Muu päätös 3670/2016

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja St. Jude Medical Finland Oy, Helsinki

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 19.12.2013 nro 548-549/13

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö tai HUS) on ilmoittanut 26.10.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta rytmikardiologisten tarvikkeiden hankinnasta kahden vuoden sopimuskaudelle.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HUS-logistiikka liikelaitoksen toimitusjohtaja on 20.2.2013 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 21) valinnut toimittajat hankinnan eri osa-alueille.

St. Jude Medical Finland Oy on 7.3.2013 tehnyt hankintaoikaisuvaatimuksen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HUS-logistiikka liikelaitoksen toimitusjohtaja on 24.4.2013 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä (§ 35) muun ohella oikaissut hankinnan eri osa-alueiden pisteytystä. Hankintaoikaisupäätöksen mukaan muutokset eivät ole vaikuttaneet kilpailutuksen lopputulokseen lukuun ottamatta yksilokeroisten tahdistimien tuoteryhmää. Muilta osin hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt St. Jude Medical Finland Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 14 200 000 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa St. Jude Medical Finland Oy on ollut valittajana, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastapuolena sekä Bard Finland Oy, Biotronik Oy, Boston Scientific Suomi Oy, Janssen-Cilag Oy ja Medtronic Finland Oy kuultavina, on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt St. Jude Medical Finland Oy:n valitukset hankintapäätöstä 20.2.2013 koskevassa asiassa diaarinumero 108/13/JH ja hankintaoikaisupäätöstä 24.4.2013 koskevassa asiassa diaarinumero 198/13/JH. Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään velvoittanut St. Jude Medical Finland Oy:n korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut asioiden 108/13/JH ja 198/13/JH osalta yhteensä 6 000 eurolla viivästyskorkoineen, Biotronik Oy:n oikeudenkäyntikulut asioiden 108/13/JH ja 198/13/JH osalta yhteensä 3 000 eurolla viivästyskorkoineen ja Boston Scientific Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut asian 108/13/JH osalta 2 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään nyt kysymyksessä olevilta osin seuraavasti:

(- - -)

Pääasiaratkaisun perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia (oikeastaan hankintamenettelyn osallistujia) tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintamenettelyn kulku

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia rytmikardiologisista tarvikkeista sairaanhoitoalueen kolmelle sairaalalle. Hankinnan kohteena olevat erilaiset rytmikardiologiset tarvikkeet on jaoteltu tarjouspyynnössä yhteensä 19 erilaiseen tuoteryhmään. Hankinnan kohteena olevat tuotteet on vielä tarkemmin määritelty tarjouspyynnön liitteessä 1.

Hankintayksikkö on 20.2.2013 tehnyt hankintapäätöksen, jolla se on valinnut toimittajat hankinnan eri osa-alueille. Valittajan tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta hankintayksikkö on antanut asiassa hankintaoikaisupäätöksen 24.4.2013.

Hankintaoikaisupäätöksessä on muun ohella ilmoitettu, että oikaisuvaatimuksen johdosta ominaisuuksien vertailun suorittanut asiantuntijaryhmä on käynyt uudestaan läpi kaikkien tarjoajien tuotteiden pisteytykset niissä tuoteryhmien ominaisuusryhmissä, joiden osalta valittaja on esittänyt epäjohdonmukaisuuksia esiintyvän. Hankintaoikaisupäätöksen mukaan läpikäynnin seurauksena joidenkin tuotteiden pisteytykset ovat muuttuneet. Tehdyt oikaisut ja niiden perustelut on ilmoitettu hankintaoikaisupäätöksen liitteessä. Hankintaoikaisupäätöksen mukaan muutokset eivät ole vaikuttaneet kilpailutuksen lopputulokseen lukuun ottamatta tuoteryhmää yksilokeroiset tahdistimet.

Lisäksi hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellä oikaissut hankintapäätöstä lisäämällä jokaisen ominaisuuden osalta suhteutetut pisteet laatu- ja hintapistepainoarvotaulukkoon. Suhteutettujen pisteiden lisääminen ei hankintaoikaisupäätöksen mukaan ole vaikuttanut tarjouskilpailun lopputulokseen. Muilta osin hankintaoikaisuvaatimus on hylätty.

Tarjouspyyntö ja vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia. Pykälän 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 105) on 62 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Hinnan vertailuperuste ja hintavertailu

Valittaja on hintavertailun osalta muun ohella esittänyt, että tarjousvertailussa ei ole verrattu tuotteen käytön ja tahdistinpotilaan jatkoseurannan logistisia kustannuksia, vaan kustannuksissa on otettu huomioon ainoastaan tuotteiden yksikköhinnat. Lisäksi valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole myöskään määritelty tuotteen käytön ja tahdistinpotilaan jatkoseurannan logistisia kustannuksia ja että tarjouspyyntö on ollut tällä perusteella epäselvä.

Tarjouspyynnön kohdassa "8.3.2 Vertailuperusteet" on ilmoitettu, että tarjousten valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus jakaantuen kokonaiskustannuksiin, joiden painoarvon on ilmoitettu olevan 50 prosenttia, sekä toiminnallisiin ominaisuuksiin, joiden painoarvon on myös ilmoitettu olevan 50 prosenttia.

Kyseisessä tarjouspyynnön kohdassa on ilmoitettu, että kokonaiskustannusten edullisuuden mittaamisessa käytetään tuotteen arvonlisäverotonta yksikköhintaa. Halvimman vertailuhinnan on ilmoitettu saavan suurimman pistemäärän, johon muut suhteutetaan painoarvon mukaan. Hinnat on tullut kullekin tarjotulle tuotteelle antaa tarjouspyynnön hintaliitteillä.

Lisäksi tarjouspyynnön kohdassa "8.3 Tarjousten vertailuperusteet" on muun ohella ilmoitettu seuraavaa:

"Tuotteiden valinnan perusteina ovat lääketieteellisen toiminnan hyvä taso ja kokonaiskustannukset, joihin vaikuttavat hankintahinnan lisäksi tuotteen käytön ja tahdistinpotilaan jatkoseurannan logistiset kustannukset."

Pyydetyistä hinnoista on tarjouspyynnön kohdassa "5.2 Hintojen ilmoittaminen" selostettu tarkemmin, että hinnat ja muut maksut on ilmoitettava arvonlisäverottomina nettohintoina. Sanotun tarjouspyynnön kohdan mukaan etäseurannan hinta ilmoitetaan kertakustannuksena etäseurantaan tulevaa potilasta kohden.

Tarjouspyynnön liitteenä 1 on ollut Excel-taulukko, johon tarjoajien on tullut täyttää tarjoamiensa tuotteiden hinnat.

Markkinaoikeus toteaa edellä tarjouspyynnöstä sanotun perusteella, että tarjouspyynnön kohdasta 8.3.2 ja tarjousten hintalomakkeesta on käynyt riittävän selvästi ilmi, että tarjousten vertailu on tapahtunut kunkin tarjotun tuotteen yksikköhinnan perusteella. Tarjouspyynnön kohdassa 8.3 esitetyllä viittauksella kokonaiskustannuksiin ei voida katsoa olevan tässä suhteessa merkitystä, sillä tarjoajat eivät ole sen vuoksi voineet ymmärtää hintojen ilmoittamistapaa väärin.

Lisäksi markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta vertailuperusteiden asettamisessa. Hankintayksikön ei siten voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, vaikka se ei olisi eritellyt hintaa koskevan vertailuperusteen osalta kaikkia tuotteen käytöstä mahdollisesti myöhemmin aiheutuvia kustannuseriä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hintaa koskeva vertailuperuste ei ole ollut valittajan väittämällä tavalla virheellinen. Tarjousten vertailu on siten suoritettu hintavertailun osalta tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetulla tavalla.

Laadun vertailuperusteet

Laadun vertailuperusteiden osalta on tarjouspyynnössä ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Vertailuun otettavat tahdistinlaitteet arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta:

1. Virtalähteen kestävyys takuuajan ja ilmoitetun keston mukaan

2. Laitteen ulkomitat ja paino

3. Sykettä nostavan sensorin ominaisuudet ja säädettävyys

4. Tahdistusimpulssin voimakkuuden automaattinen säätyminen

5. Trenditieto tahdistuskynnyksestä ja johdon vastuksesta

6. Ohjelmointilaitteen kautta saatava tieto edeltävän jakson rytmihäiriöistä

7. Fysiologisten tahdistinten ja rytmihäiriötahdistinten automaattinen AV-välin haku

8. Etäseurannan automaattisuus ja saatavan tiedon laajuus

9. Saatavissa rinnakkainen versio, jossa on DF-4 standardin iskujohto

10. Biventrikulaarisen johdon napojen määrä ja johdon toimivuus

11. Defibrilloivan iskun teho"

Tarjouspyynnössä on lisäksi erikseen ilmoitettu, mitä edellä mainituista ominaisuuksista vertaillaan kunkin tuoteryhmän osalta.

Asiassa esitetyn perusteella hankintamenettelyn aikana tarjoajat ovat esittäneet hankintayksikölle kysymyksiä muun ohella vertailuperusteiden osalta. Virtalähteen kestävyyden osalta hankintayksikkö on muun ohella tarkentanut sanottua vertailuperustetta ilmoittamalla, että tarjouksessa on aiheellista esittää, millä parametreilla ja tiedonkeruulla virtalähteen kestävyys on määritetty, ja että näiden tietojen pohjalta asiantuntijat tekevät tuotteiden vertailun. Pelkkä lukuarvo ei hankintayksikön mukaan ratkaise, vaan sovelletaan tietoa virtalähdettä kuluttavista säädöistä ja mahdollisesti käyttöön ohjelmoitavien piirteiden kliinisestä merkityksestä.

Laitteen ulkomittojen ja painojen vertailun osalta on esitetty kysymys niiden pisteytyksestä sekä siitä, onko laitteen muodolla merkitystä iholle tulevaan paineeseen. Hankintayksikön vastauksen mukaan pisteytyksen yleislinjaus on esitetty tarjouspyynnössä ja kukin arvioitavaksi otettava ominaisuus saa pisteen 1–5 siten, että ominaisuuksiltaan paras saa viisi pistettä ja muut ominaisuuksien suhteessa vähemmän. Vastauksen mukaan muoto voi vaikuttaa kysyttyyn seikkaan. Lisäksi yleiseen kysymykseen siitä, miten pisteet yhdestä viiteen jaetaan, hankintayksikkö on vastannut, että monien muuttujien osalta ei ennakkoon voida päättää, kuinka monta pistettä jokin piirteeseen vaikuttava yksityiskohta tuottaa. Hankintayksikön mukaan monet ominaisuuksista riippuvat useammasta erilaisesta teknisestä ratkaisusta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyynnössä hankinnan kohde sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatut laadulliset vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen sekä mahdollistaneet kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailun syrjimättömällä ja objektiivisella tavalla. Laadulliset vertailuperusteet ovat pääasiassa liittyneet laitteiden erilaisiin teknisiin ominaisuuksiin, joita on jossain määrin mahdollista toteuttaa erilaisilla ratkaisuilla. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ilmoittamisen osalta sillä tavoin epäselvä, että ammattimaisesti toimivalla tarjoajalla olisi sen perusteella voinut jäädä epäselväksi, millä perusteilla ja millä tavoin tarjouksia tullaan arvioimaan. Vertailuperusteet on asetettu siten, että niiden perusteella tarjoajat ovat voineet riittävällä tavalla ennakoida, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee asiassa huomioimaan kyseisten vertailuperusteiden osalta. Vertailuperusteet eivät ole myöskään jättäneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Asiassa ei ole myöskään ilmennyt syytä katsoa, ettei tarjouspyyntö olisi ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnön sanamuodon mukaan tarjoajat ovat voineet ilmoittaa virtalähteen keston valitsemallaan tavalla. Toisaalta hankintayksikkö on pyytänyt toimitettavan selvitystä, millä parametreilla kestävyys on määritetty. Hankintayksikkö on ilmoittanut virtalähteiden keston arvioinnin tapahtuvan siten, että laitteiden mahdollisesti erilaiset säädöt on otettu huomioon kestoikää arvioitaessa. Asiassa ei ole ilmennyt, että sanottu vertailun toteuttamistapa olisi johtanut sellaisiin tarjouksiin, joita ei olisi mahdollista vertailla yhteismitallisesti, kun vertailussa otetaan huomioon erilaiset säädöt.

Ottaen huomioon myös hankintayksikölle kuuluva harkintavalta hankinnan kohteen ja tarjousten vertailuperusteiden asettamisessa, asian arvioinnin kannalta ei ole merkitystä valittajan esittämillä vaihtoehtoisilla tarjousten vertailu- ja pisteytysmalleilla, joiden se on väittänyt johtavan kokonaistaloudellisesti parempaan lopputulokseen.

Valittaja on myös esittänyt, että tarjousten vertailuperusteita on muutettu hankintasäännösten vastaisesti hankintayksikön tarjoajien kysymyksiin antamien vastausten myötä.

Euroopan unionin tuomioistuin on asiassa komissio vastaan Alankomaat 10.5.2012 antamassaan tuomiossa todennut (asia C-368/10, 55–56 kohdat, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa), että tarjouspyyntöasiakirjoihin ja niitä täydentäviin asiakirjoihin liittyvillä lisätiedoilla voidaan tosin selvittää tiettyjä asioita ja jakaa tietoa, mutta niillä ei voida muuttaa korjauksiakaan tekemällä niiden hankinnan olennaisten ehtojen ulottuvuutta, joihin tekniset eritelmät ja hankintasopimuksen tekoperusteet kuuluvat, sellaisina kuin nämä ehdot on muotoiltu tarjouspyyntöasiakirjassa. Edellä mainitun tuomion mukaan sekä yhdenvertaisen kohtelun periaate että siitä johtuva avoimuusvelvollisuus edellyttävät, että julkisia hankintoja koskevan sopimuksen kohde ja tekoperusteet määritetään selvästi jo heti tällaisen sopimuksen tekomenettelyn alussa.

Markkinaoikeus toteaa jo edellä kuvatuista kysymyksistä ja niihin annetuista vastauksista, että hankintayksikkö on antanut niissä muun ohella täydentäviä tietoja tarjousten vertailun tekemisestä ja vertailuperusteista. Näillä tiedoilla ei ole kuitenkaan millään tavalla muutettu hankinnan olennaisten ehtojen ulottuvuutta. Hankintayksikön menettely ei ole siten ollut virheellistä myöskään tältä osin.

Puitejärjestely

Hankintalain 5 §:n 15 kohdan mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät.

Hankintalain 31 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Usean toimittajan kanssa tehtävään puitejärjestelyyn on valittava vähintään kolme toimittajaa, jollei kelpoisuusehdot täyttäviä tarjoajia ja hyväksyttäviä tarjouksia ole vähemmän. Pykälän 2 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken. Puitejärjestelyn ehtoihin ei saa tehdä huomattavia muutoksia sen voimassaoloaikana. Puitejärjestelyä ei saa käyttää kilpailua vääristävällä, rajoittavalla tai estävällä tavalla.

Hankintalain 32 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä joko puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti.

Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 81) mukaan myös useamman toimittajan kanssa tehtyyn puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat voidaan tehdä ilman kilpailuttamista, jos kaikki järjestelyn ehdot on vahvistettu etukäteen. Hankinnat voidaan siten toteuttaa esimerkiksi tilauksin kyseisen tavaratyypin osalta parhaan tarjouksen tehneeltä toimittajalta. Jos osa puitejärjestelyn ehdoista on jätetty avoimeksi, hankintayksikön on kilpailutettava puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat.

Tarjouspyynnössä on kohdassa "4. Hankintamenettely" muun ohella ilmoitettu, että hankintayksikkö pidättää oikeuden jakaa hankinta useammalle toimittajalle. Kyseisessä tarjouspyynnön kohdassa on edelleen ilmoitettu, että perusteena useampaan kuin yhteen toimittajaan ovat erilaisten tuoteominaisuuksien potilaskohtainen tarve, tuotteiden ja niiden käyttölaitteiden yhteensopivuus, rytmihäiriötahdistinten ja olemassa olevien johtojen yhteistoiminnan turvaaminen, koulutukselliset näkökohdat ja tarve varatoimittajaan, jos ensisijaisen toimittajan tuotteen myynti keskeytyy laatusyistä.

Tarjouspyynnön kohdassa "8.3 Tarjousten vertailuperusteet" on muun ohella ilmoitettu, että sopimus tehdään toimittajan suhteellisena osuutena hankintakaudella toteutuvasta käytöstä. Tarjouspyynnön mukaan tuotelaji hankitaan ensisijaisesti yhdeltä toimittajalta ja muilta toimittajilta voidaan tuotelajia hankkia sopimuksessa sidottava osuus. Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaan osuuksien jakaumaa ei päätetä ennakkoon, vaan se riippuu muun muassa tuotelajista ja pisteiden suuruudesta. Tarjouspyynnön mukaan yhdeltä toimittajalta hankitaan vähintään 70 prosenttia hankintamäärästä. Loppuosa voidaan tarjouspyynnön mukaan hankkia yhdeltä tai useammalta muulta toimittajalta sopimuksessa sidottavalla osuudella. Tarjouspyynnön mukaan rytmihäiriötahdistinten osalta voidaan poiketa vähimmäisosuudesta, jos muiden toimittajien vaihtolaitteiden hankinta edellyttää sitä.

Tarjouspyynnön kohdassa "8.3.2 Vertailuperusteet" on lisäksi muun ohella ilmoitettu, että jos hankintakaudella tuotevalikoimaa joudutaan laajentamaan, valitaan tuotteet ensisijaisesti valituiksi tulleilta toimittajilta.

Hankintapäätöksen mukaan valituksen kohteena olevien osa-alueiden osalta yksilokeroisen ja fysiologisen tahdistimen kohdalla toimittajia on valittu kaksi siten, että eniten pisteitä saanut toimittaja on valittu toimittajaksi 70 prosentin osuudella ja toiseksi eniten pisteitä saanut toimittaja on valittu toiseksi toimittajaksi 30 prosentin osuudella. VDD-tahdistimen osalta toimittajaksi on valittu ainoastaan eniten pisteitä saanut toimittaja, ja yhden toimittajan valintaa on hankintapäätöksessä perusteltu kyseisen tahdistimen pienellä käyttömäärällä. Yksilokeroisen rytmihäiriötahdistimen, fysiologisen rytmihäiriötahdistimen ja biventrikulaarisen rytmihäiriötahdistimen osalta toimittajia on valittu kullekin osa-alueelle kolme siten, että eniten pisteitä saaneen toimittajan osuuden on ilmoitettu olevan 60 prosenttia ja seuraavaksi sijoittuneiden 20 prosenttia.

Hankintayksikkö on muuttanut hankintapäätöstä 24.4.2013 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä siten, että yksilokeroisen tahdistimen osalta toimittajaksi on valittu Biotronik Oy 70 prosentin osuudella sekä valittaja ja Boston Scientific Suomi Oy kumpikin 15 prosentin osuudella.

Markkinaoikeus toteaa, että puitejärjestelyssä hankintayksikön on noudatettava asettamaansa paremmuusjärjestystä tai muuta tarjouskilpailun tuloksena syntynyttä mallia, jonka perusteella tilaukset tehdään. Jos järjestelyssä on mukana useita toimittajia, hankintayksikön tulee määritellä esimerkiksi etusijajärjestys, jonka mukaan tuote tilataan kultakin toimittajalta.

Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi se seikka, että kyseessä on valinta puitejärjestelyyn. Tarjouspyynnössä on myös etukäteen määritetty perusteet sille, miksi useamman toimittajan valitseminen eri alueille on tarpeellista, samoin kuin se, kuinka laajasti tilaaminen tapahtuu ensisijaiselta toimittajalta ja mikä osuus on jaettavissa toissijaisten toimittajien kesken. Hankintapäätöksen ja hankintaoikaisupäätöksen mukaan eniten pisteitä saaneen toimittajan suhteellinen osuus on ollut muissa kuin rytmihäiriötahdistimissa ilmoitetun vähimmäismäärän mukainen. Rytmihäiriötahdistinten osalta vähimmäismäärästä on hieman poikettu tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetulla tavalla.

Ottaen huomioon tarjouspyynnössä kuvattu ja hankintapäätöksessä vahvistettu malli puitejärjestelyn toiminnasta ja valittavien toimittajien määrä markkinaoikeus katsoo, että toimittajien valinta sopimuskaudella on perustunut tarjouspyynnössä ilmoitettuun etusijajärjestykseen. Vaikka menettely on jättänyt hankintayksikölle jossain määrin harkintavaltaa, menettely ei ole kuitenkaan vaarantanut tarjoajien tasavertaisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteita. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt puitejärjestelyä koskevien ehtojen asettamisessa ja vahvistamisessa valittajan väittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti.

(- - -)

Tarjousvertailu

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä perustellessaan hankintasäännösten vastaisesti. Lisäksi tarjousvertailussa on valittajan mukaan menetelty virheellisesti, kun tarjousvertailuun on otettu tuotteita, joita ei ole kokeiltu tai joista ei ole aiempaa käyttökokemusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että kaikkia tuotteita on kokeiltu tai että niiden kokeilusta olisi sovittu hankintayksikön kanssa. Hankintayksikön mukaan ominaisuuksista saa käsityksen tarjousmateriaalista ja tuote-esitteistä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa sen suhteen, miten se pisteyttää tarjoukset, kunhan vertailu tapahtuu etukäteen ilmoitettujen vertailuperusteiden ja niiden painoarvojen perusteella ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti.

Tarjouspyynnön kohdan "2.6 Tuotenäytteet" mukaan toimittajan tulee varautua pyydettäessä lähettämään esitteet ja näytteet tarjoamistaan tuotteista. Saman tarjouspyynnön kohdan mukaan hankintapäätöksessä voidaan pääsääntöisesti huomioida ainoastaan tuotteet, joiden tuotekokeiluista on sovittu hankintayksikön kanssa.

Markkinaoikeus toteaa edellä sanotun perusteella, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty ehdottomasti suoritettavaksi tuotekokeiluita. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole siten menetellyt valittajan väittämällä tavalla virheellisesti.

Valittaja on myös esittänyt, että hankintayksikkö ei ole myöskään noudattanut tarjousvertailussa tarjouspyynnössä ilmoittamaansa pisteytysmallia, kun se ei ole useissa tuoteryhmissä antanut millekään tuotteelle viittä pistettä tietystä arvioitavasta ominaisuudesta.

Hankintayksikkö on valituksen jälkeen tehnyt hankintaoikaisupäätöksen, jossa on muun ohella ilmoitettu, että hankintapäätöksen liitteenä olleessa pistetaulukossa on annettu jokaiselle ominaisuudelle niin sanotut raakapisteet. Tuotteiden keskinäinen suhteutuminen on hankintaoikaisupäätöksessä ilmoitetun mukaan tapahtunut vasta näiden raakapisteiden keskiarvon perusteella. Hankintaoikaisupäätöksessä asia on oikaistu lisäämällä jokaisen ominaisuuden osalta suhteutetut pisteet laatu- ja hintapistepainoarvotaulukkoon. Hankintaoikaisupäätöksen mukaan suhteutettujen pisteiden lisääminen ei ole vaikuttanut tarjouskilpailun lopputulokseen.

Valittaja on edelleen katsonut, että suhteuttamisesta olisi tullut ilmoittaa tarjouspyynnössä.

Tarjouspyynnön kohdassa "8.3.2 Vertailuperusteet" on muun ohella ilmoitettu, että tuotteet pisteytetään arviointiperusteeksi valittujen ominaisuuksien mukaan siten, että jokainen tuotelajia koskeva ominaisuus arvioidaan asteikolla 1–5 pistettä. Ominaisuuden osalta paras tuote saa arvon 5 ja muut tuotteet ominaisuuden mukaisen järjestyksen pohjalta. Näistä laskettu keskiarvo edustaa tuotteen ominaisuuksista tulevaa pistettä. Lisäksi tarjouspyyntöön esitetyistä kysymyksissä annetuissa vastauksissa on ilmoitettu, että ominaisuuksiltaan paras saa pisteen 5 ja muut ominaisuuksien huonommuuden suhteessa vähemmän.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjousten vertailussa soveltanut tarjouspyynnössä ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita ja niiden painoarvoja sekä pisteyttänyt tarjoukset laadun osalta käyttäen ilmoittamaansa pisteytystapaa ja pisteytysasteikkoa. Hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut myös suhteuttaa pisteet suorittamallaan tavalla. Hankintayksikön menettely ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.

Valittaja on vielä tarjousvertailun osalta esittänyt, että tarjousten vertailu on ollut virheellistä, koska siinä on otettu huomioon sellaisia seikkoja, joita ei ole ilmoitettu tarjousten vertailuperusteina. Lisäksi valittaja on väittänyt, että hankintayksikkö ei ole tehnyt vertailua hankintasäännösten mukaisesti, kun se on ilmoittanut suhtautuvansa kriittisesti tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten arvioinnissa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on soveltanut tarjousten vertailussa tarjouspyynnössä ilmoitettuja seikkoja. Hankintapäätöksessä esitetyt yleiset toteamukset eivät ole tarkoittaneet sitä, että tarjousten arviointi olisi tapahtunut hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintaoikaisupäätöksen liitteessä on kuvattu yksityiskohtaisesti kunkin vertailtavan laatuseikan osalta niitä ominaisuuksia, joita pisteytyksessä on otettu huomioon pisteytystä tehtäessä. Valittaja on valituksessaan esittänyt usean vertailussa huomioitavan seikan osalta, että kyseessä olleet tiedot olisi näiltä osin tullut ilmoittaa tarjouspyynnössä. Näitä ovat muun ohella olleet laitteen ulkomittoja ja painoja arvioitaessa laitteen dimensio eri suunnissa, sykettä nostavan sensorin ominaisuuksia arvioitaessa kahden sensorin katsominen yhtä sensoria paremmaksi ja etäseurannan automaattisuutta arvioitaessa se seikka, kuinka usein tieto saadaan ja millainen informaatio tahdistinlaiteen etäseurannasta tulee.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa on arvioitu tarjottujen tuotteiden toiminallisuutta hankittavien tuotteiden toimintatarkoitus huomioiden. Markkinaoikeus katsoo, että kaikki edellä mainitut ja valittajan kirjelmissään tarkemmin yksilöimät seikat ovat liittyneet ennalta ilmoitettuihin vertailuperusteisiin, eikä niitä voida hankinnan kohde ja hankinnasta tarjouspyynnössä ilmoitetut tiedot kokonaisuutena huomioiden pitää yllättävinä alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille. Näin ollen hankintayksikön vertailua ei voida pitää virheellisenä tällä perusteella.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Valittaja on esittänyt, että hankintapäätöstä ja hankintaoikaisupäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 73 §:n 2 momenttia koskevien lain esitöiden (HE 190/2009 vp s. 47) mukaan tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Markkinaoikeus toteaa, että alkuperäisessä hankintapäätöksessä on ilmoitettu annetut pisteet kullekin osa-alueelle sekä valitut tarjoajat. Hankintapäätöksessä ei ole kuitenkaan ilmennyt selvästi, miten tarjouksia on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Hankintapäätöksen perustelut eivät ole siten olleet tältä osin hankintasäännösten mukaiset. Hankintaoikaisupäätöksessä hankintayksikkö on kuitenkin lisännyt hankintaoikaisupäätöksen liitteelle yksityiskohtaisen selostuksen siitä, millä perusteilla kunkin vertailtavan ominaisuuden osalta pisteet on annettu. Lisäksi se on perustellut sanallisesti tarjousten välisiä eroja niiden laitteiden osalta, joiden pisteytystä on oikaistu.

Markkinaoikeus katsoo, että vaikka hankintaoikaisupäätöksen perustelut ovat tarjousten laatuvertailun osalta olleet suhteellisen niukat laitteiden välisten erojen suhteen, hankintapäätöksestä (oikeastaan hankintaoikaisupäätöksestä) on kuitenkin hankinnan laatu ja tekninen luonne huomioon ottaen riittävällä tarkkuudella ilmennyt, miten tarjousten vertailu on suoritettu ja millä perusteilla hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset. Tarjoajien tiedossa on ollut laitteiden tekniset ominaisuudet sekä ne perusteet, jotka hankintayksikkö on ilmoittanut vertailussa huomioon otettaviksi seikoiksi. Lisäksi asiassa tulee ottaa huomioon, että alalla toimivina yrityksinä tarjoajien on tarjousasiakirjojen myötä täytynyt tuntea tarjouspyynnön kohteena olevat laitteet ja niiden tekniset ominaisuudet erittäin hyvin.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että kokonaisuutena arvioiden hankintapäätöksestä ja hankintaoikaisupäätöksestä on siten riittävässä määrin ja hankintalain edellyttämällä tavalla selvinnyt, mihin seikkoihin tarjousten vertailu on perustunut. Hankintayksikkö on myös tarjousten vertailuun liittyvä harkintavalta huomioon ottaen voinut pisteyttää tarjoukset tarjousten vertailutaulukosta ilmenevällä tavalla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä sekä hankintapäätökseen että hankintaoikaisupäätökseen kohdistuvien vaatimusten osalta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja lausunnon antaneet kuultavat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja Boston Scientific Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä sekä Biotronik Oy:n määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellä oikaissut alkuperäistä hankintapäätöstä muun muassa muuttamalla tarjousten pisteytyksiä ja täydentämällä hankintapäätöksen perusteluja. Näin ollen alkuperäiseen hankintapäätökseen kohdistunut valitus on ollut ainakin edellä mainituilta osin aiheellinen. Markkinaoikeus on ottanut nämä seikat alentavina huomioon arvioidessaan hankintayksikölle korvattavien oikeudenkäyntikulujen kohtuullista määrää.

Biotronik Oy sekä Boston Scientific Suomi Oy ovat liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollisia ja niillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Kimmo Mikkola, Petri Rinkinen ja Tomi Rantasaari.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitus

St. Jude Medical Finland Oy on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 20.2.2013 tekemän hankintapäätöksen (§ 21) siltä osin kuin se koskee yksilokeroista tahdistinta, fysiologista tahdistinta, VDD-tahdistinta, yksilokeroista rytmihäiriötahdistinta, fysiologista rytmihäiriötahdistinta ja biventrikulaarista rytmihäiriötahdistinta ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 24.4.2013 tekemän hankintaoikaisupäätöksen (§ 35) siltä osin kuin se koskee yksilokeroista tahdistinta. Valittaja on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa sen korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksua.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 20 227 eurolla ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2 314 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

St. Jude Medical Finland Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

HUS on menetellyt tarjousten vertailuperusteiden asettamisessa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. HUS on tarjoajien kysymyksiin antamissaan vastauksissa muuttanut tarjousten vertailuperusteita hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen. Tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaate ja siitä johtuva avoimuusvelvollisuus edellyttävät, että julkisia hankintoja koskevan sopimuksen kohde ja tekoperusteet määritellään selvästi jo sopimuksentekomenettelyn alussa. Valittaja on viitannut unionin tuomioistuimen asiassa C-368/10 antamaan tuomioon sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 15.1.2014 taltionumero 79.

Tarjousten vertailuperusteet ovat jääneet epäselviksi vielä hankintayksikön toimittajien kysymyksiin antamien vastausten jälkeenkin. Hankintayksikön vastaukset vertailuperusteiden soveltamisesta ovat hankintasäännösten vastaisesti antaneet sille rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa. Julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan ei ole hyväksyttävää, että jokin tekijä saatetaan ottaa tai olla ottamatta huomioon tarjousvertailussa.

HUS on menetellyt tarjouspyynnön laadinnassa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti myös siitä syystä, että se ei ole tarjouspyynnössään määritellyt tuotteen käytön ja tahdistinpotilaan jatkoseurannan logistisia kustannuksia. HUS ei ole myöskään suorittanut tarjousten kokonaiskustannusten vertailua tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla. Tarjousvertailussa ei ole otettu huomioon tuotteen käytön ja tahdistinpotilaan jatkoseurannan logistisia kustannuksia, vaan kustannuksista on virheellisesti otettu huomioon ainoastaan tuotteiden yksikköhinnat. Markkinaoikeus on sivuuttanut päätöksessään sen, että tarjousten hintavertailuun vaikuttavat tekijät on ilmoitettu eri tavalla tarjouspyynnön eri kohdissa.

HUS on käyttänyt tarjousten laatuominaisuuksien vertailussa lukuisia tekijöitä, joita ei ole ilmoitettu tarjoajille etukäteen. Tarjousten vertailutekijät on tosiasiassa asetettu vasta hankintaoikaisupäätöksen liitteessä, mikä on hankintalain vastaista.

HUS on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti myös siltä osin, kun se ei ole tarjousvertailussaan noudattanut tarjouspyynnössään ilmoittamaansa pisteytysmallia. HUS ei ole tarjouspyynnössään ilmoittanut, että tarjousvertailussa annettaisiin ensin raakapisteitä ja että tämän jälkeen annetut pisteet suhteutettaisiin. HUS on toteuttanut tarjousten pisteyttämisen sellaisella raakapisteisiin ja pisteiden suhteuttamiseen perustuvalla mallilla, jota HUS ei ole ilmoittanut tarjouspyynnössä eikä alkuperäisessä hankintapäätöksessä ja tarjousvertailussa.

HUS on ilmoittanut, että sen asiantuntijat suhtautuvat kriittisesti tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamiin tuotteiden ennakoituihin kestoihin. Tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamien tietojen muuttaminen tarjousvertailussa on kiellettyä. Hankintayksikön menettely on ollut myös tältä osin tarjousten vertailuperusteiden soveltamisessa hankintasäännösten vastaista.

Markkinaoikeus on käsitellyt päätöksessään hankintaa virheellisesti puitejärjestelynä, vaikka HUS ei ole hankintailmoituksessaan ilmoittanut, että kysymyksessä olisi puitejärjestely. Päinvastoin HUS on jättänyt hankintailmoituksessa täyttämättä puitejärjestelyä koskevan kohdan eikä ole tarjouspyynnössäkään ilmoittanut, että kysymyksessä olisi puitejärjestely.

Tarjouspyyntö on julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti jättänyt hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden päättää toimittajien lukumäärä ja toimitusten jakautuminen toimittajille vasta tarjousten jättämisen jälkeen. Rajoittamatonta valinnanvapautta osoittaa toimittajan valinta yksilokeroisissa tahdistimissa. Alkuperäisessä hankintapäätöksessä toisen toimittajan osuus on ollut 30 prosenttia. Kun HUS on valituksen jälkeen valinnut toimittajaksi myös valittajan, HUS on vähentänyt toisen toimittajan osuuden 15 prosenttiin ja valinnut kolmannen toimittajan samalla 15 prosentin osuudella.

HUS ei ole ilmoittanut tarjouspyynnössään tarkkaa ja selkeää perustetta toimitusten jakautumiselle eri toimittajien kesken. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että osuuksien jakaumaa ei päätetä ennakkoon, vaan se riippuu muun muassa tuotelajista ja pisteiden eron suuruudesta. Kyseinen toimitusten jakoperuste on ollut yleinen ja yksilöimätön ja jättänyt hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden päättää toimitusten jakautumisesta tarjousten jättämisen jälkeen.

HUS ei ole myöskään perustellut sanallisesti tarjousvertailussa antamiaan pisteitä. Julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan hankintayksikön tulee perustella sanallisesti jokaiselle tarjoukselle kunkin kriteerin osalta antamansa pisteet.

HUS ei ole tarjousvertailussa selvittänyt eri tarjousten ja tarjottujen tuotteiden sisältöä eikä tarjousten välisiä eroja. Markkinaoikeuden päätöksen perustelu, jonka mukaan kaikilla tarjousvertailun toteamuksilla ei ole ollut merkitystä, ei ole ymmärrettävä. Lisäksi markkinaoikeuden pää³töksen perustelu siitä, että tarjoajien tulee tuntea toistensa tuotteet, on kestämätön ja julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastainen. Tarjoajilla ei ole velvollisuutta tutkia kilpailijoidensa tuotteita päätelläkseen, millä perusteella hankintayksikkö on antanut pisteitä tarjoajan omille tuotteille saati kilpailijoiden tuotteille.

Selitykset

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 4 800 eurolla viivästyskorkoineen.

HUS on uudistanut markkinaoikeudessa lausumansa ja esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Hankintamenettely on toteutettu hankintalain mukaisesti. Tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi syrjimättömän tarjouspyynnön perusteella ja siten, että tarjouksia on vertailtu vain tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita soveltaen.

Tarjouspyynnön valinta- ja vertailuperusteet ovat olleet riittävän selvät. Vertailtavat toiminnalliset ominaisuudet on valittu potilasturvallisuuden turvaamisen näkökohdasta. Vertailuperusteita ei ole muutettu tai laajennettu tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen eikä niitä ole sovellettu tarjouspyynnön vastaisesti. Hankintayksikön tarjoajien kysymyksiin antamat vastaukset ja päätösperustelut ovat liittyneet ennalta ilmoitettuihin vertailuperusteisiin eikä vastauksilla ole muutettu tai laajennettu tarjouspyynnön valintaperusteita tai ehtoja. HUS ei myöskään ole muuttanut tarjoajien ilmoittamia tietoja vertailussa, eikä tarjouspyynnössä ilmoittamattomia tekijöitä ole käytetty tarjousvertailussa.

Ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle ei ole voinut jäädä epäselväksi, millä perusteilla ja millä tavoin tarjouksia tullaan arvioimaan ja mitä tietyllä ominaisuudella tarkoitetaan. Tarjouspyynnön vertailuperusteiden perusteella tarjoajat ovat voineet riittävällä tavalla ennakoida, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee ottamaan huomioon kyseisten vertailuperusteiden osalta. Sekä tarjouspyynnöstä että vastauksista tarjoajien kysymyksiin ilmenee myös toiminnallisten ominaisuuksien kliininen merkitys vertailussa. Kaikki tarjotut tahdistintuotteet ovat markkinoilla olevia standardituotteita, joiden ominaisuudet ovat samantapaisia eri toimittajilla. Koska tuotteiden vertailun perusteena olevat ominaisuudet ovat yleisiä ja tunnettuja tahdistinalalla, tarjoajien pääteltävissä on ollut, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Hankintalaissa ei säädetä siitä, millä tavoin tämän tyyppisten tai muiden tuotteiden pisteytys tulisi laatia, eikä hankintalaki edellytä, että vertailuperusteet ovat, esimerkiksi matemaattisin kaavoin, absoluuttisesti todettavissa. Hankintayksiköllä on ollut harkintavaltansa puitteissa myös oikeus suhteuttaa pisteet suorittamallaan tavalla. Pisteytys on tapahtunut tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla, eikä pisteytysmenetelmää ole tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen muutettu.

Valintaperusteet ja tarjousvertailu ovat olleet kaikkien tarjoajien kannalta tasapuolisia ja syrjimättömiä, eivätkä tarjouspyynnön valinta- ja vertailuperusteet ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa tai toimittajien valinnassa.

Tarjouspyynnössä on ollut selkeät ohjeet hintojen ilmoittamiseksi. Tarjouspyyntö on ollut riittävän selvä eivätkä tarjoajat ole voineet ymmärtää hintojen ilmoittamistapaa väärin.

Tarjouspyynnössään HUS on pidättänyt oikeuden jakaa hankinnan useammalle toimittajalle tarjouspyynnössä mainituin ehdoin. HUS on ilmoittanut tarjouspyynnössään riittävän tarkat ja selkeät perusteet toimitusten jakautumiselle eri toimittajien kesken.

Tarjouspyynnön toimittajavalintaan liittynyt toteamus, jonka mukaan lopullista jakaumaa ei voida päättää ennakkoon, on johtunut käytännön potilasturvallisuuteen liittyvistä tarpeista. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että valikoima on riittävän monipuolinen. Lisäksi on otettava huomioon hankintayksikön nykyisten potilaiden rytmihäiriötahdistinten arvioitu uudistamistarve, minkä vaikutusta ei ollut mahdollista tarjouspyyntövaiheessa arvioida tarkkaan.

HUS on perustellut päätöksensä kirjallisesti. Hankintapäätöksestä ja hankintaoikaisupäätöksestä ja näiden liitteistä on käynyt ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat ja ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Perusteluista on riittävällä tarkkuudella ilmennyt, miten vertailu on suoritettu, mihin seikkoihin vertailu on perustunut ja millä perusteilla tarjoukset on pisteytetty.

Kaikki vertailtaviksi valitut ominaisuudet on valittu lääketieteellisin perustein sydänpotilaan hyvän hoidon ja potilasturvallisuuden toteuttamiseksi. Vaikka vertailtavat ominaisuudet ovat sinänsä alalla yleisesti tunnettuja, niiden ilmoittamiselle ei ole standardisoituja parametreja. Esimerkiksi eri toimittajien ilmoittamat virtalähteen kestoajat eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään. Niitä ei myöskään voi laskennalla samankaltaistaa. Kun vertailtavaan ominaisuuteen vaikuttaa moni osatekijä, yleensä ei ole mahdollista verrata ominaisuuksien todellista paremmuutta tietyllä parametrilla tai matemaattisella kaavalla taikka muulla mekaanisesti laskettavalla tavalla varsinkaan, mikäli tavoitteena on potilaan kannalta optimaalinen lopputulos. Asiantuntijanäkemys tuotteen soveltuvuudesta on siten arvioinnissa mitä olennaisin tekijä. Asiantuntijoiden kokonaisarvio on pohjautunut pitkäaikaiseen kokemukseen, jota ei pysty siirtämään konkreettisiin kaavoihin.

Lääketieteellinen asiantuntijaryhmä on suorittanut tarjottujen tuotteiden toiminnallisten ominaisuuksien arvioinnin, minkä jälkeen HUS-Logistiikka liikelaitos on suorittanut ominaisuuksien pisteytyksen sekä tarjousten hinnan ja ominaisuuksien painoarvolaskennan tarjouspyynnössä ilmoitettujen perusteiden mukaisesti.

Valittaja ei ole tuonut asiassa esille mitään sellaista seikkaa, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että tarjoajia ei olisi kohdeltu tasapuolisesti tai että hankintayksikön menettely olisi ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun hankintamenettelyssä. Valittaja ei ole esittänyt, että se olisi ymmärtänyt tarjouspyynnön valintaperusteita väärin tai että valittaja tarjouspyynnössä olevan mahdollisen epäselvyyden vuoksi olisi ilmoittanut tarjoamiensa tuotteiden hintoja tai laatutekijöitä väärällä tavalla. Valittaja ei myöskään ole esittänyt, että hankintayksikön asiantuntijaryhmän käyttämät laatupisteiden perusteet olisivat asiaan kuulumattomia tai vääristäviä taikka tarjouspyynnön vastaisia.

Valittaja on valittu toimittajaksi useissa tarjouskilpailun tuoteryhmissä eikä valittajaa ole syrjitty tai kohdeltu epätasapuolisesti hankintamenettelyssä. Valittaja on yleisesti ottaen saanut erittäin hyviä laatupisteitä tuotteidensa toiminnallisista ominaisuuksista. Vaikka valittaja on sijoittunut hyvin laatupisteiden osalta, valittajan hintataso on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi kokonaispisteytyksen lopputulokseen. Valittaja on pitkäaikainen HUSin tahdistintoimittaja ja on myös osallistunut HUSin tahdistinasennuksiin.

Biotronik Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1 320 eurolla viivästyskorkoineen.

Biotronik Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Käytetyt vertailuperusteet ja pisteytysmallit ovat vaikuttaneet kaikkien tarjottujen tuotteiden jyvittämiseen, ja kaikkia tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti alkuperäisessä hankintapäätöksessä sekä hankintaoikaisupäätöksessä. Hankintayksikölle ei ole syntynyt rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa eikä sopimuksen teossa. Hankintayksikkö ei ole myöskään muuttanut tuotteiden vertailuperusteita tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen niin, että valittajan esittämillä seikoilla olisi ollut vaikutusta kilpailutuksen lopputulokseen.

Bard Finland Oy, Boston Scientific Suomi Oy, Janssen-Cilag Oy ja Medtronic Finland Oy eivät niille varatusta tilaisuudesta huolimatta ole antaneet selityksiä valituksen johdosta.

Vastaselitys

St. Jude Medical Finland Oy on antanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Biotronik Oy:n selitysten johdosta vastaselityksen. Valittaja on vastaselityksessään vaatinut, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Biotronik Oy:n esittämät oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, Bard Finland Oy:lle, Biotronik Oy:lle, Boston Scientific Suomi Oy:lle, Janssen-Cilag Oy:lle ja Medtronic Finland Oy:lle on lähetetty tiedoksi St. Jude Medical Finland Oy:n vastaselitys.

Muut selvitykset

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on toimittanut oikeudenkäyntikulujensa määrää koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi St. Jude Medical Finland Oy:lle.

St. Jude Medical Finland Oy on toimittanut oikeudenkäyntikulujensa määrää koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Markkinaoikeuden päätös kumotaan pääasian osalta sekä siltä osin kuin St. Jude Medical Finland Oy on velvoitettu korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Biotronik Oy:n ja Boston Scientific Suomi Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa. St. Jude Medical Finland Oy vapautetaan velvollisuudesta korvata Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Biotronik Oy:n ja Boston Scientific Suomi Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.

Korkein hallinto-oikeus tutkii viivästyksen välttämiseksi asiaa markkinaoikeudelle palauttamatta välittömästi kysymyksen seuraamusten määräämisestä ja hylkää St. Jude Medical Finland Oy:n valituksen.

Korkein hallinto-oikeus velvoittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan St. Jude Medical Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 5 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

2. Korkein hallinto-oikeus velvoittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan St. Jude Medical Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2 314 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Korkein hallinto-oikeus hylkää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä Biotronik Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Perustelut

1. Pääasia

1.1 Asian tarkastelun lähtökohdat

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ensisijaisesti kysymys siitä, onko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä menetellyt tarjouspyynnön laatimisen osalta julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

1.2 Hankinnan määritteleminen puitejärjestelyksi

Kysymyksessä oleva hankinta on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintailmoituksen mukaan koskenut avoimella menettelyllä toteutettavaa rytmikardiologisten tarvikkeiden tavarahankintaa HUS-alueelle sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille kahden vuoden sopimuskaudelle. Hankinnan kohde on jaettu tarjouspyynnössä 19 tuoteryhmään. Osatarjoukset ovat olleet sallittuja, ja hankinta on siten ollut mahdollista jakaa useamman toimittajan kesken. Tarjouspyynnössä on lisäksi annettu hankintayksikölle oikeus tietyin edellytyksin tehdä hankintasopimus myös tuotelajikohtaisesti useamman kuin yhden toimittajan kanssa.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 5 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan.

Markkinaoikeus on valituksenalaisessa päätöksessään tulkinnut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankinnassaan noudattaman menettelyn hankintalain 5 §:n 15 kohdassa tarkoitetuksi puitejärjestelyksi.

Hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että kyseessä oleva tavarahankinta toteutettaisiin puitejärjestelynä. Myöskään hankintapäätöksessä tai hankintaoikaisupäätöksessä ei ole todettu, että hankinnassa olisi ollut kysymys puitejärjestelystä.

Edellä lausuttu huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoo, että kyseessä olevassa tavarahankinnassa ei ole ollut kysymys puitejärjestelystä. Markkinaoikeuden päätös on näin ollen ollut virheellinen siltä osin kuin siinä on katsottu hankinta puitejärjestelyksi.

1.3 Tarjouspyynnön laatiminen hintaa koskevan vertailuperusteen osalta

Asiassa ratkaistava kysymys on, onko hankintaa koskeva tarjouspyyntö ollut riittävän selvä kokonaiskustannuksia koskevan vertailuperusteen asettamisen osalta. Kysymys on erityisesti siitä, onko tarjouspyynnön perusteella ollut selvää, mitä tarjouspyynnössä mainituilla tuotteen käytön ja tahdistinpotilaan jatkoseurannan logistisilla kustannuksilla tarkoitetaan ja miten mainitut kustannukset otetaan tarjousvertailussa huomioon.

Sovellettavat oikeusohjeet

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Pykälän esitöissä (HE 50/2006 vp s. 106) on muun ohella todettu, että tarjousten vertailussa on verrattava tarjouksia jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Tarjouspyynnön sisältö

Tarjouspyynnön kohdasta "2.1 Hankinnan kohde" on käynyt muun ohella ilmi, että hankinnan kohteena olevilla rytmikardiologisilla tarvikkeilla on tarjouspyynnössä tarkoitettu tahdistinlaitteita, rytmivalvureita, tahdistinten johtoja, elektrofysiologiatuotteita ja potilaskohtaista etäseurantaa.

Tarjouspyynnön kohdassa "2.2 Tuoteryhmät" on määritelty 19 tuoteryhmää, joista tarjouksia on pyydetty. Tuoteryhminä on ollut edellä mainittuja tuotteita sekä erikseen mainittuna etäseuranta. Etäseurannan osalta on ilmoitettu, että etäseurannan tarjoukset arvioidaan ottaen huomioon käytön yhteys toimittajan tahdistinlaitekantaan. Lisäksi on ilmoitettu, että hinta tulee ilmoittaa kertakustannuksena etäseurantaan tulevaa potilasta kohti ja että hinta otetaan huomioon tahdistinlaitteen hintapisteytyksessä.

Tarjouspyynnön kohdassa "5.2 Hintojen ilmoittaminen" on muun ohella todettu, että hinnat ja muut maksut on ilmoitettava arvonlisäverottomina nettohintoina tarjouspyynnön liitteenä olleella tarjouslomakkeella, jolla on ilmoitettu hintavertailun perustana olevat tuotteet. Etäseurannan hinta on mainitussa tarjouspyynnön kohdassa pyydetty ilmoittamaan kertakustannuksena etäseurantaan tulevaa potilasta kohti.

Tarjouspyynnön kohdassa "8.3 Tarjousten vertailuperusteet" on muun ohella ilmoitettu, että tuotteiden valinnan perusteina ovat lääketieteellisen toiminnan hyvä taso ja kokonaiskustannukset, joihin vaikuttavat hankintahinnan lisäksi tuotteen käytön ja tahdistinpotilaan jatkoseurannan logistiset kustannukset.

Tarjouspyynnön kohdan "8.3.1 Vertailuperusteet ja tuotteiden valinta" mukaan ne tarjoukset, jotka täyttävät tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset, vertaillaan esitettyjen vertailuperusteiden avulla. Tarjouspyynnön seuraavassa kohdassa "8.3.2 Vertailuperusteet" on ilmoitettu, että valinnat tehdään kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella siten, että kokonaiskustannuksilla ja tarjouspyynnössä määritellyillä laadullisilla ominaisuuksilla on kummallakin tarjousvertailussa 50 prosentin painoarvo. Viimeksi mainitussa tarjouspyynnön kohdassa on kokonaiskustannusten vertailuun liittyen todettu, että kokonaiskustannusten edullisuuden mittaamisessa käytetään tuotteen arvonlisäverotonta yksikköhintaa siten, että halvin vertailuhinta saa suurimman pistemäärän ja muut suhteutetaan painoarvon mukaisesti halvimpaan.

Hintaa koskevan vertailuperusteen soveltaminen tarjousvertailussa

Hankintayksikkö on valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta tekemässään hankintaoikaisupäätöksessä 24.3.2013 todennut tahdistinpotilaan jatkoseurannan logististen kustannusten muodostuvan pääosaksi rytmihäiriötahdistinten etäseurannan kustannuksista ja tuonut esille sen, että etäseurannan hinta on tarjouspyynnössä selkeästi pyydetty ilmoitettavaksi kertakustannuksena etäseurantaan tulevaa potilasta kohti.

Hankintaoikaisupäätöksessä on hintavertailuun liittyen muun ohella edelleen todettu, että etäseurannan kustannuksiin vaikuttaa esimerkiksi virtalähteen kesto, minkä lyhyys lisää tarkistusten tarvetta. Logististen kustannusten osalta on todettu, että niitä saattaa aiheutua myös tuotteiden käyttökoulutuksesta sekä tuotetuesta, joiden osalta ei kuitenkaan ole verrattavaa, koska ne tulee hankinnan ehtojen mukaan suorittaa ilman erillistä korvausta.

Etäseurannan hinnan on hankintaoikaisupäätöksessä katsottu olevan pieni suhteessa itse tuotteen eli generaattorin hintaan. Hankintaoikaisupäätöksessä on myös tuotu esille, että osa rytmihäiriötahdistinpotilaista ei tule etäseurantaan ja osalla potilaista on jo etäseuranta ennestään hankittu. Etäseurannan hinnan ja tuotteen yksikköhinnan laskeminen yhteen antaisi hankintaoikaisupäätöksen mukaan väärän hintakuvan, koska jokaista rytmihäiriötahdistinta kohden ei hankita etäseurantaa. Tämä on päätöksen mukaan pyritty ottamaan huomioon tarjouspyynnössä valitsemalla kokonaiskustannusten edullisuuden mittaamisessa tuotteen arvonlisäveroton yksikköhinta.

Hankintaoikaisupäätöksessä on vielä todettu, että vaikka etäseurannan hinta ei ole ollut pisteytyksen vertailukriteeri, sen vaikutus on kuitenkin otettu huomioon tarjousvertailussa arvioimalla rytmihäiriötahdistimet ensin generaattorien ominaisuuksien ja hinnan perusteella, minkä jälkeen on arvioitu, muuttuisiko tarjoajien järjestys etäseurannan kustannusten perusteella. Hankintaoikaisupäätöksen mukaan etäseurantahinta on ollut valittajan tarjouksessa selvästi kallein. Etäseurannan hinnat eivät näin ollen ole muuttaneet laitteiden hankintahintojen perusteella määräytynyttä tuotteiden järjestystä.

Oikeudellinen arviointi

Korkein hallinto-oikeus toteaa edellä olevan perusteella, että tarjouspyyntö on sisältänyt erisisältöisiä määräyksiä hintavertailun toteuttamisesta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tuotteiden kokonaiskustannusten vertailun tapahtuvan tuotteen arvonlisäverottoman yksikköhinnan perusteella, mutta toisaalta viitattu sekä tuotteen käytön ja tahdistinpotilaan jatkoseurannan logististen kustannusten että etäseurannan hinnan huomioon ottamiseen tahdistinlaitteen hintapisteytyksessä.

Hankintaoikaisupäätöksessään hankintayksikkö on ilmoittanut tahdistinpotilaan jatkoseurannan logististen kustannusten muodostuvan pääosaksi rytmihäiriötahdistinten etäseurannan kustannuksista, mutta tämä ei ole ollut tarjouspyynnöstä selvästi pääteltävissä. Hankintaoikaisupäätöksessään hankintayksikkö on lisäksi ilmoittanut, ettei etäseurannan hinta ole ollut tarjousten vertailuperuste ja että kokonaiskustannusten edullisuuden mittaamisen perusteeksi tarjouspyynnössä on valittu arvonlisäveroton yksikköhinta. Tällöin kuitenkin tarjouspyynnössä mainitut kokonaiskustannuksiin vaikuttavat tuotteen käytön ja tahdistinpotilaan jatkoseurannan logistiset kustannukset ovat jääneet tarjousvertailussa ainakin suoranaisesti huomioon ottamatta.

Tarjouspyynnön perusteella on jäänyt epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi se, mitä tahdistinpotilaan jatkoseurannan logistisilla kustannuksilla on tarjouspyynnössä mainittu etäseurannan hintakin huomioon ottaen tarkoitettu ja miten nämä kustannukset otetaan huomioon tuotteiden hintapisteytyksessä. Tarjoajien ei siten ole tarjouspyynnön perusteella ollut mahdollista tietää hintavertailun täsmällistä toteuttamistapaa. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt tarjousten kokonaiskustannuksia koskevan vertailuperusteen asettamisessa virheellisesti.

1.4 Johtopäätökset hankintamenettelystä ja asian ottaminen välittömästi ratkaistavaksi

Edellä olevan perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, toisin kuin markkinaoikeus, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on menetellyt tarjouspyynnön laatimisen osalta julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeuden päätös on tämän vuoksi kumottava.

Asia olisi palautettava markkinaoikeudelle hankintalain 94 §:n 1 momentissa tarkoitettujen seuraamusten harkitsemista varten. Enemmän viivytyksen välttämiseksi asia on kuitenkin syytä ottaa seuraamusten määräämistä koskevan kysymyksen osalta korkeimmassa hallinto-oikeudessa välittömästi ratkaistavaksi.

Hankintaa koskeva tarjouspyyntö on todettu hankintalain säännösten vastaiseksi. Todetun virheellisyyden luonne huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen enemmälti ottaa kantaa hankintamenettelyn hankintalain mukaisuuteen.

1.5 Seuraamukset

Tarjouspyynnön kohdan "3. Hankintakausi ja hankinnan arvo" mukaan hankintakausi on kaksi (2) vuotta, ja se on suunniteltu alkavaksi alkuvuodesta 2013. Hankintaa koskeva sopimuskausi on näin ollen jo päättynyt. Tämän vuoksi ja hankintalain 95 §:n 1 momentti huomioon ottaen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hankintamenettely on ollut virheellistä siltä osin kuin tarjouspyynnössä ei ole yksiselitteisesti yksilöity kokonaiskustannuksia koskevan vertailuperusteen sisältöä ja hintavertailun täsmällistä toteuttamistapaa. Kokonaiskustannuksilla on ollut tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa 50 prosentin painoarvo.

Edellä lausuttuun nähden korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei asiassa ole kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin olennaisesti vaikuttaneen tarjouspyynnön virheellisyyden vuoksi jälkikäteen riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Näin ollen St. Jude Medical Finland Oy:n valitus on hylättävä.

1.6 Oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos St. Jude Medical Finland Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa markkinaoikeudessa vahinkonaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi markkinaoikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin markkinaoikeus on hylännyt St. Jude Medical Finland Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan St. Jude Medical Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa korkeimman hallinto-oikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Kun otetaan huomioon asian laatu, asiassa saatu selvitys sekä erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos, ei sen sijaan ole kohtuutonta, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä Biotronik Oy ja Boston Scientific Suomi Oy joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa markkinaoikeudessa vahinkonaan.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos St. Jude Medical Finland Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan St. Jude Medical Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle sekä Biotronik Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Halén, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta, Heikki Harjula ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Pasi Yli-Ikkelä.