Muu päätös 3485/2016

Tuulivoimapuiston suunnittelutarveratkaisua koskevat valitukset (Korpilahti, Jyväskylä)

Antopäivä: 24.8.2016
Taltionumero: 3485
Diaarinumero: 1533/1/15, 1544/1/15 ja 1560/1/15

Asia Suunnittelutarveratkaisua koskevat valitukset

Valittajat 1. TuuliWatti Oy

2. A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S

3. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 22.4.2015 nro 15/0154/2

Asian aikaisempi käsittely

Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen päällikkö on 18.6.2014 tekemällään päätöksellä numero 2013-1512 hyväksynyt TuuliWatti Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen neljän nimellisteholtaan enintään 5 MW tuulivoimalaa käsittävän tuulivoimapuiston rakentamiseksi Jyväskylän kaupungin Korpilahden Maatianvuoren alueelle tiloille RN:o 5:224, 5:220 ja 5:203.

Päätöksen perusteluiden mukaan alue on vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukainen tuulipuistoalue. Rakennuspaikan sijainnista ja sen lähiympäristön rakennuskannasta sekä muusta maankäytöstä saadun selvityksen on katsottava osoittavan, ettei hakemuksessa tarkoitettu rakentaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopiva maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen ei johda merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Ottaen huomioon ympäröivän alueen toteutunut rakentaminen, maanomistajien tasapuolinen kohtelu, maasto-olosuhteet sekä muu asiassa saatu selvitys on katsottava, että maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentissa tarkoitetut erityiset edellytykset rakennusluvan myöntämiselle ovat olemassa.

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta on päätöksellään 18.6.2014 (§ 231) hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa kiinteistönmuodostuksen päällikön päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen. Päätöksessä on todettu muun ohella, että TuuliWatti Oy:n tuulivoimarakentamista koskeva hanke täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n erityiset edellytykset rakennusluvan myöntämiselle suunnittelutarvealueella ja muutkin tuulivoimarakentamista koskevat määräykset. Lisäksi osallisia on kuultu maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen vaatimalla tavalla.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa yhteisen valituksen kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä tutkimatta G:n, A:n, I:n, L:n, M:n, E:n, D:n, H:n, J:n, Q:n, R:n, A:n sekä B:n tekemänä. Hallinto-oikeus on tutkinut valituksen C:n, N:n, O:n, P:n sekä F:n tekemänä ja kumonnut Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksen ja hylännyt TuuliWatti Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen. Hallinto-oikeus on hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään nyt kysymyksessä olevalta osalta seuraavasti:

Tutkimatta jättäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n mukaan valitusoikeus kunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassa tekemästä 137 §:n mukaisesta päätöksestä on muun muassa:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;

2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;

4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Valittajien esittämän selvityksen mukaan Q:n ja R:n omistama tila Perälä sijaitsee Muuramen kunnassa yli kolmen kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulimyllyistä. A:n B:n omistamat omakotitalot kiinteistöllä Savela RN:o 8:57 sijaitsevat 2150 ja 2400 metrin etäisyydellä lähimmästä tuulimyllystä. Karttatarkastelun perusteella G:n omistama tila Syväranta RN:o 3:194, L:n omistama tila RN:o 3:60, M:n omistama tila Uusi-Salmela RN:o 3:43, E:n ja D:n omistamat tilat Pirttirinne RN:o 3:132 ja Porrasmaa RN:o 3:179 sekä S:n omistama tila Huhtiniemi RN:o 3:160, jossa H ja J ovat elinikäisinä vuokralaisina, sijaitsevat kaikki yli 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulimyllystä. K:n ja I:n kiinteistö RN:o 3:195 sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulimyllystä. Muutoksenhakijat eivät näin ollen ole rakennuspaikan viereisen tai sitä vastapäätä olevan alueen omistajia tai haltijoita eikä heillä siten ole valitusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 1 kohdan perusteella. Päätös ei myöskään olennaisesti vaikuta valittajien hallitsemien kiinteistöjen rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen.

Kun otetaan huomioon valittajien kiinteistöjen etäisyys hakemuksen mukaisesta tuulivoimalan sijoituspaikasta, ei tuulivoimalasta aiheutuva melu ja välke ennalta arvioiden huomattavasti vaikuta maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla valittajien asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin. Vaikka tuulivoimala merkitseekin muutosta valittajien kiinteistöiltä aukeavaan maisemaan, kyse ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta huomattavasta vaikutuksesta asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin. Päätös ei myöskään vaikuta välittömästi muutoksenhakijoiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun.

(---)

Pääasia

Suunnittelutarveratkaisua koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentin mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

Saman pykälän 2 momentin mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:

1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja

3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Sanotun pykälän 4 momentin mukaan rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Saatu selvitys

Hankkeessa on kysymys neljän enintään 5 MW:n tuulivoimalan sijoittamisesta Jyväskylän kaupungin Korpilahden Maatianvuoren alueelle tiloille Maatia RN:o 5:224, Heinijärven metsä RN:o 5:220 ja Heinämäki RN:o 5:203. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat halkaisijaltaan noin 1,5 kilometrin ympyrän sisään. Rakennuspaikat ovat rakentamatonta metsämaastoa. Tuulivoimalat ovat tyyppiä Gamesa G 132, niiden napakorkeus on 140 metriä ja roottorin halkaisija 132 metriä, jolloin pyyhkäisykorkeudeksi muodostuu 206 metriä.

Hakemuksen kohteena olevalla alueella ei ole asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Keski-Suomen kokonaismaakuntakaavassa ja 2. vaihemaakuntakaavassa Maatianvuoren tuulivoimala-alueelle ei kohdistu merkintöjä. Tuulivoima-alue sijoittuu Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitetun Maatianjärven maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen läheisyyteen. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Ympäristöministeriö on 5.12.2014 vahvistanut Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan, jossa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Nyt kysymyksessä olevan hankealueen kaakkoispuolelle Heinosniemeen on osoitettu tuulivoimapuiston alue. Lupaprosessin aikana on ollut vireillä hakemuksen kohteena olevaa aluetta koskevan oikeusvaikutukselliseksi tarkoitetun Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laatiminen ja kaavaehdotus on ollut nähtävillä. Yleiskaavaehdotuksessa Maatianvuoren ja Heinosniemen alue on osoitettu maaseutuelinkeinojen alueeksi, jonne on osoitettu osa-aluemerkinnällä tuulivoima-alueet. Yleiskaava ei ole tuulivoimarakentamista suoraan ohjaava yleiskaava.

Alueen lounaispuolella on voimassa oikeusvaikutteinen Raspio-Iloniemen osayleiskaava, jonka alueen rajaan on matkaa lähimmästä voimalapaikasta noin 730 metriä ja kaavassa asumiseen osoitetuille alueille noin 1 100–1 200 metriä.

Asiakirjoissa on liitteenä tuulipuistokohdetta koskeva ympäristöselvitys, joka sisältää selvityksen alueen käytöstä, tuulipuiston alustavan toteutussuunnitelman tuotantoarviointeineen sekä alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin.

Lisäksi asiakirjoissa on liitteenä melua ja varjostusta koskevat selvitykset.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Asiassa on valituksesta ratkaistava kysymys siitä, onko hakemuksessa tarkoitetun neljän tuulivoimalan rakentamista tarkoittavan hankkeen toteuttamisen edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain kannalta voitu ratkaista suunnittelutarveasiana vai edellyttääkö hankkeen toteuttaminen kaavan laatimista.

Tapauskohtaiseen arviointiin vaikuttaa muun ohella voimaloiden koko ja niiden etäisyys häiriintyvistä kohteista sekä ympäröivän alueen toteutuneen tai sille osoitetun maankäytön laatu. Asian arviointiin vaikuttaa osaltaan myös se, että tuulivoimalat on muun ohella roottorien koosta, voimaloiden lukumäärästä ja sijoittumiskohdista riippuen sijoitettava useiden satojen metrien etäisyydelle toisistaan, mistä seuraa, että jo muutamankin voimalan muodostama kokonaisuus varaa muun käytön ulkopuolelle tavanomaiseen asuntorakentamiseen verrattuna poikkeuksellisen laajoja alueita. Lisäksi tuulivoimarakentamisen erityispiirteenä esimerkiksi tavanomaiseen asuinrakentamiseen nähden on se, että tuulivoimaloiden toiminnasta ympäröivän alueen maankäytölle aiheutuvat rajoitukset poikkeavat sekä laatunsa että laajuutensa osalta suunnittelutarveratkaisuilla tavanomaisesti osoitettavissa olevasta rakentamisesta silloinkin, kun hankkeesta ei aiheutuisi maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 4 momentissa tarkoitettua vaikutuksiltaan merkittävää rakentamista tai merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Tuulivoimaloiden määrästä, tehosta ja koosta seuraa, että hanke aiheuttaa tavanomaista asuinrakentamista huomattavasti laajemmalle alueelle ulottuvia vaikutuksia, jotka ulottuvat muun muassa Maatianjärven maisemallisesti arvokkaaseen alueeseen sekä oikeusvaikutteisen Raspio-Iloniemen osayleiskaavan alueelle. Hanke poikkeaa selvästi alueella ennestään olevasta rakentamisesta ja alueen nykyisestä maankäytöstä. Kyseessä olevan alueen läheisyyteen on maakuntakaavassa osoitettu tuulivoimapuiston alue. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon yleiskaavoituksen keskeneräisyys, nyt kyseessä olevaan alueeseen kohdistuu laajempaa maankäytön suunnittelun tarvetta. Suunnittelutarveratkaisua koskevan säännöksen tarkoituksena on turvata kunnan suunnitteluvara tulevassa kaavoituksessa. Hankkeen hyväksymisellä olisi voimaloiden koko ja määrä huomioon ottaen varsin laajalla alueella suunnitteluvaihtoehtoja rajaava vaikutus alueen kaavoituksessa.

Kun otetaan huomioon rakentamisen luonteesta, hankkeen laajuudesta ja alueesta sekä sen ympäristöstä saatu selvitys kokonaisuudessaan, ei tapauskohtaisessa suunnittelutarveharkinnassa voida saada sellaista riittävää selvitystä, jonka perusteella hanketta voitaisiin arvioida eri maankäyttötarpeiden yhteensovittamisen kannalta. Tuulivoimalahanke johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Edellä lausutuilla perusteilla hakemuksen mukaista rakentamista ei voida ratkaista suunnittelutarveasiana, vaan tuulivoimarakentamisen edellytykset tulee tutkia kyseiselle alueelle laadittavalla kaavalla.

Asian näin päättyessä hallinto-oikeus ei ole lausunut muista valitusperusteista.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut epäselvä ja tulkinnanvarainen. Tähän nähden ei ole kohtuutonta, että valittajat joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Elina Tanskanen ja Paula Pihlava. Esittelijä Maria Piilma.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. TuuliWatti Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätös saatetaan voimaan.

Hallinto-oikeuden päätöksestä ei ilmene, millä perusteilla se on tutkinut asian C:n, N:n, O:n, P:n sekä F:n valituksen johdosta. Karttatarkastelun perusteella C:n kiinteistöllä Rn:o 5:82 sijaitseva asuinrakennus on 1 200 metrin etäisyydellä voimalasta 1, F:n kiinteistöllä Rn:o 3:205 sijaitseva asuinrakennus on 1 350 metrin etäisyydellä voimalasta 1 ja N:n, O:n ja P:n kiinteistöllä Rn:o 5:207 sijaitseva lomarakennus on 1 140 metrin etäisyydellä voimalasta 3. Hallinto-oikeuden olisi tullut jättää valitus tutkimatta myös viimeksi mainittujen muutoksenhakijoiden osalta.

Ottaen huomioon, mitä edellä on esitetty C:n, F:n ja N:n, O:n ja P:n omistamien kiinteistöjen etäisyydestä suhteessa suunnittelutarveratkaisun mukaisiin tuulivoimaloiden rakennuspaikkoihin, olisi valituskirjelmä tullut jättää tutkimatta kaikkien muutoksenhakijoiden osalta. F:n omistama kiinteistö Rn:o 3:205 sijoittuu sillä tavoin C:n omistaman kiinteistön Rn:o 5:82 taakse, ettei F:ää voida pitää asiassa maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:ssä tarkoitettuna naapurina.

Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Oikeuskirjallisuuden ja vakiintuneen hallintokäytännön mukaan tällaisia laajempaa harkintaa edellyttäviä hankkeita voivat olla tehdasrakentaminen, muutoin normaalia suurempi rakennushanke tai ympäristövaikutuksiltaan merkittävämmät rakennushankkeet.

Tuulivoimarakentamiseen liittyen suunnittelutarveratkaisun soveltamisalan oikeudellisessa rajauksessa on erityisesti huomioitava, että ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2012 tuulivoimarakentamista koskevan oppaan, jossa on käsitelty tuulivoimarakentamista koskevien säännösten tulkintaa ja esitetty hyvän suunnittelun periaatteita sekä esimerkkejä. Oppaan tarkoitukseksi on määritelty tuulivoimarakentamista koskevan lainsäädännön yhtenäisen soveltamisen edistäminen ja siten myötävaikuttaminen tuulivoimatuotannon lisääntymiseen Suomessa. Oppaassa on nimenomaisesti todettu, että suunnittelutarveratkaisulla voidaan toteuttaa 3–4 tuulivoimalaa sellaisille alueille, joita ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi yleispiirteisessä kaavassa. Lisäedellytyksenä suunnittelutarveratkaisun soveltamiselle ympäristöministeriön oppaan mukaan on, että tuulivoimaloiden ja alueen ympäristön välillä ei ole merkittävää alueidenkäytön yhteensovittamisen tarvetta. Viimeksi mainitun kaltaisina tuulivoimarakentamiseen hyvin soveltuvina alueina ohjeistuksessa on mainittu yleispiirteisen kaavoituksen maa- ja metsätalousvaltaiset alueet.

Suunnittelutarveratkaisuhakemus kohdistuu Jyväskylän kaupungissa Korpilahden Maatianvuoren alueelle talousmetsäalueelle. Hanketta varten laadittujen vaikutusarviointien mukaan metsäalueet ovat hakkuiden, eri-ikäisten taimikoiden ja peltojen laikuttamaa. Korpilahden ja Muuramen asutus- ja teollisuusalueet sijaitsevat maisemallisesti tuulipuiston läheisyydessä, minkä lisäksi asutusta on sijoittunut tuulipuiston lähistöllä oleville Päijänteen rannoille.

Maatianvuoren tuulivoimahanketta ei ole sen pienestä koosta johtuen ollut mahdollista sisällyttää tuulivoima-alueeksi maakuntakaavassa. Maatianvuoren hankkeen suhde maakuntakaavoitukseen on lisäksi selvitetty hankkeen suunnittelun yhteydessä ja Keski-Suomen liitto on Maatianvuoren tuulivoimahankkeesta antamassaan lausunnossa todennut, että hanke tukee maakuntakaavassa osoitetun seutukunnallisesti merkittävän Kärkistensalmen tuulipuiston toteuttamista, eikä hankkeiden tai niiden ympäristön muunkaan maankäytön välillä ole ristiriitaa. Näin ollen hankkeen ei voida katsoa aiheuttavan haittaa maakuntakaavan toteuttamiselle, eikä oikeudellista perustetta Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksen kumoamiselle siten ole olemassa.

Maatianjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja sen ominaispiirteet on tiedostettu nyt puheena olevan tuulivoimahankkeen suunnitteluvaiheessa ja hankkeen maisema vaikutuksia Maatianjärven alueen arvioihin on arvioitu hankkeen kanssa samanaikaisesti vireillä olleissa sekä Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan että Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laadinnan tueksi tehdyissä selvityksissä. Kaavoituksen tueksi laadituissa selvityksissä hanketta on arvioitu suunnittelutarveratkaisuhakemuksen mukaisessa muodossa neljä voimalaa käsittävänä ja ottaen yhteisvaikutuksena huomioon Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan mukaiset kahdeksan tuulivoimalan sijoituspaikkaa Korpilahden Kärkistensalmen alueella. Selvityksistä ilmenee, että Maatianjärven maisema-alue sijaitsee Maatianvuoren tuulivoima-alueen lounaispuolella siten, että lähin tuulivoimala sijoittuu noin 800 metrin etäisyydelle maisema-alueen rajauksesta. Maisemaselvityksissä on esitetty, että suunniteltujen tuulivoimaloiden vaikutuksia Maatianjärven maakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen voidaan pitää kohtuullisina, eivätkä vaikutukset ylitä maiseman sietokykyä.

Koska hanketta on tarkasteltu sekä maakuntakaavoituksessa että Jyväskylän kaupungin yleiskaavoituksessa, ei erillisen hanketta koskevan oikeusvaikutteisen kaavan laadinnalla olisi tässä vaiheessa saatavissa enää juurikaan uutta lisäselvitystä hankkeen vaikutuksista Maatianjärven maisema-arvoihin ja hallinto-oikeuden päätös on näin ollen perusteeton.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 10.11.2014 hyväksynyt kaupungin aluetta koskevan yleiskaavan, jossa nyt puheena oleva Maatianvuoren alue on osoitettu maaseutuelinkeinojen alueeksi. Kaavamääräyksen mukaan maaseutuelinkeinojen alue on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätaloudelle ja näihin verrattavalle elinkeinotoiminnalle sekä näitä elinkeinoja tukevalle asumiselle. Maatianvuoren tuulipuisto on merkitty yleiskaavassa osoitetulle maaseutuelinkeinojen alueelle osa-aluemerkinnällä tuulivoima-alueeksi. Mainittu kaavatilanne huomioon ottaen Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta on päätöksessään 26.8.2014 pitänyt hanketta yleiskaavan mukaisena. Johtuen yleiskaavassa osoitetusta maaseutuelinkeinojen aluemerkinnästä on selvää, että Maatianvuoren aluetta taikka sen ympäristöä ei ole tarkoitettu käytettäväksi tiiviimpään asuinrakentamiseen, eikä alueelle muutoinkaan kohdistu tarkempaa yhteensovittamista edellyttävää maankäyttötarvetta.

Etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta Raspio-Iloniemen osayleiskaava-alueen rajaan on yli 700 metriä. Lähimmät osayleiskaavassa rakentamiseen osoitetut joko rakennetut taikka rakentamattomat rakennuspaikat sijaitsevat sen sijaan noin 1 100–1 200 metrin etäisyydellä suunnittelutarveratkaisun kohteena olevista tuulivoimaloista. Maatianvuoren hankkeen suunnittelussa tuulivoimaloiden rakennuspaikat on sijoitettu tehtyihin vaikutusarviointeihin perustuen riittävän etäälle lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Meluvaikutusten arvioinnin osalta hakemuksessa ja Jyväskylän kaupungin päätöksenteossa on noudatettu ympäristöministeriön 28.2.2014 julkaisemia ohjeita tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta. Näiden ohjeiden mukaisesti laadittuja mallinnustuloksia on verrattu ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaisemassa tuulivoimarakentamista koskevassa suunnitteluoppaassa mainittuihin, erityisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten hallintaa varten laadittuihin suunnitteluohjearvoihin.

Hakijan 21.3.2014 päivittämien melumallinnusten mukaan sijoitettaessa suunnittelutarveratkaisuhakemuksessa tarkoitetut neljä tuulivoimalaa hakemuksessa esitetyllä tavalla Maatianvuoren hankealueelle, tuulivoimarakentamisessa suositeltavaksi käytettävät suunnitteluohjearvot alittuvat kaikkien asuinkäytössä olevien asuinrakennusten (40 dB) sekä kaikkien lomarakennusten (35 dB) osalta. Lähimmillä rakennuksilla myös matalataajuisen melun tasot sisätiloissa jäävät kaikilla taajuuksilla Asumisterveysohjeen 2003 ohjearvojen alapuolelle.

Toisin kuin Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä on johtopäätöksenä esitetty, meluvaikutuksia koskeva tarkastelu huomioi nimenomaisesti hankealueen ulkopuolelle sijoittuvien Raspio-Iloniemen yleiskaavan sekä myös Päijänteen rantayleiskaavan alueet ja niissä osoitetut rakennuspaikat. Näin ollen suunnitellun Maatianvuoren tuulivoimarakentamisen ja Raspio-Iloniemen osayleiskaavan maankäytön yhteensovittaminen on arvioitu suunnittelutarveratkaisun yhteydessä vastaavalla tavalla kuin tuulivoimarakentamista suoraan ohjaavan oikeusvaikutteisen kaavan laadinnalta edellytettäisiin, mistä johtuen hankkeen tutkiminen erillisessä kaavoitusprosessissa ei toisi lisäselvitystä jo tehtyihin vaikutusarviointeihin nähden.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksensä johtopäätösosassa viitannut lähes sanatarkasti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa KHO 2013:183 ja KHO 1.7.2014 t. 2096 käytettyihin tuulivoimarakentamista koskevien suunnittelutarveratkaisuasioiden perusteluihin. Hallinto-oikeus on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksenteon perusteisiin kaavamaisesti, eikä ole kiinnittänyt huomiota korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen perusteluihin, jotka korostavat suunnittelutarveratkaisujen lainmukaisuuden harkinnassa tapauskohtaisten olosuhteiden huomioon ottamista. Hallinto-oikeuden ratkaisun perustana olleet korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut poikkeavat olosuhteiltaan merkittävästi nyt puheena olevan Maatianvuoren tuulivoimahankkeesta.

Mainitut maakunta- ja kuntatason kaavoitustoimenpiteet huomioon ottaen tapauskohtaisen suunnittelutarveratkaisun pohjaksi on esitetty ajan tasalla olevat ja riittävät selvitykset, joiden perusteella suunnittelutarveratkaisua ja sen toteuttamisen vaikutuksia on mahdollista arvioida luotettavalla tavalla, eikä hakemuksen hylkäämistä voida perustella Hämeenlinnan hallinto-oikeuden esittämin tavoin kaavoituksen keskeneräisyydellä.

Maatianvuoren suunnittelutarveratkaisuhakemuksessa etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta Raspio-Iloniemen osayleiskaavassa rakentamiseen osoitettuihin rakennuspaikkoihin on noin 1100–1200 metriä. Tuulivoimaloiden meluvaikutukset alittavat kaikkien Maatianvuoren hankealueen ympäristön asuinkäytössä olevien asuinrakennusten (40 dB) sekä kaikkien lomarakennusten (35 dB) osalta ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaisemassa tuulivoimarakentamista koskevassa suunnitteluoppaassa esitetyt suunnitteluohjearvot. Maatianvuoren hanketta koskevassa hakemuksessa ja Jyväskylän kaupungin päätöksenteossa on melun osalta noudatettu viimeisimpiä ympäristöministeriön 28.2.2014 julkaisemia ohjeita melun mallintamisesta ja mittaamisesta, mistä johtuen hankkeen mahdollisessa oikeusvaikutteisessa kaavoituksessa ei olisi mahdollista tuottaa uutta merkityksellistä lisäinformaatiota suunniteltujen tuulivoimaloiden meluvaikutuksista.

Suunnittelutarveratkaisun myöntämisedellytyksiä koskevaan harkintaan ei ole mahdollista sisällyttää miltään osin tarkoituksenmukaisuusnäkökohtia. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksen pääasiassa lainsäädännön mahdollistamien eri suunnitteluvaihtoehtojen tarkoituksenmukaisuuteen liittyvillä näkökohdilla.

Tuulivoimarakentamisen osalta on suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytysten oikeudellisessa arvioinnissa ja säännösten tulkinnassa painoarvoa annettava myös sille, että vuoden 2013 Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on tuulivoimarakentamisen lisääminen Suomessa. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on tehty viime vuosina muutoksia, joiden tarkoituksena on ollut edistää tuulivoimarakentamista ja kehittää suunnittelua sekä lupamenettelyjä joutuisampien viranomaismenettelyiden aikaansaamiseksi.

2. A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös tulee kumota lainvastaisena siltä osin kun se ei ole tutkinut valitusta G:n, K:n, I:n, L:n, M:n, E:n, D:n, H:n, J:n, A:n ja B:n tekemänä. Hallinto-oikeuden päätös tulee kumota myös menettelyä koskevien valitusperusteiden osalta. Hallinto-oikeuden päätös tulee kumota myös siltä osin, kun se on hylännyt valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksen, ja kulut tulee määrätä maksettavaksi vaaditun mukaisesti. A ja hänen asiakumppaninsa ovat vaatineet myös oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Vaatimustensa tueksi A ja hänen asiakumppaninsa ovat viitanneet asiassa aiemmin esitettyyn ja lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa:

Valitukseen on liitetty artikkeli sanomalehti Keskisuomalaisesta 26.3.2015, jonka otsikkona todetaan: "Tuulivoiman melua aliarvioidaan." Artikkelissa mainitaan muun ohella, että suojaetäisyys voimaloiden ja asutuksen välillä pitäisi olla 3 000 metriä. Sosiaali- ja terveysministeriö on pitänyt kiinni 2 000 metrin vähimmäisvaatimuksesta erinäisissä lausunnoissaan. Haitat ja niiden suuruus eivät myöskään yksinomaan johdu esimerkiksi etäisyydestä tuulivoimaloihin vaan myöskin maastonmuodoista ja korkeuseroista. A:n ja B:n kaksi aikanaan rakennettua omakotitaloa ovat voimaloiden alapuolella ilman, että edes metsää olisi välissä. Etäisyydet voimaloihin ovat noin 2–2,4 kilometriä.

Suunnittelutarveratkaisu vaikuttaa olennaisesti muutoksenhakijoiden hallitsemien kiinteistöjen rakentamiseen ja muuhun käyttämiseen sekä alentaa myyntitilanteessa niiden arvoa. Tuulivoimalat vaikuttavat huomattavasti muutoksenhakijoiden asumiseen ja työntekoon sekä muihin oloihin. On luultavaa, että Maatianvuoren tapauksessa halutaan sivuuttaa myös ympäristölupamenettely. Tällöin on täysin kestämätöntä hallinto-oikeuden päätös ja perustelut siinä, että haitankärsijöiltä viedään oikeus valittaa suunnittelutarveratkaisusta kun terveysvaikutuksia ei tutkita muussakaan menettelyssä.

3. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Vaatimuksen tueksi on lausuttu muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on tutkinut valituksen muun ohessa C:n, O:n ja F:n tekemänä. Sen sijaan valitusta ei ole tutkittu K:n ja I:n valituksesta, vaikka K:n ja I:n omistamat kiinteistöt RN:o 3:204 (179-430-3-204) ja RN:o 3:195 (179-403-3-195) sijaitsevat karttatarkastelun perusteella likimäärin samalla etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta kuin C:n, O:n ja F:n omistamat kiinteistöt 179-430-3-57, 179-453-5-207 ja 179-430-3-205.

Hallinto-oikeuden päätöksestä ei käy ilmi, millä perusteella hallinto-oikeus on asettanut kyseiset kiinteistönomistajat valituspuhevallan syntymisen osalta erilaiseen asemaan. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista ei käy myöskään ilmi, millä perusteella hallinto-oikeus on tutkinut valituksen myös N:n ja P:n osalta. Kyseiset henkilöt eivät lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä saatavien tietojen mukaan omista tuulivoimala-alueen läheisyydessä kiinteistöjä.

Hakija on teettänyt hankkeesta muun ohessa erillisen luonto- ja ympäristöselvityksen, erilliset melu-, välke- ja matalataajuisen melun mallinnukset sekä hankkeen maisemaan ja ympäristöön sopeutumista selvittävät maisematarkastelut kuvasovitteineen. Hankkeen selvitykset ja vaikutusarvioinnit on osin tehty yhdessä Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa koskevien selvitysten ja vaikutusarviointien kanssa minkä lisäksi vaikutusten arviointia on tehty myös Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan selvitysten perusteella.

Hakemuksen liitteenä on erillinen tuulivoimapuistoa koskeva yleissuunnitelma (14.3.2014), jossa on esitetty tuulivoimarakentamiselle varattu alue, parannettavat ja rakennettavat tieyhteydet, maakaapelin kulku sekä arkeologisten kohteiden aluerajaukset. Pinta-alaltaan noin yhden hehtaarin kokoiset tuulivoimaloiden rakennuspaikat Korpilahden Heinosniemessä ovat rakentamatonta, metsätalouskäytössä olevaa metsämaastoa. Hankealue vaikutusalueineen ei sijaitse taajaman läheisyydessä tai alueella, johon kohdistuu rakentamispaineita. Hankealueen etäisyys oikeusvaikutteisen Raspio-lloniemen osayleiskaavan kaava-alueen rajaan on noin 730 metriä ja Päijänteen rantayleiskaavan lähimmillään noin 1,6 kilometriä.

Hankealue ja laajemminkin koko Heinosniemen alue on osoitettu Jyväskylän kaupunginvaltuuston hyväksymässä Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa maaseutuelinkeinojen alueeksi. Kaavamääräyksen mukaan maaseutuelinkeinojen alue on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätaloudelle ja näihin verrattavalle elinkeinotoiminnalle sekä edellä mainittuja elinkeinoja tukevalle asumiselle. Alueelle voi sijoittua myös muita elinkeinotoimintoja, jotka mittakaavansa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopivat maaseudulle. Heinosniemen aluetta ei siten yleiskaavatasoisten selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella ole suunniteltu tavanomaiseen asuntorakentamiseen vaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolle ei ole tarkoitettu syntyvän uusia elinkeinon harjoittamisesta irrallisia itsenäisiä uusia rakennuspaikkoja. Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa koskevat valitukset kohdistuvat muun ohessa yleiskaavan tuulivoimaa koskeviin osa-aluemerkintöihin. Valitukset eivät kuitenkaan kyseisellä alueella kohdistu yleiskaavan maaseutuelinkeinojen aluetta koskevaan kaavamerkintään tai kaavamääräykseen taikka yleiskaavan suunnittelutarvealuetta koskevaan määräykseen.

Tuulivoimaloiden hankealueella taikka hankkeen välittömällä vaikutusalueella ei ole yleiskaavamääräyksen tarkoittamaa kyläasutusta. Lähimmät yleiskaavalla osoitetut rakennetut ja rakentamattomat rakennuspaikat sijaitsevat Raspiolloniemen osayleiskaavan kaava-alueella lähimmillään noin 1 100–1 200 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Lisäksi Heinosniemen alueella Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa maaseutuelinkeinojen alueeksi osoitetulla alueella sijaitsee tuulivoimahankkeen vaikutusalueen läheisyydessä noin kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista kaksi asuinkäytössä olevaa tilaa.

Hallinto-oikeus on tulkinnut hankealuetta ja sen vaikutuksia alkuperäisen hakemuksen (8.10.2013) liitteenä olleen melu- ja välkemallinnuksen kautta. Kyseinen mallinnus on laadittu viiden voimalan sijoittelulla. Hakija on 21.4.2014 peruuttanut hakemuksen voimalan numero 2 osalta mihin liittyen hakija on laadituttanut uudet melu- ja välkemallinnukset sekä matalataajuisen melun mallinnukset. Hankealueen rajaus noudattaa niin hakemuksessa kuin Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa neljän voimalan sijoittelulla melu- ja välkemallinnuksen mukaista 45 dB:n rajausta.

Neljän tuulivoimalan muodostamalla, halkaisijaltaan noin 1,5 kilometrin hankealueella ei sijaitse asuinkäytössä olevia rakennuksia. Lähin asuttu asuinrakennus sijoittuu noin 1 200 metrin etäisyydelle lähimmästä tuulivoimalasta. Kahden kilometrin säteellä tuulivoimaloista asuu 47 henkilöä ja alueelle sijoittuu 55 vapaa-ajan asuntoa. Hankealueelle sijoittuvat Iso-Heinäjärven luoteisrannalla olevat rakennukset on aikanaan luvitettu vuonna 1981 loma-asuntona. Tuulivoimala numero viisi sijaitsee kyseisellä kiinteistöllä, jonka omistaa rakennusten omistaja, joka on myös laatinut hakijan kanssa vuokrasopimuksen tuulivoimalan tarvitsemasta rakennusalasta kyseisellä kiinteistöllä. Tuulivoimalasta numero viisi sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä itään asumattomat/autiot rakennukset. Kyseisille rakennuksille ei löydy rekisteristä lupatietoja taikka rakentamisajankohtaa. Edelleen tuulivoimalasta numero viisi sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä koilliseen hakealueen ulkopuolelle sijoittuva vanha asumaton/autio pihapiiri. Rekisteritietojen mukaan kiinteistön viimeinen rakennuslupa on vuodelta 1970, mutta rekisteristä ei ole saatavilla enempiä tietoja luvan sisällöstä taikka tietoja muiden pihapiirin rakennusten mahdollisista luvista.

Hankealueen lounaispuolella hankealueen ulkopuolelle sijoittuva Kolula on osoitettu Raspio-lloniemen osayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (M), joka on tarkoitettu vain maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja jolla saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueen mahdollinen muu rakennusoikeus on siirretty kaavamääräyksessä tarkemmin yksilöidyille alueille. Hankealueen itäpuolella hankealueen ulkopuolella on Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa kohdemerkinnällä osoitetut maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Kovala ja Lepola (Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kaavakartalla 5 osoitetut kohteet m68 ja m78). Hankealueeseen taikka sen välittömään vaikutuspiiriin ei kohdistu merkintöjä Keski-Suomen lainvoimaisissa maakuntakaavoissa. Hankealueelle taikka sen läheisyyteen ei ole maakuntakaava- taikka yleiskaavatasoisten selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella ohjattu maakunnallisia / seudullisia / kunnallisia virkistystarpeita taikka osoitettu erityisiä luonnonarvoihin, luonnonsuojeluun taikka kulttuuriympäristöjen säilyttämiseen liittyviä tarpeita. Metsäalueen laajuuteen nähden tuulivoimaloiden vaatima pinta-ala on vähäinen, mistä syystä rakentamisen vaikutus myös alueen yleiseen virkistyskäyttöön on vähäinen. Maatianjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue on maakuntakaavan ohjausvaikutuksen mukaisesti osoitettu niin Raspio-lloniemen osayleiskaavassa kuin informatiivisesti Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa. Maatianjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Maatianvuoren tuulivoima-alueen lounaispuolella. Lähin tuulivoimala sijoittuu noin 800 metrin etäisyydelle maisema-alueen rajauksesta ja noin 1 800 metrin etäisyydelle Maatianjärvestä. Maatianjärven maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ominaispiirteitä ovat loivasti kumpuilevat, järviin ja jokiin viettävät peltomaisemat vanhoine rakennuksineen. Raspio-lloniemen osayleiskaavassa on maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen lisäksi osoitettu maisemallisesti arvokkaat reunavyöhykkeet (ma-3) sekä maisemallisesti arvokkaat selännealueet (ma-2), joiden suojeluarvot turvataan rajoittamalla yleiskaavamääräyksin toimenpiteitä kyseisillä alueilla. Raspiolloniemen osayleiskaavalla on lisäksi osoitettu kaava-alueen maisemallisesti arvokkaat peltoalueet (MA), jotka on kaavamääräyksen mukaan tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamiseen ja pidettäväksi mahdollisuuksien mukaan keskeisiltä osin avoimena ja viljelykäytössä. MA-alueiden muu rakennusoikeus kuin maa- ja metsätaloutta palvelevien rakennuksien ja rakennelmien rakentaminen on yleiskaavalla tilakohtaisesti siirretty rakentamisen salliville ja kaavamääräyksessä tarkemmin luetelluille alueille. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa Maatianvuoren / Heinosniemen kaakkoispuolelle on osoitettu maakunnallisesti merkittävä tuulivoimaloiden osa-aluerajaus. Maakuntaliiton suunnittelutarvehakemuksesta annetun lausunnon mukaan alueet tukevat toisiaan, Maatianvuoren tuulivoimahanke ei ole esteenä Kärkistensalmen tuulivoimapuiston toteuttamiselle eikä hanke ole maakuntakaavojen vastainen.

Hakijan laadituttamat yksityiskohtaiset meluselvitykset ja vaikutusarvioinnit osoittavat, että melutasot jäävät Raspio-lloniemen kaava-alueella Maatianjärven itäpuolella ja siten myös kaikilla Maatianjärven ja tuulivoimala-alueen väliin Raspio-lloniemen yleiskaavassa osoitetuilla asumiseen tarkoitetuilla alueilla tasolle 35–40 dB minkä lisäksi välkevaikutuksilta vältytään kaikkien asuinrakennusten kohdalla. Hakijan laadituttaman meluselvityksen mukaan melutasot Päijänteen rantayleiskaavan alueella jäävät kaikilta osin alle 35 dB:iin. Myös matalataajuisen melun tasot sisätiloissa jäävät meluselvityksen mukaan kaikilla taajuuksilla Asumisterveysohjeen ohjearvojen alapuolelle. Välkevaikutukset eivät mallinnusten perusteella aiheuta viihtyvyyshaittaa asumiseen käytettävillä alueilla. Hankkeen mahdollistamasta rakentamisesta ei siten aiheudu muille alueen käyttäjille elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, kohtuutonta rajoitusta taikka kohtuutonta haittaa.

Hankkeen maisemavaikutuksia on selvitetty ja arvioitu sekä itsenäisesti että yhdessä maakuntakaavassa osoitetun Kärkisten tuulivoima-alueen kanssa. Selvitysten ja vaikutusarviointien johtopäätöksenä on saatu riittävä selvitys siitä, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen sopeutuu maisemaan ja ympäristöön. Valituksenalaisen suunnittelutarveratkaisun mahdollistaman hankkeen vaikutukset on yllä selvitetyn mukaisesti arvioitu sekä hankealueen varaaman alueen että hankealueen itä- ja lounaispuolella sijaitsevien Korpilahden Päijänteen rantayleiskaavan sekä Raspio-lloniemen osayleiskaavan kaava-alueisiin ulottuvien vaikutusten osalta. Hankealueen on tässä vaikutusarvioinnissa todettu olevan sovelias enintään neljän ja nimellisteholtaan enintään 5 MW:n tuulivoimalaitoksen sijoituspaikaksi hakemuksen yleissuunnitelmassa osoitetulla tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtojohtojen sijoittelulla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 4 momentin kieltämän seurauksen arvioiminen on tapauskohtaista harkintaa. Pelkästään se seikka, että suunnittelutarveratkaisussa on kysymys tuulivoimapuiston rakentamisen mahdollistavasta hankkeesta, ei sellaisenaan voi automaattisesti tarkoittaa säännöksessä kiellettyä vaikutukseltaan merkittävää rakentamista. Vaikka Maatianvuoren tuulivoimapuiston hankealueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tuulivoimapuistoa koskevaa suunnittelutarveasiaa ei ole ratkaistu ilman kaavallista suunnittelua. Suunnittelutarvehakemus on ratkaistu vasta sen jälkeen, kun Jyväskylän kaupungin yleiskaava, jossa kyseinen tuulivoimala-aluetta koskeva osa-aluemerkintä sekä alueelle osoitettu maaseutuelinkeinojen aluetta koskeva kaavamerkintä kaavamääräyksineen, on ollut ensimmäisen kerran ehdotuksena nähtävillä. Valtuuston sittemmin hyväksymän yleiskaavan selvitykset, vaikutusarvioinnit ja aluevaraukset ovat ohjanneet suunnittelutarvehakemuksen yhteydessä tehtyjen yleis- ja asemakaavatasoisten selvitysten ja vaikutusarviointien rinnalla riittävästi alueen tulevaa rakentamista ja muuta alueiden käyttöä ja yhteensovittamista kyseisellä alueella.

Yleiskaavoituksen yhteydessä toteutetuille yllä mainituille selvityksille, vaikutusarvioinneille ja maankäytön yhteensovittamiselle on suunnittelutarveasiaa koskevassa lupaharkinnassa annettu ja olisi tullut antaa myös hallinto-oikeuden tapauskohtaisessa harkinnassa oikeudellista merkitystä. Tuulivoimarakentaminen ei siten tässä tapauksessa aiheuta ehdottoman luvanmyöntämisesteen tarkoittamia suunnittelemattomia, maankäytön suunnitteluvaihtoehtoja rajaavia vaikutuksia. Hanke ei näin ollen myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Hanke on yleiskaavan tavoitteiden mukainen eikä suunnittelutarveratkaisu siten myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla rajaa kaupungin suunnitteluvaihtoehtoja kyseisellä alueella.

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta on antanut selityksen TuuliWatti Oy:n sekä A:n ja hänen asiakumppaniensa valitusten johdosta.

TuuliWatti Oy on antanut selityksen A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan valitusten sekä vastaselityksen kaupunkirakennelautakunnan selityksen johdosta.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet selityksen TuuliWatti Oy:n ja kaupunkirakennelautakunnan valitusten johdosta sekä vastaselityksen yhtiön ja kaupunkirakennelautakunnan antamien selitysten johdosta.

TuuliWatti Oy on antanut vastaselityksen A:n ja hänen asiakumppaniensa selityksen johdosta.

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta on antanut vastaselityksen TuuliWatti Oy:n ja A:n ja hänen asiakumppaniensa selitysten johdosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n ja hänen asiakumppaniensa valitusta muilta kuin valitusoikeutta koskevalta osalta.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja poistetaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on tutkinut valituksen P:n ja N:n tekemänä. Yhtiön ja kaupunkirakennelautakunnan valitukset hyväksytään ja valitus jätetään tältä osin tutkimatta.

3. Muilta osin valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

4. A:n ja hänen asiakumppaniensa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. A ja hänen asiakumppaninsa ovat korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatineet, että valitus tulisi tutkia kaikkien heidän tekemänä ja lisäksi, että valitus tulisi hyväksyä kaikkien heidän hallinto-oikeudessa esittämien valitusperusteiden osalta. Koska hallinto-oikeus on kumonnut kaupunkirakennelautakunnan päätöksen A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksesta, näillä ei ole enää oikeussuojan tarvetta asiassa muutoin kuin valitusoikeutta koskevalta osalta. Heidän valituksensa on siten pääasian osalta jätettävä tutkimatta.

2. P ja N ovat hallinto-oikeudessa perustelleet valitusoikeuttaan sillä, että he omistavat tilan RN:o 5:207 yhdessä O:n kanssa. Lainhuutorekisterin mukaan O omistaa tilan yksin, eikä P:llä ja N:llä ole ollut asiassa tällä perusteella valitusoikeutta. Sen vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja poistettava ja valitus jätettävä heidän osaltaan tutkimatta.

3. Hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyillä perusteilla hakemukseen suostuminen aiheuttaisi maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle. Oikeudellisia edellytyksiä hakemukseen suostumiselle ei ole ollut.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen muutoin kuin valitusoikeutta koskevalta osalta ei ole perusteita.

4. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja hänen asiakumppaneilleen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.

 
Julkaistu 24.8.2016