Muu päätös 2807/2016

Tuulivoimaosayleiskaavaa koskevat valitukset ja lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevat hakemukset (Jakostenkalliot, Sievi)

Antopäivä: 23.6.2016
Taltionumero: 2807
Diaarinumero: 2302/1/15, 2349/1/15, 2353/1/15, 2517/1/15, 4322/1/15, 489/1/16 ja 643/1/16

Asia Osayleiskaavaa koskevat valitukset ja lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevat hakemukset

Valittajat

1. A ja B

2. C

Hakijat

1. D

2. E

3. A ja B

4. F ja G

5. H ja I

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 17.6.2015 nro 15/0216/1

Asian aikaisempi käsittely

Sievin kunnanvaltuusto on päätöksellään 12.12.2013 (§ 87) hyväksynyt Jakostenkallioiden tuulivoimayleiskaavan. Alue sijaitsee Sievin kunnan Joenkylän Jakostenkallioiden alueella. Kaavassa osoitetulle alueelle voidaan sijoittaa enintään yhdeksän tuulivoimalaa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta A:n ja B:n sekä C:n valitusajan päättymisen jälkeen esittämät valitusperusteet. Hallinto-oikeus on hylännyt valitukset ja täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään pääasiaratkaisun osalta seuraavasti:

Vuorovaikutusmenettely

Keskeiset sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiassa.

Saman lain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Pykälän 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Toteutunut vuorovaikutus

Jakostenkallioiden alueen kaavoitus on käynnistetty kunnanhallituksen päätöksellä 15.10.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 5.–21.12.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi osalliseksi on muun ohella katsottu A:n ja B:n valituksessaan mainitsema Joenkylän Metsästysyhdistys r.y. Hankkeen osalta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus 16.1.2013, johon muun muassa A on osallistunut. Kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 5.6.–4.7.2013. A ja B ovat mielipiteessään kaavaluonnoksesta kiinnittäneet huomiota muun muassa meluhaittaan sekä siihen, että voimalat tulevat liian lähelle asutusta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 30.10.–29.11.2013. A ja B ovat siitä tekemässään muistutuksessa katsoneet, että voimalat 2, 3, 4, 6 ja 9 ovat liian lähellä Leppäniemen metsäautotietä ja niiden etäisyys asutukseen tulisi olla vähintään kaksi kilometriä. Kaavanlaatija FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on antanut vastineen A:n ja B:n tekemään muistutukseen ja todennut vastineestaan tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että muistutus ei aiheuta kaavaehdotuksen muutoksen tarvetta. Tekninen lautakunta on käsitellyt muistutuksia ja kaavanlaatijan vastineita kokouksessaan 9.12.2013 ja päättänyt, että kaava-asiakirjoja ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Näin ollen lautakunnan on katsottava yhtyneen kaavanlaatijan näkemykseen A:n ja B:n muistutuksen merkityksestä kaavaratkaisun sisällön kannalta. Tämän jälkeen asia ja siihen liittyvä kokousmateriaali on käsitelty kunnanhallituksessa ja valtuustossa 12.12.2013.

Oikeudellinen arvio johtopäätökset

Kunta päättää itsehallintonsa nojalla kaavan sisällöstä kuultuaan asiassa ensin osallisia. Kaavan laatimiseen liittyy erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Tämän vuoksi vuorovaikutus ei voi johtaa kaikkien mielipiteissä esitettyjen näkemysten huomioon ottamiseen. Kaavoitusmenettelyn laillisuutta ja menettelyssä toteutunutta vuorovaikutusta arvioitaessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännöksiä. Kun otetaan huomioon, mitä edellä on todettu vuorovaikutusmenettelystä ja A:n ja B:n osallistumisesta siihen, vuorovaikutus on kaavaa valmisteltaessa toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. A:n ja B:n kaavaehdotuksesta esittämään muistutukseen on vastattu maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla. Mainittu vastaus ei ole hallintolain 45 §:ssä tarkoitettu päätös, eivätkä mainitun pykälän päätöksen perustelemisvelvollisuutta koskevat säännökset tule siten sovellettaviksi.

Kaavaselostus

Keskeiset sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 40 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 17 §:n 2 momentin mukaan kaavaselostus tehdään sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää.

Oikeudellinen arvio ja johtopäätös

A, B ja C ovat todenneet havainneensa kaavaselostuksessa useita heidän näkemyksensä mukaan virheellisinä pidettäviä tietoja. Tältä osin hallinto-oikeus on todennut, että yleiskaavan selostus ei kuulu yleiskaavaan eikä selostuksella ole suoranaista oikeudellista vaikutusta eikä se siten voi myöskään olla muutoksenhaun kohteena. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaselostuksesta on käytävä ilmi riittävät tiedot kaavan perusteiden ja vaikutusten arvioimiseksi. Jakostenkallioiden tuulivoimayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa yhdeksän tuulivoimalan rakentaminen alueelle. Jakostenkallioiden yleiskaavan kaavaselostus on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen edellyttämällä tavalla, ja sen perusteella on mahdollista arvioida kaavaa ja sen sisällöllistä lainmukaisuutta sen toteamiseksi, onko alueelle mahdollista osoittaa yhdeksän tuulivoimalaa. Kaavaselostuksessa esitetyt näkemykset eivät ole oikeudellisesti sitovia, eikä selostuksessa mahdollisesti olevilla valituksissa mainituilla yksittäisillä virheellisillä tiedoilla ole sellaista merkitystä, että kaavan hyväksymispäätös tulisi tällä perusteella kumota.

Kaava-alue ja yleiskaavan sisältö keskeisiltä osin

Kaava-alue sijaitsee Sievin kunnassa Jakostenkallioiden alueella noin 10 kilometriä Sievin keskustaajamasta itään. Tuulipuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Valtatie 28:aa (Sievi–Nivala) lähin tuulivoimala sijaitsee noin 1,6 kilometrin etäisyydellä tiestä. Alueelle on rakennettu metsäautotie, joka liittyy pohjoispuolella paikallistiehen 18273 ja eteläpuolella valtatiehen 28. Alle kahden kilometrin etäisyydellä varsinaisesta tuulivoimala-alueesta sijaitsee kaksi loma-asuntoa sekä useita vakituiseen asumiseen käytettyjä asuinrakennuksia. Hankealueen metsät ovat metsätalouskäytössä, ja alue on varsin voimakkaasti käsitelty. Alueen kaikki suot ja soistumat on ojitettu. Alueella on vanhoja maa-ainesten ottopaikkoja ja myös käytössä oleva maa-ainesten ottopaikka.

Yleiskaava-alue on osoitettu lähes kokonaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Kaavamääräysten mukaan alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Tuulivoimapuisto on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouteen liittyviä varastoja turvalliselle etäisyydelle tuulivoimaloista.

Alueelle on osoitettu yhdeksän tuulivoimaloiden aluetta (tv-1). Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus saa olla enintään 210 metriä edellyttäen, että tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei ylitä tasoa +324 metriä N60. Tuulivoimaloiden neljä ja viisi väliin on osoitettu pienehkö energiahuollon alue (EN), muilta osin alue on mainittua maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittaa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Kaavassa on osoitettu tuulivoimaloiden ohjeellinen paikka tuulivoimala-alueilla. Alueelle on lisäksi osoitettu tuulivoimaloita palvelevat uudet huoltotiet ohjeellisina, nykyiset tienlinjaukset, sähkölinja, ohjeelliset maakaapelien paikat sekä viisi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo). Mainitut avokallioalueet ovat metsälain (1093/1996) 10 §:ssä tarkoitettuja metsäluonnon moninaisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kaavamerkintää luo koskevan kaavamääräyksen mukaan maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitettua lupaa. Koko yleiskaava-aluetta koskevien määräysten mukaan yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään yhdeksän tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston enimmäisteho voi olla 30 MW. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltoteitä ja maakaapeleita ei saa sijoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille, ja ne on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositusohjearvot. Yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1).

Alueella ei ole voimassa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Alueella päätöksentekohetkellä voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu sähkölinjaa lukuun ottamatta aluevarauksia eivätkä sitä koske muutkaan kaavamerkinnät. Pohjois-Pohjanmaan liiton 2.12.2013 hyväksymässä, päätöksentekohetkellä lainvoimaa vailla olleessa 1. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi kaavamerkinnällä tv-1 alue 348.

Vaikutusten selvittäminen ja kaavan sisällöllinen lainmukaisuus

Keskeiset sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Yleiskaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä mainitussa laissa säädetään. Saman lain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena muun ohella laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Tuulivoimalarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiä sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa lain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Melun arvioimiseen liittyvät säännökset ja viranomaisohjeet

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvoja on kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä suurimpina hyväksyttävinä melutasoina.

Päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 "Tuulivoimalarakentamisen suunnittelu" edellä mainittuun valtioneuvoston melutason ohjearvoista antamaan päätökseen viitaten todennut, että se ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muusta meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi mainitussa ohjeessa esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

Suosituksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-taajuuspainotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua), lisätään laskenta- ja mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista.

Melumallinnus ja sen tulokset

Nyt kysymyksessä olevien tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO-laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena on käytetty 8 m/s, ilman lämpötilana 15 °C, ilmanpaineena 101,325 kPa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 137 metriä korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty Vestas V126 (3,3 MW) -voimalatyyppiä. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutasona (LwA) on 107,5 dB. Selvityksen tuloksia on havainnollistettu leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät 5 dB:n välein valituilla lähtöarvoparametreillä. Melumallinnuksen tuloksista laadittuun karttaan on merkitty eri väreillä 35, 40 ja 45 dB:n melualueiden rajaukset. Lähimmät asuinrakennukset on merkitty punaisin pistein ja lomarakennukset sinisin pistein. Matalien taajuuksien äänitasot on mallinnettu muun ohella A:n ja B:n asuinrakennuksen osalta. Kaavaselostuksessa on todettu, että laaditun melumallinnuksen mukaan Jakostenkallioiden tuulipuiston meluvaikutukset lähimmille vakituisille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ohjearvoja, ympäristöministeriön esittämiä tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja tai sosiaali- ja terveysministeriön antamia asumisterveysohjearvoja. Meluvaikutukset eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen tai ympäristöministeriön esittämiä ohjearvoja myöskään loma-asuntojen osalta. Melumallinnuksen tuloksena on todettu, että mallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajoille alueille kuin kartoilla esitetään muulloin kuin silloin kun tuulennopeus on noin 8 metriä sekunnissa, jolloin tuulivoimalasta lähtevä ääni on kovimmillaan. Tällöin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti tarkastelupistettä. Melumallinnuksen tuloksena laaditusta leviämiskartasta käy ilmi, että mainittuja valtioneuvoston päätöksen mukaisia ohjearvoja ja ympäristöministeriön ohjetta sovellettaessa kaikkien tuulivoimaloiden melualueella 45 dB ei ole asuinrakennuksia eikä loma-asuntoja. Leviämiskartan mukaan asuinrakennuksia tai loma-asuntoja ei ole myöskään 40 dB:n melualueella. A:n ja B:n kiinteistö on 35 dB:n melualueen ulkorajalla. Valtioneuvoston päätöksen ja ympäristöministeriön ohjeen mukaiset ohjearvot eivät siten ylity.

Varjostusmallinnus ja sen tulokset

Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW-moduulilla. Referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistajan Vestas V126 -voimalaa (3,3 MW). Mallinnuksessa voimalan napakorkeudeksi on määritelty 137 metriä.

Varjostusmallinnuksesta on laadittu kartta, johon on merkitty vyöhykkeittäin (3) kuinka monta tuntia vuodessa varjostusta on kullakin vyöhykkeellä. Karttaan on merkitty myös loma-asunnot. Kartan mukaan varjostusvaikutus ei ulotu C:n tarkoittamalle kiinteistölle.

Varjostusmallinnuksen tuloksena kaavaselostuksessa on todettu, että tuulipuiston varjostustunnit eivät ylitä yhdenkään vakituisen tai loma-asunnon osalta kahdeksaa tuntia, vaikka puuston varjostusvaikutusta ei oteta huomioon.

Oikeudellinen arvio ja johtopäätökset melun ja varjostusvaikutuksen osalta

Alueelle samanaikaisesti valmisteltavana olleessa Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on muun ohella selvitetty hankealueen soveltuvuutta tuulivoimala-alueen rakentamiseen. Tällaisia selvityksiä ovat muun muassa "Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys 2011" ja "Mannertuulivoima-alueiden vaikutusten arviointi 2013". Yleiskaavaa varten on laadittu melumallinnus.

Yleiskaavoituksessa melumallinnuksen tuloksia on vertailtu melumallinnuksen tekohetkellä yleisesti sovellettuihin valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin melutason ohjearvoihin ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa ohjeessa (4/2012) esitettyihin ohjearvoihin. Mainitussa ohjeessa on todettu tuulivoimalamelun osalta, että valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992) ei pidetä riittävänä tuulivoimalamelun arvioinnissa melun erityispiirteiden vuoksi, ja tästä syystä ohjeessa on suositeltu käytettäväksi matalampia melutason suunnitteluohjearvoja. Lisäksi on suositeltu, että laskenta- ja mittaustuloksiin lisätään viisi desibeliä, mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on soivaa, kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että hankkeen vaikutukset on riittävästi selvitetty, jotta voidaan arvioida sitä, ovatko alueelle osoitetut ja sen ympäristössä jo olevat maankäyttötarpeet sovitettavissa yhteen siten, että kaava täyttää siltä edellytetyt sisältövaatimukset. Ympäristöministeriön ohje on annettu tuulivoima-alueiden suunnittelun yhtenäistämiseksi ja se on tarkoitettu yleisesti sovellettavaksi. Ohjeessa esitetyt suositukset eivät kuitenkaan ole sellaisia välittömästi velvoittavia oikeusohjeita, joiden noudattamatta jättäminen voisi välittömästi johtaa siihen, että laadittuja meluselvityksiä tulisi suoraan pitää lainvastaisina tai riittämättöminä.

Jakostenkallioiden tuulivoima-alue sijaitsee tuulivoimavaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloille osoitetulla alueella. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon, mitä edellä on todettu ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevan ohjeen 4/2012 oikeudellisesta velvoittavuudesta ja yleiskaavoituksen melumallinnuksen tuloksista, selvityksiä on pidettävä riittävinä. Koska A:n ja B:n kiinteistöä käytetään vakituiseen asumiseen, melutason ohjearvoina ei tule soveltaa valtioneuvoston päätöksen mukaisia loma-asumiseen osoitetuilla alueilla käytettäviksi tarkoitettuja ohjearvoja. Melumallinnuksen leviämiskartan ja hallinto-oikeudelle esitettyjen muidenkin selvitysten perusteella on todettavissa, etteivät mainitun valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ylity A:n ja B:n asuinkiinteistön eivätkä C:n valituksessaan tarkoittaman vapaa-ajanasunnon osalta eikä päätöksen kumoamiseen mainituilla perusteilla ole siten aihetta.

Varjostusmallinnuksen edellä todetun tuloksen perusteella on todettavissa, että C:n tarkoittamalle loma-asunnolle ei aiheudu varjostuksesta haittaa. Tältä osin hallinto-oikeus on vielä todennut, että asian arvioinnissa ei voida ottaa huomioon tarkoitusta käyttää vapaa-ajanasuntoa myöhemmin mahdollisesti maatilamatkailuun. Valituksenalaisena olevassa päätöksessä on kysymys yleiskaavan hyväksymisestä. Se seikka, onko tilalle mahdollisesti osoitettavissa lisää rakennusoikeutta, on ratkaistava erikseen. Päätöksen kumoamiseen C:n varjostusvaikutukseen liittyvillä valitusperusteilla ei ole aihetta.

Laaditut luontoselvitykset

Kaava-alueelta laaditusta ympäristöselvityksessä käy ilmi, että alueen linnustoa on selvitetty seuraavien aineistojen ja tietolähteiden pohjalta:

- Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt),

- Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille,

- BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBA-kohteet),

- Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat),

- Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat),

- Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot),

- Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet),

- Keski-Pohjanmaan lintupaikkaopas (lähialueen lintupaikkojen yleistietoja).

Mainittujen aineistojen ja tietolähteiden pohjalta ympäristöselvityksessä on tarkasteltu alueen pesimälinnustoa, muuttolinnustoa ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) liitteen IV (a) lajeja (pohjanlepakko, isoviiksisiippa, viiksisiippa, liito-orava ja viitasammakko). Ympäristöselvityksessä on myös tarkasteltu tuulivoimarakentamisen vaikutuksia alueen linnustoon ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin.

Oikeudellinen arvio ja johtopäätökset luonto- ja ympäristöselvitysten osalta

Kun otetaan huomioon edellä mainitut aineistot ja tietolähteet, joiden pohjalta kaava-alueen muuttolinnustoa on selvitetty, sekä se, että myös luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintymistä kaava-alueella on tarkasteltu ympäristöselvityksessä, tehtyjä selvityksiä on pidettävä riittävinä ja niiden perusteella on arvioitavissa, täyttääkö yleiskaava sille maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut sisältövaatimukset luonnonarvojen vaalimisen osalta. Näin ollen yleiskaavan sisällöllisen lainmukaisuuden arvioiminen ei edellytä A:n ja B:n mainitsemien lisäselvitysten teettämistä. Kaavaselostuksen sisällöstä on pääteltävissä, että arvioitaessa yleiskaavan vaikutuksia on otettu huomioon se, että kaava-alue käsittää kaikkiaan yhdeksän voimalaa. Yleiskaavan sisällöllinen lainmukaisuus on siten arvioitavissa, vaikka tilanne kaava-alueella onkin jonkin verran muuttunut tältä osin 17.1.2013 päivätyn ympäristöselvityksen valmistumisen jälkeen.

Leppäniementie

Liikennevirasto on antanut 24.5.2012 ohjeen "Tuulivoimalan etäisyys maanteistä ja rautateistä sekä vesiväyliä koskeva ohjeistus". Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaisussaan 20/2012 "Tuulivoimaloiden vaikutukset liikenneturvallisuuteen" selvittänyt etäisyysvaatimuksia tie-, rautatie-, meri- ja lentoliikenteen osalta. Mainitusta julkaisusta käy ilmi, että selvitystyön tavoitteena on selvittää, kuinka Suomessa olevat liikennemuotokohtaiset etäisyysvaatimukset eroavat vertailuun otetuissa muissa maissa, sekä löytää perusteita nykyisten ohjeiden mahdolliseen muuttamiseen. Edelleen on todettu, että tässä selityksessä suositellaan maanteiden kohdalla yleiseksi vähimmäisetäisyysvaatimukseksi 1 x tuulivoimalan kokonaiskorkeus.

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa 20/2012 on todettu sen olevan ohjeistus vähimmäisetäisyysvaatimuksen osalta. Asiassa on esitetty runsaasti selvitystä jään sinkoutumisesta ihmiselle mahdollisesti aiheutuvista vammoista. Näistä selvityksistä on pääteltävissä mahdollisuuden siihen, että ihminen menehtyisi tai saisi pysyviä vammoja jään sinkoutumisen seurauksena, olevan häviävän pieni. Alueelle on tarkoitus laittaa talvella jäävaarasta varoittavat kyltit. Hallinto-oikeudelle esitetyistä selvityksistä on pääteltävissä, että Leppäniementiellä on vähän liikennettä. Kun otetaan huomioon, että mitä edellä on esitetty, yleiskaava täyttää sille laissa asetetut sisältövaatimukset turvallisen elinympäristön osalta.

Maisema

Jakostenkallioiden alueen tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutuksia maisemaan on tarkasteltu sekä kaavaselostuksessa että ympäristöselvityksessä. Kaavaselostuksesta käy ilmi, että Kalajokilaakson ympäristössä on Jakostenkallioiden tuulivoimalahankkeen lisäksi vireillä useita muitakin tuulivoimalahankkeita Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Nivalan ja Ylivieskan alueella. Kaavaselostuksessa on tarkasteltu mainittujen vireillä olevien tuulivoimalahankkeiden yhteisvaikutuksia Kalajokilaakson maisema-alueeseen. Myös paikallisia vaikutuksia on tarkasteltu erityisesti ympäristöselvityksessä. Koska tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutuksia on tarkasteltu sekä paikallisesti että laajemminkin yhteisvaikutusten selvittämiseksi, tarkastelua on pidettävä riittävänä, ja sen perusteella voidaan todeta, että yleiskaava täyttää sille laissa asetetut sisältövaatimukset maiseman vaalimisen osalta. Yleiskaava ei ole valtioneuvoston vahvistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.

Yhteenveto

Kun otetaan huomioon hyväksytyn yleiskaavan tavoite alueen osoittamisesta tuulivoimarakentamiseen, yleiskaavan tuulivoimaloiden kokoa, sijoittumista ja rakentamista koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset kokonaisuudessaan, yleiskaava ei ole sille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä ja 77 b §:ssä asetettujen sisältövaatimusten vastainen.

Valituksissa mainituilla perusteilla, kuten sillä, että yleiskaava vaikeuttaa elinkeinonharjoittamista, yleiskaavasta ei aiheudu A:lle, B:lle eikä C:lle kohtuutonta haittaa. Yleiskaava ei estä tilojen metsätalouskäyttöä.

Valittajien mukaan paremmalla kaavasuunnittelulla heidän ongelmalliseksi kokemansa tilanne olisi voitu välttää. Tältä osin hallinto-oikeus on todennut, että hallinto-oikeus voi tutkia valitusten perusteella ainoastaan päätöksen lainmukaisuuden. Tämä tarkoittaa sitä, että hallinto-oikeus ei voi kumota päätöstä sillä perusteella, että jokin toinen kaavaratkaisu olisi ollut valittajien kannalta parempi tai tarkoituksenmukaisempi.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut sekä

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §, 17 § 1 momentti, 19 § ja 30 §

Kuntalaki (365/1995) 90 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Martti Raunio ja Pirjo Jalonen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitukset

1. A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan ja hankkeen täytäntöönpanotoimet kielletään.

Päätökset sisältävät virheellistä tietoa, päätökset ovat vääriä ja kaikki valitusperusteet olisi tullut tutkia. Yleiskaavaa koskeva päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on lainvastainen. Valittajat ovat myös katsoneet, ettei ole asianmukaista antaa sama päätös valittajille, jotka kuuluvat eri talouksiin ja jotka ovat jättäneet omat valituksensa.

Kaavaselostusta ei ole laadittu maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla eikä sen tietojen perusteella ole mahdollista arvioida kaavaa ja sen lainmukaisuutta tai soveltuvuutta tuulivoima-alueeksi. Hankkeesta aiheutuisi muun muassa eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä sekä maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ja haittaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon kaikki sekä maakunta- että yleiskaavaprosesseissa tapahtuneet vuorovaikutus-, kuulemis- ja menettelyvirheet.

Selvitykset joko puuttuvat kokonaan tai ovat puutteellisia muun muassa kaava-alueen vapaa-ajanasutuksesta ja ympärivuotisesta asutuksesta, tuulivoimaloiden melumallinnuksista, maankäyttö- ja rakentamisrajoituksista, tuulivoimaloiden melu-, välke- ym. haittojen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin, tuulivoimaloiden aiheuttamista häiriöistä tv-lähetyksiin, matkapuhelimiin ja laajakaistayhteyksiin ja vaikutuksista Leppäniemen metsäautotien käytettävyyteen, tuulivoimaloiden ympäristöriskeistä, muuttolintu-, pesimä- ja metsojen soidinpaikkaselvityksistä, tuulivoimapuiston vaikutuksista Jokikylän kyläläisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen sekä tuulivoimaloiden maisemahaitoista. Havainnekuvat tuulivoimaloiden näkyvyydestä ympäristöön ovat todella heikkolaatuisia. Selvitykset ovat puutteellisia tai puuttuvat kokonaan myös tuulivoimaloiden merkittävistä maisemavaikutuksista Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan.

Jakostenkallioiden yleiskaavan melualueella sijaitsevien vapaa-ajanasuntoja koskevat selvitykset on jätetty tekemättä. ELY-keskuksen edustaja on vaatinut Linttinevankankaan kahden rakennuspaikan ja Haukkarämeen eteläpuolisen rakennuspaikan lupien ja käyttötarkoituksen (loma/asuinrakennus) sekä rakentamisvuosien selvittämistä. Koska rakennukset ovat luvattomia, virkamiesten olisi pitänyt olla yhteydessä rakennusten omistajiin, jotta esimerkiksi rakentamisvuodet olisi saatu selville.

Suunnitellulla Jakostenkallioiden tuulivoima-alueella on merkittävät maisemavaikutukset Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Samoin maisemavaikutukset olisivat merkittävät myös Jokikylä–Saukonperän maaseutumaiseen kylämaisemaan.

Sekä Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Jakostenkallioiden osalta että Sievin kunnan yleiskaavapäätös on hyväksytty riittämättömien selvitysten perusteella. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen nähtäville asettamassa 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Sievin Jokikylän peltomaisema on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Suunnitellut Jakostenkallioiden tuulivoimalat olisivat lähimmillään noin kilometrin päässä Jokikylän viljellystä peltoalueesta. Nivalan puolella taas sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Kalajokilaakson kulttuurimaisema, johon matkaa kertyy voimaloista noin kaksi kilometriä.

Koska Jakostenkallioiden tuulivoimahankkeen vaikutusalueella sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue, on Sievin kunnan osayleiskaava myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.

Tiedottaminen hankkeesta on ollut harkitun niukkaa. Osallisille on järjestetty vuonna 2013 kaksi tilaisuutta. Lisäksi osallisilla on ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä muistutuksin kaavaehdotuksen ja -luonnoksen nähtävillä oloaikoina. Tosiasiassa annetut mahdollisuudet ovat olleet vain muodollisia. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:ssä kunnalle on säädetty velvollisuus ilmoittaa muistutuksen tehneille kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Valittajat kysyvät, onko kunta perustellut yleiskaava-asiassa antamansa päätökset lain vaatimusten mukaisesti.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n tekemän Jakostenkallioiden tuulivoimayleiskaavaselostuksen sivulla 43 ja 46 olevia tuulivoima-alueen karttoja on käsitelty/muunneltu. Niistä on poistettu melualueen rakennusluvattomat rakennukset, vaikka rakennukset ovat edelleen olemassa. Alkuperäisessä kartassa rakennukset näkyvät sinisinä palloina melualueella.

Sievin kunnanvaltuutetut ovat hyväksyneet yleiskaavan näiden väärennettyjen karttojen pohjalta.

Tuulivoimaloiden paikat olivat muuttuneet yleiskaavaluonnoksesta yleiskaavaehdotukseen ja viisi voimaloista oli sijoitettu aivan Leppäniementien viereen. Tilanne oli valittajien kannalta huonontunut. Kunnan olisi kaavoittajana pitänyt tässä vaiheessa ottaa valittajiin yhteyttä ja pyytää asiasta neuvottelua.

Jakostenkallioiden tuulivoima-alue sijaitsee Sievin puolella aivan lähellä Nivalan rajaa. Lähimmät asutukset Nivalan puolella ovat reilun 1,5 kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Nivalalaisille hankkeesta ei ole kuitenkaan tiedotettu mitenkään. Viranomaisneuvottelussa 13.5.2013 ELY-keskuksen edustaja on katsonut, että nivalalaiset tulisi ottaa huomioon kuulutettaessa kaavasta.

Useat kunnan virkamiehet, kunnanvaltuuston ja kunnan toimielinten jäsenet ovat olleet esteellisiä osallistumaan Jakostenkallioiden tuulivoimapuistoa koskevan yleiskaavan ja sitä kautta myös 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluun ja päätöksentekoon. Jakostenkallioiden osayleiskaavaa hyväksymässä ovat olleet muun muassa J, K ja L.

Melumallinnuksessa valittajien asuinkiinteistön (A) kohdalla 35 dB:n meluraja ylittyy. Tuulivoimamelu korostuu, koska muuta taustamelua ei juuri ole. Melumallinnuksessa ei ole otettu huomioon 5 dB:n amplitudimodulaatiokorjausta. Nykyinen melumallinnus on jo vanhentunut alueella tehtyjen hakkuiden vuoksi. Näiden hakkuiden takia on tehtävä uusi melumallinnus, jossa otetaan huomioon myös melun amplitudimodulaatio. Melumallinnukset eivät pidä paikkaansa. Tutkijoiden mukaan varsinkin kun mennään yli kilometrin etäisyyksiin voimaloista, virheet saattavat olla huomattavia.

Valittajien asuinkiinteistöllä on FCG:n tekemän melumallinnuksen mukaan ulkomelua noin 36–37 dB. Tässä melumallinnuksessa ei amplitudimodulaatiota ole huomioitu. Muiden tuulivoimaloiden alueiden kokemusten ja asiasta esitettyjen kannanottojen perusteella on hyvin todennäköistä, että A:n asuinkiinteistölläkin ulkomeluarvot olisivat yli 40 dB. Jos amplitudimodulaatio huomioitaisiin, melu olisi yli 45 dB.

Jakostenkallioiden melumallinnuksessa A:n asuinkiinteistölle ulkomeluarvoksi saatu 36–37 dB tulee aiheuttamaan sen, että asumisterveysasetuksen mukainen sisämeluarvo 25 dB tulee ylittymään.

A:n kiinteistön yhteydessä olevat noin 70 metsähehtaaria jäävät tuulivoima-alueen 35 dB:n melurajan sisäpuolelle. Lisäksi kaksi muuta valittajien metsäkiinteistöä jäävät 35 dB:n melurajan sisäpuolelle. Lähes koko A:n tila sijaitsee tuulivoimamelualueella eli rakentamisrajoitusalueella. Jos tuulivoimala-alue rakennettaisiin, tämä aiheuttaisi todella merkittäviä maankäyttö- ja rakentamisrajoituksia tilalle. Erä- ja maatilamatkailun mahdollinen harjoittaminen tulevaisuudessa ei olisi mahdollista, koska meluraja rajoittaisi vapaa-ajanrakennusten rakentamista alueelle. Kaikki alueen virkistyskäyttö, kuten marjastus, metsästys, metsäautoteillä lenkkeily ja hiihtäminen tapahtuisivat jatkossa alueilla, joissa melutasot olisivat 40–50 dB luokkaa. Kiinteistöjen arvo laskisi. Tuulivoimala-alueesta koituisi kohtuuttoman suuri haitta.

Jakostenkallioiden tuulivoimahankkeella on myös merkittävä negatiivinen vaikutus asianosaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei käy ilmi, onko valittajien tältä osin esittämät seikat otettu huomioon päätöstä tehdessä.

Tuulivoimayleiskaavassa voimalat 2, 3, 4, 6 ja 9 on sijoitettu liian lähelle Leppäniemen metsäautotietä. Infinergies Finland Oy on ehdottanut uusia tielinjauksia, joista ei ole tehty vielä mitään tarkempia selvityksiä. Uudet tielinjaukset eivät ole toteuttamiskelpoisia, koska alueella on jo nyt niin tiheä metsäautotieverkosto eikä maanomistajat hyväksy uusia linjauksia. Liikenneviraston Tuulivoimalaohjetta 8/2012, jossa ohjeistetaan tuulivoimaloiden sijoittelua teiden varsille, ei ole otettu huomioon. Pyöriessään kohtisuoraan tietä vasten voimalan siivet ovat noin 10 metrin päässä tien reunasta.

Jakostenkallioiden tuulivoima-alueella jäätämisalttius muodostaa merkittävän ongelman. Alueella liikkuu paljon ihmisiä. Passiivista jäätämistä esiintyy jopa yli 4 kuukautta vuodessa eli käytännössä koko talviajan. Valituksessa on vaadittu korkeimman hallinto-oikeuden kannanottoa vastuukysymyksiin, jos tuulivoimalat aiheuttavat vahinkoa tiellä liikkujille. Tuulivoimaloista aiheutuu ympäristöriskejä. Voimaloiden rikkoontuessa turbiineista voi valua huomattavia määriä öljyä luontoon. Myös tuulivoimaloiden tulipalot ovat mahdollisia.

Muuttolintuselvitys puuttuu kokonaan. Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta -nimisestä selvityksestä käy ilmi, että sekä Hailuodon kautta muuttavien että Muhoksen Tyrnävän pelloilta lähteneiden kurkien muuttoreitit yhtyvät ja suuria määriä muuttaa Nivalan kautta, missä ne levähtävät Hituran läheisille pelloille. Suurimmat kurkien syysmuuttomäärät on laskettu juuri reitin eteläpäässä Nivalassa. Muuttoreitti kulkee Jakostenkallioiden tuulivoima-alueen yli. Myös pesimälinnustoselvitys on puutteellinen, samoin metsojen soidinpaikkaselvitykset. Liito-oravan, viitasammakon ja lepakoiden esiintymistä alueella ei ole tutkittu lainkaan.

Kaavaselostuksessa olevat havainnekuvat tuulivoimaloiden näkyvyydestä ympäristöön ovat todella heikkolaatuisia ja ne on otettu tarkoitushakuisesti harmaalla, pilvisellä säällä niin, että näkyvyyshaitta vaikuttaisi mahdollisimman pieneltä. Kuvia ei ole kaikilta olennaisilta suunnilta. Tuulivoimaloiden koko näissä havainnekuvissa esitetään liian pieneksi.

2. C on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan ja hankkeen täytäntöönpanotoimet kielletään.

Päätökset sisältävät virheellistä tietoa. Kaikki valitusperusteet olisi tullut tutkia päätöstä tehtäessä. Yleiskaavapäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on myös muuten lainvastainen.

Kaavaselostusta ei ole laadittu maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla eikä sen tietojen perusteella ole mahdollista arvioida kaavaa ja sen lainmukaisuutta. Hankkeesta aiheutuisi muun muassa eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä sekä maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ja haittaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon kaikki sekä maakunta- että yleiskaavaprosesseissa tapahtuneet vuorovaikutus-, kuulemis- ja menettelyvirheet.

Viisi yhdeksästä suunnitellusta tuulivoimalasta on liian lähellä Leppäniemen metsäautotietä, lähimmät noin 80 metrin päässä tiestä. Pyöriessään kohtisuoraan tiehen nähden siipi on noin 10 metrin päässä tiestä. Valituksessa on vaadittu korkeimman hallinto-oikeuden kannanottoa vastuukysymyksiin, jos tuulivoimalat aiheuttavat vahinkoa tiellä liikkujille.

Vääräjokilaakso on ehdolla valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa. Alueen asukkaat joutuvat kärsimään haitoista. C:n navetta jää melumallinnuskartan mukaan 35 dB:n alueelle.

Melumallinnukset eivät pidä paikkansa. Tuulivoimala-alueilla vaarannetaan ihmisten terveellinen elinympäristö. C viettää aikaa pihapiiriinsä rakennetulla vapaa-ajanasunnolla. Vapaa-ajanasunto sijaitsee aivan 35 dB:n melurajan tuntumassa aavistuksen sen ulkopuolella. Melumallinnuksiin ei voi luottaa ja ne aliarvioivat melua. Jos tuulivoimalat rakennettaisiin, vapaa-ajanasunto saattaisi jäädä 35 dB:n melualueelle.

Hakemukset

1. D on lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevassa hakemuksessaan vaatinut, että Sievin kunnanvaltuuston päätös, jolla Jakostenkallioiden tuulivoimayleiskaava on hyväksytty, puretaan.

D ei hyväksy minkäänlaista rakentamisrajoitusta omistamalleen tilalle Koukela RN:o 31:0. D:lla on aikomus rakentaa uusi asuinrakennus kyseiselle alueelle ja hän on myös alustavasti sopinut asuntotonttien myynnistä samalta alueelta. Toteutuessaan kaava aiheuttaisi kohtuutonta haittaa ja taloudellisen menetyksen.

Sievin kunta tai Nivalan kaupunki eivät ole tiedottaneet alueelle kaavailtujen tuulivoimaloiden tuomista rakentamisrajoituksista, eikä niiden tuomista melu- ja välkehaitoista. Kaavamääräyksissä todetaan, että alueen suunnittelussa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositus ohjearvoista. Tämä merkintä kaavamääräyksessä aiheuttaa rakentamisrajoituksen kaavan M-1-alueen ulkopuolelle.

ELY-keskuksen edustaja on kehottanut Sievin kuntaa huomioimaan nivalalaiset kuulutettaessa kaavasta. Tiedottaminen ja vuorovaikutteisuus eivät ole toteutuneet. Kaavoitettu alue on noin 450 hehtaaria. Melusta johtuva rakentamisrajoitus käsittää kaikkiaan noin 1 800 hehtaaria. Tämä olisi pitänyt tuoda julki kaavasta tiedotettaessa.

Paikallislehti Sieviläinen on Sievin kunnan virallinen tiedotuslehti. D:lle ei tule paikallislehti Sieviläistä, koska hän asuu Nivalassa. D ei ole saanut tietoa suunnitelmista, eikä siten ole voinut osallistua asian käsittelyyn eikä valittaa päätöksestä. Tiedottaminen ja vuorovaikutus on laiminlyöty lainvastaisella tavalla. D:n omistamilta mailta ei voida viedä rakentamisoikeuksia häntä kuulematta.

2. E on lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevassa hakemuksessaan vaatinut, että tuulivoimayleiskaavaa koskeva päätös puretaan.

E ei hyväksy rakentamisrajoitusta maalleen. Sievin tekninen johtaja on kertonut, että rakentamisrajoitus koskisi vain kaavassa olevaa M-1-aluetta. Tämän vuoksi E ei ole valittanut kaavasta. Kaavamääräysten mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositus ohjearvoista. Tämä merkintä kaavamääräyksistä aiheuttaa rakentamisrajoituksen M-1-alueen ulkopuolelle.

Tiedottaminen kaavasta on ollut puutteellista, harhaanjohtavaa ja virheellistä. Kunnanvaltuutetutkaan eivät kaavasta päättäessään tienneet asumiseen liittyvästä rakentamisrajoituksesta M-1-alueen ulkopuolella. Rakennuskielto on jo toteutunut alueella E:n naapurin kohdalla, jolle rakennuslupaa ei myönnetty melusta johtuen, vaikka vapaa-ajanasunto sijaitsee 600 metrin etäisyydellä kaava-alueesta.

Jos E:lle olisi kerrottu kaavan aiheuttavan asumiseen liittyviä rakentamisrajoituksia, hän olisi valittanut siitä hallinto-oikeuteen. Virkamies on väärää tietoa antaessaan aiheuttamassa ison taloudellisen vahingon. Tuulivoimakaavan myötä E menettäisi hyvät vapaa-ajanasumiseen soveltuvat rakentamismahdollisuudet omilta mailtaan. Kunta ei voi E:tä kuulematta rajoittaa rakentamisoikeutta.

Kunnanvaltuutettu ja ympäristölautakunnan jäsen K on ollut esteellinen valmistamaan kaavoitusta ympäristölautakunnassa ja päättämään siitä sitten kunnanvaltuustossa. Hän on saamassa huomattavan taloudellisen hyödyn siipipeittoalueen haittakorvauksina.

Myös kunnanhallituksen jäsen L on ollut esteellinen päättämään kunnanvaltuustossa kyseisestä kaavasta, koska on myös saamassa samaa haittakorvausta.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus määrittää, ettei yöaikainen melu saa ylittää 25 dB nukkumatiloissa. Todellinen suojaetäisyys tulisi olla 1,85-kertainen laadittuun mallinnukseen nähden. Melu tulee ylittymään merkittävästi E:n kodissa, joka tulisi olemaan 1 600 metrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Toinen tuulivoimala jäisi alle kahden kilometrin etäisyyden päähän asuinrakennuksesta. Tuulivoimapuiston yleiskaava ei ole enää laillisesti toteutettavissa.

3. A ja B ovat lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevassa hakemuksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Lisäksi on vaadittu kumottavaksi kaikkia Jakostenkallioiden tuulivoimala-aluetta koskevia päätöksiä ja lausuntoja, joiden käsittelyyn on osallistunut esteellisiä henkilöitä. Vaatimustensa tueksi A ja B ovat viitanneet valituksessaan esitettyyn ja lisäksi todenneet esteellisyyteen liittyvän menettelyvirheen osalta muun ohella seuraavaa:

Sievin kunnanvaltuuston ja ympäristölautakunnan jäsen K on osallistunut tuulivoimayleiskaavaa koskevaan päätöksentekoon. K omistaa maata voimaloiden vaikutusalueella eli niin sanotulla siipipeittoalueella ja on saamassa myös itse taloudellista hyötyä hankkeesta. Kankaan omistamien maiden pinta-ala siipipeittoalueella on noin yhdeksän hehtaaria, ja K tulisi saamaan vuodessa noin 1 500 euroa siipipeittokorvausta. Kun vuokrasopimus on 32 vuoden mittainen, taloudellista hyötyä tulisi yhteensä noin 32 000 euroa.

Sievin kunnan ja Nivalan kaupungin ympäristösihteeri M on osallistunut Jakostenkallioiden tuulivoimayleiskaavan valmisteluun. Nivalan kaupunki ostaa ympäristösihteerin palvelut Sievin kunnalta. M on valmistellut Nivalan kaupungin kaavaluonnoksesta antaman lausunnon. Sama henkilö on siis valmistellut kaavaa Sievin kunnassa ja ollut antamassa siitä puoltavaa lausuntoa Nivalan kaupungissa.

Sievin kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsen L on osallistunut tuulivoimayleiskaavan valmisteluun. Hän omistaa 5,8 hehtaaria maata tuulivoimaloiden siipipeittoalueelta. Häntä koskee sama esteellisyysepäily kuin K:ta.

4. F ja G ovat lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevassa hakemuksessaan vaatineet, että kunnanvaltuuston päätös tuulivoimayleiskaavan hyväksymisestä puretaan. Hankkeen täytäntöönpano on keskeytettävä.

L on kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston jäsenenä ollut päättämässä kaavasta. Hän saa asiassa hyötyä niin sanottuna siipipeittokorvauksena. L on ollut jäävi päättämään tuulivoimaa koskevista asioista.

Ympäristösihteeri M on Sievin kunnan työntekijä, ja toimii myös Nivalan kaupungissa ympäristösihteerinä. M on val­mistellut lausunnon joka on ollut myönteinen Sievin kunnalle.

K toimii Sievin kunnanvaltuustossa ja ympäristölautakunnassa. K on ollut ympäristölautakunnassa ja valtuustossa päättämässä kaava-asiasta, vaikka omistaa maata kaava-alueella. K saa asiasta hyötyä siipipeittokorvauksena.

Asianosaisille ei ole annettu tietoa voimaloiden tuomista haitoista eikä rakentamisrajoituksista. Virkamiehet Sievin kunnassa laiminlöivät tehtävänsä selvittää alueen rakennukset, vaikka ELY-keskus oli vaatinut tätä. Purun hakijoihin ei olla oltu yhteydessä asian tiimoilta. Lähes 90 % purun hakijoiden tilasta on M-1-alueella. Loputkin maat on meluhaitta-alueella. On kohtuutonta, jos hakijat eivät pysty hyödyntämään maataan. Tuulivoima rakentaminen aiheuttaa rakentamisrajoituksen kymmenen kertaa kaava-aluetta isommalle alueelle. Kaava romuttaa täydellisesti hakijoiden oikeudet. Hyvän hallintotapa ei ole toteutunut avoimen tiedottamisen ja vuorovaikutuksen suhteen. Voimalat sijoittuvat liian lähelle tiestöä.

F ja G ovat toimittaneet lisäselvitystä.

5. H ja I ovat lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevassa hakemuksessaan vaatineet, että kunnanvaltuuston päätös tuulivoimayleiskaavan hyväksymisestä puretaan.

L on saamassa niin sanottua siipipeittorahaa. L on ollut esteellinen valmistelemaan kunnanhallituksessa ja päättämään kunnanvaltuustossa tuulivoimayleiskaavasta.

K omistaa maata kaava-alueella. K on ollut esteellinen valmistelemaan ympäristölautakunnassa ja päättämään kunnanvaltuustossa tuulivoimayleiskaavasta sekä tuulivoimaloille ja sähkömuuntoasemalle annetuista rakennusluvista.

K on kertonut saavansa 1 500 euroa vuodessa siipipeitto- sekä kaava-aluekorvausta. Korvaukset ovat 30 vuodessa 45 000 euroa. Summa on merkittävä. K ei ole voinut toimia puolueettomasti valmistellessaan ja tehdessään päätöksiä, jotka koskevat Jakostenkallioiden tuulivoimahanketta ja siihen liittyvää maa-aineksenottolupaa.

Hakijat ovat hoitaneet ja kehittäneet vapaa-ajanviettopaikaksi omistamaansa kallioista metsäpalstaa, joka sijaitsee suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyydessä. Lähimmästä voimalasta olisi 420 metriä rajalle ja vapaa-ajan viettopaikalle noin 700 metriä. Hakijoille on ilmoitettu, ettei alueelle voi rakentaa mitään asumiseen liittyvää voimaloiden melusta aiheutuvan rakentamisrajoituksen vuoksi. Hakijat eivät hyväksy minkäänlaisia rakentamisrajoituksia.

Kummassakaan tuulivoimapuistoa koskevassa tiedotustilaisuudessa ei tuotu esille melusta aiheutuvaa asumiseen liittyvää rakentamisrajoitusta. Myöskään kaavaselosteessa, kaavakartassa eikä kaavamääräyksissä ole tästä mainintaa. Tämä rajoitus koskee noin 1 800 hehtaaria. Tämä salattiin tarkoituksella maanomistajilta.

ELY-keskus on määrännyt Sievin kunnan rakennusvalvonnan selvittämään hakijoiden vielä silloin luvattoman saunan käyttötarkoituksen sekä rakentamisvuoden. Sievin kunnan rakennusvalvonta ei noudattanut ELY-keskuksen määräystä. Kaavaselostuksessa sauna on kuitattu metsästyskäytössä olevaksi rakennukseksi. Sievin kunnan rakennusvalvonta ei ollut hakijoihin yhteydessä nimetessään saunan metsästyskäytössä olevaksi rakennukseksi. Rakennusvalvonta on kuitenkin suorittanut virallisen rakennustarkastuksen saunan osalta. Tieto saunasta on ollut rakennusvalvonnalla viimeistään 27.8.2012, kun tuulivoimayhtiö tiedusteli Sievin kunnalta rakennuksista. Jos H:ta ja I:tä olisi kohdeltu tasavertaisina kuntalaisina, heihin olisi otettu yhteyttä luvattoman rakennuksen vuoksi ja vaadittu hankkimaan rakennuslupa tai purkamaan rakennus. Näin meneteltynä he olisivat tienneet valittaa jo kaavavaiheessa.

Hakemuksessa on vedottu myös lakiin eräistä naapuruussuhteista ja perustuslakiin. Uusi asumis- ja terveysasetus laajentaa entisestään asumiseen liittyvää rakentamisrajoitusta. Yön aikainen melutaso nukkumatiloissa saa olla enintään 25 dB.

Hakijoilta ei voida viedä rakentamisoikeuksia heitä kuulematta. Tältä osin on viitattu korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 22.5.2013 taltio 1775. Kunnanvaltuutetut eivät yleiskaavasta päättäessään tienneet rakentamisrajoituksista M-1-alueen ulkopuolella.

Pyyköt ovat toimittaneet lisäselvitystä.

Selitykset ja vastaselitykset

Sievin kunnanhallitus on antanut selityksen valitusten sekä D:n ja E:n purkuhakemusten johdosta.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen ja toimittaneet lisäselvitystä.

C on antanut vastaselityksen ja toimittanut lisäselvitystä.

D on antanut vastaselityksen ja toimittanut lisäselvitystä.

E on antanut vastaselityksen ja toimittanut lisäselvitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n ja B:n sekä C:n vaatimusta, jossa he ovat pyytäneet korkeimman hallinto-oikeuden kannanottoa tiealueella mahdollisesti tapahtuvien vahinkojen vastuukysymyksiin.

Korkein hallinto-oikeus ei tutki myöskään A:n ja B:n valituksissaan esittämiä uusia valitusperusteita, jotka koskevat tuulivoimaloiden aiheuttamia häiriöitä tv-lähetyksiin, matkapuhelimiin ja laajakaistayhteyksiin sekä välkkeestä aiheutuvaa haittaa.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut kunnanvaltuuston yleiskaavan hyväksymispäätöksen lainmukaisuutta koskevan asian.

2. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Hallinto-oikeuden päätöksen saatua lainvoiman korkein hallinto-oikeus on tutkinut purkuhakemukset.

3. Hakemukset hylätään.

4. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista raukeaa.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

Kannan ottaminen tiealueella mahdollisesti tapahtuvien vahinkojen vastuukysymyksiin ei korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n 1 momentin nojalla kuulu korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan. Tämän vuoksi vaatimukset on tältä osin jätettävä tutkimatta.

Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin perusteella valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Koska mainitut valitusperusteet on esitetty vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ne on myöhään esitettyinä jätettävä tutkimatta.

2. Valitusten hylkääminen

Kaavaselostuksen mukaan kaava-alueelle ei sijoitu arvokkaita maisema-alueita. Kaava-alueen pohjoispuolella noin 2,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, joka on kooltaan 240 neliökilometriä. Maisema-aluetyöryhmän mietinnön (Mietintö 66/1992 II, ympäristöministeriö) mukaan Kalajokilaakson kulttuurimaisema edustaa tyypillistä Keski-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon viljelymaisemaa. Sitä luonnehtivat laajat viljelytasangot ja laakson reunamien nauhamainen asutus. Kalajokilaakson luonteenomaisimpia piirteitä ovat jokilaakson viljelymaiseman laajuus ja tasaisuus sekä avoimuus. Nivalan keskustaajaman länsipuolella jokilaakson leveys on paikoin jopa 9 kilometriä.

Kaavaselostuksen mukaan hankkeen yhteydessä on laadittu näkemä­alueanalyysi, jossa on eritelty, kuinka monta voimalaa näkyy kullakin näkemäsektorilla. Analyysin mukaan Jakostenkallioiden tuulivoimalat sijoittuvat ympäröiviä alueita hieman korkeammalle lakialueelle, mistä johtuen tuulivoimalat ovat teoreettisesti havaittavissa suhteellisen laajalla alueella. Ympäröivien lähialueiden peitteisyys sekä maaston kumpuilevuus muodostavat kuitenkin selkeitä näkemäesteitä tuulivoimaloiden havaitsemiselle. Jakostenkallioiden tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa avoimilta jokilaaksojen peltoaukeilta hankealueen ympäristössä (2–5 kilometrin etäisyydellä voimaloista). Kaavaselostuksessa on myös havainnekuvia tuulivoimaloiden erottumisesta maisemassa.

Kaavaselostuksessa todetaan, että Kalajokilaakson peltoaukeat sijoittuvat lähimmillään noin 2,5 kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista. Runsaat kaksi kilometriä leveä osa-alue valtakunnallisesti arvokkaan Kalajokilaakson kulttuurimaiseman pelloista kuuluu näin ollen tuulipuiston lähivaikutusalueeseen. Voimalat erottuvat parhaiten viljelyaukeiden keskeltä katsottuna eivätkä pellot ole oleskelualueita. Lähivaikutusalueella tieltä ja pihapiireistä käsin näkymät estyvät ainakin osittain monin paikoin. Viiden kilometrin etäisyydeltä ja kauempaa tuulivoimalat eivät enää hallitse maisemaa. Maisema-alueeseen kohdistuvien vaikutusten on arvioitu jäävän suhteellisen vähäisiksi.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun myös otetaan huomioon puheena olevan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen laajuus, Jakostenkallioiden tuulivoimaloiden vaikutukset Kalajokilaakson maisema-alueeseen eivät tulisi kokonaisuutena arvioiden olemaan merkittäviä. Kaavaa laadittaessa on maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin 8 kohdan mukaisesti otettu huomioon maiseman vaaliminen ja huolehdittu siitä, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen sopeutuu maisemaan mainitun lain 77 b §:n edellyttämällä tavalla.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevien hakemusten hylkääminen

Sovellettavat oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin mukaan lainvoiman saanut päätös voidaan purkaa:

1) jos asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen;

2) jos päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen; tai

3) jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen, eikä hakijasta johdu, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty.

Pykälän 2 momentin mukaan päätöstä ei saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativan päätöksen purkamista.

Kuntalain (365/1995) 52 §:n 2 momentin (1034/2003) mukaan muun luottamushenkilön kuin valtuutetun, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Oikeudellinen arviointi purkuhakemuksissa esitettyjen esteellisyyttä koskevien perusteiden osalta

Lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevissa hakemuksissa on vedottu muun ohella siihen, että ympäristölautakunnan jäsen K ja kunnanhallituksen jäsen L ovat olleet esteellisiä osallistumaan kaava-asian käsittelyyn, koska he omistavat maata kaava-alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden niin sanotulla siipipeittoalueella ja siten he ovat saamassa hankkeesta taloudellista hyötyä siipipeittokorvauksena.

Asiakirjojen mukaan L on osallistunut osayleiskaavaa koskevan asian käsittelyyn kunnanhallituksessa 15.10.2012 ja 21.10.2013. K on osallistunut osayleiskaavaa koskevan asian käsittelyyn ympäristölautakunnassa 25.6.2013 ja 26.11.2013. Kiinteistötietojärjestelmästä ilmenee, että L omistaa tilan RN:o 124:1 ja K omistaa tilat RN:o 22:7 ja 6:50, jotka sijaitsevat osittain kaava-alueella.

Kun otetaan huomioon, että niin sanottua siipipeittokorvausta maksetaan maanomistajalle aiheutuvan haitan hyvittämiseksi, L:lle ja K:lle ei ole tällä perusteella ollut odotettavissa hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua erityistä hyötyä kaava-asiassa.

Kun kuitenkin otetaan huomioon, että L ja K ovat osallistuneet tuulivoimaloiden rakentamisen mahdollistavan kaava-asian valmisteluun tilanteessa, jossa he ovat maanomistuksensa vuoksi todennäköisesti saamassa tuulivoimayhtiöltä korvausta, jonka määrä jää yksityisten välillä sovittavaksi, luottamuksen heidän puolueettomuuteensa voidaan katsoa vaarantuneen hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi L ja K ovat olleet esteellisiä osallistumaan osayleiskaavan käsittelyyn kunnanhallituksessa ja ympäristölautakunnassa. Osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös on tältä osin syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja menettelyvirhe on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Lainvoiman saanutta päätöstä ei kuitenkaan hallintolainkäyttölain 63 §:n 2 momentin mukaan saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativan päätöksen purkamista. Asiassa on kysymys tuulivoimayleiskaavan hyväksymisestä. Tuulivoimaloiden toteuttaminen edellyttää lisäksi rakennuslupia. Tähän nähden ja kaavaratkaisun sisältö huomioon ottaen purkuhakemusten kohteena oleva päätös ei asiaa kokonaisuutena arvioiden loukkaa yksityisten oikeutta eikä myöskään julkinen etu vaadi päätöksen purkamista. Tämän vuoksi hakemukset on hylättävä.

Oikeudellinen arviointi muiden purkuhakemuksissa esitettyjen perusteiden osalta

Hakijoiden hakemusten tueksi ei ole esitetty sellaisia syitä, joiden johdosta niihin, kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentti, voitaisiin suostua. Tämän vuoksi hakemukset on hylättävä.

4. Täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.

 
Julkaistu 23.6.2016