Muu päätös 2155/2016

Turvetuotannon ympäristölupaa koskevat valitukset (Halkoneva, Seinäjoki)

Antopäivä: 19.5.2016
Taltionumero: 2155
Diaarinumero: 3505/1/15, 3522/1/15 ja 3530/1/15

Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset

Valittajat 1. A, B, C, D, E ja F

2. G ja Halkosaaren kyläyhdistys ry

3. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 6.10.2015 n:o 15/0466/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on viraston ympäristölupavastuualueella tehdyllä päätöksellään 5.2.2014 n:o 16/2014/1 myöntänyt EPV Bioturve Oy:lle ympäristöluvan Halkonevan turvetuotantoon Seinäjoen kaupungissa Kyrönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 79 hehtaaria.

Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa lohkolla 4 (8,1 ha). Pintavalutuskenttä ja laskeutusaltaat sijoittuvat kuitenkin lohkolle 4. Hylätty alue on merkitty aluehallintoviraston päätöksen liitteenä olevaan karttaan.

Aluehallintovirasto on hylännyt luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Aluehallintoviraston päätös sisältää lupamääräykset 1–17.

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemussuunnitelman liitteenä olevan piirustuksen 2591-3-03 B (päivitetty 13.9.2013) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kyrönjokeen.

2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan 5.11.2013 päivätyn ja 21.11.2013 muutetun piirustuksen 2591-3-05 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Laskeutusaltaiden sijaintia on kuitenkin muutettava siten, että niiden etäisyys kiinteistöstä 743-893-1-1 on vähintään 200 metriä.

Päätöksessä edellytetysti muutettu tuotantosuunnitelmapiirustus on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kuntoonpanotöiden aloittamista.

Pintavalutuskentän pinta-alan on oltava vähintään 6,5 % sen valuma-alueen pinta-alasta.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Tuotantoalueen ojia, laskeutusaltaita tai muita rakenteita ei saa kaivaa kivennäismaahan saakka. Mikäli laskeutusaltaat kaivetaan kivennäismaahan saakka, on kaivumaat kalkittava ja huolehdittava siitä, ettei altaiden vesipintaa lasketa kivennäismaakerroksen alapuoliselle tasolle muulloin kuin lietteen poiston yhteydessä.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.

3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %

Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.

Lisäksi luvan haltijan on huolehdittava, että turvetuotantoalueelta lähtevän veden pH ei ole merkittävästi alhaisempi kuin tuotantoalueen alapuolisen vesistön pH.

4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

5. Laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista tai Metsähallituksen omistamasta kiinteistöstä 743-893-1-1. Tuotantoalueen ja lähiasutuksen välisillä liitekarttaan merkityillä hakijan hallussa olevilla alueilla oleva puusto on säilytettävä suojavyöhykkeenä.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7.

9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin.

11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

14. Vesistötarkkailu on toteutettava seuraavasti: Vesinäytteet otetaan vuosittain toukokuussa, heinäkuussa, elokuussa (vain kuntoonpanovaiheessa) ja lokakuussa. Näytteenottopisteet ovat Pelto-oja 1 ja Pelto-oja 2. Lisäksi Munakan pumppaamolta otetaan vesinäytteet vähintään kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, pH, rauta, kiintoaine ja kiintoaineen hehkutusjäännös. Lisäksi mitataan veden lämpötila ja virtaama.

Lisäksi luvan saajan on tarkkailtava tuotantoalueen kuivatusvesien purkupaikan yläpuolisen vesistön (Pelto-oja 1) pH-arvoa päästötarkkailun ajankohtina.

Kalataloustarkkailu on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon.

16. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 700 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.

Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle.

17. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Korvaukset

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

= = =

Aluehallintovirasto on perustellut ratkaisuaan seuraavasti siltä osin kuin nyt on kysymys:

Luvan myöntämisen edellytykset

Halkonevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suuri osa on ojitettu. Kuivatusvedet käsitellään ojittamattomalle alueelle sijoittuvalla pintavalutuskentällä, jonka pinta-ala on mitoitusohjeellista suurempi. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Halkonevan olosuhteissa.

Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja luonnonarvoja. Tuotantoalueelta on perhosselvityksessä havaittu suovenhokas, joka on luonnonsuojelulain 47 §:ssä tarkoitettu erityisesti suojeltu laji, jonka esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kielto tulee kuitenkin voimaan vasta, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt lajin esiintymispaikan rajat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole tehnyt esiintymispaikan rajauspäätöstä eikä lajin esiintyminen siten ole esteenä luvan myöntämiselle. Luonnonsuojelulakia on noudatettava tästä päätöksestä huolimatta ja jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myöhemmin rajaa esiintymispaikan, niin luvan saajan on toteutettava hanke siten, että lajin esiintymispaikka ei häviä tai heikkene. Tämä saattaa edellyttää luvan muuttamista ympäristönsuojelulain 58 §:n nojalla.

Hakija on rajannut tuotantoaluetta siten, että etäisyys lähimpään asutukseen on noin 500 metriä (tuotantoalueen itäpuolella) ja osayleiskaavassa merkittyyn pientalovaltaiseen asuntoalueeseen (AP-1, tuotantoalueen länsi- ja kaakkoispuolella) noin 700 metriä. Etäisyydet ovat riittäviä, jotta tuotannon pölypäästöistä ja melusta ei aiheudu nykyiselle eikä myöskään kaavan mukaisesti toteutettavalle asutukselle naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Tuotantoalueiden rakenteita (laskeutusaltaat pois lukien) ei saa kaivaa kivennäismaahan. Määräys on riittävä tuotannon alkuvaiheessa estämään turvetuotannosta aiheutuvat happamuushaitat. = = =

Kuivatusvesien vesienkäsittelymenetelmät ja tuotantoalueen rakenteiden (laskeutusaltaat pois lukien) kaivun rajoittaminen kivennäismaakerroksen yläpuolelle ovat Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisia toimenpiteitä. Luvan mukainen toiminta ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

Kun otetaan huomioon Halkonevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

= = =

Lupamääräysten perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–6. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Edellytetty pintavalutuskentän pinta-alaosuus sen valuma-alueesta, noin 6,5 %, on hakijan esityksen mukainen valuma-alueosuus.

Laskeutusaltaiden sijaintipaikkaa tulee muuttaa siten, ettei niiden kaivamisesta aiheudu haitallisia vesitaloudellisia muutoksia kiinteistöllä 743-893-1-1.

Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 7 ja 8. Lähin asutus on noin 500 metrin etäisyydellä. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa sekä suojavyöhykkeistä. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja.

= = =

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Vesistötarkkailu on määrätty tehtäväksi vuosittain turvetuotannon vuosittaisten päästöjen vaihtelusta johtuen. Lupamääräyksien 13 ja 14 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

Lupamääräyksen 15 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi.

Lupamääräys 16 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo.

Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

Aluehallintoviraston vastaukset lausuntoihin ja muistutuksiin siltä osin kuin ne koskevat nyt käsiteltäviä valituksia.

Aluehallintovirasto on vastannut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että toiminnasta aiheutuva happamuushaitta ehkäistään lupamääräyksestä 2 ilmenevällä tavalla. Happamuusvaikutusta on myös määrätty tarkkailtavaksi ja tarkkailutulokset on määrätty raportoitaviksi. = = =

Luonnonsuojelulain mukainen kielto rauhoitettujen lintulajien tahallisesta häirinnästä on voimassa ympäristöluvan myöntämisen jälkeenkin, joten erillinen lupamääräys häirinnän kieltämiseksi ei ole tarpeen. Hakija on lisäksi ilmoittanut, että kaikki tuotantoalueen kunnostustyöt tehdään lintujen pesimäkauden ulkopuolella.

= = =

Alueella havaitut kaksi suovenhokasta eivät muodosta luvanmyöntämisen estettä. Aluehallintovirasto on viitannut ratkaisun perusteluihin. Luonnonsuojelulakia on noudatettava tästä päätöksestä huolimatta ja jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myöhemmin rajaa esiintymispaikan, niin luvan saajan on toteutettava hanke siten, että lajin esiintymispaikka ei häviä tai heikkene.

= = =

Aluehallintovirasto on hylännyt Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n vaatimuksen luvan epäämisestä viitaten ratkaisuun ja sen perusteluihin. Vaatimukseen vesilain mukaisen poikkeusluvan tarpeesta aluehallintovirasto on viitannut edellä vastaamaansa. Luvan saaja on määrätty tarkkailemaan päästöjä ympärivuotisesti ja vesienkäsittelylle on asetettu puhdistustehon raja-arvot. Pintavalutuskentät eivät yleensä poista tehokkaasti humusta (COD:n perusteella arvioituna), mutta aluehallintovirasto arvioi, että kemiallisen käsittelyn edellyttäminen ei Halkonevan olosuhteissa ole tarpeen. Alapuolinen vesistön vesi on humuspitoista, vaikka Halkonevan vesiä ei johdettaisi sinne, eikä tuotantoalueen vesillä ole merkittävää vaikutusta Kyrönjoen veden humuspitoisuuteen. Hankkeen vaikutus Varrasjärven valuma-alueeseen on niin vähäinen, että sillä ei ole sanottavaa vaikutusta järven veden määrään tai virtaamiin.

Aluehallintovirasto on hylännyt Halkosaaren kyläyhdistyksen, A:n, F:n ja E:n = = = vaatimukset luvan epäämisestä viitaten ratkaisuun ja sen perusteluihin. Tuotantoalueen rajaamisen jälkeen asutuksen ja tuotantoalueen välinen etäisyys sekä lupamääräykset 7 ja 8 ovat riittävät asutukselle aiheutuvan melu- ja pölyhaitan estämiseksi, eikä hakemuksen hylkäämiselle ole perusteita. Häiriötilanteisiin varautumisesta on määrätty lupamääräyksistä 11 ja 12 ilmenevällä tavalla. Turvetuotantoalueiden tulipalojen ehkäisystä on säädetty pelastuslaissa, jota valvoo alueen pelastusviranomainen. Yleisellä tiellä tapahtuvista turvekuljetuksista ei voida antaa ympäristöluvassa määräyksiä.

= = =

Aluehallintoviraston soveltamat säädökset

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101, 103 a ja 103 c §

Jätelaki 8, 13 ja 29 §

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta Halkosaaren kyläyhdistys ry:n ja G:n aluehallintoviraston päätöksestä tekemät valitukset.

Hallinto-oikeus on muun ohella A:n ja hänen asiakumppaniensa aluehallintoviraston päätöksestä tekemän valituksen johdosta lisännyt lupamääräykseen 1 toisen kappaleen, joka kuuluu seuraavasti:

Toimenpiteitä alueen turvetuotantoa varten ei saa aloittaa ennen kuin hakijalla on sopimuksen tai lainvoimaisen päätöksen nojalla oikeus johtaa alueen kuivatusvedet toisen maalla olevaan ojaan.

Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt muun ohella A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n valituksissa esitetyt vaatimukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tutkimatta jättäminen

Ympäristönsuojelulain 97 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta ja etua asia saattaa koskea. Valitusoikeuden perusteena pidetään maa- tai vesialueen omistamista tai hallintaa hankkeen vaikutusalueella tai muuta niihin verrattavaa seikkaa. Valituksen tutkiminen edellyttää aina valitusoikeuden olemassaoloa.

Saman pykälän 2 kohdan mukaan valitusoikeus on rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät.

Halkosaaren kyläyhdistys on yhdistysrekisterin tietojen perusteella rekisteröity yhdistys. Yhdistykselle on varattu tilaisuus esittää yhdistyksen säännöt, joista yhdistyksen tarkoitus selviäisi. Kun sääntöjä ei ole toimitettu eikä asiassa ole ilmennyt muitakaan perusteita, joiden nojalla Halkosaaren kyläyhdistyksellä olisi oikeus valittaa aluehallintoviraston päätöksestä, valitus on jätettävä tutkimatta.

G:n asunto sijaitsee noin 3 km turvetuotantoalueesta. Se, että hän ja hänen perheensä käyttävät yleistä tietä 7033, ei tuota hänelle valitusoikeutta. Myöskään Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsenyydestä ei synny asiassa valitusoikeutta. Kun asiassa ei ole ilmennyt muitakaan perusteita, joiden nojalla G:llä olisi oikeus valittaa aluehallintoviraston päätöksestä, valitus on jätettävä tutkimatta.

Perustelut pääasian osalta

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Saman pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Saatu selvitys

Halkoneva on uusi turvetuotantohanke. Suunniteltu noin 87 hehtaarin kokoinen turvetuotantoalue sijaitsee Seinäjoen kaupungissa.

Hankealueen itä- ja kaakkoispuolella sijaitsee Halkosaaren-Kitinojan kaava-alue.

Suunniteltu turvetuotantoalue on suurilta osin ennestään ojitettua suota mutta alueella on myös ojittamatonta oliogotrofista lyhytkorsirämettä, variksenmarjarahkarämettä ja kanervarahkarämettä.

Tuotantoalueen länsipuolella on Halkosaaren kylä ja myös itäpuolella on asutusta. Hakija on vastineessaan 17.9.2013 rajannut tuotantoaluetta siten, että lähin asuinrakennus on noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ja että etäisyys Halkosaaren-Kitinojan osayleiskaava-alueen pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-1) merkitystä alueesta on vähintään 700 metriä.

Vesienkäsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat sihtiputkineen, laskeutusaltaat ja ympärivuotisesti toimiva pintavalutuskenttä. Kokoojaojiin asennetaan putkipatoja, joiden avulla virtaamahuippuja varastoidaan tuotantoalueen ojastoon ja samalla käytetään ojastoa kiintoaineen laskeutukseen. Kuivatusvedet nostetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle. Pumppukuivatus toimii myös virtaamien tasaajana. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ojaa pitkin ja jaetaan tasaisesti kentälle. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojittamattomalla alueella. Turvepaksuus kentällä on 2,0–3,9 m. Pintavalutuskentän pinta-ala (6,1 ha) on 4,6 % sen valuma-alueesta.

Halkoneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueen Kyrönjoen keskiosan Sitkoskosken alueella. Kuivatusvedet johdetaan pelto-ojaa pitkin Munakan pumppaamon kautta Kyrönjokeen.

Veden johtaminen

Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 1 mukaan turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemussuunnitelman liitteenä olevan piirustuksen 2591-3-03 B (päivitetty 13.9.2013) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kyrönjokeen.

Jäteveden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan säädetään ympäristönsuojelulain (86/2000) 48 §:ssä ja uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 68 §:ssä sekä vesilain 5 luvun 14 §:ssä. Toiminnanharjoittaja ja oja-alueen omistaja voivat keskenään sopia veden johtamisesta. Ellei asiasta sovita, lupaviranomainen voi ratkaista kysymyksen veden johtamisesta. Hakemuksessa tai muissa lupakäsittelyyn liittyvissä asiakirjoissa ei ole pyydetty aluehallintoviraston ratkaisua veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan.

Oja, johon Halkonevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa, kulkee ainakin A:n, D:n, C:n ja B:n omistamien kiinteistöjen halki. Heidän valituksistaan päätellen veden johtamisesta ei ole sovittu. Hallinto-oikeus ei voi ensiasteena ratkaista oikeutta veden johtamiseen. Sen johdosta hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräyksen 1 uuden kappaleen, jonka mukaan hakijan on hankittava oikeus johtaa turvetuotantoalueen kuivatusvedet toisen maalla olevaan ojaan ennen kuin turvetuotantoa valmisteleviin toimenpiteisiin ryhdytään.

Valumavesien käsittely

Hallinto-oikeus katsoo aluehallintoviraston tavoin, että hakemuksen mukainen ympärivuotisesti toimiva ja ojittamattomalle suolle sijoitettava pintavalutuskenttä on Halkonevan olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukainen. Ennalta arvioiden valumavedet eivät aiheuta vesistön merkittävää pilaantumista eivätkä vaaranna Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa tai Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista.

Happamat sulfaattimaat

Halkonevan pohjalla on todennäköisesti potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata. Ympäristölupahakemus sisältää suunnitelman happamuuden torjumisesta ja lupamääräyksissä 2 ja 14 on annettu happamuuden torjuntaa ja tarkkailua koskevia määräyksiä. Hallinto-oikeus katsoo, että happamuuden torjuntasuunnitelma ja luvassa annetut määräykset ovat ennalta arvioiden tässä vaiheessa riittäviä estämään happamista valumavesistä johtuvaa vesistön pilaantumista tai Kyrönjoen kalakantojen lisääntymistä haittaavia vaikutuksia. Potentiaalisesti hapan sulfaattimaa on erityisesti huomioitava turvetuotannon lopettamisvaiheessa jolloin lupamääräyksen 17 mukaan luvan saajan on esitettävä valvontaviranomaiselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailusta.

Hallinto-oikeus katsoo, että päätöksessä on annettu happamuutta koskevat tarpeelliset määräykset.

Suovenhokas

Tuotantoalueelta on perhosselvityksessä on havaittu suovenhokas, joka on luonnonsuojelulain 47 §:ssä tarkoitettu erityisesti suojeltu laji, jonka esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Mainitun pykälän kolmannen momentin mukaan kielto tulee kuitenkin voimaan vasta, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt lajin esiintymispaikan rajat. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole hallinto-oikeudelle annettujen tietojen mukaan tehnyt kyseessä olevan suovenhokkaan esiintymispaikan rajauspäätöstä. ELY-keskus on 28.5.2015 päivätyssä vastaselityksessään ilmoittanut, että rajaus on vireillä.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Kun suovenhokkaan esiintymispaikkaa koskevaa rajauspäätöstä ei ole tehty, sen esiintyminen Halkonevalla ei ole ympäristöluvan myöntämisen esteenä.

Vaikka hakemuksessa tarkoitettu turvetuotanto merkitsee toiminta-alueen fyysistä muuttamista tavalla, joka voi vaikuttaa alueen luonnonarvoihin, on otettava huomioon, että tällaiset vaikutukset eivät ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä eivätkä ne siten ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Halkonevan alueella ei ole luonnonsuojelualueita, eikä asiassa saadun selvityksen mukaan luonnonsuojelusäädöksistä aiheudu muutakaan estettä tai rajoituksia haetulle ympäristöluvalle.

Kuten aluehallintovirasto on todennut, luonnonsuojelulakia on noudatettava ympäristölupapäätöksestä huolimatta. Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myöhemmin rajaa esiintymispaikan, luvan saajan on toteutettava hanke siten, että lajin esiintymispaikka ei häviä tai heikkene. Tämä saattaa edellyttää luvan muuttamista ympäristönsuojelulain 58 §:n nojalla. Ympäristölupa-asian kohtalaisen pitkän vireilläolon johdosta hallinto-oikeus katsoo, että ELY-keskuksella on ollut mahdollista valmistella suovenhokasta koskevaa rajauspäätöstä. Hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen, että ympäristölupapäätös olisi kumottava suovenhokkaan esiintymisen perusteella.

Rauhoitettujen lintujen häiritsemiskielto

Luonnonsuojelulain 39 §:n mukainen kielto rauhoitettujen lintulajien tahallisesta häirinnästä on voimassa ympäristöluvasta riippumatta. Luonnonsuojelulain mukaisen poikkeusluvan edellyttäminen ennen muuta viranomaispäätöstä on ratkaistava tapauskohtaisesti. Kun otetaan huomioon Halkonevan lintuselvityksessä esitetty tieto alueen linnustosta sekä mahdollisuudet toteuttaa turvetuotantoalueen kunnostus muulloin kuin lintujen pesimäkaudella, hallinto-oikeus katsoo, että tästä syystä ei ole tarpeen muuttaa aluehallintoviraston antamia lupamääräyksiä.

Liikenteen järjestäminen

Halkonevan turvetuotantoalueen liikenneyhteydet on ympäristölupahakemuksen mukaan ja ympäristölupapäätöksessä selostetulla tavalla tarkoitus järjestää siten, että Halkonevan länsipuolen Välimaantieltä ja pohjoispuolen Kumurinmaantieltä rakennetaan pistotiet tuotantoalueen aumoille. Turve kuljetetaan tuotantoalueen aumoilta Kumurinmaantien sekä Välimaantien ja Seinäjoentien (tie nro 18) kautta Vaasan tai Seinäjoen voimalaitoksille. Yksityistien käytöstä tullaan sopimaan tiekunnan kanssa.

Toiminnan liikennejärjestelyt kuuluvat ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin ainoastaan siltä osin, kuin kysymys on ympäristönsuojelulain 6 §:ssä tarkoitetuista toiminnan sijoittamiseen liittyvistä seikoista sekä liikenteen mahdollisesti aiheuttamista, ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitetuista vaikutuksista. Sen sijaan ympäristöluvassa ei ratkaista lupapäätöksen mukaisten liikennejärjestelyjen toteuttamista muilta osin. Luvan saajan asia on järjestää oikeutensa tiehen sopimuksin tai muun lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Lupaharkintaan ei lähtökohtaisesti kuulu liikenteen yleisten ympäristöhaittojen huomioon ottaminen alueella, joka ei kuulu suoranaisesti toiminnanharjoittajan vastuulle ja joka on osoitettu yleiseen liikenteeseen. Luvassa voidaan kuitenkin, kuten aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksessä 7 on sanottu, edellyttää, ettei ajoneuvojen kuormasta leviä pölyä häiritsevästi.

Ympäristölupaharkinnassa on lain 2 §:n 1 momentin mukaisesti kysymys toiminnasta aiheutuvasta ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä. Liikenteen huomioon ottaminen ympäristölupaharkinnassa on mahdollista vain siltä osin kuin kysymys on liikenteestä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta. Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös toiminnan luonne ja pilaantumisriski sekä onnettomuusriski. Onnettomuusriski viittaa säännöksessä toiminnan seuraukseen, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Teiden ja katujen käyttäjien liikenneturvallisuus ei liity toiminnasta aiheutuvaan ympäristön pilaantumiseen. Tämän vuoksi liikenneturvallisuutta ei voida ottaa huomioon lupaharkinnassa. Liikenneturvallisuus on otettava huomioon alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa kuten kaavoituksessa, tiesuunnittelussa sekä tarvittaessa liikennerajoitusten asettamisessa.

Asutus ja kaavoitustilanne

Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi aluehallintovirasto on antanut lupamääräyksissä 7 ja 8 mainitut toimenpidevelvoitteet. Lähin nykyinen asutus sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä suunnitellusta turvetuotantoalueesta. Pölyhaitan estämiseksi aluehallintovirasto on määrännyt vähimmäisetäisyydestä aumojen sijoittamisessa sekä alueen suojavyöhykkeistä. Asumiseen käytettävien alueiden melutasolle on annettu enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja.

Halkonevan suunnitellulla turvetuotantoalueella ei ole voimassa maakuntakaavaa tarkempaa kaavaa. Maakuntakaavan mukaan alueella ei ole maankäyttövarausta. Hallinto-oikeus katsoo, etteivät maakuntakaavan kaavamääräykset ole luvan myöntämisen esteenä.

Seinäjoen kaupunginvaltuuston 15.11.2010 hyväksymän Halkosaaren ja Kitinojan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa asutukseen varattujen alueiden ja turvetuotantoalueen välinen etäisyys olisi vähintään 700 m. Osa välimaastosta on hakijan hallinnassa ja se on lupamääräyksen 7 mukaan säilytettävä puustoisena suojavyöhykkeenä. Hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintovirasto on ratkaisussaan riittävästi ottanut huomioon toiminnan vaikutukset oikeusvaikutteisessa kaavassa merkittyihin tuleviin asuntoalueisiin.

Turvetuotantoalueiden tulipalojen ehkäisystä on säädetty pelastuslaissa, jota valvoo alueen pelastusviranomainen. Ympäristöluvassa ei ole tarpeen antaa pelastuslakia tarkentavia määräyksiä.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla ja kun muuten otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja siinä mainitut säännökset sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoo, ettei ole perusteita päätöksen kumoamiseen tai enemmälti muuttamiseen.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Sinikka Kangasmaa ja Curt Nyman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A ja hänen asiakumppaninsa ovat vallituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat esittäneet seuraavaa:

Halkonevan nykyinen asutus on pientalovaltaista asuntoaluetta. Hallinto-oikeus ei ole ottanut riittävästi huomioon asumisviihtyisyyttä eikä turvetuotannosta aiheutuvaa pöly- ja meluhaittaa. Turvetuotannon ympäristösuojeluohjeen mukaan (s. 49) pöly- ja meluhaittoja voidaan vähentää sijoittamalla uudet tuotantoalueet ja kuljetusreitit riittävän kauas asutuksesta. Tuotantoalueen ja asutuksen välille jätetään suojavyöhyke. Parhaimmillaan suojavyöhyke alkaa tuotantoalueen reunasta, on reunaltaan korkea, jyrkkä ja epäsäännöllinen siten, että reunan kasvillisuus on monikerroksista ja melko tiheää. Turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyys uusilla alueilla tulee olla 500 metriä. Jos välimaasto on avointa, etäisyyden on oltava suurempi.

Luvanhakijan omistuksessa on suojavyöhykkeellä vain kitukasvuista suota. Korkeampi metsä ja puusto peltojen reunassa on yksityisten omistuksessa. Lupamääräyksen 7 mukaan tuotantoalueen ja lähiasutuksen välisillä liitekarttaan merkityillä hakijan hallussa olevilla alueilla oleva puusto on säilytettävä suojavyöhykkeenä. Koska korkeampi puusto ei ole luvanhakijan omistuksessa, näin ei välttämättä tapahdu. Käpysaarentien päässä, Uitontien eteläpuolella sijaitseva metsäsaareke on asuntoalueen ainoa korkeampi suoja. Metsätaloussuunnitelmassa saareke on merkitty päätehakkuukelpoiseksi. Jos puusto hakataan, suoja poistuu. Pölyhaittojen osalta ei myöskään ole otettu huomioon turvetuotannon ympäristönsuojeluohjetta sarkaojituksen suuntaamisesta asutukseen nähden (lohko 2).

Myös Seinäjoen kaupungin valituksessa hallinto-oikeudelle oli todettu, että suunniteltu Halkonevan turvetuotantoalue sijoittuu Halkosaaren rakennetun alueen länsipuolelle, vallitsevien tuulten yläpuolelle. Ympäristöluvan mukaisen tarkistetun suunnitelman mukaan etäisyys lähimpään asutukseen Uitontien päässä tai yleiskaavassa varattuun asemakaavoitettavaan asuntoalueeseen on 700 metriä. Uitontien päässä olevan asutuksen ja tuotantoalueen välinen maasto on kuitenkin täysin avointa. Vaikka suunnitellut etäisyydet ovatkin teoriassa riittävät, maaston avoimuuden ja sijainnin johdosta etäisyydet eivät ole riittävät pölyhaittojen ehkäisyn kannalta.

Jos turvetuotantoalue toteutuu suunnitelmien mukaan, jo nykyiselle asutukselle aiheutuu pölyhaittaa, asumisviihtyisyys vähenee merkittävästi ja lähistöllä asuville aiheutuu kohtuutonta rasitusta. Halkosaari-Kitinojan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa on vielä asemakaavoittamattomia ja rakentamattomia pientaloalueiden aluevarauksia, jotka on merkitty AP-1-merkinnällä. Santintie-Käpysaarentien länsipäähän varatulla, noin 15 hehtaarin alueella on ainoa metsäsaareke, joka muodostaa mahdollisen suojan nykyiselle asutukselle. Mikäli tämä alue oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti asemakaavoitetaan rakentamiseen, ainoa laajempi metsäinen alue asutuksen ja suunnitellun turvetuotantoalueen väliltä poistuu ja avaa asuntoalueen Halkonevan suuntaan. Myös Uitontien pohjoispuolella on lähes samankokoinen rakentamaton AP-1-aluevaraus. Näille alueille olisi mahdollista suunnitella kymmeniä omakotitontteja.

Halkosaari on ollut kysyttyä asuinaluetta ja alueen maapohjan hankkimista kaupungille ja asemakaavoittamista rakentamiseen on kiirehditty. Jos Halkonevan turvetuotantoalue toteutuu suunnitelmien mukaan, Halkosaaren vielä asemakaavoittamattomien alueiden houkuttelevuus asuinalueena katoaa turvetuotantoalueen läheisyyden, maaston avoimuuden ja todennäköisen pölyhaitan vuoksi. Turvetuotanto haittaa kaavoitusta ja sen toteuttamista.

Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole otettu huomioon palovaaraa riittävästi. Halkosaaressa on noin 250 taloutta, joissa on keskimäärin neljä asukasta/talous. AP-1-alueen toteutuessa talouksien määrä kasvaa huomattavasti. Turvepalot johtuvat usein konerikoista, kipinöistä ja kuumista koneista. Nämä tekijät eivät ole ennakoitavissa. Jokaisella tuotantoalueella on turvamääräykset ja tarkastukset palojen ennaltaehkäisemiseksi. Kuitenkin joka kesä syttyy turvepaloja. Palot eivät siten ole varmuudella ehkäistävissä. Turvetuotantoaluetta ei pidä sijoittaa näin lähelle kehittyvää kylää, koska alueen paloturvallisuutta ei voida taata. Pahimmillaan savu voi johtaa koko kylän evakuoimiseen. Turvamääräykset soveltuvat kauemmaksi asutuksesta sijoittuville alueille. Hallinto-oikeus ei päätöksessään ole ottanut huomioon riittävästi onnettomuusriskiä ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaan alueen soveltuvuutta arvioitaessa, eikä alueen ja sen ympäristön tulevaa, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettua käyttötarkoitusta.

Hallinto-oikeuden päätöksen kohdassa "Veden johtaminen" käsitellään jäteveden johtamista toisen maalla olevaan ojaan. Uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 68 §:n mukaan jäteveden johtamiseen avo-ojassa tai norossa ei saa myöntää oikeutta, jos oja tai noro on tontin, rakennuspaikan, uimarannan tai muun vastaavan erityiseen käyttöön otetun alueen välittömässä läheisyydessä. Koska Halko-oja johtaa Seinäjoen kaupunginvaltuuston 15.11.2010 hyväksymän Halkosaari-Kitinojan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa asutukseen varatun alueen läpi, laki ei tältä osin toteudu, jos lupa myönnetään.

Muiden turvetuotantohankkeiden sijaintia ei ole selvitetty. Alueen hankkeet Halkoneva Seinäjoki, Halkoneva Ilmajoki ja Voitonneva Seinäjoki sijaitsevat keskimäärin noin 2 km:n päässä toisistaan alueitten reunoilta mitattuina. Koska alueelle on tulossa näin runsaasti turvetuotantoa kylän koko läntiselle sivustalle, Halkonevan Seinäjoen hanke on hylättävä. Yhdessä alueella sijaitsevan Metsähallituksen kiinteistön 743-893-1-1 kanssa Halkonevan Seinäjoen alue muodostaa asukkaiden asumisviihtyisyyden kannalta hyvän virkistysalueen. Myös alueen kysyntä säilyy ja kaupungin laajenemissuunnitelmat kehittyvälle kylälle säilyvät.

Edellä esitetyillä perusteilla luvan myöntämiselle ei ole laissa säädettyjä edellytyksiä ja toiminnasta aiheutuu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu kohtuutonta rasitusta lähistöllä asuville.

2. G ja Halkosaaren kyläyhdistys ry ovat vallituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös, jolla valittajien valitukset on jätetty tutkimatta, kumotaan ja heidän valituksensa tutkitaan sekä lupapäätös kumotaan ja hakemus hylätään. Toissijaisesti tuotantoalue suojavyöhykkeineen sekä pintavalutuskenttineen on sijoitettava etäämmälle osayleiskaava-alueesta.

Vaatimustensa tueksi he ovat uudistaneet valituksissaan hallinto-oikeudelle esittämänsä ja lisäksi esittäneet seuraavaa:

Halkosaaren kyläyhdistyksen tarkoituksena on kyläläisten aktiivisen osallistumisen tukeminen, viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön kehittäminen, alueen asukkaiden edun ajaminen ja asuinalueen kehittäminen osana kasvavaa Seinäjokea.

G katsoo ensisijaisena tehtävänään olevan valvoa lähiseudun asukkaiden etua näinkin merkittävässä asiassa, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen sekä asukkaiden että kaupungin näkökulmasta.

Päätökseen haetaan muutosta, koska turvetuotantoalue on lupahakemuksen tarkistamisesta huolimatta tulossa liian lähelle asuntoaluetta melu- ja pölyhaitta sekä maastopalovaara huomioon ottaen. Suunniteltu 700 metrin etäisyys nykyiseen asutukseen on riittämätön. Hakija ei myöskään ole ottanut huomioon asuinalueen mahdollista laajentumista seuraavan 25 vuoden kuluessa osayleiskaavan puitteissa. Kaupunki hankkii aktiivisesti Halkosaari-Kitinojan alueella maata kaupungin kaavoitettavaksi.

Halkosaari-Kitinojan alue lukeutuu kaupungin läheiseen maaseutuun, jonka vetovoimaisuus on kasvanut viime vuosina. Alueen vetovoima perustuu luonnonläheisyyteen ja lyhyeen etäisyyteen Seinäjoen keskustasta. Halkosaari kuuluu kymmenen minuutin asiointialueeseen. Kitinoja on viidentoista minuutin saavutettavuusvyöhykkeelle. Turvetuotantoalue vaarantaa vakavasti alueen kasvun ja kehityksen. Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan Halkosaari-Kitinojan alueen asukasmäärä on kasvussa. Turvatakseen asutuksen laajenemisen länteen on kaupunki hankkinut lisää tonttimaata Halkosaaresta, koska kysyntää omakotitalotonteille on. Turvetuotannon aloittamisen myötä tonttien myynti vaikeutuu. Halkosaari-Kitinojan alueelle syntyy vuosittain huomattava määrä lapsia, enemmän kuin pieneen kuntaan yhteensä. Tämän vuoksi on Halkosaaren koulua ja Satulinnan päiväkotia laajennettu jo useamman kerran ja uusi päiväkodin laajennus on suunnitteilla vuodelle 2016.

Kolme turvetuotantoaluetta (Halkoneva, Voitonneva ja Hangasneva) kasvavan asuntoalueen läheisyydessä (700 metriä – 5 km) lisäävät raskaan liikenteen läpiajoa Halkosaaren läpi. Pyörätie on vain kilometrin mittainen, joten lapsia kulkee kouluun tietä 7033 pitkin ajoradan kapealla piennaralueella. Raskas liikenne vaarantaa liikenneturvallisuuden. Lisäksi se haittaa asumisviihtyisyyttä. Turvetuotantoa vastustavaan adressiin kerättiin lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä keväällä 2013 yhteensä 266 nimeä Halkosaaresta ja adressi lähetettiin liitteenä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Adressia ei ole otettu huomioon, eikä mainittu aluehallintoviraston päätöksessä.

Perhostutkimuksessa Halkonevalta löydettiin erittäin uhanalainen suovenhokas ja silmälläpidettävä muurainhopeatäplä, joten luontoarvojen kannalta päätös on kumottava. ELY-keskus ei ole ehtinyt tehdä tämän erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajausta.

Kiinteistöjen arvojen alentumiseen ei ole myöskään otettu kantaa.

3. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi yhdistys on uudistanut valituksessaan hallinto-oikeudelle esittämänsä ja lisäksi esittänyt, että Kyrönjoen COD-arvo on pitkän aikavälin tilastojen mukaan nouseva, mikä ei ole tavoiteltava suuntaus. Turvetuotanto lisää COD-kuormitusta, koska pintavalutuskenttä ei ole puhdistusmenetelmänä hyvä kemiallisen hapenkulutuksen poistamiseen. COD-pitoisuudelle olisi tullut asettaa myös raja- tai vähintään tavoitearvo pintavalutuskentän jälkeen lähteville vesille, eikä pitoisuus saa nousta vesien käsittelyn yhteydessä. Kyrönjoen veden COD-tilanne huononee koko ajan, ja lisääntyvä humus heikentää veden laatua, muuttaa ekologiaa ja vaikeuttaa veden käyttöä muun muassa Vaasan Veden raakavetenä.

Vaatimuksena hallinto-oikeudessa oli myös, että kuormituslaskelmien yhteydessä tulisi ottaa huomioon suon ja etenkin pintavalutuskentän rauta-fosfori-suhde, joka voi aiheuttaa pintavalutuskentän osalta voimakasta fosforin vapautumista hapettomissa olosuhteissa.

Veden laadun osalta tulisi aina mitata myös valumavesien alumiinipitoisuuden muutoksia, koska kyseessä on vesieliöille myrkyllinen metalli ja ojittaminen sekä maankuivatus lisäävät alumiinipäästöjä. Happamien maaperien alueella alumiinipitoisuuden seuraaminen on erityisen tärkeää, koska alumiini on vesieliöstölle vaarallisimpia metalleja.

Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 3 mukaan lähtevän veden pH ei saa olla merkittävästi alempi kuin vesistön pH. Lupapäätöksessä ei ole kuitenkaan otettu riittävän tarkasti kantaa lähtevän ja vastaanottavan veden suurimpaan mahdolliseen pH:n eroon, vaan tulkinta on jätetty liiaksi toiminnanharjoittajalle. Happamuusero on olennainen tekijä, kun otetaan huomioon lähtevän veden myrkyllisyys eliöstölle. Erityisesti lähtevän veden alumiinipitoisuudella on merkitystä alapuolisen vesistön eliöstön tilaan, vaikka pois johdettava vesi olisi yli 5,5 pH, mutta jos vastaanottavan veden pH on alempi. Silloin lähtevän veden alumiini liukenee viimeistään vastaanottavassa vesistössä. Mikäli happamalla sulfaattimaalla olevan suon valumavesien myrkyllisyyttä kaloille ei kyetä alentamaan ja COD-tasoa rajoittamaan, lupaa toiminnalle ei tule myöntää.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa on viitattu aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksiin ja niiden perusteluihin. Valituksissa ei ole esitetty uusia asiaan vaikuttavia seikkoja.

Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa: Halkosaaren asukkaiden esiin tuoma huoli turvetuotannon melu- ja pölyvaikutuksista asumisviihtyisyyteen on aiheellinen. Asumisviihtyisyyttä heikentävät jo havainnot pölylaskeumasta ja likaantuminen. Suojaavan puuston tai metsikön säilymistä ei voida taata. Maanomistajalla on tarvittaessa oikeus hoitaa metsäänsä itselleen sopivalla tavalla. Pölyn le­viämisen mallinnus ei ota huomioon ihmisten kokemaa haitan tunnetta. Hiljaisen suon muuttuminen melua aiheuttavaksi tuotantoympäristöksi on merkittävä muutos asumisviihtyvyyteen. Yöllinen melu voi aiheuttaa unettomuutta ja siten jopa terveyshaittaa. Tuotannon aikana melua ei mitata. Melutason mittarina ovat ihmisen kokemukset.

Turvetuotannon kuivatusvesien ohjaaminen on pitkään tullut esille alapuolisten ojien kunnostusvastuun sopimisessa. Lupapäätöksessä ojitus on ohitettu toteamalla, että hakija ei ole hakenut vesilain mukaista lupaa. Hyvä hallintotapa edellyttää ohjausta ja hakemukseen liittyvien puutteiden täydennysmahdollisuutta. Ilmeisesti tuottajalla ei ole sopimusta kuivatusvesien johtamisesta ojaan. Nevan kuivatusta ei voi toteuttaa. Asia olisi tullut käsitellä ympäristöluvassa.

Turvetuotannossa tulipalon vaara on suuri. Luvassa asiaa ei ole käsitelty, mutta asukkaat ovat tuoneet mahdollisesta tulipalosta aiheutuvat haitat esille. Jos ympäristönsuojelulaki ei anna perusteita määräysten antamiseen, on mahdollista vaatia toisen viranomaisen hyväksymää riskienhallintasuunnitelmaa ennen luvan hyväksymistä.

Vesiensuojelun suunnitelmissa on tullut esiin huoli vesistöjen happamuudesta, johon kaikki ojitus osaltaan vaikuttaa. Yhtenä tavoitteena on happaman kuormituksen vähentäminen. Muutaman kerran vuodessa toteutettava näytteenotto lähtevästä vedestä ja happamuuden vertaaminen happamoituneen vesistön veteen on varsin joustava määräys, jos happamoitumista on vähennettävä.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valitusten johdosta lausunnon.

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, että toiminta ei ole asemakaavan vastainen ja toiminta ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. Halkosaaren ja Kitinojan oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty 15.11.2010. Asutukseen varattujen alueiden ja turvetuotantoalueen välinen etäisyys on vähintään 700 metriä. Lähin nykyinen etäisyys on noin 500 metriä. Tuotantoalueen ja asutuksen välille on määrätty säilytettäväksi suojapuusto. Käytettävissä olevan tutkimustiedon mukaan uusien alueiden etäisyys asutuksesta tulee olla vähintään 500 metriä, jotta melu- ja pölyhaitoilta voidaan välttyä. Mikäli välimaasto on avointa, etäisyyden on oltava suurempi. Tuotantoaluetta on ympäristöluvan käsittelyaikana rajattu siten, että etäisyysvaatimukset toteutuvat.

Turvetuotannosta syntyvä kuormitus on suurimmaksi osaksi orgaanista ainesta, joka on selvästi keveämpää kuin esimerkiksi pelloilta huuhtoutuva savi tai muu epäorgaaninen aines. Kuormituksen vaikutusalue on laaja ja toisaalta aikaisemmin vesistöön sedimentoitunut aine saattaa lähteä liikkeelle seuraavien ylivirtaamien aikana. Virtaavissa vesissä kiintoaine, erityisesti orgaaninen kiintoaine ja humus, kulkeutuu osittain virtauksen mukana pitkiä matkoja, yleensä koko virtavesijakson läpi. Käytännössä vaikutusalue on siis koko vesistö. ELY-keskuksen ja Jyväskylän yliopiston vuonna 2013 tekemän selvityksen "Kyrönjoen valuma-alueen humuskuorma ja siihen vaikuttavat tekijät – veden hankinnan haasteita" mukaan orgaaninen kiintoaine kulkeutuu kuormituslähteestä ja virtaamasta riippuen muutaman päivän – viikon kuluessa joen alajuoksulle saakka. Asian ongelmallisuutta lisää se, että laskeutuessaan tämä aines liettää pohjia, täyttää suvantoja sekä esimerkiksi kutusoraikkoja. Orgaaninen aines kuluttaa hajotessaan myös happea, toisin kuin epäorgaaniset aineet. Kasvanut orgaanisen aineksen pitoisuus ja heikentynyt happipitoisuus puolestaan suosivat elohopean metyloitumista. Kalojen elohopeapitoisuuksien onkin havaittu kääntyneen kasvuun vesien tummumisilmiön myötä. Veden väriarvojen kasvu johtaa lopulta ekosysteemitason muutoksiin vesistöissä ja saattaa olla myös sosiaalinen ja taloudellinen ongelma vesistöjen käyttäjille tulevaisuudessa. Tämän vuoksi orgaaninen kiintoainekuormitus on selvästi suurempi ja vakavampi ongelma kuin sama määrä epäorgaanisena aineena. Kiintoaineen ja humuspitoisuuden (COD) vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota.

EPV Bioturve Oy on antanut valitusten ja lausuntojen johdosta selityksen. Asiassa ei ole esitetty uusia asiaan vaikuttavia seikkoja. Yhtiö on viitannut aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksiin ja niiden perusteluihin.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen. He ovat uudistaneet aikaisemmin esittämänsä ja lisäksi muun ohella esittäneet, että tuotantoalueen eteläreunaa olisi tullut siirtää kauemmaksi, koska Metsähallituksen kiinteistöllä oleva suojelualue on lähes puutonta. Avoin maasto huomioon ottaen tuotantoalueen ja asutuksen välisen etäisyyden tulee olla ohjeellista etäisyyttä suurempi. Mainitulle suojelualueelle kantautuvaa melua ei ole otettu huomioon. Huomioon ei ole myöskään otettu, että myös muiden uusien turvetuotantohankkeiden kuivatusvedet lasketaan Kyrönjokeen noin 20 kilometrin matkalla. Osa tuotantoalueesta on myös ojittamatonta luonnontilaista suota. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan turvetuotanto tulisi ensisijaisesti sijoittaa ojitetuille alueille, mitä vaatimusta kysymyksessä oleva hanke ei täytä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Vastaselitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Lupamääräyksen 3 kolmatta kappaletta ja lupamääräyksen 14 toista kappaletta muutetaan (muutokset kursiivilla) kuulumaan seuraavasti:

Lupamääräyksen 3 kolmas kappale

"Lisäksi luvan haltijan on huolehdittava, että turvetuotantoalueelta lähtevän veden pH ei ole merkittävästi alhaisempi kuin tuotantoalueen alapuolisen vesistön pH. Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toiminnassa noudatettavat menettelyt veden pH:n hyväksyttävän tason varmistamisesta."

Lupamääräyksen 14 toinen kappale

"Lisäksi luvan saajan on tarkkailtava tuotantoalueen kuivatusvesien purkupaikan yläpuolisen vesistön (Pelto-oja 1) pH-arvoa jatkuvatoimisesti ympäri vuoden.

Valitukset hylätään muilta osin. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muilta osin muuteta.

Perustelut

G:n ja Halkosaaren kyläyhdistys ry:n valitusoikeudet aluehallintoviraston päätöksestä

Hallinto-oikeuden on ratkaisustaan ilmenevät perustelut ja siinä mainitut lainkohdat huomioon ottaen tullut jättää G:n valitus tutkimatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen G:n osalta ei ole perusteita.

Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain (86/2000) 97 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät.

Valitusoikeuden käsilläolo on oikeudenkäynnin prosessinedellytys, joka hallintotuomioistuimen on selvitettävä viran puolesta. Ympäristönsuojelulain mukaan yhdistyksen valitusoikeus perustuu toisaalta yhdistyksen toimialueeseen ja toisaalta yhdistyksen tarkoitukseen. Kummatkin seikat ovat selvitettävissä vain yhdistyksen säännöillä. Hallinto-oikeuden on tullut hallintolainkäyttölain 28 §:n perusteella varata yhdistykselle tilaisuuden täydentää valitustaan yhdistyksen säännöillä. Kun yhdistys ei ole täydentänyt valitustaan, hallinto-oikeuden on tullut jättää sen valitus tutkimatta. Koska yhdistys on laiminlyönyt valituksensa täydentämisen hallinto-oikeudessa, ei sääntöjen esittäminen valituksen liitteenä vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi johtaa siihen, että valitus olisi tutkittava ensi asteena korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen yhdistyksen osalta ei ole perusteita.

Lupamääräysten muuttaminen

Turvetuotantoalue sijaitsee alueella, jolla voi olla sulfidipitoista maata. Tällöin on mahdollista, että päästettävän veden pH voi alentua merkittävästi, mistä voi vesistössä aiheutua ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ympäristön merkittävää pilaantumista. Lupamääräyksen 13 mukaisesti järjestetyssä päästötarkkailussa veden pH:ta seurataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Jotta päästön vaikutusta tältä osin voidaan seurata, on myös vastaanottavan vesistön pH:ta seurattava vastaavasti. Lupamääräyksen 14 muuttaminen ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla mahdollistaa päästön vaikutuksen seuraamisen ja lupamääräyksen 3 tavoitteen mukaisesti ympäristön merkittävän pilaantumisen ehkäisemisen. Päästön ja vastaanottavan veden pH-arvon suurinta sallittavaa eroa on tuotanto-oloissa vaikea etukäteen määrittää yksiselitteisesti, koska päästövirtaamat vaihtelevat samoin kuin muutkin virtaamat vastaanottavissa vesissä. Tämän vuoksi toiminnanharjoittajan tulee esittää valvontaviranomaiselle muun muassa eri tilanteita koskien pH-rajoja, joiden mukaan päästöjä rajoitetaan, ja selvitys muista toimista, jotta pH-tasojen ero ei aiheuttaisi vesistössä merkittävää pilaantumista. Lupamääräystä 3 on tämän vuoksi muutettava ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Muut vaatimukset

Lupamääräyksessä 7 on muun ohella määrätty tuotannon ja varastoinnin tekemisestä siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön ja että koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ja lähiasutuksen välisillä aluehallintoviraston päätöksen liitekarttaan merkityillä hakijan hallussa olevilla alueilla oleva puusto on säilytettävä suojavyöhykkeenä. Lupamääräyksessä 8 on annettu asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja.

Kun otetaan huomioon tuotantoalueen etäisyys lähimpään asutukseen sekä toiminnan melu- ja pölypäästöjen rajoittamiseksi annetut lupamääräykset, toiminnasta ei päätöksen mukaisesti meneteltäessä ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua terveyshaittaa tai 5 kohdassa tarkoitettua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen lohkoa 4 koskevalta osalta, minkä johdosta varsinaisen tuotantoalueen etäisyys Metsähallituksen kiinteistöön 743-893-1-1 on hieman yli 450 metriä. Etäisyys on riittävä, ettei muun ohella melusta aiheudu mainitulla kiinteistöllä alueen luonnonarvoja tai virkistyskäyttöä merkittävästi heikentäviä haitallisia vaikutuksia.

Lupamääräysten 13 mukaan käyttö- ja päästötarkkailua on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma koskee vesiin johdettavien päästöjen tarkkailua kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa. Tuotantovaiheessa virtaama ja pintavalutuskentän alapuolinen pH mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan 1.4.–30.9. kuukauden välein ja 1.10.–31.3. kahden kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Ylivirtaamien ja rankkasateiden aikana tulee ottaa lisänäytteitä. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, pH ja sameus. Silloin, kun laskuojaan johdettavan veden pH on päästömittausten ottohetkellä alle 5,5, näytteistä määritellään lisäksi raskasmetallien Cd, Ni, Pb ja Hg pitoisuudet.

Vesistötarkkailun toteuttamisesta on määrätty lupamääräyksessä 14. Vesinäytteet otetaan vuosittain toukokuussa, heinäkuussa, elokuussa (vain kuntoonpanovaiheessa) ja lokakuussa. Näytteenottopisteet ovat Pelto-oja 1 ja Pelto-oja 2. Lisäksi Munakan pumppaamolta otetaan vesinäytteet vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vesinäytteistä analysoidaan väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, pH, rauta, kiintoaine ja kiintoaineen hehkutusjäännös. Lisäksi mitataan veden lämpötila ja virtaama. Luvan saajan on myös tarkkailtava tuotantoalueen kuivatusvesien purkupaikan yläpuolisen vesistön (Pelto-oja 1) pH-arvoa päästötarkkailun ajankohtina.

Lupamääräyksissä 13 ja 14 tarkoitettuja tarkkailusuunnitelmia voidaan tarvittaessa tarkentaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Lupamääräyksessä 13 tarkoitettua lupapäätöksen liitteen 3 mukaista käyttö- ja päästötarkkailua sekä lupamääräyksen 14 mukaista vesistötarkkailua ei tässä vaiheessa ole Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n valituksen johdosta perusteita muuttaa muilta osin kuin ratkaisuosasta ilmeneviltä osin. Lupapäätöksen mukaiset puhdistustehon vähimmäisvaatimukset on asetettu tasolle, joka on yleisesti saavutettavissa. Aluehallintoviraston päätöksessä on annettu ennalta arvioiden riittävät määräykset turvetuotantoalueen vesistökuormituksen rajoittamiseksi.

Luvassa tarkoitetusta turvetuotantotoiminnasta ei ennalta arvioiden lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ja sijoituspaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua luvan myöntämisen esteenä olevaa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut ja niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Jukka Horppila. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 19.5.2016