Muu päätös 1801/2016

Asia Osayleiskaavaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 14.8.2015 nro 15/0268/1

Asian aikaisempi käsittely

Hyrynsalmen kunnanvaltuusto on päätöksellään 9.6.2014 (§ 12) hyväksynyt Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston rakentaminen siltä osin kuin se sijoittuu Hyrynsalmen kunnan alueelle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta A:n vastaselityksessään esittämän valitusperusteen. Muilta osin hallinto-oikeus on tutkinut valituksen ja hylännyt sen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tutkimatta jätetty valitusperuste

Keskeiset sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Saman pykälän 6 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville.

Kuntalain 90 §:n 3 momentin (1375/2007) mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Kuntalain (365/1995) 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asian oikeudellinen arvio ja johtopäätös

Hyrynsalmen kunnanvaltuuston päätös Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymisestä on asetettu yleisesti nähtäville 16.6.2014, jolloin se on tullut maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 6 momentin perusteella valittajan tietoon. Valitusaika valtuuston päätöksestä on päättynyt keskiviikkona 16.7.2014. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntalain 90 §:n 3 momentin (1375/2007) ja 93 §:n (365/1995) perusteella vasta mainitun päivän jälkeen hallinto-oikeuteen saapuneessa vastaselityksessä esitetty valitusperuste, jonka mukaan valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, on jätettävä myöhästyneenä tutkimatta.

Kaava-alue ja yleiskaavan sisältö keskeisiltä osin

Valituksenalaisen yleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa Kivivaara–Peuravaaran tuulivoimapuiston rakentaminen siltä osin kuin se sijoittuu Hyrynsalmen kunnan alueelle. Yleiskaavan alue rajoittuu Suomussalmen kunnanvaltuuston 29.4.2014 hyväksymän Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueeseen. Kaava-alueet muodostavat Metsähallituksen hallinnassa olevalle valtionmaalle yhtenäisen tuulivoimapuiston alueen Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien alueelle.

Kuntien alueelle suunniteltu tuulivoimapuisto tulisi käsittämään yhteensä 33–42 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on noin 3 MW, napakorkeus 120–160 metriä ja roottorin läpimitta 100–140 metriä. Tuulivoimapuiston alueelle laaditut edellä mainitut kaavat ovat oikeusvaikutteisia ja niitä on tarkoitus käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena 33 voimalan osalta. Näistä 11 sijoittuu Hyrynsalmen kunnan alueelle. Lisäksi Hyrynsalmen valtuuston hyväksymässä yleiskaavassa on osoitettu suunnittelutarvealueelle 9 ohjeellista tuulivoimalan rakennuspaikkaa, joiden toteuttaminen ratkaistaan myöhemmin suunnittelutarveratkaisulla.

Tuulipuiston osayleiskaavat on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) esitetyn 39 tuulivoimalan sijoittamista koskevan vaihtoehdon 3 (VE3) pohjalta.

Kaava-alueella on voimassa valtioneuvoston 29.4.2009 vahvistama Kainuun maakuntakaava. Alueella ei ole voimassa yleis-, asema- tai ranta-asemakaavoja.

Hyrynsalmen kunnan ja kunnan asukkaiden etu

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään.

Kuntalain 90 §:n (1375/2007) 1 momentin mukaan valtuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.

Pykälän 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Kuntalain 90 §:n 2 momentti huomioon ottaen valtuuston päätös voidaan kumota, mikäli se on mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Kunnan päätöstä ei sen sijaan voida kumota sillä perusteella, että se on kunnan tai kuntalaisten edun vastaisena epätarkoituksenmukainen.

Vaikutusten selvittäminen ja kaavan sisällöllinen lainmukaisuus

Keskeiset sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Yleiskaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä mainitussa laissa säädetään. Saman lain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena muun ohella laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ympäristöhaittojen vähentäminen sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa lain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Melun arvioimiseen liittyvät säännökset ja viranomaisohjeet

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvoja on kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä suurimpina hyväksyttävinä melutasoina.

Päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 "Tuulivoimalarakentamisen suunnittelu" edellä mainittuun valtioneuvoston melutason ohjearvoista antamaan päätökseen viitaten todennut, että se ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muusta meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi mainitussa ohjeessa esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

Suosituksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-taajuuspainotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB.

Maakuntakaavan ohjausvaikutus

Alueella voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan laatiminen on käynnistetty maakuntavaltuuston päätöksellä 25.3.2013. Kivivaara-Peuravaaran alue on sisältynyt tuulivoimamaakuntakaavan laadinnan yhteydessä selvitettyihin tuulivoimatuotantoon soveltuviin alueisiin. Selvityksessä alueen on arvioitu soveltuvan hyvin tuulivoimatuotantoon.

Maakuntakaavassa Kivivaara-Peuravaaran alue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja se sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle poronhoitoalueelle. Alueen länsiosa kuuluu Emäjoen ja 5-tien alueelle osoitettuun maaseutumaisen kehittämisen yhteistyöalueeseen (mk). Alueen läpi on osoitettu itä-länsisuunnassa kulkeva maakunnallisesti tärkeä moottorikelkkareitti ja alueen länsirajalla kulkee 110 kV voimajohto.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa säädetty huomioon ottaen yleiskaavaa hyväksyttäessä on otettava huomioon alueella voimassa oleva maakuntakaava. Se seikka, että voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita, ei ole ollut esteenä Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymiselle. Valituksenalainen päätös ei ole lainvastainen sillä perusteella, että tuulivoimamaakuntakaavan laatiminen on ollut vielä kesken yleiskaavaa hyväksyttäessä. Kun otetaan huomioon maakuntakaavassa osoitetut aluevaraukset ja maakuntakaavan yleispiirteisyys maankäytön suunnitelmana, yleiskaavassa osoitettu maankäyttö ei vaikeuta maakuntakaavassa alueelle osoitettua maankäyttöä ja maakuntakaava on ollut riittävästi ohjeena yleiskaavaa laadittaessa.

Matkailuelinkeinon toimintaedellytykset

Tuulivoimapuistoa koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) yhteydessä on selvitetty hankkeen vaikutuksia muun muassa matkailuelinkeinoon. Arviointimenettelyn yhteydessä laaditut selvitykset ja niiden tulokset ovat muodostaneet perustan yleiskaavan laatimiselle.

Elinkeinoihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia on selvitetty arviointimenettelyn aikana kertyneen tiedon sekä lähialueen asukkaille ja vapaa-ajan asuntojen omistajille tehdyn asukaskyselyn ja pienryhmätyöskentelyn perusteella. Kaavaselostuksessa on esitetty yhteenvetona yleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset on arvioitu kokonaisuutena lieviksi. Maankäytön luonteen todetaan muuttuvan suunnittelualueella vähemmän erämaahenkiseksi. Selvitysten perusteella tuulivoimapuiston toteuttamisella arvioidaan olevan vähäistä maankäytöllistä merkitystä matkailupalveluiden sijoittumiseen tulevaisuudessa. Aluetalouden osalta vaikutusarvioinnissa on todettu, että tuulivoimapuiston rakentamisella on monipuolisia myönteisiä vaikutuksia alueen työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan tuulivoimapuiston vaikutusalueella ei ole merkittäviä matkailukohteita eikä alueella ole vireillä merkittäviä matkailuhankkeita. Tuulivoimapuiston haitallinen vaikutus alueen viihtyvyyteen ja erämaahenkisyyteen on paikallinen eikä ulotu kauemmas kunnan alueelle. Edellä lausuttu huomioon ottaen yleiskaavaa laadittaessa kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset on otettu riittävästi huomioon.

Ympäristöhaittojen vähentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä säädetyt yleiskaavan sisältövaatimukset edellyttävät useiden eri suuntaisten näkökohtien yhteensovittamista kaavaa laadittaessa. Tästä syystä kaikkia säännöksissä mainittuja

tavoitteita ei ole mahdollista ottaa täysimääräisesti huomioon. Esimerkiksi kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen siten, että kaavassa osoitetaan alue tuulivoimaloiden käyttöön, voi säännöksissä asetettua ympäristöhaittojen vähentämisvelvollisuutta rikkomatta johtaa myös haitallisiin muutoksiin ympäristössä.

Tuulivoimapuistolla on aina haitallisia vaikutuksia ympäristöönsä. Tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset on selvitetty ja arvioitu tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) yhteydessä. Arvioinnissa on painotettu tuulivoimarakentamisen näkökulmasta keskeisiä vaikutuksia sekä otettu huomioon suunnittelualue ja sen ympäristön luonne. Selvitykset on tehty muun muassa melun, luontoarvojen, maiseman ja kulttuuriympäristöjen sekä ihmisten elinolojen ja viihtyvyyden osalta. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi yleiskaavassa on annettu tarpeelliset määräykset muun muassa alueen luontoarvojen, suojelu- ja muinaismuistokohteiden, ympäristön viihtyvyyden ja maisemoinnin osalta.

Siltä osin kuin valittaja on vedonnut siihen, että suunniteltu tuulivoimapuisto ei vähennä vaan lisää ympäristöhaittoja, hallinto-oikeus viittaa edellä eri suuntaisten näkökohtien yhteensovittamisten osalta lausuttuun. Kun lisäksi otetaan huomioon haitallisten vaikutusten osalta tehdyt selvitykset ja arvioinnit sekä haittojen vähentämiseksi annetut kaavamääräykset, pelkästään valittajan yleisluontoisen väittämän perusteella ei voida vetää sellaista johtopäätöstä, että yleiskaavan sisältövaatimukset ympäristön vaalimisen huomioon ottamista koskevalta osin eivät täyty.

Meluhaitta sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen

Suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella ei ole pysyvää asutusta. Lähimmät pysyvän asutuksen rakennukset sijaitsevat voimaloista vähintään 1 600 metrin etäisyydellä ja lomarakennukset vähintään 1 500 metrin etäisyydellä. Lisäksi kaava-alueeseen rajoittuvalla kiinteistöllä sijaitsee niin sanottu eräkämppä, jonka etäisyys lähimpään voimalaan on noin 1 300 metriä.

Yleiskaavaa laadittaessa on noudatettu mainittuja tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua koskevia viranomaisohjeita ja suosituksia sekä otettu huomioon ympäristöministeriön 28.2.2014 julkaisema ohje tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta. Valittajan näkemystä siitä, että tuulivoimaloiden melun mittaamisesta ei olisi valtakunnallisia ohjeita, on pidettävä virheellisenä. Tuulivoimapuistosta ei aiheudu asutukselle viranomaisohjeissa ja suosituksissa asetettuja melurajoja ylittävää meluhaittaa. Yleiskaavassa on annettu määräys, jonka mukaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (Vnp 993/1992) sekä ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot.

Tuulivoimalat muuttavat väistämättä aina maisemaa. Tuulipuistohankkeen maisemavaikutukset on arvioitu maisema-arkkitehdin toimesta kaavan perusteena olevassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). Maisemavaikutukset on tutkittu ja havainnollistettu tuulivoimaloiden maisemavaikutusten arvioinnissa yleisesti käytetyillä menetelmillä näkymäanalyysikartoin, maisemasovittein sekä sanallisilla arvioinneilla. Voimakkaimmat maisemalliset vaikutukset aiheutuvat vaarojen lakialueilla sijaitsevalle asutukselle, joista lähimmät sijaitsevat noin neljän kilometrin etäisyydellä kaava-alueen pohjoispuolella. Kulttuurihistoriallisista kohteista selvästi suurimmat maisemalliset vaikutukset aiheutuisivat Hyrynsalmen kirkolle. Kirkko sijaitsee niemessä, jossa on peltoaukeita ja jonka puusto on lehtipuuvaltaista. Kesäisin lehtipuut peittävät merkittävästi näköyhteyttä tuulivoimaloihin. Talvisin pihalta avautuu pieniä sektoreita havupuiden välistä voimaloiden suuntaan, jotka näkyvät lehtipuiden oksiston läpi. Kirkon pihalta katsottuna lähin voimala on noin kuuden kilometrin etäisyydellä. Voimalat näkyvät kirkkoa ympäröivän pellon läpi kulkevalla tiellä myös kesäaikaan. Muille valtakunnallisesti arvokkaille kulttuurihistoriallisille kohteille tuulivoimaloista ei ole näköyhteyttä. Maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaille perinnemaisemille sekä maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaille kulttuuriympäristöille ei tehtyjen selvitysten perusteella aiheudu merkittäviä maisemallisia vaikutuksia.

Kaavaratkaisun perusteena olevassa Kivivaara-Peuravaara tuulivoimapuiston luontoselvityksessä on selvitetty alueen luonnon ominaispiirteet ja annettu suositukset alueen maankäytön suunnittelulle. Selvitys ja arvioinnit käsittävät alueen kasvillisuuden, luontotyypit, linnuston, maaeläimistön, luontodirektiivin liitteen IV a lajit sekä suojelualueet ja Natura 2000 -verkoston kohteet. Yleiskaavassa on tehtyjen selvitysten perusteella osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet ja annettu niiden luontoarvojen suojelemiseksi tarpeelliset kaavamääräykset.

Kun otetaan huomioon edellä mainitut selvitykset ja yleiskaavamääräykset, kaavaratkaisussa on otettu riittävästi huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.

Johtopäätös

Edellä lausuttu huomioon ottaen Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston yleiskaava täyttää nyt kysymyksessä olevalta osin maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa ja 77 b §:ssä yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset eikä kaavaratkaisu aiheuta mainitun lain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Syytä valtuuston päätöksen kumoamiseen valittajan esittämillä perusteilla ei siten ole.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirkko Wesslin-Nenonen, Marja-Riitta Tuisku, joka on myös esitellyt asian, ja Pirjo Jalonen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Hyrynsalmen kunnanvaltuuston päätökset kumotaan.

Kunnanvaltuuston päätös on tehty puutteellisen valmistelun perusteella. Päätös ei ole Hyrynsalmen kunnan eikä kuntalaisten edun mukainen. Kunnan internet-sivuilta ei ole löytynyt kaikkea aineistoa. Osayleiskaavalla ei ole pohjaa, koska maakuntakaava on vasta valmistelussa.

Valtakunnallisia ohjeita melun mittaamiseen ei ole. Osa voimaloista on lähellä Hyrynjärven rannalla olevia asuinrakennuksia ja loma-asuntoja. Voimalat näkyvät laskettelurinteeseen ja rantatonteille.

Tuulivoimalat eivät vähennä ympäristöhaittoja vaan lisäävät niitä. Tuulivoimalat turmelevat Hyrynsalmen kirkon seudun maiseman. Kainuulainen vaaramaisema turmeltuu laajalti. Asuntojen arvot laskevat niillä alueilla, jonne voimalat näkyvät.

Hyrynsalmen kunnanhallitus on antanut selityksen.

A on antanut vastaselityksen, jossa hän on todennut muun muassa, että kunnanhallituksen selitys perustuu Ramboll Finland Oy:n antamaan lausuntoon. Yhtiö on jäävi antamaan lausuntoa laatimastaan kaavasta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Alueella voimassa olevaa maakuntakaavaa koskeva selvitys

Alueella on voimassa vuonna 2009 vahvistettu Kainuun maakuntakaava, jossa ei ole osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Valituksenalaisen osayleiskaavan alue on maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alueen länsiosa kuuluu Emäjoen ja 5-tien alueelle osoitettuun maaseutumaisen kehittämisen yhteistyöalueeseen (mk). Alueen läpi on osoitettu itä-länsisuunnassa kulkeva maakunnallisesti tärkeä moottorikelkkareitti ja alueen länsirajalla kulkee 110 kV voimajohto. M-alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviaineisten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Maankäyttö suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta.

Kainuun 3. vaihemaakuntakaava (tuulivoima) on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuuston päätöksellä 30.11.2015. Kivivaara-Peuravaaran alueelle on vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alue. Maakuntavaltuuston päätös on ympäristöministeriössä vahvistettavana.

Oikeudellinen arviointi

Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden jakson 4.5. erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuisto jakautuu kahden kunnan alueelle ja sitä voidaan pitää merkitykseltään seudullisena. Tällaisen tuulivoimapuiston vaikutusten selvittäminen maakuntakaavatasolla ennen suoraan rakennusluvan myöntämiseen oikeuttavan yleiskaavan hyväksymistä on sinänsä perusteltua ja valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaista. Maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaan se, ettei tuulivoimaloiden aluetta ole osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa ei kuitenkaan sellaisenaan ole oikeudellisena esteenä tuulivoimapuiston osoittamiselle yleiskaavassa. Laadittaessa yleiskaavaa alueelle, jolla ei ole voimassa maakuntakaavatasoista tuulivoimaloiden aluevarausta on tuulivoimalarakentamisen vaikutuksia tarkasteltava kuitenkin seudullisesti ottaen erityisesti huomioon puiston sijainti kuntien rajalla ja sen vaikutukset naapurikunnan maankäyttöön. Nyt kysymyksessä olevasta hankkeesta on laadittu YVA-selvitys, jossa on arvioitu hankkeen vaikutuksia muun muassa melun, luontoarvojen, maiseman ja kulttuuriympäristöjen sekä ihmisten elinolojen ja viihtyvyyden osalta. Alueen soveltuvuutta tuulivoimapuiston alueeksi on selvitetty myös samaan aikaan valmisteltavana olleessa Kainuun 3. vaihemaakuntakaavassa. Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuistoon liittyvät selvitykset huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoo, että hanke on voitu laajuudestaan huolimatta suunnitella yleiskaavatasolla.

Kun otetaan huomioon Kainuun maakuntakaavan M-alueita koskevan suunnittelumääräyksen sisältö ja väljyys sekä kaavassa osoitettujen M-alueiden laajuus, maakuntakaava on ollut riittävällä tavalla ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaava on voitu hyväksyä vaikka Kainuun maakuntavaltuuston päätöksellä 30.11.2015 hyväksytty Kainuun 3. vaihemaakuntakaava ei ole vielä ollut voimassa.

Täydentävät perustelut ja lopputulos

A on vastaselityksessään korkeimmalle hallinto-oikeudelle katsonut, että kunnanhallituksen asiassa antama selitys on perustunut esteellisen tahon antamaan lausuntoon. Hyrynsalmen kunnanhallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle antama selitys on ainoastaan osa asiassa kertynyttä oikeudenkäyntiaineistoa eikä korkein hallinto-oikeus ole sidottu siinä esitettyihin näkökohtiin.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.