Muu päätös 3407/2016

Asia Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittaja Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 25.2.2015 nro 15/0049/3

Asian aikaisempi käsittely

Heinolan kaupunginvaltuusto on päätöksellään 11.11.2013 (§ 121) hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kierrätyslaitoksen alueelle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään pääasiaratkaisunaan hylännyt Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry:n valituksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Kaava-alue

Valituksenalainen suunnittelualue sijaitsee Heinolan kylässä Rajavuoren alueella Lakeasuontien ja Hevosvuorentien risteyksestä itään noin 1,6 kilometriä. Rainion asuinalueelle on matkaa noin 1,02 kilometriä ja Lakeasuon asuntoalueelle noin 930 metriä. Kaupungin keskustaan on matkaa noin kolme kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 300 hehtaaria.

Asemakaavan tarkoituksena on laatia asemakaava Rajavuoren jätteenkäsittelyalueelle sekä sitä ympäröivälle alueelle. Asemakaavan tavoitteena on yhteensovittaa Kuusakoski Oy:n Rajavuoren jätteenkäsittelylaitoksen laajentaminen alueen ympäröivän maankäytön kanssa ja ohjata alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä.

Kaava-alueella sijaitsee jätteenkäsittelyalue, jolla on ollut teollisuusjätteen loppusijoitustoimintaa 1980-luvun lopulta lähtien ja alueelle on myöhemmin sijoitettu myös jätteenkäsittely ja -kierrätystoimintoja. Kaava-alueen eteläpuolella on Heinolan kaupungin vanha kaatopaikka ja maakaatopaikka sekä käytössä oleva pienjäteasema ja ampumarata.

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa Kuusakosken Rajavuoren kierrätyslaitoksen alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ 1). Merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn varatut alueet, kuten kaatopaikat ja jätteiden esikäsittelylaitokset. Aluetta koskevan rakentamismääräyksen mukaan alueelle voi rakentaa jätehuoltoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita.

Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Konniveden rantaosayleiskaava, jossa Kuusakoski Oy:n nykyinen toiminta-alue Rajavuoressa on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Rajavuoren alueen eteläpuolella on jätteenkäsittelyalue merkinnällä (EJ). Kaavassa on osoitettu myös ampumarata-alue (EA). Alueen ympäristö on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Lisäksi EJ-alueiden ympärille on kaavassa osoitettu jätteenkäsittelyalueiden suoja-alue, joka ulottuu noin 500 metrin päähän jätteenkäsittelyalueista. Rajavuoren jätteenkäsittelyalueen itäpuolella reilun 100 metrin päässä ja noin 400 metrin päässä alueen rajasta lounaaseen sijaitsevat lammet, joilla on luontoarvoja (W-1). Vajaan 200 metrin päässä alueesta pohjoiseen sijaitsee pieni maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä luonto- ja maisema-arvoja (MY-1).

Jätteenkäsittelyalueella ja sen ympärillä ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Lakeasuolla ja Raunion kaupunginosassa on voimassa olevat asemakaavat.

Rantaosayleiskaavassa jätteidenkäsittelyalue (EJ-1) on pienempi kuin valituksenalaisessa asemakaavassa osoitettu jätteidenkäsittelyalue. Asemakaavalla jätteidenkäsittelyaluetta on laajennettu länteen päin maa- ja metsätalousalueelle, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Jätteenkäsittelyalueelle on osoitettu 10 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta.

Yleiskaavallinen tarkastelu

Valituksessa on katsottu, että ennen asemakaavaa olisi tullut laatia yleiskaava. Yleiskaavallinen tarkastelu ei ole ollut riittävää. Valituksessa on viitattu tältä osin erityisesti liikenteen järjestämiseen.

Laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. Näin voidaan turvata yleiskaavalla suunniteltavaksi tarkoitetun laajemman alueen huomioon ottaminen.

Valituksenalaisella kaava-alueella on pääosin voimassa edellä mainittu rantaosayleiskaava, jossa Kuusakoski Oy:n nykyinen toiminta-alue on jo osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi. Valituksenalaisen asemakaavan valmistelussa on laadittu yleiskaavallinen tarkastelu, koska osalla asemakaavoitettavaa aluetta ei ole yleiskaavaa ja koska asemakaavalla poiketaan voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta. Valituksenalaisen asemakaavan kaavaselostuksessa on suoritettu yleiskaavallinen tarkastelu, jossa on arvioitu, täyttyvätkö yleiskaavalle maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut sisältövaatimukset. Liikenteen järjestämisestä on laadittu erillisiä selvityksiä. Yleiskaavan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin 1–9 kohtien sisältövaatimusten täyttyminen on arvioitu valituksenalaisen kaavan osalta kohdittain. Näissä oloissa yleiskaavallista tarkastelua on pidettävä riittävänä. Selvitysten riittävyydestä ja asemakaavan sisältövaatimusten täyttymisestä on lausuttu jäljempänä erikseen.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valittajan mukaan asemakaava ei toteuta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti eheytyvää yhdyskuntarakentamista ja elinympäristön laatua.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tarkoituksena on, että valtakunnallisia tavoitteita arvioidaan ja ne konkretisoidaan lähinnä maakuntakaavoissa. Edellä selostetulla tavalla alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava, jossa valituksenalaisessa kaavassa suunniteltu toiminto on osoitettu. Yksittäisen asemakaavan sisällön lainmukaisuutta arvioitaessa ratkaisun on kuitenkin perustuttava viime kädessä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyihin asemakaavan sisältövaatimuksiin ja kun asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa myös maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä säädettyihin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Viimeksi mainittujen pykälien 2 momenttien mukaan asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö sekä mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja viihtyisään elinympäristöön. Valituksenalainen kaava ei ole lainvastainen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista esitetyn valitusperusteen johdosta.

Hallinto-oikeus arvioi asemakaavan sisältövaatimusten täyttymistä jäljempänä.

Vaihtoehtoiset kaavaratkaisut

Valituksen mukaan asemakaavaratkaisulle ei ole laadittu vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n 3 momentin mukaan asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Kaavaselostuksen mukaan asemakaavasta ei ole laadittu vaihtoehtoisia alueratkaisuja, koska alue on jätteenkäsittelyalueen toimintojen sijoittamisen osalta jo olemassa olevaa aluetta, johon myös tulevat toiminnot on tarkoitus sijoittaa. Lisäksi on todettu, että kaupunki on tutkinut vireillä olevassa EAKR-hankkeessa ja strategisessa yleiskaavassa mahdollisia sijoituspaikkoja teollisuudelle ja erilaisille vähäistä tai suurempaa ympäristöhäiriötä tuottaville toiminnoille. Prosessien aikana ei ole löytynyt Rajavuoren aluetta korvaavaa sijoituspaikkavaihtoehtoa.

Hallinto-oikeus on todennut, että valituksenalaisella suunnittelualueella sijaitsee jo jätteenkäsittelyalue, jolla on ollut teollisuusjätteen loppusijoitustoimintaa 1980-luvun lopulta lähtien ja alueelle on myöhemmin sijoitettu myös jätteenkäsittely ja -kierrätystoimintoja. Tässä tilanteessa valituksenalainen päätös ei ole lainvastainen, vaikka asemakaavasta ei ole laadittu vaihtoehtoisia ratkaisuja. Hallinto-oikeus voi tutkia vain valituksenalaisen päätöksen mukaisen ratkaisun lainmukaisuuden.

Liikenteen järjestäminen

Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset liikenteen järjestämiselle.

Kaava-alueelle on kaksi liikennereittiä valtatieltä 4. Pohjoinen reitti kulkee Sukurantietä, Kirkonkyläntietä, Lakeasuontietä ja Hevosvuorentietä pitkin. Eteläinen reitti kulkee Sukurantietä, Siltakatua, Reumantietä, Lakeasuontietä ja Hevosvuorentietä pitkin.

Sen arvioimiseksi, että asemakaavalla luodaan edellytykset liikenteen järjestämiselle, kaavan valmisteluvaiheessa on laadittu Rajavuoren jätteenkäsittelyalueen liikenneselvitys 6.10.2012 (Insinööritoimisto ECOBIO Oy), Rajavuoren jätteenkäsittelyalueen meluselvitys 6.10.2012 (Insinööritoimisto ECOBIO Oy) ja Rajavuoren jätteenkäsittelyalueen liikenne- ja meluvaikutusten arviointi sekä toimenpide-ehdotukset vaikutusten vähentämiseksi 6.10.2012 (Insinööritoimisto ECOBIO Oy). Ennen asemakaavaa on laadittu myös Rajavuoren kierrätyslaitoksen ympäristövaikutusten arviointi 2008, joka sisältää liikenneselvityksen. Valituksenalaisessa kaavaselostuksessa on arvioitu kaava-alueen liikenteelliset vaikutukset ja tehty myös yleiskaavallinen tarkastelu liikenteen osalta.

Edellä mainitut selvitykset ja kaavaselostuksen sisältö huomioon ottaen asiassa on laadittu riittävät selvitykset asemakaavan liikenteellisten vaikutusten arvioimiseksi.

Suunnittelualueen kulkuyhteys on valituksenalaisessa kaavassa osoitettu katuyhteytenä Lakeasuontieltä. Kaupunginhallitus on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa viitannut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kaavan luonnosvaiheessa antamaan lausuntoon, jonka mukaan maantie 15007 tulee merkitä kaavaan katuna, sillä kyseessä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 83 §:n 4 momentissa määritelty maantie vaan kulkuyhteys palvelee pääasiassa paikallista liikennettä.

Yleisen tarpeen edellyttämä kulkutie merkitään asemakaavoissa yleensä katuna. Kaavamerkinnällä ajo merkitään ajoyhteys tontille. Kun kyseessä on jätteenkäsittelyalue, jolle kaavamuutoksessa on osoitettu rakentamisoikeutta 10 000 kerrosneliömetriä, kulkuyhteys alueelle on voitu esittää katuna. Valituksenalainen päätös ei ole lainvastainen sillä perusteella, että kulkuyhteyttä ei ole osoitettu pelkällä ajoyhteyttä koskevalla kaavamerkinnällä.

Kaavaselostuksen ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan asemakaavaehdotukseen on merkitty kulkuyhteys jätteenkäsittelyalueelle katuyhteytenä luonnosvaiheessa olleen ajoyhteyden sijasta. Lausunnon mukaan ehdotusvaiheen nähtävillä olon kuulutus ja kaavaehdotusaineisto on lähetetty kaikille maanomistajille. Näin ollen kaikki maanomistajat ovat olleet tietoisia kulkuyhteyden muutoksesta. Valituksenalainen päätös ei ole lainvastainen sillä perusteella, että maanomistajat eivät olisi olleet tietoisia kulkuyhteyden merkinnän muuttamisesta ajoyhteydestä katuyhteydeksi.

Luontoselvitys ja luonnonarvot

Valituksenalaista asemakaavaa varten on laadittu Heinolan Rajavuoren asemakaava-alueen luontoselvitys 8.10.2011 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, FM Marko Vauhkonen). Luontoselvityksen mukaan Rajavuoren asemakaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 -suojelualueverkoston tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita eikä Päijät-Hämeen maakuntakaavassa osoitettuja luonnonsuojelukohteita. Alueella ei myöskään ole luonnonmuistomerkkejä, luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä erityisesti suojeltavien tai luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien tunnettuja esiintymiä. Selvityksessä on annettu kohdekohtaiset suositukset neljälle paikallisesti arvokkaalle luontokohteelle Pormestarinsuon lähteelle, Kylänjuurenlammelle, Rajavuoren suolle ja Karhulammmelle. Lisäksi on todettu, että luontoselvityksessä todetut merkittävät lajiesiintymät eivät edellytä erityistä huomioimista asemakaavassa.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ei ole säädetty edellä mainittuja säännöksiä tarkemmin luontoselvitysten tekemisestä tai sisällöstä. Tutkimusten ja selvitysten riittävyyttä on arvioitava tapauskohtaisesti kunkin kaavan osalta. Tässä tapauksessa luontoselvitys on tehty nimenomaisesti valituksenalaista asemakaavan muutosta varten, jolloin selvityksen laatijalla on ollut tiedossa, että alueelle suunnitellaan jätteiden käsittelyyn tarkoitettujen laitosten rakentamista.

Luontoselvitys sisältää kartoituksen suunnittelualueen luonnonoloista ja kasvillisuudesta, arvokkaista luontokohteista ja merkittävistä lajiesiintymistä. Luontoselvitys perustuu kokonaisuutena arvioiden maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämällä tavalla riittäviin selvityksiin ja kyseessä olevan hankkeen vaikutukset luonnonympäristöön ovat tulleet riittävästi selvitetyiksi kaavaa laadittaessa. Vesien hallinnan osalta on lausuttu jäljempänä erikseen.

Jätteenkäsittelyalueen (EJ-1) kaavamääräyksen mukaan alueen korkein täyttötaso on 150 metriä merenpinnan yläpuolella. Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan kyseinen täyttökorkeus on jo suljetun loppusijoitusalueen täyttökorkeus sekä alueella olevan voimassa olevan ympäristöluvan mukaisen loppusijoitusalueen maksimikorkeus. Näissä oloissa kaavamääräys 150 metriä meren pinnan yläpuolella olevasta täyttötasosta ei ole lainvastainen.

Jätteenkäsittelyalueen ympärille on valituksenalaisessa kaavassa osoitettu suojaviheralue (EV-2), jonka kaavamääräyksen mukaan alueen kasvillisuus tulee säilyttää. Alueelle voidaan rakentaa meluvalleja tai muita melua estäviä rakenteita, niille erikseen esitetyille paikoille sekä ajoyhteys pelastustietarkoitukseen. Melusuojauksen sekä rakentamisen jälkeen tulee alueelle istuttaa uutta puustoa suojaavan vaikutuksen aikaansaamiseksi. Suojaviheralueen jälkeen jätteenkäsittelyalueen ympäristö on merkitty valituksenalaisessa kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (M) ja maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU ja MU-1). MU-1-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan merkinnällä on osoitettu maisemallinen suojavyöhyke. Alueella metsähoitotoimenpiteet tulee suorittaa siten, että alueen näkymä/maisemasuojaava vaikutus säilyy. Alueella ei saa suorittaa avohakkuita.

Kun otetaan huomioon kaavassa osoitettujen maa- ja metsätalousalueiden laajuus ja niitä koskevien kaavamääräyksien sisältö, valituksenalaista päätöstä ei ole syytä kumota valituksessa metsäreunuksesta ja suojavalleista esitetyn perusteella.

Suoto- ja hulevedet

Valituksessa on katsottu, ettei asiassa ole riittävästi selvitetty maaperän ominaisuuksia ja olosuhteita alueella suoto- ja hulevesien hallinnan kannalta. Alue ei sovi EJ-alueeksi sen maaperän vuoksi.

Jätteenkäsittelyaluetta (EJ-1) koskevan kaavamääräyksen mukaan alue on tarkoitettu jätteidenkäsittelyyn ja jätteen loppusijoittamiseen sekä niihin liittyville toiminnoille. Alueelle saadaan rakentaa jätteenkäsittelyyn ja loppusijoittamiseen sekä niiden toimintaan tarvittavaan vesienkäsittelyyn liittyviä vastaanotto-, prosessi-, toimisto-, halli-, huolto- ja varastotiloja sekä tarvittavia altaita, rakenteita, kenttiä ja pysäköintialueita laitteineen. Edelleen kaavamääräyksessä on todettu, että alueelle on laadittava kuivatus- ja hulevesisuunnitelma. Hulevesien käsittely sekä johtamien alueen ulkopuolelle tulee toteuttaa alueen toiminnan mukaisen voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Suojaviheraluetta (EV-2) koskevan kaavamääräyksen mukaan alueelle tai sen läpi ei saa johtaa hulevesiä.

Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan kaava mahdollistaa puhdistamon rakentamisen alueelle, mikäli sille on tarvetta. Puhdistamon tarve, kaikkien tarvittavien prosessien määrä ja tilan tai rakennusten tarve ei ole ollut täysin kaavaa laadittaessa tiedossa. Lausunnon mukaan asiaan vaikuttavat muun muassa ympäristöluvan ehdot.

Kaavaselostuksessa on esitetty perustiedot alueen maaperästä ja maastonmuodoista sekä vesitaloudesta. Hallinto-oikeus on todennut, että valituksenalaisessa kaavassa on määrätty laatimaan kuivatus- ja hulevesisuunnitelma. Kaavamääräyksellä on kielletty hulevesien johtaminen jätteenkäsittelyaluetta ympäröivälle suojaviheralueelle tai sen läpi. Lisäksi toimintaa ohjaa ympäristölupa, jossa annetaan määräyksiä suoto- ja hulevesien käsittelystä. Valituksenalaisessa asemakaavassa on selvitetty alueen olosuhteet riittävästi ja annettu riittävät määräykset koskien suoto- ja hulevesiä.

Rajavuoren jätteenkäsittelyalue ei ole kaupungin vesihuollon toiminta-alueella. Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan jätteenkäsittelyalueen suotovesien johtaminen kaupungin jätevesiverkostoon vaatii ympäristöluvan. Valituksenalaisessa asemakaavassa on ainoastaan ohjeellisena osoitettu vesijohdon ja jätevesiviemärin sijainti. Asemakaavan laadinnan yhteydessä ei ole tämän vuoksi tarvinnut tehdä selvitystä suotovesien johtamisesta kaupungin jätevesiverkostoon. Myöskään sammutusveden riittävän saannin turvaamista ei ole tarvinnut tutkia valituksenalaisen päätöksen yhteydessä. Asiassa ei ole ilmennyt, että valituksenalainen kaava vaarantaisi luontoarvoja valituksessa suoto- ja hulevesistä lausutun perusteella. Jätteenkäsittelyalueella ei saa vastaanottaa ja käsitellä jätteitä asemakaavapäätöksen perusteella vaan toiminnalle vaaditaan ympäristölupa. Ympäristöluvassa määritetään jätteenkäsittelytoiminnan laatu, arvioidaan toiminnan vaikutukset ja asetetaan toiminnalle ehdot.

Melu

Asemakaavamuutosta varten alueelle on laadittu Rajavuoren jätteenkäsittelyalueen meluselvitys 6.10.2012 (Insinööritoimisto ECOBIO Oy) ja Rajavuoren jätteenkäsittelyalueen liikenne- ja meluvaikutusten arviointi sekä toimenpide-ehdotukset vaikutusten vähentämiseksi 6.10.2012 (Insinööritoimisto ECOBIO Oy). Meluselvitys on tehty sellaisin oletuksin, jotka ovat suosiollisia melun etenemiselle. Meluselvityksessä on todettu, että siinä olevat ennusteet vastaavat pahinta todennäköistä haittavaikutusta ympäristölle ja asutukselle. Sääolosuhteet on valittu epäedullisesti ja metsän peittämät alueet on jätetty paljaaksi. Lisäksi meluskenaarioissa on huomioitu harvinainen tapahtuma, että kaikki melulähteet emittoivat ääntä yhtä aikaa. Meluselvityksen mukaan Kuusakoski Oy:n ennakoidusta toiminnasta aiheutuvan melun ei arvioida ylittävän valtioneuvoston antamia melun ohjearvoja lähimmillä asutusalueilla ulkona päiväaikaan (klo 7–22), vaikka mallinnuksen epävarmuudet huomioidaan. Rakentamisen aikaan melun ohjearvot ylittyvät Pikijärvien pohjoisosan kesämökkikiinteistöjen piha-alueilla. Rajavuoren lähialueen virkistysalueilla ohjearvot ylittyvät rakentamisvaiheen aikana. Kyseisiä alueita ei ole kuitenkaan kaavoitettu virkistysalueeksi, vaikka alueella kulkee retkeilyreitti. Selvityksen mukaan Kuusakosken toiminnan aiheuttama liikenne ei olennaisesti laajenna tieliikenteen melualueita.

Valituksenalaisessa asemakaavassa on annettu kaavamääräykset melusta. Jätteenkäsittelyalueen pohjoispuolelle on kaavakarttaan merkitty meluesteen likimääräinen sijainti. Lisäksi koko jätteenkäsittelyalueen ympärille suojaviheralueen ulkoreunaan on tehty merkintä, jonka mukaan melutaso viereisellä korttelialueella/alueella ei saa ylittää valtioneuvoston voimassa olevan päätöksen ohjearvoja.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaavan tulee täyttää terveellisyyden ja viihtyisyyden vaatimukset. Lisäksi laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaisesti asumisen tarpeet sekä mahdollisuudet terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön.

Meluselvityksen perusteella jätteenkäsittelyalueen ennakoidusta toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (933/92) mukaisia melutason yleisiä ohjearvoja lukuun ottamatta kolmen lomakiinteistön rakentamisen aikaista melua, joka on kuitenkin kestoltaan rajattu aika. Kun otetaan huomioon asemakaavamuutoksen perustaksi laaditut melua koskevat selvitykset ja kaavamääräysten sisältö, valituksenalainen kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentissa ja 4 momentissa sekä 39 §:n 2 momentissa asetetut sisältövaatimukset.

Muut valitusperusteet

Valituksenalaisella kaavalla osoitetaan nykyisin käytössä oleva jätteenkäsittelyalue edelleen kehitettäväksi jätteiden kierrätykseen ja käsittelyyn. Kyseessä ei ole uuden teollisuusalueen perustaminen. Kaavaselostuksessa on arvioitu muun ohella kaavan aiheuttamat sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset ihmisten elinoloihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset sekä taloudelliset vaikutukset. Kyseessä on olemassa olevan jätteidenkäsittelyalueen toiminnan laajentaminen, joten kaava ei tältä osin hajauta yhdyskuntarakennetta. Asiassa ei ole ilmennyt, etteikö valituksenalaisen kaavan sosiaalisia ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia olisi arvioitu riittävällä tavalla. Rainion omakotitonttien mahdollinen arvon alentuminen ei ole sellainen peruste, jonka nojalla valituksenalainen kaavapäätös olisi lainvastainen.

Asemakaavalla ei määrätä alueella käsiteltävien jätteiden laadusta vaan toimintaa varten vaaditaan ympäristölupa, jossa jätteenkäsittelyalueen prosesseihin liittyvät selvitykset ja vaikutusten arviointi ihmisiin, eläimiin ja kasveihin selvitetään.

Jätteenkäsittelyalueen mahdolliset tulipalon aiheuttamat vaarat ja vuodot eivät kuulu asemakaavalla ratkaistaviin asioihin. Kaavan laillisuutta tulee arvioida maankäyttö- ja rakennuslain kaavan sisältövaatimuksissa asetettujen kriteerien perusteella.

Valituksenalaisella päätöksellä ei ole ratkaistu maankäyttökorvauksen suuruutta, minkä vuoksi hallinto-oikeus ei voi tutkia tämän valitusasian yhteydessä edellä mainittuun korvaukseen liittyvää valitusperustetta.

Johtopäätös

Valituksenalainen päätös ei ole lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla. Tämän vuoksi valitus hylätään.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki 90 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Helena Asikainen, Terhi Helttunen ja Riikka Tiainen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Vireillä olevat maakuntakaava ja Heinolan strateginen yleiskaava eivät oikeuta asemakaavan laatimiseen ilman riittäviä selvityksiä. Tehty yleiskaavallinen tarkastelu ei vastaa niitä vaatimuksia, mitä maankäyttö- ja rakennuslaki yleiskaavalta edellyttävät. Maakuntakaavaluonnoksen mukaista tielinjausta ei ole huomioitu, eikä liikenteellinen selvitys ole riittävä.

Rajavuoren läheisyydessä olevat alueet ovat houkutelleet asukkaita nimenomaan meluttomuuden ja liikenteellisesti turvallisen miljöön johdosta. Hankkeen vaikutuksia asumisolosuhteisiin ei ole asemakaavassa selvitetty siten kuin yleiskaavassa olisi tullut tehdä.

Rajavuoren hanke lisää liikennettä tarpeettomasti verrattuna siihen, mitä suunniteltu toiminta aiheuttaisi sijoittuessaan Kuusakoski Oy:n Myllyojan laitokselle ja sen uudelle asemakaava-alueelle. Rajavuoren hankkeen johdosta yhdyskuntarakenne hajaantuu, liikenne lisääntyy ja ihmisten hyvinvointi, turvallisuus ja asumisen terveellisyys heikkenevät vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Rajavuoren alue on uusi ja erillään muusta yhdyskuntarakenteesta oleva alue, jonne ei ole katuyhteyttä. Asemakaavaselostuksen mukaan Lakeasuontien kevyenliikenteen reitti tulee toteuttaa viimeistään siinä vaiheessa, kun jätteenkäsittelyalueelle haettua ympäristöluvan mukaisia toimintoja ruvetaan toteuttamaan. Kevyen liikenteen reitin määrärahat on kuitenkin poistettu kunnan talousarviosta. Liikenteen järjestämistä ei siis aiota toteuttaa aiotulla tavalla.

Vaikka alueella ei sijaitse Natura 2000 -suojelualueverkoston tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita eikä Päijät-Hämeen maakuntakaavassa osoitettuja luonnonsuojelukohteita, Rainion ja Lakeasuon luontoarvot heikkenisivät merkittävästi nykyisestään teollisuusalueen perustamisen seurauksena.

Suoto- ja hulevesien aiheuttaman ongelman vuoksi asemakaavan mahdollistama puhdistamon rakentaminen ei ole riittävää. Puhdistamon rakentamisvelvollisuus on oltava asemakaavamääräyksenä.

Alueen asukkaiden kokemus jo toteutuneesta melusta on jätetty ottamatta huomioon. Alue, joka on valikoitunut asuntoalueeksi hiljaisuutensa vuoksi, menettää asumisviihtyisyytensä, vaikka melutasoarvot pysyisivätkin ohjearvojen mukaisina. Immissiohaitta ja arvonalentumiset olisi myös tullut ottaa huomioon asemakaavatyön yhteydessä.

Heinolan kaupunginhallitus on antanut selityksen.

Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.