Muu päätös 1286/2016

Jätteenkuljetuksen järjestämistä koskevat valitukset (Jokilaaksojen jätelautakunta)

Antopäivä: 12.4.2016
Taltionumero: 1286
Diaarinumero: 2659/1/15, 2673/1/15, 2681/1/15, 2684/1/15 ja 2844/3/15

Asia Jätteenkuljetuksen järjestämistä koskevat valitukset

Valittajat 1. Nivalan kaupunki

2. Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy

3. Kuljetus Niskanen Ky ja Pyhäsalmen Jätekuljetus Oy

4. Pyhäjärven kaupunki

5. Kärsämäen kunta

Päätös, jota valitukset koskevat

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 17.7.2015 nro 15/0452/2

Asian aikaisempi käsittely

Jokilaaksojen jätelautakunta on 29.4.2013 (§ 23) päättänyt, että kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus lakkaa lautakunnan toimialueella 30.4.2016 ja kyseisen yhdyskuntajätteen kuljetukset järjestetään jätelain 36 §:n mukaisesti kunnan kilpailuttamana kuljetuksena. Päätöksessä on todettu, etteivät kaikki jätelain 37 §:ssä kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle säädetyt edellytykset täyty eikä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamisella muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetuksessa ole jätehuollon kokonaisuuden kannalta myönteisiä vaikutuksia.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt jätelautakunnan päätöksestä tehdyt valitukset. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Jätelautakunnan toimivalta

Jätelain (646/2011) 23 §:n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu toimielin (kunnan jätehuoltoviranomainen). Pykälän 2 momentin mukaan jos kunta on siirtänyt 43 §:n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä siten kuin kuntalaissa säädetään.

Jätelautakunta on jätelain nojalla perustettu jätehuoltoviranomainen, jonka on toimialueellaan tullut päättää jätelain mukaan sen päätettäväksi kuuluvista asioista. Jätelautakuntasopimuksen 12 kohdan mukaisesti sopimus on tullut voimaan kunkin osapuolen osalta silloin, kun se on kunnan puolesta allekirjoitettu. Tähän nähden ja kun kunnan viranomaisen päätös voidaan panna täytäntöön kuntalain 98 §:ssä (365/1995) säädetyin edellytyksin lainvoimaa vailla olevanakin, lautakunta on ollut toimivaltainen tekemään valituksenalaisen päätöksen, vaikka sen perustamiseen liittyviä valituksia on ollut vireillä hallinto-oikeudessa.

Kuuleminen ja muu valmistelu

Sovelletut oikeusohjeet

Jätelain 38 §:n mukaan kunnan on ennen 35 §:n 4 momentissa ja 37 §:ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään hallintolain 41 §:ssä. Kunnan on tiedotettava edellä tarkoitetusta päätöksestään yleisesti kuntalaisille ja julkaistava päätös tietoverkossa.

Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee hallintolain 41 §:n mukaan varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Asiassa saatu selvitys ja johtopäätökset

Siitä, miten valmistelun tulee lautakunnassa tapahtua, ei ole tarkempia säännöksiä. Lautakunnan tehtävänä on harkita, onko asiassa suoritettu valmistelu ollut riittävää ja onko sillä ollut käytettävissään hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaiset asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Valituksenalaisesta päätöksestä ilmenee, että asiaa koskeva kuulutus on ollut lautakunnan toimialueen kuntien ilmoitustauluilla 5.3.-4.4.2013. Asiasta on kuulutettu myös kuntien ilmoituslehdissä. Vireilläolosta on ilmoitettu erikseen niille yhdyskuntajätteiden kuljettajille, jotka ovat ilmoittaneet toimintansa jätehuoltorekisteriin. Alueen kunnille, kuntien omistamalle jäteyhtiölle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille on varattu tilaisuus antaa lausunto asiassa. Asiasta on myös laadittu mediatiedote. Asiasta on antanut lausunnon 14 kuntaa, kuntien omistama jäteyhtiö, 11 kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaista, 7 jätteidenkuljetusyritystä, 4 edunvalvontajärjestöä ja -yhteisöä sekä 12 kyläyhdistystä, asukasliittymää tai kuntalaista. Edellä mainittu huomioon ottaen asianosaisille ja niille, joiden oloihin ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus, on ennen asian ratkaisemista varattu tilaisuus lausua mielipiteensä edellä mainittujen lainkohtien edellyttämällä tavalla. Lausunnot ja asiassa esitetyt mielipiteet ovat olleet lautakunnan jäsenten käytettävissä päätöstä tehtäessä. Asian ratkaiseminen kuuluu jätehuoltolautakunnan toimivaltaan, eikä se ole päätöstä tehdessään ollut sidottu kuntien tai muiden lausunnon antajien esittämiin jätteenkuljetusjärjestelmän valintaa koskeviin kannanottoihin.

Lautakunnan päätöksenteon perusteena on ollut 29.4.2013 päivätty taustamuistio, jossa on kuvattu tarkastelussa käytetty aineisto ja jätehuollon nykytila sekä asiassa annettujen lausuntojen ja mielipiteiden sisältö. Lisäksi lautakunnalla on ollut käytössään otteita kuljetusyrityksiltä pyydetyistä tiedoista, jotka ovat koskeneet muun muassa jätelautakunnan alueelta vuonna 2012 kerätyn jätteen määriä ja toimituspaikkoja.

Lautakunta on katsonut, että sillä on ollut riittävät tiedot asian ratkaisemiseen. Edellä asiassa suoritetusta kuulemisesta ja lautakunnan käytössä olleista asiakirjoista kerrottu huomioon ottaen asian valmistelun voidaan katsoa täyttäneen hallintolain ja kuntalain vaatimukset. Asiassa ei myöskään ole tullut ilmi, että lautakunnalle olisi esitetty virheellistä tai harhaanjohtavaa selvitystä. Näin ollen lautakunnan päätöksen ei voida valittajien kuulemiseen ja muuhun valmisteluun liittyvien valitusperusteiden nojalla katsoa syntyneen kuntalain 90 §:n 2 momentissa (1375/2007) tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Esteellisyys

Kuntalain 52 §:n 2 momentin (1034/2003) mukaan muun luottamushenkilön kuin valtuutetun esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

Virkamies on lain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan esteellinen, jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:

1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;

2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä

3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.

Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy:n valituksen mukaan päätöksen tekemiseen osallistunut A on esteellinen, koska hänen puolisonsa isä on jätehuoltoyhtiö Vestia Oy:n hallituksen jäsen.

Puolison vanhemmat eivät ole hallintolain 28 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja, vaan 3 kohdassa tarkoitettuja, läheisiä. Näin ollen A ei ole ollut edellä mainitulla perusteella esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn. Päätös ei siten ole esteellisyyden vuoksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Jätteenkuljetusjärjestelmän valinta

Sovelletut oikeusohjeet

Jätelain (646/2011) 32 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto:

1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete;

2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte;

3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte;

4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1–3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa;

5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1–4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä.

Kunnan on jätelain 35 §:n 1 momentin mukaan huolehdittava siitä, että 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 §:n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kunta voi lisäksi huolehtia 32 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Pykälän 2 momentin mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

Kunnan on jätelain 36 §:n 1 momentin mukaan järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei 37 tai 41 §:stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus).

Jätelain 37 §:n 1 momentin mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos:

1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset;

2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;

3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

Jätelain 149 §:n 4 momentin mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus tämän lain voimaan tullessa hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä tämän lain 37 §:n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Asiassa saatu selvitys ja johtopäätökset

Edellä mainituista jätelain säännöksistä ilmenee, että asumisesta syntyvän jätteen ja lain 32 §:n 1 momentista tarkemmin ilmenevän muun kuin asumisesta syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto ja huolehtiminen jätteen kuljettamisesta kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus) on lakisääteisesti kunnan vastuulla.

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä jätelain 35 §:n 2 momentin mukaan niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

Lähtökohtaisesti kunnan tulee järjestää jätelain 35 §:n 2 momentin edellytykset täyttävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus omana toimintanaan tai hankkimalla palvelut yksityiseltä yrittäjältä julkisia hankintoja koskevan lain mukaisesti (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Mikäli jätelain 37 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät, kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus).

Vaikka jätelain 37 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyisivätkin, kysymys siitä, hoidetaanko jätteenkuljetus kunnan vai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena, on kunnan harkintavallan piiriin kuuluva asia. Sama koskee myös kunnassa noudatetun jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamista. Harkintavaltaa rajoittavat hallintotoiminnassa yleisesti noudatettavat oikeusperiaatteet, muun muassa tarkoitussidonnaisuuden periaate.

Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ei Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy:n valituksen mukaan täytä jätelain 35 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä, koska jätehuoltoyhtiön keskitetty kilpailutus vähentää tarjontaa alueella ja kilpailun katoaminen nostaa hintoja. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, että jätelain 36 §:n 3 momentin nojalla jätteen kuljetusten kilpailuttamisessa on noudatettava lakia julkisista hankinnoista. Mainitussa laissa säädetään muun muassa tarjouskilpailuun osallistuvien syrjimättömästä kohtelusta ja hankintojen riittävästä avoimuudesta. Säännösten tarkoituksena on varmistaa se, että kuljetusyrittäjillä on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan jätteenkuljetuspalvelujen tuottamiseen. Jätelautakunnan lausunnosta lisäksi ilmenee, että yhdenkin auton yrittäjillä on mahdollisuus tehdä tarjous. Edellä mainittu huomioon ottaen valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella ei voida katsoa, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus ei täytä jätelain 35 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä.

Valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, etteivät kaikki jätelain 37 §:ssä kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle säädetyt edellytykset täyty. Myös valituksista ilmenee, että kyseisten edellytysten täyttymisessä on kuntakohtaisia eroja. Lautakunta on todennut lausunnossaan muun ohella, että kunnittain vaihtelevat kuljetusjärjestelmät eivät luotettavasti mahdollista kohtuullisia ja syrjimättömiä ehtoja koko lautakunnan alueella. Jätehuollon yleinen toimivuus edellyttää kuljetusten hoitamista tasapuolisesti. Tähän nähden lautakunta on toimialueensa kuntien tilannetta kokonaisuutena arvioidessaan voinut päätyä siihen, etteivät kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiselle säädetyt edellytykset täyty. Päätöksen ei voida katsoa valituksissa esitetyillä perusteilla loukkaavan hallintotoiminnassa yleisesti noudatettavia oikeusperiaatteita. Jätelautakunta ei ole ylittänyt harkintavaltaansa jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäessään.

Pyhäjärven kaupunki ja Toholammin kunta ovat siirtäneet jätehuollon palvelutehtävät kuntalain 43 §:n mukaisesti kuntien omistamalle Vestia Oy:lle (entinen Jokilaaksojen Jäte Oy). Uuden jätelain voimaantulo 1.5.2012 alkaen on siten edellyttänyt, että kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii jätelain 23 §:n 2 momentin mukaisesti kuntien yhteinen toimielin. Näin ollen lautakunnan päätös ei ole lainvastainen myöskään sillä valittajien esittämällä perusteella, ettei päätös voi koskea koko Vestia Oy:n aluetta.

Koska Vestia Oy:n osakassopimus on yksityisoikeudellinen sopimus, sen sisällöllä ei ole merkitystä arvioitaessa lautakunnan päätöksen lainmukaisuutta. Lautakunta on velvollinen noudattamaan jätelakia ja lautakunnan johtosääntöä. Näin ollen lautakunnan päätöstä ei voida pitää lainvastaisena, vaikka se mahdollisesti joiltain osin olisikin osakassopimuksen vastainen.

Johtopäätös

Jätelautakunnan päätös ei ole edellä lausutuilla tai muillakaan valittajien esittämillä perusteilla kuntalain 90 §:n 2 momentin (1375/2007) tarkoittamalla tavalla lainvastainen. Päätöstä ei näin ollen ole syytä kumota.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölain 32 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirjo Pyhäjärvi, Aila Kovala ja Anna-Kaisa Marski, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Nivalan kaupunki on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja jätelautakunnan päätökset kumotaan. Lisäksi kaupunki on vaatinut, että jätelautakunnan päätöksen täytäntöönpano kielletään.

Nivalan kaupunki on uudistaen aiemmin esittämänsä perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Jätteenkuljetuspalveluja on saatavissa koko alueella. Pienten kuntien osalta, joissa kilpailuttamiseen ei ole niin hyviä mahdollisuuksia, on tälläkin hetkellä mahdollisuus käyttää Vestia Oy:n järjestämiä palveluita muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetuksissa.

Mikäli on todettu, että osa jätteestä päätyy käsiteltäväksi muualle kuin jätelain edellyttämään paikkaan, on ympäristönsuojeluviranomaisen puututtava kyseiseen toimintaan ja saatettava asia lain vaatimalle tasolle.

Kiinteistön haltijoiden kilpailuttama jätteenkuljetus vaikuttaa myönteisesti markkinoiden toimivuuteen ja näin ollen pitää hintatason kohtuullisena.

Muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen osuus yhdyskuntajätteestä on niin pieni, ettei kuljetusjärjestelmän valinnalla ole merkittävää vaikutusta jätehuollon yleiseen toimivuuteen eikä alueelliseen kehittämiseen. Kuljetusjärjestelmästä riippumatta alalla toimivien yritysten on hoidettava jätteen kuljettaminen lainsäädännön vaatimalla tavalla siten, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tehdyistä selvityksistä ja tutkimuksista ei voida kiistattomasti todeta, että kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa saavutetaan myös ympäristön kannalta parempi lopputulos.

Muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetuksen säilyttämisellä kiinteistön haltijan kilpailuttamana on myönteinen vaikutus nykyisin alalla toimivien yritysten toimintaan. Kuljetuksen kilpailuttamisen siirtyminen kuntien järjestämäksi keskitetysti johtaa tulevaisuudessa pienempien yritysten toimintaedellytysten heikkenemiseen ja poistumiseen markkinoilta. Kuljetusten keskittyminen suuremman kokoluokan toimijoille heikentää kilpailua ja korottaa hintatasoa.

Jätelain 37 §:n edellytysten täyttymisessä on kuntakohtaisia eroja. Kuulemista olisi tullut käyttää selvityskeinona kuntakohtaisten kriteerien tarkasteluun, jolloin kuuleminen olisi tuonut asian käsittelyyn vuorovaikutteisuutta, ja asianosaisten mielipiteillä olisi ollut merkitystä.

Jätelautakunnan olisi tullut hallintolain 31 §:n mukaisesti huolehtia asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä.

Useimmat lausunnot sisältävät asian ratkaisemisen kannalta sellaisia olennaisia ja merkityksellisiä tietoja, joiden perusteella jätteenkuljetusjärjestelmää koskevaa päätöstä ei olisi koko jätelautakunnan aluetta koskevana voitu tehdä. Enemmistön kannanotot on jätetty vaille merkitystä.

Jätelautakunnan päätös loukkaa yleisiä hallinto-oikeudellisia periaatteita, yhdenvertaisuusperiaatetta, objektiviteettiperiaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja tarkoitussidonnaisuuden periaatetta.

Eri tahojen lausuntoja ei ole asian ratkaisussa otettu huomioon yhdenvertaisesti. Sopimus yhteisestä jätelautakunnasta ja jätelautakunnan johtosääntö sisältävät epäasiallisia velvoitteita ja perusteita. Suhteellisuusperiaate ei toteudu, koska päätös on ylimitoitettu asettaessaan velvoitteen siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen kaikissa toimialueen kunnissa, vaikka jätelain 37 § antaa mahdollisuuden kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valitsemiseen kunnassa tai sen osassa. Julkista valtaa tai yleisemmin viranomaisasemaa on tarkoitussidonnaisuuden periaatteen vastaisesti käytetty muuhun tarkoitukseen kuin se on tarkoitettu käytettäväksi. Päätöksen todellinen motiivi on keskittää jätekuljetuksen yritystoiminta Vestia Oy:n haltuun.

Jätelautakunnan johtosääntöön sisällytetty yhteistyövelvoite loukkaa viranomaistoiminnan puolueettomuutta. Sen mukaan jätelautakunta toimii yhteistyössä sopijakuntien ympäristönsuojeluviranomaisten ja Vestia Oy:n kanssa ja valmistelee jätehuoltomääräykset yhdessä sopijakuntien ja Vestia Oy:n kanssa. Näin ei ole nyt tapahtunut.

2. Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja jätelautakunnan päätökset kumotaan. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että jätelautakunnan päätöstä ei saa panna täytäntöön.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Kaikki jätelain edellytykset jatkaa alueella nykyistä jätteenkuljetusjärjestelmää muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetuksessa täyttyvät. Tarkastelussa on otettu huomioon vain muutamien kuntien puutteita eikä ole otettu huomioon sitä, että jätelain edellytykset täyttyvät erittäin hyvin suurimmassa osassa aluetta. Jätelaki antaa mahdollisuuden erilaisiin kuljetusjärjestelmiin jopa kunnan eri osissa, joten jätteenkuljetusjärjestelmän yhtenäistäminen koko jätelautakunnan alueen kattavaksi on vastoin perustuslaissa vahvistettua kuntien itsehallintoperiaatetta ja jätelakia.

Alueen kunnat ovat pääsääntöisesti toivoneet lausunnoissaan muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetuksen säilyvän nykyisessä sopimusperusteisessa eli kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Alueen 16 kunnasta ainoastaan kuusi on lausunnoissaan toivonut siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Nykyisen jätteenkuljetusjärjestelmän jatkumista on toivonut lausunnoissaan yhdeksän kuntaa. Päätöstä tehdessään jätelautakunta ei ole ottanut huomioon näiden kuntien lausuntoja.

Alueen kuntien lisäksi on kuultu yrityksiä, työntekijöitä ja asukkaita. Näiden mielipiteitä ei ole kuitenkaan kuunneltu. Lausunnon antajat ovat hyvin suurella enemmistöllä kannattaneet nykyisen jätteenkuljetusjärjestelmän jatkamista. Ainoa lausunto, joka on päätöksenteossa otettu huomioon, on kunnallisen jäteyhtiön Vestia Oy:n lausunto. Vestia Oy saisi päätöksen mukaan tämän liiketoiminnan hoidettavakseen ja liikevaihtoonsa.

Muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetus koskee sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä sekä valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisten toimijoiden yhdyskuntajätettä. Useimmiten näillä toimijoilla on myös erikoisvaatimuksia jätehuollolle, joten asuntojen vakiopalveluna järjestettävä jätehuolto ei ole niille riittävä palvelu. Suurina toimijoina nämä ovat saaneet jätehuoltonsa nykyisin edullisemmin kuin vakiohinnoittelun kautta. Lisätyhjennystarpeet huolehditaan myös nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta nopeasti ja yksilöllisesti.

Terveyskeskuksissa ja sosiaalialan laitoksissa syntyvä jäte ei edes pääosiltaan kuulu kunnan vastuulla olevan jätehuollon piiriin. Näiden toimijoiden jäte ei ole pääosiltaan verrattavissa jätelain mukaiseen normaaliin asumisessa syntyvään yhdyskuntajätteeseen. Näin ollen sosiaali- ja terveyspalveluiden erityisjäte ei ole jätehuoltoviranomaisen päätösvallassa, vaan kiinteistöjen tulisi voida itse kilpailuttaa tällaisen erityisjätteen kuljetus.

Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käytännön kilpailutuksia hoitaa kuntien omistama Vestia Oy. Tällainen menettely johtaa siihen, että julkisten toimijoiden kiinteistöt eivät voi itse valita palveluntarjoajaa. Ne eivät voi vaikuttaa palvelun hintaan, eivätkä ilmeisesti myöskään tyhjennysväleihin.

Päätös on myös jätehuoltoyhtiö Vestia Oy:n osakassopimuksen vastainen. Osakassopimuksen mukaan Vestia Oy voi hoitaa vain asumisessa syntyvän jätteen urakoinnin, eikä siis muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen urakointia.

Päätöstä tehtäessä jätelautakunnassa oli mukana esteellinen henkilö. Jätelautakunnan jäsenen A:n puolison isä B on jätehuoltoyhtiö Vestia Oy:n hallituksen jäsen. Jätelautakunnan tulisi tehdä riippumattomia ja puolueettomia päätöksiä. Päätöksen hyödynsaajana on Vestia Oy, ja sukulaisuussuhteella on ollut vaikutusta Vestia Oy:lle edulliseen päätökseen. Tulkinta, jonka mukaan puolison isä ei olisi erityisen läheinen henkilö, on hyvin erikoinen.

Kuntalain mukaan kunnat voivat perustaa yhteisen toimielimen, mutta se vaatii kaikkien kuntien yhtäpitävät päätökset asiasta. Näin ei ollut tapahtunut jätelautakunnan osalta päätöksen tekemisen aikana. Lisäksi Ylivieskan kaupunginhallitus on evännyt päätöksillään 13.8.2012 ja 23.4.2012 Pyhäjärven ja Toholammin edustajien osallistumisen jätelautakunnan työskentelyyn virallisina jäseninä, koska nämä kunnat eivät olleet hyväksyneet yhteisen toimielimen sopimusta yhtäpitävin sanamuodoin. Pyhäjärvi ja Toholampi ovat vaatineet muun muassa jätteenkuljetusjärjestelmästä päättämisen säilyvän jokaisella kunnalla itsellään.

Toholammin kunnanvaltuusto on hyväksynyt vasta 18.11.2013 ja Pyhäjärven kaupunginvaltuusto vasta 16.12.2013 sopimuksen yhteisen jätelautakunnan perustamisesta. Vasta tällöin on täyttynyt kuntalain mukainen vaatimus yhteisen toimielimen perustamisesta yhtäpitävin päätöksin.

Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ei täytä jätelain 35 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Jätehuoltoyhtiön keskitetty kilpailutus vähentää tarjontaa alueella, jolloin kattavuus ja luotettavuus kärsivät ja kilpailun katoaminen nostaa hintoja.

Asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetuksessa toimii Vestia Oy:n kilpailutuksen kautta kuusi kuljetusyritystä. Jätelautakunnan alueella toimii ainakin 21 yhdyskuntajätteen kuljetusyritystä. Jos muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetus siirtyy kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, monen yrityksen liiketoiminta joutuu vaakalaudalle, koska osa liiketoiminnasta jää niiltä pois. Erityisesti paikallisille yrityksille julkisten toimijoiden jätteillä on merkittävä osa liiketoiminnasta. Paikallisen kilpailun katoamisella on suora korottava vaikutus alueen kuljetushintoihin jatkossa.

Asumiskiinteistöjen kuljetusten kilpailutuksessa lähes kaikki paikalliset yritykset ovat jääneet urakoiden ulkopuolelle ja urakoita on saanut vain muutama yritys hoitaakseen. Alueella toimivista 21 yrityksestä vain kuusi yritystä on saanut mahdollisuuden hoitaa urakoita.

Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ei tule kerralla isoja asiakkaiden vaihdoksia, joista aina seuraa suuri ongelma kuljetusten toiminnan kannalta. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa samaan kuormaan yhdyskuntajätteen kanssa voidaan ottaa myös yritysten ja teollisuuden jätettä, mikä tehostaa kuljetuksia. Vain kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetuksia tehostavien monilokeroautojen käyttö on mahdollista, koska jätehuoltoyhtiön kilpailutuksissa kilpailutetaan urakat yksi jätejae kerrallaan.

Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakkailla on mahdollisuus valita mieleisensä kuljetusyritys. Jos palvelu ei yrityksellä toimi halutulla tavalla, asiakas voi vaihtaa toiseen yritykseen.

Jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa markkinat keskittyvät voimakkaasti. Urakka-alueiden pilkkominen pieniksi ei estä tätä kehitystä. Kuljettajien työsuhteet muuttuvat kilpailutuksessa pätkätöiksi, mikä vaikeuttaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yritysten ja työntekijöiden verotulot vahvistavat alueen taloutta.

Uuden jätelain mukainen jätteenkuljetusrekisteri turvaa viranomaisille tasavertaisen valvonnan molemmissa kuljetusjärjestelmissä. Myös ympäristöluvat ja ympäristövalvonnan velvoitteet koskevat samalla tavalla molempia kuljetusjärjestelmiä.

Jätelaissa ei ole perustetta sille, että päätös voisi tulla voimaan muutoksenhausta huolimatta.

3. Kuljetus Niskanen Ky ja Pyhäsalmen Jätekuljetus Oy ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja jätelautakunnan päätökset kumotaan. Lisäksi yhtiöt ovat vaatineet, että jätelautakunnan päätöstä ei saa panna täytäntöön.

Yhtiöt ovat perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Pyhäjärven kaupunki ei ollut päätöksentekohetkellä hyväksynyt sopimusta eikä sitä allekirjoittanut, mutta silti päätös koskee myös Pyhäjärveä. Koska Pyhäjärveä ei ole edes hyväksytty jätelautakunnan jäseneksi, ei päätös voi olla sitova.

Jätehuoltoyhtiön keskitetty kilpailuttaminen vähentää voimakkaasti alueen jätehuoltopalveluiden määrää, mikä rajoittaa ja vääristää kilpailua ja nostaa jätteenkuljetuksen hintaa.

4. Pyhäjärven kaupunki on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja jätelautakunnan päätökset kumotaan. Lisäksi kaupunki on vaatinut, että jätelautakunnan päätöstä ei saa panna täytäntöön.

Pyhäjärven kaupunki on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Vestia Oy:n jätelautakunnalle antama lausunto antaa kuvan, ettei mikään jätelain 37 §:n mukaisista edellytyksistä täyty. Toteamus on harhaanjohtava.

Alueen kunnat ovat pääsääntöisesti toivoneet lausunnoissaan muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetuksen säilyvän nykyisessä sopimusperusteisessa eli kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Alueen 16 kunnasta ainoastaan kuusi on lausunnoissaan toivonut siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Nykyisen jätteenkuljetusjärjestelmän jatkumista on toivonut yhteensä yhdeksän kuntaa.

Päätöstä tehdessään jätelautakunta ei ole huomioinut mitenkään kuntien lausuntoja ja tahtotilaa asiassa. On perustuslain suojaa nauttivan kunnallisen itsehallinnon vastaista, että yksittäinen lautakunta ei millään tavoin ota huomioon alueen kuntien tahtoa päättäessään asiasta.

Lausunnon antamisen yhteydessä on alueen kuntien lisäksi kuultu myös yrityksiä, työntekijöitä ja asiakkaita. Näiden mielipiteitä ei ole kuunneltu eikä niiden lausunnoilla ole ollut merkitystä. Lausunnon antajat ovat hyvin suurella enemmistöllä kannattaneet nykyisen järjestelmän jatkamista.

Asiaa ratkaistaessa tulee ottaa huomioon esitetyt lausunnot ja jätehuollon toimivuus muun muassa maantieteellisesti hyvinkin erityyppisissä kunnissa. Kuuleminen ei voi myöskään perustua pelkästään kuulutukseen kuntien ilmoitustaululla.

Kokonaistarkastelussa on otettu huomioon vain muutamien kuntien puutteita eikä ole otettu huomioon, että jätelain edellytykset täyttyvät erittäin hyvin suurimmassa osassa aluetta. Jätelaki antaa mahdollisuuden erilaisiin kuljetusjärjestelmiin jopa kunnan eri osissa, joten jätteenkuljetusjärjestelmän yhtenäistäminen koko jätelautakunnan alueen kattavaksi on vastoin kuntien itsehallintoperiaatetta ja jätelakia.

Pyhäjärven kaupungin alue asettaa omat vaatimuksensa jätehuoltojärjestelyille. Kaupungin sijainti kolmen maakunnan rajalla ja muut vallitsevat maantieteelliset olosuhteet aiheuttavat sen, että jätteen kuljettaminen tuo omat haasteena ja yhteistyö ympäristökuntien kanssa on oleellisen tärkeää.

Pyhäjärven kaupungin alueella täyttyvät kaikki jätelain 37 §:n mukaiset edellytykset muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetusjärjestelmälle.

5. Kärsämäen kunta on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja jätelautakunnan päätökset kumotaan.

Kärsämäen kunta on uudistaen aiemmin esittämänsä perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Kaikkien asiaa koskevien jätelaissa säädettyjen edellytysten ei ole tarpeen täyttyä koko jätelautakunnan alueella samanlaisina, vaan kuntakohtaisia eroja saadaan jätteenkuljetuksen järjestämisessä ottaa huomioon.

Jokilaaksojen jätelautakunta ei ole ollut huolellinen asianosaisten kuulemisessa ja on jättänyt kuntakohtaiset eroavaisuudet tarkastelussaan vähemmälle. Jos kuntakohtaiset olosuhteet olisi tarkemmin selvitetty, tehty päätös ei olisi syrjinyt toimialalla toimivia pieniä yrityksiä.

Jokilaaksojen jätelautakunta on antanut valitusten johdosta vastineen, jossa se on muun ohella vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valitukset perusteettomina. Vastineessa on todettu muun ohella seuraavaa:

Jätelautakunnan päätös on tehty asianmukaisten selvitysten ja kuulemisen jälkeen ja se perustuu jätelakiin. Päätös on lainmukainen. Valitus ei käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi ottaen huomioon jätelautakunnalla oleva harkintavalta.

Jäsenkunnat eivät päätä kuljetusjärjestelmästä, vaan toimivalta jäsenkuntien alueella kuuluu jätelautakunnalle. Kuljetusjärjestelmän vaikutukset on arvioitava kokonaisuudessaan. Kaikkien jätelain 37 §:n mukaisten edellytysten on täytyttävä, jotta viranomaisella olisi edes mahdollisuus päättää kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta.

Jos kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus toimii vain paikoitellen, osalla alueista olisi eritasoinen kuljetusjärjestelmä, jolloin jätteenkuljetusten ja jätehuollon toimivuus heikkenisi, eikä järjestely tukisi jätehuollon alueellista kehittämistä. Muun muassa lautakunnan toimialueella syntyvien jätteiden hyödyntämismahdollisuudet heikkenisivät. Muiden kuin asumisessa syntyneiden yhdyskuntajätteiden kunnan järjestämä jätteenkuljetus varmistaa kuntien jätteenkäsittelyinvestointien täysimääräisen hyödyntämisen sekä kuljetusten ja käsittelyn yhdenmukaistamisen osana jätehuollon alueellista kehittämistä.

Kunnat ovat itsehallintoonsa kuuluvan oikeuden nojalla päättäneet hoitaa jätehuollon palvelutehtävät jätelain velvoitteiden mukaisesti yhdessä. Niiden on tullut perustaa jätelautakunta, jonka harkintavaltaan on kuulunut valituksenalaisen päätöksen tekeminen. Kuntien ja kaupunkien lausunnot on otettu huomioon kokonaisvaltaisesti. Jätelautakunta käyttää jäsenkuntiensa puolesta jätelain mukaista viranomaistoimivaltaa.

Vestia Oy:n (kuntayhtiö) on huolehdittava kuntien sille antamista tehtävistä osakassopimuksen mukaisesti omakustannusperiaatteella. Jäteliiketoiminta ei kuulu sen tehtäviin, mutta toiminnan tuloilla on katettava menot osakassopimuksen ja jätelain aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Sen on hoidettava kaikki jätehuollon palvelutehtävät jätelain mukaisesti niiden kannattavuudesta riippumatta. Osakassopimuksen perusteella kuntayhtiö ei kilpaile kuljetusyritysten kanssa vaan kilpailuttaa niitä.

Kuntayhtiö on huolehtinut urakoitsijoidensa välityksellä muun kuin asumisessa syntyneen yhdyskuntajätteen tuottajien erikoisjätteistä ja lisätyhjennyksistä tarvittaessa. Palvelujen riittävyys on otettu huomioon päätöksenteossa. Seurakunnat tai muut toimijat eivät ole lausuneet, ettei niiden ympäristöohjelmia pystyttäisi noudattamaan kuljetusjärjestelmän muuttuessa. Sairaalajätteitä ei ole tarvinnut noutaa normaalien asiakaspalveluaikojen ulkopuolella.

Jätelautakunnan selvityksien mukaan jätehuollon palvelutehtävät sekä niihin liitännäiset tyhjennykset voidaan hoitaa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asianmukaisesti, tasapuolisesti jätelautakunnan hyväksymien taksojen mukaisesti sekä kohtuuhintaisesti. Vestia Oy on kuntien omistama yhtiö eikä sillä saa olla liiketoiminnallisia tai muita omia etuja.

Kuljetusjärjestelmästä päätettäessä on kuultu kuntayhtiötä ja otettu huomioon sen kyky huolehtia tehtävistään jätelain 34 ja 35 §:n vaatimusten mukaisesti. Kuntayhtiö vastaa omasta puolestaan. Kuntayhtiön henkilöstö huolehtii tehtävistään virkavastuulla.

Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on poikkeus, ei pääsääntö. Kuljetusyrittäjien lukumäärä, joista osa huolehtii monista muistakin kuljetuksista ja toimeksiannoista, ei kerro palvelujen tasaisesta jakautumisesta, tehokkaista kuljetusreiteistä, kattavuudesta, luotettavuudesta, syrjimättömyydestä, yleisestä toimivuudesta tai jätehuollon alueellisista kehittämismahdollisuuksista. Vaikka alueella on useita kuljetusyrityksiä, useat toimivat vain oman kuntansa alueella, joten niiden määrä ei lisää kilpailua. Muun muassa kuntayhtiön järjestämiin kilpailutuksiin useimmat alueen kuljetusyritykset eivät ole osallistuneet. Jätelain ja -asetuksen sekä jätehuoltomääräyksien noudattamista ei kyetä kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa valvomaan tehokkaasti.

Muiden kuin asumisessa syntyneiden yhdyskuntajätteiden kunnan järjestämä jätteenkuljetus jätelautakunnan alueella varmistaa kuntien jätteenkäsittelyinvestointien täysimääräisen hyödyntämisen sekä kuljetusten ja käsittelyn yhdenmukaistamisen sekä alueellisen jätehuollon kehittämisen jätelain mukaisesti. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yhdyskuntajätteen tuottajien on käytettävä kunnan kilpailuttamaa urakoitsijaa, jolle sen on maksettava taksan mukaista omakustannushintaa. Vähimmäistyhjennysvälit on määrätty jätehuoltomääräyksissä. Tiheämmistäkin väleistä voi sopia.

Päätöksen eräänä keskeisenä perusteena ollut jätelautakunnan 29.4.2013 päivätty taustaselvitys "Muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmän tarkastelu" on poikkeuksellisen kattava. Päätöksenteon taustamateriaalin perusteella jätelain edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty. Jätelautakunnalla olisi harkintavaltaa päättää kiinteistönhaltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta vain, jos jätelain 37 §:n edellytykset täyttyisivät. Tällöinkään lautakunnalla ei ole jätelain mukaan pakkoa päättää kiinteistönhaltijan järjestämästä kuljetuksesta, vaan sillä on harkintavalta päättää kunnan järjestämästä kuljetuksesta.

Päätöksentekoon ei osallistunut esteellinen henkilö. Jääviyden synnyttävää intressiristiriitaakaan ei ole. Kuntien omistama yhtiö ja jätelautakunta eivät ole valittajan vastapuolia. Niille ei ole odotettavissa hyötyä päätöksistä ottaen huomioon niiden jätelaissa säädetty julkisoikeudellinen asema. Kuljetusjärjestelmän muotoa koskevasta päätöksestä ei aiheudu erityistä eikä muutakaan hyötyä jätelautakunnassa toimivan henkilön puolison isälle, joka on jäteyhtiön hallituksessa. Hallitus huolehtii kuntayhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelautakunnan päätös laajentaa toimintaa, jonka järjestämisestä hallitus huolehtii. Päätös ei vaikuta hallituksen jäsenen etuun.

Pyhäjärvi ei voi asettaa omia erityisvaatimuksiaan jätehuollolle. Jätehuollosta säädetään jätelaissa ja määrätään lautakunnan hyväksymissä jätehuoltomääräyksissä. Ympäristöohjelmat otetaan huomioon, jos ne eivät poikkea jätelaista tai sen nojalla annetuista kunnallisista jätehuoltomääräyksistä. Yksittäisten yritysten liiketoiminta muissa kunnissa tai liiketaloudellinen yhteistyö ympäristökuntien yritysten kanssa ei ole jätehuollon alueellista kehittämistä. Jätelautakunnan alue on kokonaisuudessaan kehitettävä alue, ja sen toimialueella oleva kunnallinen yhtiö voi kehittää jätehuoltoa yhteistyössä laajemminkin. Jätelain 35 §:n 3 momentin nojalla kunnan vastuulla olevat jätteet on kuljetusjärjestelmästä riippumatta toimitettava jätelautakunnan määräämään vastaanottopaikkaan.

Kuten Nivalan kaupunki jo omassa valituksessaankin toteaa, yksityisten yritysten palvelujen puutetta voidaan korvata kuntayhtiön palveluilla. Kaupunki itse tekee näin tilaamalla omistamaltaan kuntayhtiöltä niiden kiinteistöjen jätteenkuljetuspalveluja, jotka ovat yksityiselle yritykselle kannattamattomia.

Kuljetusyritysten yhdyskuntajätteistä saama kate saa perustua vain kuljetuspalvelujen hintoihin, koska ne eivät enää saisi myydä yhdyskuntajätteitä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yhdyskuntajätteiden kuljetushinnat pysyvät tasaisina ja kohtuullisina koko kunnan alueella, koska kuljetukset kilpailutetaan. Palvelu on myös tasapuolista kaikille jätteentuottajille. Molemmat kunnan vastuulla olevat yhdyskuntajäteryhmät voidaan kuljettaa samanaikaisesti, jolloin ympäristövaikutukset ovat vähäisempiä kuin jaetussa kuljetusjärjestelmässä.

Pienemmät yritykset eivät poistuneet markkinoilta, kun asumisessa syntyvien yhdyskuntajätteiden kuljetukset kilpailutettiin. Muiden kuin asumisessa syntyvien yhdyskuntajätteiden kuljetusten kilpailutuksen ei myöskään ennakoida johtavan sellaiseen. Kilpailutus mahdollistaa lisäksi uutta kilpailevaa yritystoimintaa. Kuntayhtiön asumisessa syntyvän jätteen kuljetuskilpailutuksen ansiosta muun muassa Nivalassa aloitti aivan uusi yritys, joka voitti heti kaksi kuntayhtiön urakka-aluetta. Kuljetukset kilpailutetaan yhden jäteauton alueina, joten valituksessa esitetty motiivi kuljetusten keskittämisestä ei pidä paikkaansa. Useimmat kuntayhtiön alueen yrittäjät eivät kuitenkaan ole osallistuneet kilpailutuksiin.

Kärsämäellä on yksi yritys, joka hoitaa muun kuin asumisessa syntyvän jätteen jätekuljetuksia. Yritys on epäilemättä hoitanut kuljetukset sopimusten mukaisesti eikä tiedossa ole ympäristön- tai terveydensuojelullisia valvontamenettelyitä. Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä ei moitita yrittäjän toimintaa. Kärsämäen kunta ei ole koskaan kilpailuttanut omien kiinteistöjensä jätteiden kuljetusta vaan antanut ne ilman julkisista hankinnoista annetun lain mukaista kilpailua oman kunnan yritykselle. Kuntayhtiöltä on tilattu kannattamattomat kuljetukset, kuten biojätteen erilliskeräily.

Nivalan kaupunki on antanut vastineen johdosta vastaselityksen, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa:

Jätelautakunnan väite kiinteistön haltijan kuljetuksessa kunnan vastuulla olevan jätteen kuljettamisesta muualle kuin jätelautakunnan määräämään vastaanottopaikkaan on perusteeton. Nivalan kaupunki ei ole tilannut jätteenkuljetuspalveluita yksityiseltä yrittäjältä kannattavuusperusteilla, vaan on johdonmukaisesti tilannut muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetuksen samalta kuljetusyrittäjältä.

Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy on antanut vastineen johdosta vastaselityksen, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa:

Jätelautakunta on huolehtinut vain kunnallisen jätehuoltoyhtiön eduista. Lautakunnan päätöksellä kuntien omistama yhtiö saisi kuljetusyritysten liiketoiminnan itselleen. Jätelautakunta saa puolestaan tulonsa Vestia Oy:ltä. Tämä tuo asiassa vastapuoleksi, asianosaiseksi ja jääviksi myös Jokilaaksojen jätelautakunnan, joka on samalla turvannut myös omaa rahoitustaan siirtämällä päätöksellään muun kuin asumisessa syntyvän jätteen kuljetuksen Vestia Oy:lle.

Jätelaista ei voida päätellä, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus olisi poikkeus. Jätelakia valmisteltaessa eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä korostettiin kuljetusjärjestelmien tasapuolisuutta.

Nivala on tiettävästi ainoa paikkakunta kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Suomessa, jossa yksi paikallinen yritys laajensi kuljetustoimintaansa jätehuollon puolelle kunnan kilpailutuksen kautta. Useimmiten on käynyt niin, että valtakunnallinen iso yritys laajentaa markkinoitaan. Tämä tapahtuu polkemalla hintoja ensimmäisellä kerralla, ja kun paikallinen toimija on joutunut lopettamaan, niin hintoja voidaan nostaa.

Pyhäjärven kaupunki on antanut vastineen johdosta vastaselityksen.

Kärsämäen kunta on antanut vastineen johdosta vastaselityksen, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa:

Vastineessa on tuotu esiin Kärsämäen kunnan teknisen lautakunnan vuosikymmenen vaihteessa tekemä päätös, jolla lautakunta oli päättänyt, ettei muusta kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljetuksista järjestetä kilpailutusta. Lautakunta oli perustellut päätöstään jätteenkuljetuspalvelujen pysymisellä omassa kunnassa mahdollisten poikkeusolojen varalta, eikä päätöksestä valitettu.

Kuljetus Niskanen Ky:lle ja Pyhäsalmen Jätekuljetus Oy:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen vastineen johdosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Lausuminen Jokilaaksojen jätelautakunnan päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista raukeaa.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei Jokilaaksojen jätelautakunnan päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuire Taina.

 
Julkaistu 12.4.2016