Muu päätös 2552/2016

Asia Rakennusperinnön suojelemista koskeva valitus

Valittaja A, B, C ja D

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 4.12.2015 nro 15/0598/1

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 11.12.2014 tekemällään päätöksen nro 341/2014 rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 5 ja 6 §:n nojalla kieltänyt A:ta ja tämän asiakumppaneita toistaiseksi tai enintään siihen asti, kunnes suojelua koskeva asia on lainvoimaisesti ratkaistu, purkamasta Vaasan kaupungissa, Vähäkyrön keskustassa, tilalla 905-444-2-6 sijaitsevaa entistä meijerirakennusta tai ryhtymästä muulla tavalla kohteen kulttuurihistoriallista arvoa vaarantaviin toimenpiteisiin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja tämän asiakumppaneiden vaatimuksen katselmuksen toimittamisesta ja valituksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Katselmus

Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus.

Asian ratkaisemisen kannalta olennaiset seikat ilmenevät hallinto-oikeuden käytettävissä olleista asiakirjoista. Katselmuksen toimittaminen asian selvittämiseksi ei siten ole tarpeen.

Pääasia

Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (jäljempänä "rakennusperintölaki") 2 §:n 1 momentin mukaan rakennusperinnön suojelemiseen sovelletaan tätä lakia, jollei tässä laissa toisin säädetä. Pykälän 2 momentin mukaan rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Pykälän 3 momentin mukaan lakia sovelletaan kuitenkin 2 momentin estämättä myös 2 momentissa tarkoitetulla alueella, jos:

1) kohteella on valtakunnallista merkitystä;

2) kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla

ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; tai

3) kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi.

Rakennusperintölain 5 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen suojelua koskeva asia tulee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa vireille sille tehdystä esityksestä tai sen omasta aloitteesta.

Rakennusperintölain 6 §:n 1 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kieltää rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä vaarantaviin toimenpiteisiin ryhtymisen (vaarantamiskielto). Vaarantamiskielto on kuitenkin määrättävä aina, kun suojelun turvaaminen sitä välttämättä edellyttää. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi lisäksi velvoittaa rakennuksen omistajan tai haltijan ryhtymään tarpeellisiin suojaamistoimenpiteisiin rakennuksen suojelun turvaamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan vaarantamiskielto voidaan antaa, kun rakennuksen suojelua koskeva asia on vireillä. Jos vaarantamiskielto ei riittävällä tavalla turvaa rakennuksen säilymistä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi antaa vaarantamiskieltoa täydentäviä välttämättömiä

määräyksiä. Pykälän 3 momentin mukaan kielto tulee voimaan, kun sitä koskeva päätös on annettu tiedoksi. Kielto on voimassa, kunnes suojelua koskeva asia on lainvoimaisesti ratkaistu, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Pykälän 4 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on käsiteltävä suojelua koskeva asia kahden vuoden kuluessa vaarantamiskiellon antamisesta.

Hallinto-oikeus toteaa, että lainvoimainen purkulupa ei ole esteenä vaarantamiskiellon antamiselle, koska ELY-keskus on purkulupapäätöksen tilaa tiedusteltuaan ottanut joulukuun 2014 alussa omasta aloitteestaan asian vireille rakennusperintölain mukaisena suojelua koskevana asiana. Kun otetaan huomioon asiakirjoista ilmenevät rakennusta koskevat tiedot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on voinut päätöksellään asettaa rakennusperintölain 6 §:ssä tarkoitetun vaarantamiskiellon. Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisella päätöksellä on asetettu väliaikainen kielto, joka on voimassa suojeluasian käsittelyn ajan. Päätöksellä ei ole ratkaistu suojelun edellytysten täyttymistä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Laki rakennusperinnön suojelemisesta 2, 5 ja 6 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaakko Kellosalo, Kari Hauru ja Sinikka Kangasmaa. Asian esittelijä Susanna Östman.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökset kumotaan. Asiassa on toimitettava katselmus.

Päätöksenteko on perustunut osin vanhoihin kuviin, jotka eivät vastaa rakennuksen nykykuntoa. Katselmuksen toimittaminen olisi ollut oikean päätöksenteon kannalta ehdottoman tärkeää.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon, jossa se on esittänyt, että valitus hylätään.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen ja toimittaneet vastaselityksen liitteenä valokuvia rakennuksesta.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on toimittanut lisäselvityksenä Museoviraston lausunnon.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäselvityksen johdosta lausuman. Lausumassa on muun ohella todettu, että Museoviraston edustaja ei ole tutustunut nyt kyseessä olevaan rakennukseen ja sen kuntoon paikan päällä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi on katselmuksen toimittamista on pyydetty, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Tuomas Lehtonen. Asian esittelijä Esa Hakkola.