiseen ei ole perusteita.

Pinta- ja pohjavesitarkkailuista tiedottaminen (lupamääräykset 151 ja 152)

Jätehuoltokeskuksen toiminnan pinta- ja pohjavesivaikutusten tarkkailusta on annettu lupamääräykset 151 ja 152. Pohjavesitarkkailun osalta yhtiön hakemuksessa on todettu, että havaintoputkien putkikortit toimitetaan tiedoksi ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Lisäksi lupamääräyksessä 157 on määrätty, että luvan saajan on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja sen päästöistä. Raportissa on oltava tiedot muun muassa Meraojaan ja viemäriin johdettavien vesien määrästä ja laadusta sisältäen tiedot myös muiden vesien altaaseen kertyneiden vesien toimittamisesta käsittelyyn sekä yhteenveto tarkkailuohjelmien tuloksista.

Näin ollen, kun otetaan huomioon, että yleisen käytännön mukaisesti tiedot toimitetaan jätehuoltokeskuksen toimintaa valvovalle viranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, hallinto-oikeus on katsonut, että vesitutkimustietojen toimittaminen erikseen myös alueen maanomistajille ei normaalitilanteessa ole tarpeen.

Vakuuksien määrät (lupamääräys 162)

Ympäristönsuojelulain 43 b §:n 1 momentin mukaan vakuuden on oltava riittävä 43 a §:ssä säädettyjen toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset.

Vakuuden määrä tulisi arvioida esimerkiksi jonkin määritellyn ajanjakson aikana kertyneen jätemäärän asianmukaisen käsittelyhinnan mukaisesti. Vakuuden määrän on vastattava niitä kustannuksia, joita asianmukaisesta jätehuollosta toiminnan lopettamisen yhteydessä aiheutuu. Vakuudella katetaan ainoastaan sellaiset kustannukset, jotka voidaan lupaharkinnan yhteydessä ennakoida toimintaa koskevien lupamääräysten ja suoraan lainsäädännöstä johtuvien velvoitteiden perusteella. Vakuudella ei sen sijaan kateta sellaisia toimintaan sisältyviä kuluriskejä, joita ei voida lupaharkinnan yhteydessä ennakoida. Esimerkiksi maaperän tai pohjaveden pilaantuminen on yleensä luettava toiminnan ennakoimattomiin kustannuksiin.

Edellä mainitun perusteella ja kun otetaan huomioon toiminnan laatu ja laajuus, hallinto-oikeus on katsonut, että asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi toiminnalle määrättyjä vakuuksia ei ole A:n ja hänen asiakumppaneidensa vaatimuksesta tarpeen korottaa. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että vakuudet on määrätty yhtiön esityksen mukaisina tai sitä pienempinä, hallinto-oikeus on katsonut, ettei ole perusteita myöskään yhtiön vaatimuksesta alentaa vakuuksien määriä. Hallinto-oikeus on katsonut myös, että lupamääräyksistä 162 ja 163 käy riittävän selvästi ilmi se, että uuden kaatopaikan vakuus on asetettava vasta ennen uuden kaatopaikan käyttöönottoa ja että vakuuksia voidaan vapauttaa vanhan kaatopaikan osalta sen pintarakenteiden valmistuttua tai yleensäkin jätteiden varastointimääriä pienennettäessä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3 § 1 momentti 1 ja 4 kohta, 4 §, 5 § 1 momentti, 6 §, 41 § 1 momentti, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti ja 43 b § 1 momentti, 66 § ja 67 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 momentti

Jätelaki (1072/1993) 4 § ja 6 § 4 ja 5 kohta

Jätelaki (646/2011) 148 § 1 momentti ja 149 § 1 momentti

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Jäteasetus (1390/1993) 8 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riitta Fränti, Riikka Mäki, joka on myös esitellyt asian, Pirjo-Liisa Saloranta ja Merja Manninen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Lakeuden Etappi Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden tekemät muutokset lupamääräykseen 81 kumotaan ja lupamääräykset 37, 101, 143 ja 162 muutetaan kuulumaan seuraavasti (muutosesitykset kursiivilla):

37. Varajärjestelmiä voidaan käyttää vuosittain enintään seuraavasti

- Biojätteen säkkikompostointi 2 000 t/a

- Puhdistamolietteiden ja biokaasulaitoksen mädätetyn linkokuivatun lietteen aumakompostointi 30 000 t/a sisältäen kompostin tukiaineen

- Biokaasulaitoksen mädätetyn linkokuivatun lietteen sijoittaminen kaatopaikalle 100 t/a

101. Vaarallisiksi luokiteltavat jätteet on varastoitava jätteen vaaraominaisuuksiin nähden asianmukaisella tavalla. Vaaralliseksi luokiteltavat jätteet on mahdollisuuksien mukaan varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa lukitussa ja katetussa varastossa. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet on varastoitava siten, että vuototapauksissa vaarallinen jäte saadaan kerättyä hallitusti talteen. Siltä osin kuin toiminnanharjoittajalla ei tämän luvan nojalla ole lupa käsitellä vaaralliseksi luokiteltavia jätteitä, on vaaralliset jätteet toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa käsitellä kyseisiä jätteitä. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.

Lupamääräyksen 143 toisesta taulukosta on poistettava vaatimus biokaasulaitoksen esikäsiteltyjen jätevesien mittaamisesta virtaamapainotuksella.

162. Toiminnanharjoittajan on asetettava jätehuollon asianmukaisuuden varmistamiseksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle vakuus, joka määräytyy alla olevan mukaisesti.

- Nykyisen osittain esipeitetyn ja kaasunkeräyksen omaavan tavanomaisen jätteen kaatopaikan (5 ha) osalle on vakuus 6 €/m2. Uuden tavanomaisen jätteen kaatopaikan osalle vakuus on käyttöönoton jälkeen 5 €/m2.

- Vaarallisen jätteen kaatopaikan osalta vakuus on 30 €/m2

- Jälkitarkkailun osalta on vakuus kokonaisuudessaan 144 000 €

- Biokaasulaitoksen osalta vakuus on 10 000 €

- Biokaasulaitoksen varajärjestelmien osalta vakuus on

- säkkikompostointi 10 000 €

- mädätetyn lietteen aumakompostointi 10 000 €

- Lisäksi seuraavien jätteiden osalta vakuus on:

- Pilaantuneet maat ja tuhkat 50 000 €

- Teollisuuden lietteet ja nestemäiset jätteet 5 000 €

- Sähkö- ja elektroniikkaromu 10 000 €

- Romuajoneuvot 1 000 €

- Kyllästetty puu 5 000 €

- Muu vaarallinen jäte 45 000 €

Yhtiö on perustellut vaatimustaan lupamääräyksen 37 muuttamisesta muun ohella sillä, että parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus ei sovellu varajärjestelmänä käytettävälle käsittelylle, jota käytetään vain tilapäisesti ja poikkeuksellisesti. Varajärjestelmänä käytettävän aumakompostoinnin hajuhaitan ei voida katsoa olevan kohtuuton, kun otetaan huomioon sen vähäisyys ja tilapäisyys.

Kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden lietteen osuus on pienentynyt laitoksen käyttöaikana, mutta sitä on kuitenkin noin puolet syötteestä. Kuntien jätevedenpuhdistamoiden lietteitä on ohjattu Vapo Oy:n Teuvan kompostointilaitokselle ja näiden lietteiden määrä on kasvanut biokaasulaitoksen aikana. Toiminnanharjoittajan sopimusperusteinen yhteistyö Teuvan kompostointilaitoksen kanssa päättyi 31.12.2014. Tällä hetkellä varajärjestelmänä toimii kahden vuoden määräaikaisella sopimuksella Stormossen Oy:n käsittelylaitos. Kuljetusmatka Stormossen Oy:n biokaasulaitokselle on lähes yhtä pitkä kuin Teuvan laitokselle eli noin 90 kilometriä. Kohtuullisella etäisyydellä ei ole muita vaihtoehtoja varajärjestelmäksi.

Varakäsittelysuunnitelman mukaan kompostoitavaan puhdistamolietteeseen esisekoitettaisiin heti vastaanottovaiheessa tukiainetta seossuhteessa 1:1. Kompostikentälle muodostettavat aumat olisivat kuusi metriä leveitä ja kolme metriä korkeita. Hajuhaittojen vähentämiseksi auman pinta katettaisiin tarvittaessa kompostoituvalla katteella (esimerkiksi turve, hake, puutarhajätekomposti). Aumojen lämpötilat mitattaisiin viikoittain kompostointiprosessin käynnistymisen varmistamiseksi ja sopivan auman kääntövälin määrittämiseksi. Auma käännettäisiin ensimmäisen kerran noin 5–8 viikon kuluttua auman valmistumisesta. Kolmannen kääntökerran jälkeen auman annettaisiin kompostoitua noin viisi viikkoa, jonka jälkeen ne siirrettäisiin varastoaumoihin jälkikompostoitumaan talven yli. Kypsynyt tuote hyödynnettäisiin mahdollisuuksien mukaan kaatopaikan maisemoinnissa. Lietteiden varakäsittelyjärjestelmä sijoittuisi samalle kentälle biojätteen säkkikompostoinnin kanssa.

Varakäyttöjärjestelmää käytettäisiin vain, jos lietteitä ei voida käsitellä biokaasulaitoksessa tilapäisen toimintahäiriön tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi. Avokompostoinnilla puhdistamoliete voitaisiin tuotteistaa hyötykäytettäväksi tavalla, joka on linjassa kestävän kehityksen periaatteiden ja jätelaissa säädetyn etusijajärjestyksen kanssa. BAT-vertailuasiakirjojen laadintaa koskevan Euroopan komission ohjeen mukaan BAT-päätelmien mukaiset päästötasot eivät sovellu poikkeus- ja häiriötilanteissa sovellettavaan tekniikkaan. Myös uutta ympäristönsuojelulakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 214/2013 vp) todetaan 77 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että "päästötasoja olisi noudatettava, kun laitos toimii normaaleissa toimintaolosuhteissa. Toiminnan käynnistämiseen, huoltoon, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen liittyvät tilanteet eivät olisi tässä tarkoitettuja normaaleja toimintaolosuhteita."

Kokonaisuutena tarkasteltuna laitoksen teknisten ratkaisujen tulee edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, mutta yksittäin tarkasteltuna varajärjestelmänä käytetyn ratkaisun ei tarvitse edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. BAT-päätelmiä ei ole annettu varakäsittelyjärjestelmien osalta. Varajärjestelmän osalta ei voida edellyttää hyvin kalliin ja teknisesti vaativan järjestelmän asentamista, sillä varajärjestelmästä saatava hyöty, kuten hajuhaitan väheneminen, on rajallinen. Aumakompostointi tulisi hyväksyä puhdistamolietteen varakäsittelyjärjestelmäksi.

Puhdistamolietteen ja mädätetyn lietteen avokompostointi aiheuttaa hajua, mutta kompostoitavat määrät ovat pieniä ja haitta ajoittainen. Hajua voidaan torjua tukiaineen oikealla sekoitussuhteella, kompostointiolosuhteiden hallinnalla, aumojen peittämisellä tarvittaessa sekä hajunpoistokemikaaleilla. Alueen kokonaishajupäästöt ovat pienentyneet huomattavasti, kun jätteiden loppusijoittaminen alueelle on päättynyt. Myös välivarastoidun jätteen poiskaivaminen päättyy 31.12.2015. Jätehuoltokeskuksen alue on kaavoitettu jätehuoltotoimintoja varten, joten tällaisella alueella toiminnasta aiheutuvan hajuhaitan ei voida katsoa voimakkuutensa ja kestonsa vuoksi olevan naapuruston kannalta kohtuutonta.

Ympäristöluvan tulee muodostaa itsenäinen kokonaisuus, jossa laitoksen häiriötilanteisiin varautuminen ei voi olla riippuvainen sopimussuhteista ulkopuolisen toimijan kanssa. Toiminnanharjoittajalla on edellytykset käsitellä puhdistamolietteet itse.

Varastointimääräystä 101 tulee tarkentaa valituksessa esitetyllä tavalla siten, että varastointimääräykset soveltuvat myös suurikokoisen vaarallisen jätteen ja vaarallisen jätteen suurerien varastointiin. Lupamääräys on tulkittavissa siten, että se soveltuu kaikkien vaarallisten jätteiden varastointiin. Varastointivaatimus katetussa tilassa on suurikokoisten jätteiden tai suurerien osalta kohtuuton ja teknisesti lähes mahdoton toteuttaa. Pienerien lisäksi pilaantuneet maat, nestemäiset jätteet sekä jätteenpolton kuonat ja muut tuhkat on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi.

Lupamääräystä 143 tulee muuttaa nykyistä mittauskäytäntöä vastaavaksi. Näytteenotto virtaamapainotuksella ei tuo tutkimuksen kannalta lisäarvoa, vaan ainoastaan lisäkustannuksia. Biokaasulaitokselta tulevan veden virtausta tasataan nykyjärjestelmässä sekä ennen että jälkeen käsittelyprosessin. Erityisen käsittelyn jälkeen tehtävä virtauksen tasaus tasaa myös jäteveden laatua, jolloin näytteenoton tihentäminen virtauksen kasvaessa ei tuota olennaista lisätietoa jätevesien koostumuksesta.

Lupamääräyksessä 162 määrätyt vakuudet ovat kohtuuttoman suuret suhteessa jätemäärään, tehtyihin varotoimenpiteisiin ja suunniteltuun toimintaan. Toteutuneet jätemäärät ovat olleet yleisesti ottaen noin puolet ympäristöluvassa sallitusta enimmäismäärästä. Lakeuden Etappi Oy on jätelain 43 §:ssä tarkoitettu kuntien omistama yhtiö, eli käytännössä yhtiön omistajakunnat vastaavat viime kädessä jätehuollon palvelutehtävien asianmukaisesta hoitamisesta. Lisäksi uusi tavanomaisen jätteen kaatopaikka otetaan käyttöön vaiheittain.

Vaasan hallinto-oikeuden lupamääräyksessä 81 asettama päivittäinen aikarajoitus jätteiden purkamiselle poikkeaa perusteettomasti jätehuoltokeskuksen yleisistä ja muulle toiminnalle sallituista toiminta-ajoista eikä tällä aikarajoituksella ole saavutettavissa ympäristö- tai muitakaan etuja.

Ympäristöluvassa muutoin asetetut esimerkiksi melua koskevat aikarajoitukset lupamääräyksessä 119 koskevat myös jätteiden purkamistoiminnasta aiheutuvaa haittaa. Lupamääräyksen 81 mukainen toiminta on joka tapauksessa lopetettava 31.12.2015 mennessä.

2. A, B ja C ovat valituksessaan vaatineet, että toiminta keskeytetään kiireellisesti ja välittömästi siihen saakka, kunnes ongelmakohdat on saatu korjattua naapuruston kannalta siedettävälle tasolle.

Laitoksen jatkuva haju aiheuttaa kohtuutonta rasitusta naapurustolle, asumiselle, virkistyskäytölle ja eläimille. Lievennyksiä biokaasulaitoksen päästöraja-arvoihin tai suurempaa vastaanottomäärää ei tule sallia, koska nykyisetkään raja-arvot eivät riitä ehkäisemään haittaa, ja toiminnassa on tarkastuskäynneillä havaittu puutteita. Toimintaa ei ole valvottu asianmukaisesti. Alueen aitaamisessa on ollut puutteita. Laitos aiheuttaa jokapäiväistä hajua, melua ja maiseman rumentumista ympäristöön sekä tärinähaittaa. Haju tulee aina biokaasulaitoksesta.

Laitoksen toimintatavoissa on havaittu toistuvia virheitä ja laiminlyöntejä. Laiminlyönneille ja haitoille tulee määrätä sanktiot. Pistokoeluonteisista valvontakäynneistä on tehtävä jatkuva käytäntö. Laitoksen toiminnasta tiedottamista on parannettava. Jos biokaasulaitoksen mädätyslietettä kompostoidaan, se on tehtävä suljetussa tilassa ja säkit on siirrettävä suljettuina ulos. Melua aiheutettava toiminta on rajoitettava tapahtumaan klo 7–18. Poikkeustilanteista ja niiden ohjeistuksesta tulee antaa selkeät määräykset. Hajua aiheuttavista varajärjestelmistä on ilmoitettava etukäteen ympäristön asukkaille ja valvontaviranomaiselle eikä niitä saa ottaa käyttöön loma-aikoina. Kompostointialueet on siirrettävä mahdollisimman kauas Tuomikylästä. Mädätetty liete pitää ensisijaisesti viedä polttolaitokseen eikä läjittää penkkaan. Jätepenkalle määrätty enimmäiskorkeus 100 metriä on maisemallisesti liian korkea. Varastoidun poltettavan jätteen purkamisen on tapahduttava arkipäivisin kello 8–16. Hajunpoistokemikaalia on käytettävä runsaasti. Melua ja hajua aiheuttavia töitä ei saa suorittaa juhlapyhinä.

Lisäksi valituksessa on tuotu esiin hyötyjätteen monivuotisesta varastoinnista aiheutuva palovaara, suojaviheralueiden puuttuminen, lumen käsittelyyn liittyvät ongelmat, virkistyskäyttöreitille aiheutuvat hajuhaitat, jätevesialtaan vuodot, laitteiden korjaamiseen liittyvät viivästykset sekä vakuusmäärien alhaisuus.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely on tehtävä uudelleen, koska aikaisemman arvioinnin aikaiset olosuhteet ovat muuttuneet. Lupa perustuu aikaisemmassa ympäristövaikutusten arvioinnissa saadulle virheelliselle tiedolle.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausunnon, jossa se on viitannut Vaasan hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon. Lausunnossaan hallinto-oikeudelle aluehallintovirasto on Lakeuden Etappi Oy:n valituksesta muun ohella todennut, ettei puhdistamolietteen avoaumakompostoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa voida katsoa voimakkuudeltaan vähäiseksi. Kun otetaan huomioon varajärjestelmän käytön syyt sekä toiminnan kesto ja enimmäiskapasiteetin suuruus, ei toimintaa voida pitää puhtaasti vain tilapäisenä lyhytaikaisena toimintana. Kompostointiprosessi kestää useita viikkoja ja hajua syntyy erityisesti aumojen käännön yhteydessä. Poikkeuksellinen tilanne tai huoltoseisokki johtaa aina uuden useita viikkoja kestävän kompostointiprosessin aloittamiseen. Biokaasulaitoksen vuosihuolto kestää kolmesta päivästä kolmeen viikkoon, joten varajärjestelmän käyttö ei rajoitu vain ennakoimattomiin tilanteisiin. Aumakompostoinnin aiheuttamaa hajuhaittaa ei voida tehokkaasti estää lupamääräyksillä, koska syntynyttä hajupäästöä ei voi jälkikäteen tehokkaasti rajoittaa tai käsitellä. Kompostointiolosuhteet voivat olla epäsuotuisat esimerkiksi rankkasateen vuoksi, eikä kyseistä ongelmaa voida kaikilta osin poistaa lupamääräyksillä. Hajupäästöä ei voida luotettavasti mitata päästökohteessa.

Romuajoneuvojen ja kyllästetyn puun käsittelylle sekä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetut vakuudet on asetettu luvanhakijan selvityksen perusteella. Aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi asettaa vakuuden myös teollisuuden lietteille ja muille nestemäisille jätteille niiden määrän ja laadun perusteella. Vakuuksien määrää voidaan pienentää ainoastaan, mikäli kyseisten jätteiden enimmäisvarastoinnin määriä pienennetään vastaavasti. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan vakuuden osalta hakija voi huolehtia kokonaissumman pitämisestä mahdollisimman pienenä, koska alueita voidaan ottaa käyttöön vaiheittain, jolloin tarvittavan vakuuden määrä pienenee. Lisäksi vakuutta voidaan vapauttaa pintarakenteiden valmistuessa toiminnan äkillisestä loppumisesta aiheutuvien kustannusten pienentyessä.

Lupamääräystä 101 voidaan muuttaa luvan hakijan valituksen mukaisesti, koska määräystä ei ole tarkoitettu käsittämään kaikkia laitoksella välivarastoitavia tai käsiteltäviä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia jätteitä.

Lupamääräyksen 143 määräys biokaasulaitoksen esikäsiteltyjen jätevesien mittaamisesta virtaamapainotuksella perustuu siihen, mitä hakija on hakemuksen täydennyksessään esittänyt. Vaikka ympäristölupa myönnetään lähtökohtaisesti hakemuksen mukaisesti, aluehallintoviraston mukaan virtaamapainotus ei ole välttämätön, ja määräystä voidaan muuttaa luvan hakijan valituksen mukaisesti.

A:n, B:n ja C:n valituksen osalta aluehallintovirasto on lausunnossaan hallinto-oikeudelle muun ohella todennut, ettei biokaasulaitoksen varajärjestelmien käyttöönoton kieltäminen tiettyinä päivinä ole tarpeen, sillä varajärjestelmiä tarvitaan myös tilanteissa, joita ei voida ennakoida. Lisäksi varajärjestelmien käyttö on sallittua vain jätetäytön eteläpuoleisella alueella VE2, jolloin jätetäyttö estää kompostoinnista mahdollisesti aiheutuvan hajun leviämistä Tuomikylään päin. Varajärjestelmien käytöstä ilmoittamiselle aluehallintovirasto ei ole nähnyt estettä.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut lausunnon, jossa se on muun ohella todennut, että Lakeuden Etappi Oy:n toiminnasta on kokonaisuudessaan aiheutunut huomattavasti hajuhaittoja lähialueen asukkaille. ELY-keskus on suhtautunut kielteisesti puhdistamolietteiden aumakompostoinnin aloittamiseen alueella. ELY-keskus ei ole nähnyt estettä lupamääräysten 101 ja 143 muuttamiseen Lakeuden Etappi Oy:n valituksessa esitetyllä tavalla. ELY-keskus on pitänyt aluehallintoviraston määräämiä vakuuksia pääosin oikeansuuruisina.

Ilmajoen ympäristölautakunta on antanut vastineen, jossa se on todennut, ettei puhdistamolietteiden aumakompostoinnille ole luvan myöntämisen edellytyksiä siitä aiheutuvien hajuhaittojen vuoksi.

Ilmajoen kunnanhallitus on antanut vastineen, jossa se on todennut, ettei puhdistamolietteiden aumakompostoinnille ole luvan myöntämisen edellytyksiä siitä aiheutuvien hajuhaittojen vuoksi.

D:lle, E ry:lle, F:lle, G:lle ja hänen asiakumppaneilleen sekä A:lle, B:lle ja C:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

Lakeuden Etappi Oy on antanut vastineen, jonka liitteenä on Nab Labs Oy:n tekemä ilmanlaadun TRS-mittausten tutkimusraportti 72/2015 Ilmajoen Tuomikylässä ja Lakeuden Etappi Oy:llä, päivitys ELY-keskukselle Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksen hajupäästölähteistä 17.8.2015 sekä Nab Labs Oy:n tutkimusraportti 157/2015 Lakeuden Etappi Oy:n biokaasulaitoksen ja ilmastusaltaan haju- ja hajuyhdistemittauksista elokuussa 2015.

A:lle, B:lle ja C:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Lausuminen Lakeuden Etappi Oy:n vaatimuksesta lupamääräyksen 81 muuttamisesta raukeaa.

Muilta osin korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

2. Lupamääräys 147 muutetaan kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

147. Luvan haltijan on (poistettu tekstiä) toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle koko jätehuoltokeskuksen toimintaa koskeva melumallinnukseen perustuva meluselvitys viimeistään 30.4.2023. Selvityksessä on tarkasteltava melua huomioiden koko jätehuoltokeskuksen toiminta (esimerkiksi murskaus, haketus, tuhkan käsittely kuten seulonta, liikenne, työkoneet, biokaasulaitos, ja muut meluavat toiminnot) ja melun mahdollinen impulssimaisuus, matalataajuisuus tai kapeakaistaisuus. Mikäli selvityksessä todetaan määräyksen 119 mukaisten melun raja-arvojen ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma toimenpiteistä aikatauluineen annettujen raja-arvojen saavuttamiseksi.

3. Muilta osin valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei enemmälti muuteta.

Perustelut

1. Lupamääräyksen 81 mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle varastoidun poltettavan jätteen purku ja toimittaminen poltettavaksi on määrätty lopetettavaksi 31.12.2015 mennessä. Näin ollen lausuminen lupamääräyksen muutosvaatimuksesta raukeaa.

2. Ympäristöluvan lupamääräysten säännönmukainen tarkistamismenettely on poistettu lainsäädännöstä 1.5.2015 voimaan tulleella ympäristönsuojelulain (527/2014) muutoksella (423/2015). Mainitun muutoslain (423/2015) voimaantulosäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Valvontaviranomaisen on säännöllisessä valvonnassa arvioitava uuden lain 89 §:n (423/2015) mukaisesti tällaisen luvan muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Ennen muutoslain voimaantuloa vireille tullut lupa-asia käsitellään muutoin noudattaen ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä, ei kuitenkaan kumottavaa 71 §:ää.

Tässä asiassa on kysymys vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla myönnetyn toistaiseksi voimassa olevan luvan lupamääräysten tarkistamisesta, toiminnan olennaisesta muuttamisesta ja uusista jätehuoltokeskuksen toiminnoista. Aluehallintovirasto oli mainitun lain nojalla tekemässään lupapäätöksessä määrännyt luvan saajan viimeistään 30.4.2023 jättämään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Uuden ympäristönsuojelulain muutoksen johdosta tämä lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus on määrännyt lupamääräyksessä 147 tarkistamishakemuksen yhteydessä edellytetyn meluselvityksen tehtäväksi 30.4.2023 mennessä.

Ympäristöluvan lupamääräykset muodostavat kokonaisuuden, jossa myös luvan tarkistamista koskevalla määräyksellä voi olla olennaistakin vaikutusta luvan edellytyksiä ja muuta lupamääräyksiä koskevaan harkintaan. Tässä tapauksessa on kuitenkin ollut kysymys ympäristöluvan myöntämisestä jo osittain olemassa olevalle toiminnalle, ja toiminnasta aiheutuviin melu- ja hajupäästöihin mahdollisesti liittyvää epävarmuutta on pyritty hallitsemaan nimenomaan edellä kuvattujen lupamääräysten 147 ja 149 avulla. Toimintaan tai sen vaikutusten arviointiin ei voida katsoa liittyneen muilta osin erityistä epävarmuutta. Kun lisäksi otetaan huomioon valvontaviranomaiselle laissa säädetty velvollisuus arvioida luvan muuttamisen tarvetta ja toisaalta haitankärsijöiden ja ympäristöjärjestöjen mahdollisuus saattaa vireille uuden ympäristönsuojelulain 89 §:ssä (423/2015) tarkoitettu luvan muuttamista koskeva asia, ei lupamääräysten uudelleentarkastelu tarkistamista koskevan velvoitteen raukeamisen vuoksi ole tässä tapauksessa muilta osin tarpeen.

3. Lakeuden Etappi Oy on valituksessaan vaatinut lupaa käyttää myös puhdistamolietteen aumakompostointia biokaasulaitoksen varakäsittelyjärjestelmänä. Toiminto on uusi. Riippumatta siitä, vastaako suunnitellun varajärjestelmän tekninen toteuttaminen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaisesti, kyse on ensisijaisesti siitä, täyttyvätkö ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset kyseiselle toiminnalle. Jos lupa on myönnettävissä, tulee lupamääräyksin varmistaa, että toiminnassa käytetään kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys aumakompostoinnin aiheuttamasta hajuhaitasta sekä lähimpien asuinkiinteistöjen läheisyys, puhdistamolietteen aumakompostoinnista aiheutuisi ennalta arvioiden hajun vuoksi eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa kiellettyä kohtuutonta rasitusta. Näin ollen ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetty luvan myöntämisen edellytys hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei tältä osin täyty.

Lupamääräyksen 80 mukaisesti hakijan on varmistettava suojavyöhykkeillä, jätteiden peitolla ja muilla vastaavilla tavoilla sekä myöhemmin alueen maisemoinnilla, ettei jätetäytöistä aiheudu maiseman rumentumista. Jätehuoltokeskuksen välittömässä lähiympäristössä ei ole asiakirjaselvityksen perusteella erityisiä maisema- tai kulttuuriympäristöarvoja. Myös alueen maastonmuodot on lupaharkinnassa otettu huomioon. Näissä oloissa ja kun otetaan huomioon jäteasetuksen (1390/1993) 8 §:n 1 kohta, lupamääräys 80 on riittävä estämään jätetäytöstä aiheutuvan maisemallisen haitan jätealueen ympäristössä.

Lupamääräyksen 105 mukaan puhdas lumi tulee poistaa jätteiden käsittely- ja varastointialueilta ja muilta vesienkäsittelyjärjestelmään liitetyiltä alueilta jätehuoltokeskusalueen ulkopuolelle ennen sulamiskauden alkua. Määräys on tarpeen, koska lumen auraus alueen ulkopuolelle vähentää alueella muodostuvaa vesimäärää. Koska määräys koskee sanamuotonsa mukaisesti vain puhdasta lunta, ei sen noudattaminen lisää toiminnasta aiheutuvia päästöjä vesistöön.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei enemmälti ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Taina Nystén. Asian esittelijä Elina Nyholm.

 
Julkaistu 8.4.2016