Muu päätös 3754/2016

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Nordic Special Vehicles Oy, Helsinki

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 4.3.2015 nro 146/15

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt tarjouksia 5–8 ambulanssin hankinnasta vuosina 2014–2015. Hankinnasta on 29.7.2014 julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus.

Helsingin kaupungin pelastuslautakunta on päätöksellään 7.10.2014 (§ 102) muun ohella valinnut Veho Group Oy Ab:n tarjouksen kuuden ambulanssin toimittamisesta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 894 060 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Nordic Special Vehicles Oy on ollut valittajana, Helsingin kaupunki vastapuolena ja Veho Group Oy Ab kuultavana, on hylännyt Nordic Special Vehicles Oy:n valituksen ja velvoittanut Nordic Special Vehicles Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 1 600 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Suullinen käsittely

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 105 §:n 1 momentin mukaan valitukseen sovelletaan muutoin hallintolainkäyttölakia, jollei hankintalaissa toisin säädetä.

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely.

Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan asiassa on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton. Pykälän 3 momentin mukaan, jos asianosainen pyytää suullisen käsittelyn toimittamista, hänen on ilmoitettava, minkä vuoksi sen toimittaminen on tarpeen ja mitä selvitystä hän esittäisi suullisessa käsittelyssä.

Valittaja on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista henkilötodistelun vastaanottamiseksi niistä seikoista, jotka referenssiautojen katselmustilaisuudessa ovat tulleet esiin sähkönsyöttö- ja ohjausjärjestelmän osalta.

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet kirjallisessa menettelyssä riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön alakohdan 1.5.1 mukaan selvitys ominaisuuksista, joita referenssiautossa ei ole ollut, on tullut antaa kirjallisesti. Kun otetaan huomioon jäljempänä ilmenevät ratkaisun perusteet sekä se peruste, jonka vuoksi Nordic Special Vehicles Oy on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, ei suullisen käsittelyn toimittaminen ole asiassa tarpeen. Nordic Special Vehicles Oy:n vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta on siten hylättävä.

Markkinaoikeus hylkää Nordic Special Vehicles Oy:n vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä lain 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Pykälän 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 105–106) mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Esitöissä on edelleen todettu, että oikeuskäytännön mukaan hankintayksikkö on oikeutettu ottamaan tarjousten vertailussa huomioon vain tarjoajien tarjouksissaan esittämät tiedot.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyyntö

Hankintamenettelyn kohteena on ollut viidestä kahdeksaan uutta ambulanssia. Valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnan painoarvoksi on ilmoitettu 60 prosenttia ja laatuvertailuperusteiden painoarvoksi yhteensä 40 prosenttia. Laatuvertailuperusteita ovat olleet "Korityön tekniset ansiot" 22 prosentin painoarvolla ja "Korityön sähköjärjestelmä" 18 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön mukaan vertailu on vertailuperusteen "Korityön tekniset ansiot" osalta tullut suorittaa tarjouspyynnön liitteen 6 mukaisesti. Liitteessä 6 on tältä osin ilmoitettu neljä pisteytettävää osa-aluetta, joiden kunkin osalta on ilmoitettu nollasta neljään pisteeseen pisteytettävät alavertailuperusteet.

Osa-alueen "Laatikoston, kaappien ja istuinten toimivuus ja viimeistely" osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu alavertailuperusteina eli arvioitavina toimintoina, ominaisuuksina tai rakenteina

  • ³laatikostojen lukitusmekanismi
  • laatikostojen liukukiskojen toiminnallisuus (esimerkiksi kitka, välykset, rakennevahvuudet)
  • laatikostojen ja kaappien puhdistettavuus (esimerkiksi irrotettavat vetolaatikoiden lokerikot)
  • istuinten toiminnallisuus ja muunneltavuus (esimerkiksi etäisyyssäädöt, pikakiinnitykset)
  • laatikostojen ja kaappien työn viimeistely (esimerkiksi pyöristykset, saumaukset, pokkaukset)
  • laatikostojen ja kaappien aiheuttamat resonanssiäänet, kolinat ja natinat.

Osa-alueen "Sairaankuljetustehtävän jälkeinen huollettavuus" osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu alavertailuperusteina

  • ohjaamon lattia (esimerkiksi saumaukset, kynnyslistat, läpiviennit)
  • hoitotilan lattia (esimerkiksi saumaukset, kynnyslistat, läpiviennit)
  • hoitotilojen puhdistettavuus (esimerkiksi verhoiluun käytetyn materiaalin puhdistettavuus, elementtirakenteiden yhtenäisyys sekä saumojen, kolojen ja jyrkkien reunojen vähyys).

Osa-alueen "Korjattavuus ja huolettavuus" alavertailuperusteena tarjouspyynnössä on ilmoitettu alavertailuperusteena

  • korjaus- ja huoltokohteiden saavutettavuus (esimerkiksi, kuinka vähän tai helposti korityön rakenteita voidaan purkaa huoltokohteen saavuttamiseksi).

Osa-alueen "Korityön viimeistely" alavertailuperusteina tarjouspyynnössä on ilmoitettu

  • korirakenteen kattokorotus (esimerkiksi miten on rakenteellisesti huomioitu resonanssiäänet)
  • veden ja kondenssiveden huomioiminen korirakenteissa (esimerkiksi miten on rakenteellisesti huomioitu veden kulkeutumisen estäminen korirakenteisiin ja veden poisto korirakenteista)
  • korirakenteiden esteettisyys sekä korirakenteiden aiheuttamat resonanssiäänet, kolinat, natinat.

Kunkin edellä mainitun alavertailuperusteen osalta on tarjouspyynnössä ilmoitettu arviointitapa / -menetelmä, joka on alavertailuperusteesta riippuen ollut arviointi referenssiautojen ja/tai tarjouksen aineiston perusteella, arviointi referenssiautosta tai arviointi referenssiautosta koeajon perusteella.

Tarjouspyynnön alakohdan 1.5 mukaan vertailu vertailuperusteen "Korityön sähköjärjestelmä" osalta on tullut suorittaa tarjouspyynnön liitteen 7 mukaisesti. Liitteessä 7 on sanotun vertailuperusteen osalta ilmoitettu kolme pisteytettävää osa-aluetta, joiden kunkin osalta on ilmoitettu nollasta neljään pisteeseen pisteytettävät alavertailuperusteet.

Osa-alueen "Väyläohjatun sähköjärjestelmän ohjauksen toimivuus ja ohjelman käytettävyys" osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu alavertailuperusteina

ohjauspainikkeiden graafinen ulkoasu ja käytettävyys ajoneuvotietokoneen näytöllä (esimerkiksi painikkeiden koko, käytetyt värit, painikkeiden edellyttämä tila näytöstä)

  • ohjauspainikkeiden toimintojen loogisuus ja helppokäyttöisyys (esimerkiksi painikkeiden symbolien ymmärrettävyys/loogisuus, toiminnoille omat painikkeet vs. yhden painikkeen takana useita toimintoja, neuvontatoiminto)
  • ohjauspainikkeiden asettamat rajoitteet ajoneuvotietokoneen näytölle käytettäessä muita sovelluksia (esimerkiksi voiko peruutuskameraa ja ajoneuvotietokoneen näytön ohjauspainikkeita käyttää samanaikaisesti, miten ohjauspainikkeet saadaan piilotettua, kun käytetään koko näytön navigointikarttaa)
  • varaohjausjärjestelmän (oheishallintalaite) käytettävyys (esimerkiksi painikkeiden koko, käytetyt värit, painikesymbolien yhdenmukaisuus ajoneuvotietokoneen näytön ohjauspainikkeiden kanssa)
  • vikatilailmoitukset (esimerkiksi ilmoitusten käyttäjälähtöinen ymmärrettävyys).

Osa-alueen "Väyläohjatun sähköjärjestelmän muokattavuus ja järjestelmän laajennettavuus" osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu alavertailuperusteina

  • asennustilan helppokäyttöisyys (esimerkiksi asiakkaan niin sanotun admin-käyttäjän mahdollisuus tehdä haluttuja/tarvittavia muutoksia sovellukseen, asetustilan ymmärrettävyys ja helppokäyttöisyys)
  • järjestelmän muokattavuus (esimerkiksi asennustilassa tehtävien muokkausten lukumäärä, tarkoituksenmukaisuus ja käytettävyys)
  • asennustilan lukittavuus (esimerkiksi asennustila pitää olla lukittavissa salasanalla)
  • järjestelmän laajennettavuus (esimerkiksi sisältääkö järjestelmä niin sanottuja vapaita toimintoja/väyliä, jotka ovat jälkeenpäin käyttöön otettavissa ja asiakaskohtaisesti muokattavissa, miten järjestelmän toiminnot ovat laajennettavissa).

Osa-alueen "Sähköjärjestelmän korjattavuus ja huollettavuus" osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu alavertailuperusteina

  • korjaus- ja huoltokohteiden saavutettavuus (esimerkiksi kuinka vähän tai helposti korityön rakenteita voidaan purkaa huoltokohteen saavuttamiseksi)
  • laitteiden asennustapa (arvioidaan miten sähköjärjestelmän laitteet on asennettu ja kuinka vioittuneen laitteen vaihto sujuu. Tarvitaanko erikoistyökaluja? Onko käytetty pikaliittimiä?)
  • laitteiden varaosat (minkälaisia varaosia pitää hankkia, kuinka paljon on yksilöllisiä osia, asennusalustoja yms.).

Kaikkien vertailuperusteen "Korityön sähköjärjestelmän arviointi" edellä mainittujen alavertailuperusteiden osalta on arviointitapana tai -menetelmänä tarjouspyynnössä ilmoitettu arviointi referenssiautojen ja/tai tarjouksen aineiston perusteella.

Tarjouspyynnön alakohdan 1.5.1 mukaan tarjoajilla on tullut 4.9.2014 suoritetussa referenssikatselmuksessa olla esiteltävissä tarjoajan rakentama tai rakennuttama ambulanssi (yksi tai kaksi kappaletta), joka täyttää sanotussa alakohdassa määritellyt vaatimukset/ominaisuudet. Alakohdassa on edellytetty, että siinä mainituista ominaisuuksista on tullut antaa luotettava kirjallinen selvitys, mikäli ominaisuuksia ei ole referenssiautossa. Selvityksen on tullut sisältää esimerkiksi aikataulu, toteutustapa, luonnos- ja mittapiirustus ja mahdolliset selvitykset on tullut toimittaa katselmuksen yhteydessä. Alakohdassa tarkoitettuna ominaisuutena on mainittu muun ohella ajoneuvon korityön sähköjärjestelmä (ilmastoinnin ohjaus, hälytysvalot, valaistus jne.), jonka on tarjouspyynnön mukaan tullut olla toteutettuna ja käytettävissä yhdellä väyläohjausjärjestelmällä. Järjestelmän laitteiden toimintaa on lisäksi tullut voida ohjata ohjaamosta ja hoitotilasta. Edellytetty on myös, että ohjauslaitteina toimivat ajotietokone ja järjestelmän käyttölaite.

Vertailuperusteiden asettaminen

Valittaja on esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnössä ilmoitetut laatuvertailuperusteet ovat olleet epäselviä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sekä vertailuperusteiden asettamisen että niiden osalta edellytettävien selvitysten osalta. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin, että vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen ja että ne on ilmoitettava niin selvästi, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnöstä on käynyt riittävän selvästi ilmi hankinnan kohde sekä tarjousten vertailussa käytettävät vertailuperusteet, niiden painoarvot ja pisteytysperusteet. Tarjousten vertailussa käytettäviksi ilmoitetut edellä mainitut vertailukriteerit ovat osin olleet jossakin määrin yleisluonteisia. Useiden alavertailuperusteiden osalta kriteereitä on kuitenkin täsmennetty tarjouspyynnössä ilmoittamalla esimerkinomaisesti arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja. Ottaen huomioon hankinnan kohde markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimivat elinkeinonharjoittajat ovat voineet tarjouksia tehdessään riittävällä tarkkuudella ennakoida, millä seikoilla tulee olemaan tarjousten vertailussa merkitystä. Vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja ne ovat olleet tarjoajien kannalta tasapuolisia.

Tarjousten vertailu

Hankintayksikkö on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään valinnut kahdesta tarjousvertailuun valitusta tarjouksesta Veho Group Oy:n tarjouksen valittajan jäätyä vertailussa toiselle sijalle. Voittaneen tarjoajan saama kokonaispistemäärä on ollut 850 pistettä, josta tarjoaja on voinut saada 450 pistettä hinnan ja 400 pistettä laatuvertailuperusteiden perusteella. Valittajan kokonaispistemäärä on ollut 756 pistettä, josta 600 pistettä on saatu hinnan ja 156 pistettä laatuvertailuperusteiden perusteella.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan laatuvertailuperusteiden arvioinnin on suorittanut asiantuntijaryhmä, joka on koostunut ensihoidon eri osa-alueiden ammattilaisista sekä ajoneuvojen kori- ja sähkötekniikan ammattilaisista. Asiantuntijaryhmä on hankintayksikön mukaan käynyt läpi kirjallisen tarjousmateriaalin sekä referenssiautot.

Valittaja on esittänyt ensinnäkin, että hankintayksikön menettely on ollut syrjivää ja että tarjousten pisteytys on suoritettu virheellisesti muun ohella siitä syystä, ettei se ole ottanut tarjousten vertailussa huomioon valittajan referenssiauton lisäksi myös toista sen ajoneuvoa sekä muun ohella tietämystä, jota hankintayksiköllä on ollut valittajan sovelluksesta aikaisempien käyttökokemusten perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on edellä esitetyin tavoin molempien vertailuperusteiden kunkin alavertailuperusteen osalta ilmoitettu minkä selvityksen perusteella arviointi suoritetaan. Huomioon otettavana selvityksenä on alavertailuperusteesta riippuen ilmoitettu referenssiauto ja/tai tarjouksen aineisto. Valittajan viittaaman vertailuvertailuperusteen "Korityön sähköjärjestelmä" osalta tarjouspyynnössä on lisäksi edellä esitetyin tavoin ilmoitettu, että mikäli referenssiautossa ei ole ajoneuvon korityön sähköjärjestelmää, joka on toteutettuna ja käytettävissä yhdellä väyläohjausjärjestelmällä, on tästä tullut referenssikatselmuksen yhteydessä toimittaa luotettava kirjallinen selvitys, joka sisältää esimerkiksi aikataulun, toteutustavan sekä luonnos- ja mittapiirustukset.

Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että tarjouspyynnöstä on käynyt selvästi ilmi, että tarjousten arviointi ja pisteytys on tapahtunut referenssiauton arvioinnin, tarjousasiakirjojen sekä mahdollisen katselmustilaisuudessa toimitetun kirjallisen selvityksen perusteella. Hankintayksikön ei siten ole valittajan esittämin tavoin tullut ottaa arvioinnissa huomioon valittajan sille mahdollisesti hankintamenettelyn ulkopuolella toimittamaa materiaalia tai esimerkiksi hankintayksikön valittajan tuotteista muussa yhteydessä mahdollisesti tekemiä havaintoja.

Vertailuperusteen "Korityön tekniset ansiot" osalta voittanut tarjoaja on saanut 220 ja valittaja 86 painotettua pistettä. Valittaja on esittänyt, ettei tarjousten väliselle piste-erolle ole ollut asianmukaisia perusteita, koska sen tarjoamien ratkaisujen ei ole voitu osoittaa olevan voittaneen tarjoajan ratkaisuja huonompia. Valittaja on sanotun vertailuperusteen osalta viitannut laatikostojen lukitusmekanismia koskevan alavertailuperusteen pisteytykseen ja esittänyt, että sen olisi tullut saada tältä osin enemmän pisteitä, ottaen huomioon, että sen tarjouksen mukaiset mekanismit ovat turvallisimmat sekä toimivimmat.

Voittanut tarjoaja on saanut sanotun alavertailuperusteen osalta neljä pistettä ja valittaja puolestaan yhden pisteen. Hankintayksikkö on pisteytystä koskevissa perusteluissa valittajan tarjouksen osalta todennut, että referenssiauton laatikostojen lukitusmekanismi todettiin tyydyttäväksi ja että referenssiautossa oli käytetty kahta eri lukitusmekanismia, joista toinen edellytti kahvan kääntämistä 90 astetta lukituksen avaamiseksi ja toinen lukituksen napin painamista sekä avattaessa että suljettaessa. Lukitusmekanismit oli todettu toiminnallisuudeltaan hankaliksi. Voittaneen tarjouksen osalta perusteluissa on todettu, että referenssiauton laatikostojen lukitusmekanismi todettiin erinomaiseksi sekä varmatoimiseksi ja helppokäyttöiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että pisteytystä koskevista perusteluista käy ilmi, että hankintayksikkö on ottanut arvioinnissa huomioon lukitusmekanismien helppokäyttöisyyden ja varmatoimisuuden. Tarjouspyynnössä ei tosin ole laatikostojen lukitusmekanismia koskevan alavertailuperusteen osalta ilmoitettu tarkemmin niitä seikkoja, joiden perusteella lukitusmekanismia on tullut pisteitä annettaessa arvioida, mutta alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on kuitenkin hankinnan kohde huomioon ottaen tullut ymmärtää, että edellä mainitut seikat tullaan laatikostojen lukitusmekanismia arvioitaessa ottamaan huomioon. Kysymyksessä olevaa alavertailuperustetta koskevista perusteluista käy edelleen ilmi, että hankintayksikkö on todennut voittaneen tarjoajan lukitusmekanismin valittajan ratkaisua helppokäyttöisemmäksi. Kysymyksessä olevan alavertailuperusteen pisteytyksen osalta hankintapäätöksessä esitetyt perustelut huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei ainakaan asiassa markkinaoikeudessa esitetyn valossa hankintayksikön voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa pisteyttäessään valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset tältä osin hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla.

Valittaja on lisäksi yleisesti esittänyt, että vertailuperusteen "Korityön tekniset ansiot" pisteytys, jossa valittajalle on lähes kaikista alavertailuperusteista annettu voittanutta tarjoajaa huonommat pisteet, on muiltakin osin suoritettu virheellisesti sekä perusteltu puutteellisesti. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan tarjousten arvioinnin on suorittanut asiantuntijaryhmä. Tarjousten vertailusta on alavertailuperusteiden pisteytyksen osalta esitetty sanalliset perustelut, joista käy ilmi muun ohella, että arvioinnissa huomioon otetut seikat ovat yhteneväisiä niiden seikkojen kanssa, joita tarjouspyynnössä on esitetty alavertailuperusteiden lisätäsmennyksinä.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjousten vertailun osalta esitettyjen sanallisten perustelujen perusteella on riittävällä tavalla käynyt ilmi, mihin tarjousten piste-erot ovat kysymyksessä olevan vertailuperusteen osalta perustuneet. Toiseksi markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailuperusteiden soveltamisessa ja katsoo, ettei ainakaan asiassa markkinaoikeudessa esitetyn valossa hankintayksikön voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa pisteyttäessään valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset vertailuperusteen "Korityön tekniset ansiot" osalta hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla.

Vertailuperusteen "Korityön sähköjärjestelmä" osalta valittaja on esittänyt, että pisteytys on suoritettu virheellisesti väyläohjattua sähköjärjestelmää koskevien alavertailuperusteiden osalta. Valittaja on saanut kaikista väyläohjattua sähköjärjestelmää koskevasta yhdeksästä alavertailuperusteesta yhden pisteen, kun taas voittaja on saanut kaikista sanotuista kohdista neljä pistettä.

Arviointi on tältä osin tullut edellä mainituin tavoin suorittaa tarjousasiakirjojen, referenssiauton tai tältä osin katselmustilaisuudessa annetun kirjallisen lisäselvityksen perusteella. Valittaja ei ole edes esittänyt, että sen referenssiautossa olisi ollut väyläohjattu sähköjärjestelmä tai että se olisi katselmustilaisuudessa toimittanut tätä koskevaa kirjallista lisäselvitystä. Valittajan tarjous on sen sijaan sisältänyt väyläohjatusta sähköjärjestelmästä selvityksen (IWS väyläohjattu sähköjärjestelmä), jonka perusteella hankintayksikkö on ilmoittanut pisteyttäneensä valittajan tarjouksen sanotuilta osin.

Valittajan tarjouksen pisteytystä koskevissa sanallisissa perusteluissa on väyläohjattua sähköjärjestelmää koskevien alavertailuperusteiden "Varaohjausjärjestelmän käytettävyys", "Asetustilan helppokäyttöisyys", "Järjestelmän muokattavuus", "Asennustilan lukittavuus" sekä "Järjestelmän laajennettavuus" osalta todettu, ettei kysymyksessä olevaa ominaisuutta ollut kuvattu tarjousaineistossa. Muiden väyläohjattua sähköjärjestelmää koskevien alavertailuperusteiden osalta perusteluissa on todettu, että kuvaus on ollut suppea tai puutteellinen tai ettei tarkempaa selvitystä ollut annettu.

Valittaja on tosin esittänyt tältä osin, että sen selvitys on sanotuilta osin ollut riittävän yksityiskohtainen ja olisi oikeuttanut täysiin pisteisiin. Valittaja ei kuitenkaan ole yksilöinyt esimerkiksi sitä, millä tavoin sen tarjoukseen sisältyneestä väyläohjattua sähköjärjestelmää koskevasta selvityksestä kävisivät ilmi edellä mainitut alavertailuperusteiksi ilmoitetut ominaisuudet, joiden osalta hankintayksikkö on katsonut kuvauksen puuttuvan tai olevan suppea.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen pisteytystä koskevista perusteluista käy sen sijaan ilmi, että sen referenssiauto on sisältänyt väyläohjatun sähköjärjestelmän ja että tätä koskevia alavertailuperusteita on arvioitu referenssiauton sekä tarjouksen aineiston perusteella.

Markkinaoikeus katsoo, että ottaen huomioon tarjousten pisteytyksen osalta esitetyt perustelut sekä valittajan väyläohjatun sähköjärjestelmän osalta tarjouksessaan esittämä selvitys, hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa myöskään siltä osin kuin se on pisteyttänyt valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset vertailuperusteen "Korityön sähköjärjestelmä" väyläohjattua sähköjärjestelmää koskevien alavertailuperusteiden osalta hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Kimmo Mikkola, Sanna Holkeri ja Tomi Rantasaari.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Nordic Special Vehicles Oy on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen sekä pääasian että oikeudenkäyntikulujen osalta ja määrää hankintayksikön korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja että korkein hallinto-oikeus kumoaa hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeuden päätöksen ja hankintapäätöksen täytäntöönpano kielletään, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian. Valittaja on vielä vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Nordic Special Vehicles Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Asiassa on kysymys ennen kaikkea siitä, että valittajan tarjoaman ratkaisun sähkönsyöttö- ja ohjausjärjestelmä ei ole tullut tarjouskilpailussa asianmukaisesti huomioon otetuksi. Valittajan kyseisestä järjestelmästä tarjouksessaan esittämä selostus ei ole ollut ylimalkainen tai suppea. Tarjotusta järjestelmästä on annettu tarjouksen yhteydessä riittävä selvitys, minkä lisäksi järjestelmä on ollut hankintayksikölle ennestään tuttu, sillä järjestelmä on ollut Helsingin kaupungilla käytössä vuodesta 2003 alkaen. Asiassa on myös otettava huomioon, että vielä tarkemman kuvauksen järjestelmästä pystyy tekemään vasta ensimmäisen teknisen kokouksen jälkeen, kun tarjoaja on saanut hankintayksikön yksityiskohtaiset vaatimukset. Koska valittaja ei ole saanut mahdollisuutta tarkemman kuvauksen esittämiseen, hankintamenettelyssä on syrjitty valittajaa.

Katselmustilaisuudessa on ollut mukana sähkönsyöttö- ja ohjausjärjestelmän suomalainen erityisasiantuntija, joka on selvittänyt järjestelmän ominaisuuksia. Hankintayksikön edustajat ovat tuolloin vahvistaneet, että valittajan järjestelmä on vertailtavien ominaisuuksien osalta riittävä, ennestään tunnettu ja vähintään yhtä hyvä kuin voittaneen tarjoajan järjestelmä. Valittajalla on siten ollut oikeus olettaa tarjouksensa pisteytyksen olevan samaa tasoa kuin voittaneella tarjoajalla. Hankintayksikön olisi tullut oikaista tämä käsitys ja vaatia lisäselvitystä, mikäli näin ei ole ollut.

Valittajan lukitusjärjestelmä on Euroopan suurimpien ambulanssivalmistajien käyttämä. Se on laajalti testattu ja hyväksi havaittu. Hankintayksikkö ei ole täsmentänyt järjestelmän vaatimuksia. Vertailu ei ole ollut uskottava, ja se on syrjinyt valittajaa.

Valittajan tarjouksen hinta on ollut voittaneen tarjoajan tarjousta selvästi halvempi. Valittaja on kuitenkin hävinnyt tarjouskilpailun korityön teknisten ansioiden arvioinnin, sairaankuljetustehtävän jälkeisen huollettavuuden, korjattavuuden ja huollettavuuden, korityön viimeistelyn sekä sähkötyön korjattavuuden ja huollettavuuden alhaisten pisteiden vuoksi. Voittaneen tarjoajan tarjous on katsottu näiltä osin täysien pisteiden arvoiseksi. Jos vertailuperus³teet olisivat olleet selvät, valittaja olisi saanut edellä mainituilta osin täydet tai lähes täydet pisteet, jolloin se olisi voittanut tarjouskilpailun.

Tarjouspyyntö on ollut laatuvertailuperusteiden asettamisen osalta niin puutteellinen, että valittajalla on ollut väärä käsitys siitä, miten kriteereitä arvioidaan tarjousvertailussa. Tarjouspyynnön puutteellisuuden ja ylimalkaisuuden vuoksi valittaja on olettanut laatupisteiden määräytyvän auton, piirustusten ja selvitysten perusteella, kuten tarjouspyynnössä on esitetty, ja auton olevan hankintayksikön käytössä tarjouspyynnön mukaisesti koeajoa ja sen arviointia varten. Tarjouspyyntö ei ole turvannut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.

Valittaja on toimittanut hankintayksikölle tarjouksen arvioimisen kannalta merkityksellisimmän asiakirja-aineiston ennen tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymistä. Valittaja on toimittanut hankintayksikölle tarkasteltavaksi myös tarjouspyynnössä edellytetyn referenssiauton.

Valittajalla on Suomessa ambulanssi, joka on varustettu hälytyslaite- ja CAN BUS (IWS) -ohjaukseen liittyvällä sähkönsyöttö- ja ohjausjärjestelmällä. Tämä on tullut palaverissa kaikille selväksi, ja siitä on ollut erillinen selostus tarjouksessa. Tätä ei ole kuitenkaan otettu huomioon pisteytyksessä. Hankintayksikölle on esitelty toista autoa, jossa on ollut laajennettu kattorakennelma, jotta hankintayksikkö saisi käsityksen korimallin tarjoamista eduista tavanomaiseen kattorakennelmaan verrattuna.

Hankintayksiköllä on ollut tiedossa valittajan (Baus-koritehdas) osaaminen ja ratkaisut, minkä lisäksi näistä on annettu hankintayksikölle erillinen selostus. Hankintayksikön tiedossa on myös ollut valittajalla Suomessa oleva ajoneuvo, johon järjestelmä on ollut valmiiksi asennettu ja jonka hankintayksikön edustajat ovat myös aikaisemmin nähneet. Esittelyn aikana hankintayksikön edustajat ovat pyytäneet valittajalta kirjallista lisäselvitystä, joka on toimitettu hankintayksikölle sovitun mukaisesti. Lisämateriaalista on käynyt ilmi valittajan tarjoaman ajoneuvon valmiudet.

Valittajan käsityksen mukaan tarjouskilpailu on päättynyt valittajan tappioon osaltaan siitä syystä, että hälytyssireeni ja edellä mainittu laitteisto ei ole ollut valmiiksi asennettuna siihen ajoneuvoon, joka on esitetty hankintayksikölle, vaikka valmius asentamiseen on ollut olemassa. Esitelty ajoneuvo on lisäksi tarjonnut laajennetun kattorakennelman takia muita mahdollisuuksia. Nämä seikat ovat olleet hankintayksikön tiedossa, mutta niitä ei ole otettu huomioon pisteytyksessä.

Hankintayksikön edustajat ovat vahvistaneet valittajalle, että tekniset vaatimukset ovat täyttyneet. Tästäkin syystä valittajan tarjouksen saamat alhaiset pisteet ovat tulleet valittajalle täydellisenä yllätyksenä.

Hankintapäätös on tehty tekemättä asiallista ja avointa laatuvertailua. Pisteytys on tapahtunut valittajaa syrjivästi ja epämääräisin perustein.

Esimerkiksi laatikostojen lukitusmekanismi on valittajan ratkaisussa arvioitu yhden pisteen arvoiseksi siitä syystä, että mekanismi on edellyttänyt kahvan kääntämistä 90 astetta tai napin painamista avattaessa ja suljettaessa, vaikka molemmat toiminnot ovat testien perusteella osoittautuneet käytössä toimivimmiksi ja ennen kaikkea turvallisimmiksi. Voittaneen tarjoajan ratkaisut on vastaavilta ja useilta muilta osin todettu erinomaisiksi, vaikka kyse ei ole niinkään ollut laatuun ja käytettävyyteen liittyvistä asioista, vaan muista mieltymyksistä.

Oikeudelliselta kannalta on olennaista, että vertailuperusteita ei ollut tarjouspyynnössä määritelty siten, että tarjoaja olisi voinut ottaa ne riittävästi huomioon. Mikäli näin olisi ollut, valittaja olisi pyrkinyt käyttämään mahdollisimman paljon samankaltaisia ratkaisuja kuin voittanut tarjoaja, mikä olisi ollut helppoa. Tällöin valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun ylivoimaisella piste-erolla selvästi halvemman hintansa vuoksi.

Koska vertailtavina ovat olleet saman valmistajan autot, autojen toimivuudessa ei ole voinut olla juuri eroja. Valittaja on silti saanut useista vertailukohteista vain yhden pisteen, kun voittanut tarjoaja on saanut enimmäispistemäärän neljä pistettä. Hankintapäätöstä tulee muuttaa siten, että valittajan tarjoukselle annetaan korityön teknisistä ansioista selvästi enemmän pisteitä, koska valittajan ratkaisujen ei voida osoittaa olleen ainakaan selvästi huonompia kuin voittaneella tarjoajalla. Korityön sähköjärjestelmän ansioista valittajan tarjoukselle olisi tullut antaa yhtä paljon pisteitä kuin voittaneelle tarjoukselle. Pistemuutosten jälkeen valittaja voittaa tarjouskilpailun.

Valittaja on saanut hankintayksiköltä hankintapäätöksen perusteluliitteen tiedoksi vasta markkinaoikeudelle tekemänsä valituksen jälkeen. Valittajalla on ollut perusteltu syy valittaa asiassa markkinaoikeuteen. Valituksenalainen markkinaoikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin valittaja on velvoitettu korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja siinäkin tapauksessa, että valittajan korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemä valitus hylättäisiin. Samalla perusteella valittajaa ei tule velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Helsingin kaupunki on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Nordic Special Vehicles Oy:n valituksen ja sallii hankintapäätöksen täytäntöönpanon. Lisäksi Helsingin kaupunki on vaatinut, että Nordic Special Vehicles Oy velvoitetaan korvaamaan Helsingin kaupungin arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2 400 eurolla viivästyskorkoineen.

Helsingin kaupunki on selityksessään uudistanut asiassa markkinaoikeudessa lausumansa ja esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hankintamenettelyssä on menetelty hankintasäännösten mukaisesti. Valittaja ei ole esittänyt valituksessaan mitään perustetta sille, miksi asiaa tulisi arvioida toisin kuin markkinaoikeuden päätöksessä.

Tarjousten vertailussa on tullut arvioida kirjallisia tarjouksia sellaisina kuin ne on tarjouksen jättämiselle asetetussa määräajassa hankintayksikölle toimitettu sekä hankintayksikölle tarjouspyynnössä asetetussa määräajassa toimitettua referenssiautoa ja katselmustilaisuudessa annettuja mahdollisia kirjallisia selvityksiä. Hankintayksikön ei ole tullut ottaa vertailussa huomioon tarjoajan tarjouskilpailun ulkopuolella toimittamaa materiaalia tai esimerkiksi hankintayksikön valittajan tuotteista muussa yhteydessä mahdollisesti tekemiä havaintoja.

Myöskään vapaamuotoiset tuote-esittelytilaisuudet eivät ole sitoneet hankintayksikköä eikä tarjoajaa. Tarjoaja ei voi vedota aiemmin antamiinsa teknisiin tietoihin, jos niitä ei ole varsinaisessa tarjouksessa.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille selviä ja tarjoajien kannalta tasapuolisia. Hankintayksikkö ei ole käyttänyt vertailussa tarjouskilpailun ulkopuolisia tietoja valittajan tuotevalikoimasta, kuten ei ole pitänytkään. Pisteytystä ei ole myöskään tehty vielä katselmustilaisuudessa. Näin ollen tarjoajille ei ole siinä yhteydessä voinut syntyä mitään oikeutettua oletusta sijoittumisestaan tarjouskilpailussa. Teknisten vaatimusten täyttyminen on eri asia kuin vertailtavat ominaisuudet, joista on saanut pisteitä vertailussa.

Tarjottu ratkaisu on arvioitu tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti sen aineiston perusteella, jonka tarjoaja on tarjouksensa arvioimiseksi hankintayksikölle toimittanut. Valittajan sähkönsyöttö- ja ohjausjärjestelmästään tarjouksessaan esittämä selvitys on ollut ylimalkainen ja suppea eikä ole edes sisältänyt selvitystä väyläohjatun sähköjärjestelmän pisteytettävistä ominaisuuksista. Valittaja ei ole esittänyt väyläohjatusta sähköjärjestelmästä selvitystä myöskään referenssiautokatselmuksessa eikä myöhemminkään. Tarjousvertailussa käytettävien seikkojen selvittämistä ei ole voitu jättää hankintapäätöksen jälkeiseen aikaan, sopimusneuvotteluihin tai teknisiin kokouksiin.

Laatuvertailuperusteet ovat koskeneet ambulanssialustan koritöitä, eivät itse alustoja, jotka ovat saman valmistajan autoja. Näitä alustoja tai niiden ominaisuuksia ei siten ole vertailtu. Koeajon perusteella ei ole arvioitu referenssiauton alustan ominaisuuksia vaan korityön laatua.

Tarjouspyynnössä ei edellytetty, että hälytyssireenin ja -laitteiston olisi tullut olla valmiiksi asennettuina referenssiambulanssiin. Mainitulla seikalla ei siten ole ollut vaikutusta tarjousten vertailuun. Hälytyslaitteita ei vertailtu, eikä tarjouspyynnön mukaan ole pitänytkään vertailla. Kysymys on tältä osin ollut hankinnan kohteen vähimmäisvaatimuksesta.

Hankintayksikkö on vertaillut tarjoukset jokaisen vertailuperusteen osalta. Hankintapäätöksestä on ilmennyt perusteet, joiden perusteella tarjousten vertailu on toteutettu. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta on ilmennyt tarjouksille annetut pisteet sanallisine perusteluineen.

Valittaja on saanut jo ennen valitustaan markkinaoikeuteen riittävät tiedot hankintayksikön ratkaisusta oikeussuojakeinojen tarpeen arviointia varten. Vaikka hankintapäätöksen tiedoksiannon yhteydestä oli jäänyt esityslistateksti pois, tiedoksiannossa on ollut mukana muun muassa vertailutaulukko, josta on ilmennyt kunkin vertailuperusteen osalta tarjouksille annetut pisteet sanallisine perusteluineen.

Veho Group Oy Ab on antanut selityksen.

Nordic Special Vehicles Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta vastaselityksen antamiseen Helsingin kaupungin ja Veho Group Oy Ab:n selitysten johdosta.

Helsingin kaupungille on lähetetty tiedoksi Veho Group Oy Ab:n selitys.

Veho Group Oy Ab:lle on lähetetty tiedoksi Helsingin kaupungin selitys.

Helsingin kaupunki on toimittanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Nordic Special Vehicles Oy:lle.

Helsingin kaupunki on toimittanut ilmoituksen hankintapäätöksen täytäntöönpanosta ja hankintasopimuksen, jotka on lähetty tiedoksi Nordic Special Vehicles Oy:lle ja Veho Group Oy Ab:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden välipäätös 2.9.2015

Korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 2.9.2015 taltionumero 2316 hylännyt Nordic Special Vehicles Oy:n täytäntöönpanon kieltämistä ja Helsingin kaupungin täytäntöönpanomääräyksen antamista koskevat hakemukset.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Nordic Special Vehicles Oy:n valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Korkein hallinto-oikeus velvoittaa Nordic Special Vehicles Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2 400 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Helsingin kaupunki joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Nordic Special Vehicles Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Anne Nenonen ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Pasi Yli-Ikkelä.