Muu päätös 2038/2016

Kallion louhinnan ja murskauksen sekä asfalttiaseman ympäristölupaa koskevat valitukset (Tampere)

Antopäivä: 12.5.2015
Taltionumero: 2038
Diaarinumero: 564/1/15 ja 576/1/15

Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset

Valittajat 1) A ym.

2) B ym.

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 23.1.2015 nro 15/0050/3

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 12.8.2013 nro 127/2013/1 myöntänyt Morenia Oy:lle 30.9.2028 saakka voimassa olevan ympäristönsuojelulaissa (86/2000) tarkoitetun ympäristöluvan kiinteistöllä 837-722-1-321 harjoitettavaan kalliokiviaineksen louhintaan, kalliosta irrotetun louheen ja muualta tuodun louheen murskaukseen, asfalttiaseman toimintaan ja jätteiden hyödyntämiseen.

Hakemus toiminnan aloittamisesta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa on hylätty.

Lupaan on liitetty 50 lupamääräystä, joista lupamääräykset 1–5, 7–13, 15–19, 23–25, 35–37 ja 41–42 kuuluvat seuraavasti:

1. Kalliokiviaineksen porausta ja lohkareiden rikotusta saa tehdä vain 1.9.–30.4. välisenä ajanjaksona ja räjäytyksiä vain 1.9.–15.4. välisenä aikana. Louhintaan liittyvistä toiminnoista poraamista saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7.00–21.00 välisenä aikana, räjäytyksiä maanantaista perjantaihin klo 8.00–18.00 välisenä aikana, rikotusta maanantaista perjantaihin klo 8.00–18.00 välisenä aikana.

2. Kalliokiviaineksen murskausta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7.00–22.00 välisenä aikana.

3. Asfalttiasema saa toimia maanantaista perjantaihin klo 7.00–22.00 välisenä aikana ja lauantaisin klo 8.00–17.00.

4. Tuotantoalueen toimintoihin liittyvä aineksien vastaanotto, kuormaaminen ja kuljetukset on tehtävä maanantaista perjantaihin klo 7.00–22.00 välisenä aikana ja lauantaisin klo 8.00–17.00.

5. Laitoksella saa louhia, murskata, valmistaa, vastaanottaa ja käsitellä seuraavia raaka-aineita ja jätteitä:

- alueella saa louhia ja rikottaa kalliokiveä ja murskata sitä enintään 100 000 tonnia vuodessa. Murskattavasta kiviainesmäärästä enintään 5 000 tonnia vuodessa voi olla muualta tuotua kiviainesta. Muualta tuodun louheen arseenipitoisuus saa olla enintään 26 mg/kg.

- asfalttiasemalla saa valmistaa erilaisia asfalttilaatuja yhteensä enintään 30 000 tonnia vuodessa

- tuotantoalueelle saa vastaanottaa jäteasfalttia (EWC-koodi 17 03 02) hyödynnettäväksi asfaltin valmistuksessa enintään 5 000 tonnia vuodessa ja lentotuhkaa (EWC-koodi 10 01 02) enintään 1 500 tonnia vuodessa. Lentotuhkan tulee olla sertifioitua tarkoitukseen soveltuvaa kivihiilituhkaa (CE-merkittyä).

(= = =)

7. Kalliokiven louhinta ja murskaaminen ja asfaltin valmistus toiminta-alueen liikenne mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että aiheutuva melu ei ylitä lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq 7.00–22.00). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja Nuorajärven Natura 2000 -alueella toiminnoista aiheutuva melu ei saa ylittää päivällä ekvivalenttimelutasoa 45 dB (LAeq 7.00–22.00). Yöaikaan (klo 22.00–7.00) laitoksella ei saa harjoittaa melua aiheuttavia toimintoja.

8. Louheen käsittely ja murskaus tulee tehdä alimmalla ottamistasolla meluvaikutusten leviämisen estämiseksi heti, kun se on teknisesti mahdollista. Murskausta suoritettaessa murskain on sijoitettava alimmalle ottotasolle heti, kun se on teknisesti mahdollista.

9. Murskausta suoritettaessa murskain on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Murskattavat kiviainekset ja valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Kasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun leviämisen estämiseksi.

10. Toiminnanharjoittajan on toteuttava meluntorjunta Kolunkylän louhinta-alueen meluselvityksen päivityksen 13.1.2012 liitteen 7 mukaisesti eli sijoittamalla käsiteltävistä raaka-aineista tai tuotteista rakennettu melueste seuraavasti:

- toiminnan alkuvaiheessa murskaimen pohjois-, itä- ja länsipuolelle yhteensä noin 100 metrin pituinen meluvalli siten, että meluesteen korkeus on vähintään 4 metriä maanpinnasta;

- toiminnan edetessä louhinta-alueen pohjoisrajalle yhteensä noin 220 metrin pituinen meluvalli siten, että meluesteen korkeus on vähintään 4 metriä maanpinnasta;

- toiminnan loppuvaiheessa louhinta-alueen itärajalle kaksi meluvallia, joista pohjoisemman pituus noin 150 metriä ja korkeus maanpinnasta vähintään 4 metriä ja eteläisemmän pituus noin 100 metriä ja korkeus on vähintään 4 metriä maanpinnasta. Lisäksi murskaimen länsipuolelle tulee sijoittaa meluvalli, jonka pituus on noin 50 metriä ja korkeus maanpinnasta noin 4 metriä.

Muualta tuodun louheen murskauksen ja mahdollisen rikotuksen on tapahduttava kallioaineksen louhintaan ja murskaukseen tarkoitetulla alueella.

11. Alueella suoritettavien räjäytysten suunnitelluista ajankohdista on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asukkaille ja alueella toimiville hevostallitoimintaa harjoittaville yrityksille.

12. Toiminta ei saa aiheuttaa tärinähaittaa lähimmissä kiinteistöissä.

13. Ennen kalliolouhinnan räjäytystöiden aloittamista toiminnanharjoittajan on laadittava alueelle riskikartoitus. Kartoituksessa tulee tarkastella luvan mukaisen toiminnan aiheuttamia vaikutuksia muun muassa pölyyn, meluun, tärinään sekä ilmanpaineeseen ja arvioida vaikutusten merkittävyyttä, kun käytetään suurinta momentaanista räjähdysainemäärää. Kartoituksessa tulee määritellä muun muassa sopivat räjäytysainemäärät, tärinän heilahdusnopeuksien ohjearvot ja kiinteistöt, joihin räjäytyksillä voi olla vaikutuksia. Kartoituksessa on esitettävä ympäristöhaittojen työnaikainen seuranta. Riskikartoitukseen tulee sisältyä myös toimintaohje siitä, miten räjäytyksistä tiedotetaan etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asukkaille. Tarvittaessa noin alle 600 metrin etäisyydellä toimintapaikasta sijaitsevilla kiinteistöillä on tehtävä kiinteistökatselmus ennen louhintatyön aloittamista.

Kartoitus on teetettävä ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla, jolla on riittävä kokemus ja asiantuntemus muun muassa tärinämittauksista. Riskikartoitus on toimitettava heti valmistumisen jälkeen tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kopio siitä tulee luovuttaa räjäytystöiden urakoitsijalle. Selvityksestä tulee lisäksi toimittaa kopio kunkin kiinteistön osalta asianomaisen kiinteistön omistajalle.

(= = =)

15. Varastokasat sekä alue, jolla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, ja toiminta-alueella oleva tiestö on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, alueen ja teiden pölyntorjunnassa on tarvittaessa käytettävä vettä. Lisäksi on huolehdittava, että jätettä tai pölyä ei leviä toiminta-alueen ulkopuolelle.

16. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle.

Kivenporauksessa syntyvän pölyn leviäminen on estettävä porausvaunuihin asennettavilla pölynkeräyslaitteilla tai muulla vastaavantehoisilla menetelmillä.

17. Murskauksesta aiheutuvia pölyhaittoja on ehkäistävä kastelulla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai muulla vastaavalla tavalla. Poravaunujen ja murskaamon pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikana päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Samoin toiminta on keskeytettävä tilanteissa, joissa pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla esimerkiksi pakkasen vuoksi.

18. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta putoavan kiviaineksen pudotuskorkeus on säädettävä mahdollisimman pieneksi ja käytettävä pölyämistä estävää suojausta kuljettimien päässä tai muulla vastaavalla tekniikalla toteutettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

19. Asfalttiasema on varustettava syklonipölynpoistolaitteistolla ja märkäerottimilla. Asfaltinvalmistuksen aiheuttamia pölypäästöjä on rajoitettava parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Laitoksen suodattimien asianmukaisesta toiminnasta on huolehdittava. Kiviaineksia lukuun ottamatta pölyävät aineet on varastoitava ja säilytettävä suljetuissa pakkauksissa tai säiliöissä siten, etteivät ne pölyä eikä pölyä joudu ympäristöön.

(= = =)

23. Toiminta-alueen hulevedet on koottava yhteen hallitusti ja esikäsiteltävä vähintään selkeytysaltaassa tai muulla vastaavalla tavalla ennen niiden johtamista alueelta. Ottamisalueen pohja on siten muotoiltava, että louhosalueen hulevesiä ei johdeta Koikanlammen suuntaan.

Hulevesien käsittely toiminta-alueella tulee suunnitella siten, että hulevesien pääsy toiminta-alueen ulkopuolelle esimerkiksi vahinkotilanteessa voidaan tarvittaessa estää. Selkeytysaltaat on mitoitettava siten, että valumavesien viipymä altaassa on riittävä hienoaineksen laskeutumiseksi ja alueelta lähtevän hulevesivirtaaman tasaamiseksi.

Suunnitelma selkeytysaltaasta ja altaan mitoituksesta on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan ELY- keskukselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

24. Selkeytysallas on tyhjennettävä lietteestä riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa syksyisin.

25. Tukitoiminta-alueen tiivistetyn alueen sekä koneiden poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien käsittely- ja jakelualueiden hulevedet on johdettava öljynerottimen kautta selkeytysaltaaseen. Öljynerottimelta johdettavan veden hiilivetypitoisuus ei saa olla enempää kuin 5 mg/l.

(= = =)

35. Poravaunujen ja murskauslaitteistojen pölynpoistojärjestelmät on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava. Pölypäästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on aseman päästöjä aiheuttava toiminta välittömästi keskeytettävä, kunnes erotinlaitteisto onko korjattu tai häiriö poistettu.

36. Asfalttiaseman pölynerottimien kuntoa ja toimintaa on tarkkailtava työpäivittäin. Pölynerottimen rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä lisäävän häiriön sattuessa on aseman päästöjä aiheuttava toiminta välittömästi keskeytettävä, kunnes erotinlaitteisto onko korjattu tai häiriö poistettu.

37. Vesien keräys- ja käsittelyjärjestelmien (selkeytysaltaat ja ojat) sekä polttoaineiden tankkaus- ja varastointipaikan kunto on tarkistettava toiminta-ajalla kuukausittain.

Öljynerotuskaivon ja öljynerottimen hälytysjärjestelmän toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti ainakin kaksi kertaa vuodessa.

(= = =)

41. Alueen kaikkien toimintojen yhteismelutaso liikenne mukaan lukien, on mitattava ensimmäisen toimintavuoden aikana ja aina murskauslaitoksen siirryttyä uuteen paikkaan vähintään seuraavien kolmen lähimmän asuin- tai lomarakennuksen piha-alueella: 1) etelän suunta: kiinteistön Koikanmäki, 837-722-1-365 2) lännen suunta: kiinteistön Nevala, 837-72-1-34, 3) idän suunta: kiinteistön Koikka, 837-722-2-358. Ainakin kallion louhinnan, porauksen ja kiviaineksen murskauksen on oltava käynnissä mittauksen aikana. Mittaus on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaussuunnitelma on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen mittauksen tekemistä.

Mittaustulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti on toimitettava kuukauden kuluessa mittauksien tekemisestä Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin meluntorjunnan tehostamiseksi, mikäli mittauksissa todetaan lupamääräyksen 7 mukaisten melutasojen ylittyvän. Selvitys tehdyistä toimenpiteistä on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle kuuden kuukauden kuluessa edellä mainitun mittausraportin valmistumisesta.

42. Toiminnasta aiheutuvaa tärinää on mitattava louhinnan aloituksen yhteydessä vähintään kolmessa lähimmässä asuin- tai lomarakennuksessa siten, että yksi mittauskohde on etelän suunnassa, yksi lännen ja yksi idän suunnassa. Mittauksessa saatuja tuloksia on verrattava riskikartoituksessa esitettyihin arvoihin ja mikäli ne ylittyvät, toiminnanharjoittajan tulee esittää selvitys tilanteesta Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Lisäksi toiminnasta aiheutuvaa tärinää on mitattava ainakin yhdessä pisteessä jokaisen räjäytysjakson aikana, kun panostus on alueella aiemmin käytettyä suurempi. Mittauspisteen suunniteltu sijaintipaikka on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan ELY-keskukselle. Mittauspisteen tulee sijaita alle 300 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta.

(= = =)

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n ym:n sekä B:n ym:n valitukset muutoin hyläten täydentänyt lupamääräystä 10. Muutettu lupamääräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

10. Toiminnanharjoittajan on toteuttava meluntorjunta Kolunkylän louhinta-alueen meluselvityksen päivityksen 13.1.2012 liitteen 7 mukaisesti eli sijoittamalla pintamaista, käsiteltävistä raaka-aineista tai tuotteista rakennettu melueste seuraavasti

- toiminnan alkuvaiheessa murskaimen pohjois-, itä- ja länsipuolelle yhteensä noin 100 m pituinen meluvalli siten, että meluesteen korkeus on vähintään 4 metriä maanpinnasta

- toiminnan edetessä louhinta-alueen pohjoisrajalle yhteensä noin 220 m pituinen meluvalli siten, että meluesteen korkeus on vähintään 4 metriä maanpinnasta

- toiminnan loppuvaiheessa louhinta-alueen itärajalle kaksi meluvallia, joista pohjoisemman pituus noin 150 metriä ja korkeus maanpinnasta vähintään 4 metriä ja eteläisemmän pituus noin 100 metriä korkeus on vähintään 4 metriä maanpinnasta. Lisäksi murskaimen länsipuolelle tulee sijoittaa meluvalli, jonka pituus on noin 50 metriä ja korkeus maanpinnasta noin 4 metriä.

Meluesteiden on oltava valmiit ennen kunkin louhintavaiheen aloittamista.

Muualta tuodun louheen murskauksen ja mahdollisen rikotuksen on tapahduttava kallioaineksen louhintaan ja murskaukseen tarkoitetulla alueella.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Menettely lupaviranomaisessa

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 38 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on tiedotettava lupahakemuksesta kuuluttamalla siitä vähintään 30 päivän ajan asianomaisten kuntien ilmoitustauluilla siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa (34/1925) säädetään. Alueellisen ympäristökeskuksen ja ympäristölupaviraston on samoin kuulutettava lupahakemuksesta ilmoitustauluillaan. Kuulutuksesta tulee käydä ilmi asetuksessa tarkemmin säädettävät seikat. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettava ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jollei asian merkitys ole vähäinen tai ilmoittaminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta.

Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 16 §:n 1 momentin mukaan lupahakemuksesta on kuulutettava sen jälkeen, kun asia on riittävän yksityiskohtaisesti selvitetty. Hakemuksen täydentämiseksi lupaviranomainen voi pyytää lisätietoja ja järjestää tarvittaessa neuvotteluja. Pykälän 2 momentin mukaan lupahakemusta koskevasta kuulutuksesta tulee käydä ilmi muun muassa kuvaus toiminnasta.

Morenia Oy:n 28.2.2011 vireille tulleen ympäristölupahakemuksen kohtien 1 ja 3 mukaan ympäristölupaa on haettu muun muassa kivenlouhintaan ja murskaamiseen liittyvään kierrätysasfaltin kierrätykseen ja murskaukseen uusioasfaltin tuottamista varten. Hakemuksen johdosta 9.5.2011 julkaistussa kuulutuksessa on mainittu, että ympäristölupaa on haettu muun muassa jätteiden kierrätys- ja käsittelytoiminnalle käyttämällä tuotannossa myös muualta tuotavaa kiviainesta, kierrätysasfalttia ja voimalaitostuhkaa.

A:n ym:n valituksessa tarkoitettu Kintulammen kivenlouhimo sijaitsee yli kolmen kilometrin etäisyydellä Morenia Oy:n suunnitellusta toiminta-alueesta. Osa A:n ym:n loma-asuntokiinteistöistä sijoittuu näiden toiminta-alueiden väliselle alueelle.

Hallinto-oikeus toteaa, että Morenia Oy:n hakemuksessa ja sen johdosta annetussa kuulutuksessa on annettu asianosaisten tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen kannalta tarpeelliseksi katsottava selvitys hakemuksen tarkoittamasta toiminnasta. Kun otetaan huomioon edellä mainitun Kintulammen hankkeen ja nyt kysymyksessä olevan hankkeen välinen etäisyys ja viimeksi sanotusta hankkeesta tehdyt selvitykset, sanottujen hankkeiden yhteisvaikutuksia ei ole katsottava olleen tarpeen arvioida sen selvittämiseksi, ovatko nyt kysymyksessä olevan ympäristöluvan edellytykset täyttyneet. Hakemuksen mukaan muun muassa pölyn leviämisen estämiseksi toiminnassa tarvittava vesi tuodaan toiminta-alueelle säiliöissä. Vesihuoltosuunnitelmasta ei ole ollut tarpeen tehdä erillistä selvitystä.

Aluehallintoviraston päätöksen kumoamiseen ei ole edellä mainittujen seikkojen johdosta syytä.

Luvan myöntämisen edellytykset

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) maaperän tai pohjaveden pilaantumista, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lainkohdan 2 momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Hankkeen sijainti ja laatu

Morenia Oy:lle on myönnetty ympäristölupa kalliokiviaineksen louhintaan, kalliosta irrotetun louheen ja muualta tuodun louheen murskaukseen, asfalttiaseman toimintaan ja jätteiden hyödyntämiseen kiinteistöllä 837-722-1-321.

Suunniteltu toiminta-alue sijaitsee Tampereen keskustasta noin 11 kilometriä pohjoiskoilliseen niin sanotulla Kolunkylän kallioalueella. Tieyhteys alueelle on tarkoitus muodostaa Kaitavedentieltä eli seututieltä 338 erkanevaa metsäautotietä pitkin. Alue on ylänköaluetta, jossa on luode-kaakkoissuuntaisia mäkiselänteitä ja avokallioalueita sekä niitä reunustavia painanteita ja pienehköjä kosteikkoalueita. Alueen metsä on talousmetsää. Toiminta-alueen korkeimpien lakialueiden korkeus on noin +135 – +136 metriä. Alin suunniteltu ottamistaso on noin +120 metriä.

Toiminta-alue koostuu alueen itäosaan sijoittuvasta noin 5,5 hehtaarin suuruisesta kalliokiviaineksen ottamisalueesta ja länsiosaan sijoittuvasta tukitoiminta-alueesta. Murskauslaitos on suunniteltu sijoitettavaksi tukitoiminta-alueen itäosaan ja asfalttiasema tukitoiminta-alueen länsiosaan. Tuotannossa käytetään toiminta-alueelta louhittavaa kalliokiviainesta keskimäärin 85 000 tonnia ja enimmillään 100 000 tonnia, muualta tuotavaa kiviainesta enintään 5 000 tonnia, asfaltin valmistuksessa hyödynnettävää jäteasfalttia enintään 5 000 tonnia ja lentotuhkaa enintään 1 500 tonnia vuodessa. Asfalttia valmistetaan 30 000 tonnia vuodessa.

Hakemuksen ja lupapäätöksen mukaan kallion porauksessa käytetään hydraulisia tela-alustaisia poravaunuja, jotka on varustettu pölynpoistolaitteistolla. Poraamista on keskimäärin 300 tuntia vuodessa. Räjäytyksissä syntyvät ylisuuret lohkareet rikotetaan hydraulisella kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Rikotusta tehdään keskimäärin 400 tuntia vuodessa. Irrotettu ja tarvittaessa rikottu murskattava kiviaines siirretään murskaukseen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Murskauslaitoksen keskimääräinen toiminta-aika on 750 tuntia vuodessa.

Asfalttiasemana toimii siirrettävä kuuma- ja kylmäpäällystysasema. Asema toimii keskimäärin 650 tuntia vuodessa toiminnan ollessa satunnaista ja urakkaluonteista. Asema on varustettu syklonipölynpoistolaitoksella ja märkäerottimella.

Kuormaamis- ja kuljetustoiminta on ympärivuotista ja sitä harjoitetaan satunnaisesti myös viikonloppuisin. Keskimääräinen työaika vuodessa on noin 2 300 tuntia. Luvan hakija on arvioinut kiviainestuotannon aiheuttamaksi liikenteen määräksi 10–80 ajoneuvoa vuorokaudessa. Asfalttiaseman liikennemääräksi on arvioitu 30–50 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Hakemusasiakirjojen mukaan lähimmät häiriintyvät kohteet ovat suunnitellun ottamisalueen eteläpuolella B:n kiinteistöllä 837-722-1-365 ja Asunto Oy Tampereen Korvenvuoren (= = =) kiinteistöllä 837-722-1-364 sijaitsevat asuinrakennukset sekä suunnitellun asfalttiaseman sijoituspaikan länsipuolella noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevat asuinrakennukset. Etäisyys A:n ym:n kiinteistöillä sijaitseviin loma-asuntorakennuksiin on runsas kilometri tai enemmän.

Toiminta-alue sijoittuu Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulle alueelle, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU 026, Sorila-Pulesjärven alue). Kaavamääräysten mukaan merkinnällä osoitetaan alueita, joiden pääkäyttömuoto on metsätalous ja joille suuntautuu tai on odotettavissa ulkoilukäyttöä. Vuonna 1983 hyväksytyssä oikeusvaikutuksettomassa Aitolahti-Teisko -rantaosayleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M. Etäisyys suunnitellulta toiminta-alueelta yleiskaavassa osoitetulle lähimmälle virkistysalueelle on yli 2,5 kilometriä. Maakuntakaavassa tai yleiskaavassa ei ole osoitettu erityisiä luonto- tai ympäristöarvoja sisältäviä kohteita. Alueella ei ole asemakaavaa.

Natura 2000 -verkostoon kuuluva kohde Nuorajärvi (FI0345003) sijaitsee noin 1,3 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta toiminta-alueesta pohjoiseen. Kohde on maakuntakaavassa osoitettu suojelualueeksi S. Nuorajärvi on valtakunnallisen lintuvesisuojeluohjelman kohde. Kohdekuvauksen mukaan "Nuorajärvi on arvokas lintuvesi: pesimäympäristö, muutonaikainen levähdyspaikka ja vesilintujen sulkimisalue. Avovettä on enää vähän jäljellä. Alueella on myös maisemallista merkitystä." Alueen linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty.

Asiassa saatua selvitystä

Toiminta-alueelta ja sen lähiympäristöstä laaditun luontoselvityksen mukaan suunnitellulla toiminnalla ei ole arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia erityisiin lailla suojattuihin luontoarvoihin. Alueella tai sen vaikutusalueella ei ole erityisiä luontoarvoja eikä suojeltavia luontotyyppejä tai eliöitä.

Toiminta-alue kuuluu Kokemäenjoen päävesistön Näsijärven - Ruoveden alueeseen. Alueen itäosa kuuluu Sorilanjoen valuma-alueeseen ja länsiosa Näsijärven lähialueeseen. Etäisyys toiminta-alueen itäpuolella sijaitsevaan Isoon Päiväjärveen on vähimmillään noin 530 metriä ja eteläpuolella sijaitsevaan Koikanlampeen noin 420 metriä. Toiminta-alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Toiminta-alue sijaitsee vedenjakajalla niin, että pintavedet purkautuvat pääosin olemassa olevaa metsäojaa pitkin luoteen suuntaan Näsijärvi-Ruoveden vesistöön. Toiminta-alueen itäkaakkoisnurkkauksen pintavedet purkautuvat kaakon suuntaan Pitkäjärven, Ison Päiväjärven ja Pienen Päiväjärven kautta Sorilanjokeen ja edelleen Näsijärvi-Ruoveden vesistöön.

Pintavedet eivät nykyisellään ohjaudu Koikanlampeen ja lupamääräyksen 23 mukaan louhosalueen pohja on muotoiltava niin, ettei louhosalueen hulevesiä louhinnan alettuakaan johdeta Koikanlampeen. Nykytilanteessa toiminta-alueen itäkaakkoisosan noin hehtaarin suuruiselta alueelta vedet purkautuvat Pitkäjärven, Iso Päiväjärven ja Pikku Päiväjärven suuntaan. Yhtiö on kuitenkin vastineessaan aluehallintovirastolle esittänyt, että tältä alueelta pintavesien virtaussuunta tulee kääntymään louhinnan seurauksena luoteeseen.

Suunnitellun toiminnan aiheuttamasta melun keskiäänitasoista laaditussa selvityksessä (Groundia 9.12.2010 ja 8.8.2011) on otettu huomioon porauksesta, murskauslaitoksesta, asfalttiasemasta ja rikotuksesta aiheutuva melu kolmessa eri toiminnan vaiheessa. Toiminnasta aiheutuvan liikenteen (työkoneet, kuljetus) melua ei mallinnuksessa ole huomioitu. Selvityksen mukaan melun keskiäänitaso lähimmillä asuinkiinteistöillä vaihtelisi välillä 45–52 dB (LAeq) ja lähimmillä loma-asuntokiinteistöillä välillä 38–45 dB (LAeq). Mallinnuksissa on otettu huomioon louhintarintausten ja 4–6 metriä korkeiden meluvallien vaikutukset. Sen sijaan metsäalueiden, rakennusten ja toiminnan tuotantokasojen vaimentavaa vaikutusta ei ole otettu huomioon mallinnuksissa.

Melun häiritsevyyden selvittämiseksi Nuorajärven Natura 2000 -alueella laaditussa selvityksessä (Ramboll Finland 13.1.2012) on otettu huomioon edellä mainittujen toimintojen lisäksi myös räjäytyksistä aiheutuva melu niin ikään kolmessa eri toiminnan vaiheessa. Selvityksen mukaan melun hetkellinen enimmäisäänitaso Natura 2000 -alueen eteläosassa lähimpänä suunniteltua toiminta-aluetta vaihtelisi toiminnan eri vaiheissa välillä 44–48 dB (LAFmax). Enimmäisäänitaso 55 dB (LAFmax) ulottuisi lähimmillään 450 metrin etäisyydelle Natura 2000 -alueesta.

Hakemuksen ja lupapäätöksen mukaan porauksessa käytetään pölynpoistolaitteistoa. Murskauksen aiheuttamaa pölypäästöä pienennetään laitteiden koteloinneilla ja tarvittaessa pölyä sidotaan kastelemalla. Varastokasojen ja kuljetuksiin käytettävän metsäautotien pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla.

Lupamääräyksen 13 mukaan toiminnanharjoittajan on ennen kalliolouhinnan räjäytystoiminnan aloittamista laadittava alueelle riskikartoitus. Kartoituksen perusteella on tarvittaessa alle 600 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta sijaitsevilla kiinteistöillä tehtävä katselmus ennen louhinnan aloittamista. Lupamääräyksen 42 mukaan toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mittauksilla toiminnasta johtuvaa tärinää, verrattava mittauksia riskikartoitukseen ja tarvittaessa esitettävä selvitys tilanteesta Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Ympäristönsuojelulain mukaisessa toimintaa koskevassa lupaharkinnassa ei voida käsitellä toiminnan vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Näin ollen sillä, mitä valituksissa on esitetty muun muassa yleisillä teillä tapahtuvasta liikennöinnistä ja liikenneturvallisuudesta, ei ole merkitystä arvioitaessa ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä.

Ympäristölle haitallisten pienhiukkasten kulkeutumista vesistöön voidaan hallita muun muassa lupapäätöksessä edellytetyllä selkeytysaltaalla. Kun lisäksi otetaan huomioon, mitä edellä on esitetty pintavesien purkautumissuunnista, toiminta ei vaikuta A:n ym:n valituksessa mainittujen järvien kuormitukseen. Suunniteltu toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen hulevesien käsittelystä ja tarkkailusta on annettu lupamääräykset 23–25, 37 ja 43. Hallinto-oikeus katsoo, että selkeytysaltaan rakentamisen jälkeen vesien johtamisesta toiminta-alueen ulkopuolelle ei aiheudu ennalta arvioiden läheisten vesistöjen pilaantumista.

Kun otetaan huomioon suunnitellun toiminta-alueen ja Natura-alueen välinen etäisyys sekä annetut lupamääräykset, hankkeen ei voida katsoa merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Nuorajärvi on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Lintuveden suojeluarvojen vaarantaminen on edellä todetusta riippumatta joka tapauksessa kiellettyä vesilain ja luonnonsuojelulain perusteella. Kieltojen turvaamiseksi asianomainen valvova viranomainen voi käyttää vesilain ja luonnonsuojelulain mukaisia pakkokeinoja. Hankkeesta ei myöskään voida ennakoida aiheutuvan vahingollisia vaikutuksia valituksissa mainituille muille luontokohteille ja toiminnoille.

Suunnitellusta toiminnasta tehtyjen melumallinnusten mukaan arvioidut melutasot häiriölle alttiissa kohteissa jäisivät alle ohjearvojen, kun alueelle on rakennettu mallinnusten mukaiset meluvallit. Lupamääräyksissä 7–13 on asetettu melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen ohjearvojen mukaiset määräykset melun raja-arvoista sekä annettu muita melua ja tärinää koskevia lupamääräyksiä. Melun mittaamisesta on annettu lupamääräys 41. Lisäksi lupamääräyksissä 14–19 on määräyksiä pölyrasituksen vähentämiseksi. Kun otetaan huomioon laitosalueen ja lähimpien häiriintyvien kohteiden välinen etäisyys, annetut lupamääräykset hallinto-oikeuden muuttamassa muodossa sekä toiminta-aikoja koskevat rajoitukset, hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta melu-, tärinä- tai pölyhaittaa. Myöskään toiminnasta aiheutuvasta liikenteen lisääntymisestä ei voida katsoa aiheutuvan sellaista haittaa, että hakemus olisi hylättävä.

Aluehallintovirasto on rajoittanut laitoksen toiminta-aikoja hakemuksessa esitetystä lupamääräyksistä 1–4 ilmenevällä tavalla. Toiminta-ajan rajoittamisella on varmistettu se, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Kun otetaan huomioon etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja melusta annetut määräykset, toiminta-ajan rajoittaminen poraamisen, kalliokiviaineksen murskaamisen ja ainesten kuormaamisen osalta ei ole enemmälti tarpeellista. Hallinto-oikeus ei myöskään pidä tarpeellisena lyhentää ympäristöluvan voimassaoloaikaa muutoksenhakijoiden esittämällä tavalla. Lupapäätöksen mukaista voimassaoloaikaa ei ole pidettävä liian pitkänä.

Ympäristölupaharkinnassa tulee maakuntakaavan ja siitä saatavan selvityksen merkitys arvioitavaksi yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa. Suunniteltu toiminta-alue kuuluu osana laajempaan maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jonka pääkäyttömuodoksi on Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitettu metsätalous ja jolla on lisäksi kaavassa osoitettu olevan erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Maakuntakaavan kaavamääräys ei rajaa pois alueen muita maankäyttömuotoja. Suunniteltu toiminta-alue kattaa vähäisen osan maakuntakaavassa osoitetusta laajemmasta alueesta. Aluetta ei ole maakuntakaavassa merkitty geologisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Näin ollen ja koska toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen sekä myös tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus sekä aluetta koskevat kaavamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, että ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin ja 6 §:n 2 momentin 2 kohdan soveltamisen kannalta ei maakuntakaavassa alueelle osoitetulle käyttötarkoitukselle voida antaa ratkaisevaa merkitystä. Alueella voimassa oleva osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen eikä alueella ole asemakaavaa, joten hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei muutoinkaan ole ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä.

Edellä mainitun perusteella hallinto-oikeus katsoo, että lupapäätöksen mukaisen toiminnan ei voida etukäteen arvioituna katsoa aiheuttavan terveyshaittaa, merkittävää pintavesien pilaantumista tai sen vaaraa, merkittävää haittaa ympäristön hevostalouden harjoittamiselle tai virkistyskäytölle, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiellettyä seurausta. Ottaen huomioon toiminnasta esitetty selvitys ja suunniteltu sijainti sekä lupamääräys 34, toiminta täyttää kiviaines-BAT:in vaatimukset. Luvan hakijan velvoittamiseen ilmastointilaitteiden puhdistamiseen taikka erillisen käyttöönottotarkastuksen tai rakennekuvauksen määräämiselle ennen toiminnan aloittamista ei ole myöskään ilmennyt perusteltua syytä. Ympäristönsuojelulain 42 §:ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset ovat edellä mainitun johdosta täyttyneet asiassa.

Valvontaviranomaisen on ympäristönsuojelulain valvontaa ja hallintopakkoa koskevien säännösten nojalla puututtava toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin ympäristöhaittoihin sekä lupamääräysten vastaiseen toimintaan.

Siltä osin kuin A:n ym:n valituksessa on esitetty lupamääräysten päivittämistä, parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttöönottoa sekä tämän ja muiden lupamääräysten valvontaa koskevia vaatimuksia, hallinto-oikeus toteaa, että tämän ympäristölupapäätöstä koskevan valitusasian käsittelyn yhteydessä ei voida käsitellä tai ratkaista ympäristönsuojelulain mukaiseen valvontaan liittyviä asioita.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Petri Forma, joka on myös esitellyt asian, Riikka Mäki ja Juha Väisänen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A ym. ovat valituksessaan vaatineet, että ympäristölupapäätös kumotaan. Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet, että lupapäätöstä muutetaan siten, että myös poraaminen, kalliokiviaineksen murskaus ja ainesten kuormaaminen kielletään perjantaisin klo 18 jälkeen, ja toiminnan kesto rajoitetaan enintään 10 vuoteen.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Iso Päiväjärven, Pitkäjärven ja Pienen Päiväjärven alue sisältyy Aitolahti-Teiskon rantayleiskaavaan. Alueella on ainakin 88 vapaa-ajanasuntoa. Lisäksi alueella on rantayleiskaavaan merkittyjä rakentamattomia rakennuspaikkoja.

Hankealue kuuluu alueeseen, joka on Pirkanmaan maakuntakaavassa merkitty "maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta". Suunniteltu ottamisalue sijaitsee 30–40 metriä länteen Aitolahti-Teiskon rantayleiskaava-alueen reunasta.

Kintulammella, noin 1,5–2,5 kilometrin päässä loma-asuntoalueen kaakkoispuolella, sijaitsee entuudestaan kolme louhimoa, murskauslaitosta ja asfalttiasemaa.

Aitolahti-Teiskon rantayleiskaavan tarkoituksena on selvittää ranta-alueiden käyttöä muun muassa siten, että maiseman ja luonnon kannalta arvokkaat rannat voidaan säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina ja ranta-alueilla olevat maa- ja metsätalousalueet säilyvät jokamiehenoikeudella tapahtuvan virkistyskäytön kohteina. Kaavan tavoittelemaa luonnonmukaisuutta rikkovat osaltaan kaava-alueen läheisyydessä sen kaakkoispuolella Kintulammen kivilouhimot. Kintulammen kivilouhimoiden pölyä kulkeutuu jo nyt rantayleiskaavan alueelle ja keskiäänitasosta selvästi erottuvat teolliset äänet, kuten murskauslaitoksen jumputus sekä kivimurskeen lastauksesta aiheutuvat kauhakuormaajan kauhan ja kuorma-auton metallilavan kolahdukset kuuluvat alueelle.

Loma-asuntoalue sijaitsee Kintulammen kivilouhimoiden ja Morenian hankkeen välissä. Kintulammen kivilouhimoista ja Morenian hankkeesta aiheutuvan melun ja pölyn yhteisvaikutus vaarantaa merkittävästi kaavan mukaista virkistyskäyttöä ja aiheuttaa loma-asuntoalueen laadun heikkenemistä. Maasto ja rakenteet likaantuvat ja saastuvat kivipölyn vuoksi.

On ristiriitaista, että kaava asettaa rajoituksia kaava-alueen sisällä, mutta kaava-alueen viereen muutaman kymmenen metrin päähän voitaisiin perustaa Morenian hankkeen mukainen kivilouhimo, jonka vaikutukset ulottuvat kaava-alueelle. Kaavan tarkoituksen toteutuminen vaarantuu, vaikka Morenian hankkeen mukainen toiminta tapahtuu kaava-alueen ulkopuolella.

Morenian hankkeen vaikutus sekä erityisesti sen ja Kintulammen kivilouhimoiden yhteisvaikutus Pirkanmaan maakuntakaavan ja Aitolahti-Teiskon rantayleiskaavan toteutumiseen on otettava huomioon ympäristölupaa koskevassa päätöksenteossa.

Iso Päiväjärven, Pienen Päiväjärven ja Pitkäjärven veden vaihtuvuus on hyvin hidasta. Esimerkiksi lähimmillään 530 metrin etäisyydellä Morenian ottamisalueen rajasta olevan Ison Päiväjärven veden viipymä on 1 366 vrk eli koko vesimassa vaihtuu kerran 3,7 vuodessa. Tämän vuoksi pienikin kuormituksen lisäys vaikuttaa erittäin haitallisesti. Järvien kuormituksen määrään tulisi kiinnittää erityistä huomiota Morenian hankkeen ympäristölupamenettelyssä etenkin, kun kaikkien kolmen järven yhteisen laskuojan Pitkäjärvenojan kunnostaminen ei ole kustannusten vuoksi mahdollista.

Koska Morenian ympäristölupapäätöksessä ei ole selvitystä hankkeiden yhteisistä melu- ja pölyvaikutuksista loma-asuntoalueella, tulee Morenian täydentää hakemustaan tältä osin. Ottamisalueiden välinen kolmen kilometrin etäisyys ei ole suuri ja osa välimatkasta on järvenselkää. Kintulammen kivilouhimon pölyn on todettu leviävän 1,5 kilometrin etäisyydelle ja louhimon lastausäänet kuuluvat kahden kilometrin etäisyydelle, joten hankkeiden yhteisvaikutus on ilmeinen.

Morenian hankkeesta ja Kintulammen kivilouhimosta aiheutuu yhdessä ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä maaperän pilaantumista ja yleiseltä kannalta tärkeän vesistön käyttömahdollisuuden vaarantumista.

A ym. ovat täydentäneet valitustaan 17.3.2015 valtakirjoilla. Valtakirjan ovat valituksessa mainittujen lisäksi antaneet C, D, E, F, G sekä H.

2. B ym. ovat korkeimpaan hallinto-oikeuteen 23.2.2015 toimittamassaan, vastineeksi nimetyssä kirjeessään vaatineet, että lupapäätöstä muutetaan toiminta-aikojen osalta sekä esittäneet muun ohella seuraavaa:

Pyynnöistä huolimatta Morenia Oy ei ole esittänyt selvitystä jäteasfaltin todellisesta pienhiukkaslaskeumasta. Alueelle tuotavasta ja käsiteltävästä vanhasta asfalttijätteestä leviää tuulen mukana raskasmetalleja ja lentotuhkan sisältämiä muita epäpuhtauksia. Asfalttijätteen käsittelyssä raskasmetallit voivat levitä yli kilometrin päähän. Muutoksenhakijoiden asunnot sijaitsevat alle 600 metrin päässä hankealueesta.

Hakijan teettämien meluselvitysten puolueettomuuteen ei voi luottaa. Puolueeton melumallinnus tulee teettää jonkun muun kuin hakijan toimesta. Lisäksi on teetettävä vertaileva mallinnus toisella puolueettomalla toimijalla. Liikenteen ja murskausaseman yhteismelua ei ole otettu huomioon. Yhteismelutaso on yli 45 dB.

Suomessa noudatetaan viisipäiväistä työviikkoa, jolloin lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä. Toiminnasta aiheutuva melu viikonloppuisin ei ole hyväksyttävää.

Tie 338 tukkeutuu talvisin. Vuonna 2012 tiellä on kulkenut 180 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Hakijan mukaan hanke lähes kaksinkertaistaisi raskaiden ajoneuvojen määrän tiellä. Raskaiden ajoneuvojen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Tielle on vaikea liittyä talvella. Liikenne vaarantuu jo nykyään, kun raskaat ajoneuvot eivät kykene ylämäessä kiihdyttämään muun liikenteen nopeuteen aiheuttamatta vaaratilanteita sekä melua.

Kiinteistöjen arvo laskee melu- ja pienhiukkashaitan vuoksi. Toiminnasta aiheutuvasta kiinteistöjen arvon laskusta on teetettävä laskelma ja menetykset on korvattava täysimääräisinä.

Kaikki vaikutusalueen talot on katselmoitava puolueettoman toimijan toimesta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on valitusten johdosta antamassaan lausunnossa viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

B:n ym:n valitus tulisi jättää myöhästyneenä tutkimatta.

A:n ym:n valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta, jota ei olisi asian aiemmissa käsittelyvaiheissa tuotu esille. Valitus on hylättävä aiheettomana.

Luvassa on annettu riittävät määräykset pölyntorjunnasta. Eniten melua aiheuttavien toimintojen toiminta-aikoja on jo rajoitettu ja rajoitukset ovat riittäviä.

Kun otetaan huomioon, että toiminnan aloittaminen on mahdollista vasta, kun lupapäätös saa lainvoiman, ei luvan voimassaolon määräaikaa ole syytä muuttaa valittajien esittämällä tavalla.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on valitusten johdosta antamassaan lausunnossa todennut, että sillä ei ole lisättävää aiemmin lausumaansa.

Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valitusten johdosta.

Morenia Oy on valitusten ja lausuntojen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitukset hylätään, viitannut asiassa aiemmin lausuttuun sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Maakuntakaavassa hankealue on maa- ja metsätalousaluetta, mikä mahdollistaa alueen moninaiskäytön. Hankealueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Aitolahti-Teiskon rantayleiskaavan määräykset koskevat vain yleiskaava-aluetta. Kaavoitus ei ole esteenä ympäristöluvan myöntämiselle.

Rantayleiskaavassa hankealueen itäpuolinen alue ei ole virkistysaluetta vaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Rantayleiskaavan mukainen lähin virkistysalue sijaitsee hankealueelta itään yli 2,5 kilometrin etäisyydellä. Toiminta-alueen sijoituspaikka on valittu ympäristönsuojelulain säännösten mukaisesti.

Melu- ja pölyvaikutukset ja vaikutus virkistystoimintaan on arvioitu ympäristölupahakemuksessa ja -päätöksessä. Melumallinnuksen mukaan melun ohjearvot eivät ylity häiriintyvissä kohteissa. Kintulammen louhimot sijaitsevat yli kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta, joten hankkeilla ei ole kokonaismelutasoa lisääviä yhteismeluvaikutuksia. Alueiden välillä on melun kantautumista vähentävä ja yhteisvaikutukset poistava korkeampi maastoprofiili. Pöly ei juuri kulkeudu toiminta-alueen ulkopuolelle, joten yhteisiä pölyvaikutuksiakaan ei ole. Yhteisvaikutusten selvittäminen ei ole tarpeen.

B:n ym:n kirjelmän osalta yhtiö on esittänyt, että se tulee hylätä, koska valitusaikana ei ole esitetty vaatimuksia eikä valitusperusteita. Vastineessa ei haeta muutosta Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen.

Vaikutuksia kiinteistöjen arvoihin ei käsitellä ympäristölupa-asian yhteydessä. Asukkaiden talot sijaitsevat lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä. Pöly ei leviä sinne saakka. Melumallinnus on tehty asianmukaisesti. Esimerkiksi kasvillisuuden melua rajoittavaa vaikutusta ei ole otettu huomioon mallinnuksessa. Mallinnuksessa on oletuksena, että kaikki melulähteet ovat täysimääräisesti käynnissä samanaikaisesti. Mallinnukset osoittavat pahinta teoreettista tilannetta. Eri tahoilta tuleva melu ei sellaisenaan kumuloidu vaan toinen melu usein peittää toisen. Lupapäätöksessä on määrätty meluntorjunnasta.

Yleisten teiden liikennettä ei käsitellä ympäristölupa-asiassa. Hakijalla on oltava liittymälupa yleiselle tielle. Liittymäluvassa arvioidaan liikenneturvallisuus. ELY-keskus ei ole lausunnossaan vastustanut maa-aineskuljetuksiin käytettävää liittymää tielle 338. Toiminnan liikenne ja yhteismelutaso on otettu huomioon melumittauksissa ja lupamääräyksissä 7 ja 41.

Talo- ja kiinteistökatselmuksia tehdään ennen louhintatyön aloittamista poikkeuksellisen laajalla alueella eli tarvittaessa noin 600 metrin etäisyydellä. Katselmoitavat talot selviävät riskikartoituksen yhteydessä. Räjäytykset mitoitetaan vaurioherkimpien rakennusten mukaisesti, joten muillekaan rakennuksille ei voi aiheutua vahinkoa. Kun ympäristölupamääräykset ovat tiedossa, voidaan aloittaa tarkempi räjäytystyömaan ja räjäytystyön suunnittelu. Työmaa ja räjäytykset suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan asiaan kuuluvien työturvallisuutta koskevien säännösten mukaisesti. Räjäytysten asianmukainen mitoitus räjäytyssuunnitelmissa ja niiden mukaisissa panostuksissa varmistetaan tärinämittauksilla. Räjäytykset aiheuttavat jonkin verran tärinää, mutta usein räjäytyksistä havaitaan vain ilmanpaine- ja äänivaikutus. Katselmukset ja tärinämittaukset suorittaa hakijan toimeksiannosta ulkopuolinen yritys.

A:lle ym:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

B ym. on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n ym:n valitusta C:n, D:n, E:n, F:n, G:n ja H:n tekemänä.

Korkein hallinto-oikeus ei myöskään tutki B:n ym:n valituksessa esitettyä vaatimusta kiinteistöjen arvon alenemisen korvaamisesta.

2. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Morenia Oy:n vaatimukset B:n ym:n valituksen tutkimatta jättämisestä myöhään tehtynä hylätään.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian muilta kuin kohdassa 1 mainituilta osin.

3. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 96 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain nojalla annettuun viranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. C, D, E, F, G sekä H eivät ole hakeneet muutosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 12.8.2013 tekemään ympäristölupaa koskevaan päätökseen hallinto-oikeudelta. Hallinto-oikeus ei ole muuttanut aluehallintoviraston päätöstä heidän kannaltaan epäedulliseen suuntaan. He ovat sen vuoksi menettäneet oikeutensa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valitus on heidän osaltaan jätettävä tutkimatta.

Ympäristönsuojelulain 11 luvun mukaisesti ympäristölupa-asian yhteydessä voidaan määrätä korvattaviksi vain toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat vahingot. Melusta, pölystä tai muusta vastaavasta häiriöstä aiheutuvan kiinteistön arvonalenemisena ilmenevän vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen ratkaiseminen kuuluu käräjäoikeudelle ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaisesti. Tämän vuoksi valituksessa esitetty korvausvaatimus on jätettävä tutkimatta.

2. Väitteen hylkääminen

Hallinto-oikeus on antanut valituksenalaisen päätöksensä 23.1.2015. Päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valittajat ovat toimittaneet valituksensa korkeimpaan hallinto-oikeuteen maanantaina 23.2.2015, joka on ollut 31. päivä hallinto-oikeuden päätöksen antopäivän jälkeen. Koska määräajan viimeinen päivä on ollut pyhäpäivä, on valitus voitu säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 5 §:n perusteella toimittaa sitä seuraavana arkipäivänä. Valitus on siten toimitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen ajoissa eikä sitä näin ollen ole jätettävä myöhästyneenä tutkimatta.

3. Valitusten hylkääminen

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Elina Lampi-Fagerholm sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Timo Kairesalo. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.

 
Julkaistu 12.5.2016