Muu päätös 3797/2016

Asia Osayleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset

Valittajat 1. A ja B

2. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Päätös, jota valitukset koskevat

Helsingin hallinto-oikeus 20.3.2015 nro 15/0213/5

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin kaupunginvaltuusto on 11.12.2013 (§ 444) tekemällään päätöksellä hyväksynyt 54. kaupunginosaa (Vuosaari, Meri-Rastila) koskevan Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavan piirustuksen 12155 mukaisena.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, hylännyt A:n ja B:n sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n valitukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Tutkitut valitukset

Hallinto-oikeuden tutkimisvalta

Kuntalain 90 §:n 2 momentin perusteella valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.

Kaupunginvaltuustolla on kunnan itsehallinnon perusteella ja maankäyttö- ja rakennuslain asettamissa rajoissa oikeus päättää siitä, minkälainen kaava suunnittelualueelle laaditaan. Koska kunnallisvalitusta ei voi tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella, osayleiskaava ei ole lainvastainen sillä perusteella, että alueen maankäyttö olisi valittajien käsityksen mukaan ollut tarkoituksenmukaisempaa suunnitella toisin. Tästä syystä myöskään valituksissa esitettyjä muita mahdollisia suunnitteluvaihtoehtoja ei hallinto-oikeuden päätöksessä arvioida, vaan hallinto-oikeus ottaa kantaa vain siihen, onko päätös edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

Vuorovaikutusmenettelyä koskevat valitusperusteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet.

Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaa laadittaessa osalliset ovat olleet tietoisia muun muassa kaavoituksen tavoitteista ja kaavaa koskevista selvityksistä. Osayleiskaavan kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 30.10.– 10.11.2012 ja kaavaehdotus on ollut nähtävillä 11.1.–11.2.2013. Kaavaselostuksen mukaan mielipiteet on referoitu ja niihin on laadittu vastineet erillisessä vuorovaikutusraportissa.

Aluetta koskevia luontoselvityksiä on kaavoitusmenettelyn aikana syntynyt lisää koko kaupunkia koskevan METSO-projektin myötä, ja nämä selvitykset ovat tulleet valmistuttuaan myös osaksi täydentämään jo laadittua kaava-aineistoa. Kun otetaan huomioon nähtävillä olleessa aineistossa esitetty, ei osayleiskaava ole lainvastainen vuorovaikutteisuuden puutteellisuutta METSO-selvitystä koskevalla perusteella.

Osayleiskaavalla on suunniteltu uutta rakentamista Meri-Rastilan länsirannan alueelle, mikä tavoite on pysynyt samana koko suunnittelun ajan. Sillä A:n ja B:n valituksessa mainitulla seikalla, että alueelle suunnitellun asumisen määrä on suunnitelmien edetessä muuttunut, ei ole ollut vaikutusta vuorovaikutuksen toteutumiseen. Se, etteivät annetut muistutukset ole johtaneet kaavaehdotuksen muuttamiseen, ei tee menettelyä lainvastaiseksi. Osayleiskaavaa laadittaessa on noudatettu mielipiteen esittämistä varten maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa säädettyä vuorovaikutusmenettelyä (---).

Osayleiskaavan sisällön lainmukaisuus

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestönryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtioneuvosto on päätöksellään 30.11.2000 hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n nojalla valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joita on tarkistettu päätöksellä 13.11.2008, joka tuli voimaan 1.3.2009.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Valtioneuvoston päätöksen 6 kohdan mukaan erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa.

Kohdan 4.4. erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla.

Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteen osan 4.6. erityistavoitteen mukaan alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus.

Osayleiskaava-alue, kaavan tavoite ja sitä koskevat selvitykset

Kaavaselostuksen mukaan Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan alue on maapinta-alaltaan noin 27 hehtaaria ja se sijaitsee Helsingin Vuosaaressa ja on pääosin asemakaavoittamatonta virkistyskäytössä olevaa metsä- ja ranta-aluetta. Kaava-alueen koillisosaan sijoittuvat ostoskeskuksen ympäristö ja Rastilan metroaseman ympäristö.

Uudenmaan maakuntakaavassa Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan alue on osoitettu virkistysalueeksi ja taajamatoimintojen alueeksi. Kaavaa laadittaessa vielä vahvistamattomassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa koko valituksenalaisen osayleiskaavan alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jonne on merkitty rantaa pitkin kulkeva viheryhteystarve. Helsingin yleiskaavassa 2002 kaava-alue on osoitettu pääosin virkistysalueeksi ja osin kerrostalovaltaiseksi alueeksi, asuminen/toimitila. Vain kaava-alueen koillisosassa sijaitseva ostoskeskuksen ja metroaseman alue on asemakaavoitettu.

Osayleiskaavan tavoitteena on kaavaselostuksen mukaan laajentaa asuntoaluetta ja tiivistää kaupunkirakennetta Rastilan metroaseman lähialueella. Uudet asunnot pyritään sijoittamaan kävelyetäisyydelle metroasemasta. Lisäksi tavoitteena on muun muassa säilyttää alueen arvokkaat luontokohteet ja hyvät virkistysmahdollisuudet.

Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaa laadittaessa on ollut käytettävissä muun muassa seuraavat selvitykset: Meri-Rastilan länsirannan luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 14.10.2010), Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2004), Ramsinniemi ja Meri-Rastilan länsiranta; Maisema- ja virkistysalueselvitys (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2006:1), Helsingin metsien kääpäselvitys 2011 (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012) sekä METSO-ohjelmaan liittyvä selvitys eräiden Helsingin kaupungin omistamien metsäalueiden luonnon monimuotoisuudesta (Helsingin kaupungin ympäristökeskus 21.6.2012).

Luontoselvityksestä käy ilmi muun muassa kaupungin luontotietojärjestelmästä ilmenevät alueella sijaitsevat kasvistollisesti arvokkaat kohteet (rinnekorpi ja kallioneva), linnustollisesti arvokas alue sekä arvokas lepakkokohteen rajaus. Alue on vuonna 2011 tehdyn kääpäselvityksen mukaan erittäin arvokasta kääpäaluetta. Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulainsäädännön perusteella suojeltavia kääpälajeja. Luontoselvityksen ja julkaisun 6/2004 mukaan alueella sijaitsee Meri-Rastilan muinaisrantakivikko, joka on Helsingin todennäköisesti laajin Litorinakauden rantakivikko. Luontoselvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole uhanalaisten tai erityisesti suojeltavien eliölajien esiintymispaikkoja tai suojeltavia luontotyyppejä. Kaava-alueesta kuuluu kuitenkin lepakkokohteen rajaukseen kapea rantavyöhyke.

Kaavaselostuksen liitteenä on Meri-Rastilan länsirannan alustava melutarkastelu, jossa kaava-alueen melutasoja on tarkasteltu vuoden 2035 liikennettä koskevan ennusteen perusteella. Selvityksen mukaan aivan kaava-alueen pohjoisosassa Vuotien eteläpuolella melutaso rakennusten pohjoisreunalla ylittää 65 dB.

Uudenmaan liitto on 5.3.2013 päivätyssä lausunnossaan todennut muun muassa, että voimassa olevassa maakuntakaavassa rantaan ulottuvan virkistysalueen ja sen viereisen taajamatoimintojen alueen raja on yleiskaavassa tarkentunut niin, että rakennettavat alueet ulottuvat osittain maakuntakaavan virkistysalueelle ja toisessa kohdassa sama virkistysalue jatkuu vastaavasti taajamatoimintojen alueen ulkopuolelle. Maakuntakaavan virkistysalueen tavoite voi näin ollen toteutua.

Osayleiskaavan sisältö ja vaikutukset luontoon

Osayleiskaavassa on osoitettu kerrostalovaltaisia asuntoalueita (AK) Meri-Rastilan länsirannan kaava-alueelle. Näiden alueiden ja Vuotien väliin on osoitettu meluntorjuntatarve. Kaava-alueen koillisosaan on osoitettu keskustatoimintojen alueita (C) nykyisen ostoskeskuksen ja Rastilan metroaseman ympäristöön. Muilta osin kaava-alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) ja puistoalueeksi (VP). VL- ja VP-alueet kattavat muun muassa koko ranta-alueen.

Kaavan eteläosassa sijaitseva luontoselvityksen mukaiselle kasvistollisesti arvokas alue on lisäksi merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi, samoin kuin Vuotien eteläpuolinen rantavyöhyke, jolla sijaitsee tervaleppälehto. Vuotien sillan alitse on merkitty viheryhteystarve pohjoiseen. Mäen laella sijaitseva ja asuinkortteleiden keskelle sijoittuva Litorinameren muinaisrantamuodostuman keskeisin osa on merkitty suojeltavaksi geologisena muodostumana (slge).

Luontoselvityksen mukaan muutokset lepakoille tärkeällä rantavyöhykkeellä jäävät vähäisiksi, sillä ranta on tarkoitus säilyttää metsäisenä. Kaavaselostuksessa on kaavan vaikutuksista luontoon todettu, että merkittävä osa kääpälajistosta ja muista vanhan metsän arvoista voidaan säilyttää rakennettavan alueen ulkopuolella.

Oikeudellinen arviointi

Selvitysten riittävyyttä koskeva kysymys

Kaavaa varten laadittujen selvitysten perusteella on ollut tiedossa muun muassa alueen arvokkaat luontokohteet ja meluntorjunnan tarve alueen pohjoisosassa. Kaavaan liittyvät selvitykset ovat olleet riittäviä, jotta niiden perusteella on voitu arvioida maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaisten yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymistä. Kaava-alueen koko ja sen sijainti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteydessä huomioon ottaen, erillistä selvitystä metron ja muun liikenteen sujuvuudesta ei ole tarvinnut laatia.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavan ohjausvaikutus

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Yksittäisen yleiskaavan sisällön lainmukaisuutta arvioitaessa ratkaisun on perustuttava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä säädettyihin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Erityistavoitteet on kuitenkin otettava huomioon osayleiskaavan sisältövaatimusten tulkinnassa ja siten myös yleiskaavaa laadittaessa. Kun otetaan huomioon kaavan tavoitteet ja sisältö, on osayleiskaavaa laadittaessa huolehdittu kysymyksessä olevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteiden osien 4.4. ja 4.6. huomioon ottamisesta laissa tarkoitetulla tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaisesti yleiskaavan laatimista ohjaa päätöksentekohetkellä voimassa oleva maakuntakaava. Uudenmaan maakuntakaava on ollut riittävällä tavalla ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa, kun otetaan huomioon, että osayleiskaava toteuttaa maakuntakaavan tavoitetta virkistysalueen ja taajamatoimintojen alueen osalta ja kaava-alueen rannat jäävät rakentamisen ulkopuolelle.

Yleiskaavan sisältövaatimukset valituksenalaisilta osin

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa luetellut yleiskaavan sisältövaatimukset, kuten asumisen tarpeiden huomioon ottaminen ja luonnonarvojen vaaliminen voivat yksittäisissä tapauksissa olla osittain myös ristiriidassa keskenään. Sisältövaatimuksia arvioitaessa ne tulee myös suhteuttaa kaavan tarkkuusasteeseen. Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavassa on yleispiirteisesti suunniteltu asuinrakentamista länsirannan alueelle sekä lisärakentamista keskustatoimintojen alueelle. Alueen asemakaavoituksessa ratkaistaan asuinrakentamisen määrä ja tarkempi sijoittuminen, sekä vaadittavat meluntorjuntatoimenpiteet. Kaavassa on tällä perusteella otettu huomioon maankäyttö- rakennuslain 39 §:n 2 ja 3 momentin edellyttämällä tavalla yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö sekä asumisen tarpeet. Suunniteltu rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan liikenneverkkoon ja joukkoliikenteen järjestelyihin, ja tällä perusteella se turvaa myös mahdollisuudet liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen järjestämiseen. Liikennejärjestelyjen yksityiskohtaisempi suunnittelu tapahtuu alueen asemakaavoituksessa. Yleiskaava takaa mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestönryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, koska se varmistaa melun huomioon ottamisen alueen myöhemmässä suunnittelussa, eikä rakentamisella voida arvioida olevan kaupunkioloissa merkittävää vaikutusta jo olemassa olevien rakentamisalueiden melutasoon tai muuhun terveellisyyteen.

Meri-Rastilan länsirannan alueelle on rakentamiskortteleiden ja katualueiden lisäksi jätetty laajoja ja kokonaan rakentamisesta vapaita alueita. Kun otetaan huomioon mitä kaavan luonnonarvoja koskevista selvityksistä, vaikutuksista ja kaavan sisällöstä on edellä todettu, on osayleiskaavalla näin ollen riittävällä tavalla myös vaalittu alueen maisemaa ja luonnonarvoja. Alueella olevat ja selvityksissä esiin tulleet luontoarvot eivät ole edellyttäneet alueen säilyttämistä kokonaan rakentamattomana. Kaava-alueella on riittävästi virkistysalueita ja ne jatkuvat sekä kaava-alueen etelä- ja pohjoispuolelle.

(---)

Lopputulos

Koska kaupunginvaltuuston päätös ei ole valituksissa mainituilla perusteilla lainvastainen, valitukset on hylättävä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Maankäyttö- ja rakennuslaki 197 § 1

Luonnonsuojelulaki 49 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Jaana Moilanen ja Tuula Pääkkönen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi A ja B ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Yleiskaavan sisältövaatimukset eivät puolla tehtyjä päätöksiä. Jotta rakentaminen metroradan varteen olisi yhteiskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden kannalta perusteltua, pitäisi kokonaisuuden kannalta olennaisten asioiden toimia hyvin yhteen sekä sijoittelun että mitoitusten näkökulmasta. Asiaa on arvioitava pitkällä tähtäimellä ja myös itäisen Helsingin laajemman kehittämisen kannalta. Kaavan vaikutukset muun muassa liikenteeseen ja virkistykseen ulottuvat selvästi osayleiskaavan omaa rajausta laajemmalle alueelle. Metron kehittämiseen liittyvät epävarmuustekijät korostavat tarvetta ottaa huomioon varovaisuusperiaate ja säästää arvokas luontoalue etenkin, kun asumisen lisääminen on mahdollista toteuttaa seudulle toisinkin.

Tulevaisuudessa viherrakenteen merkitys osana toimivaa yhdyskuntarakennetta kasvaa. Osayleiskaava rapauttaisi toimivaa yhdyskuntarakennetta. Mahdollisuus lisätä asumista olennaisesti rakentamatta virkistysalueelle on osoitettu OURCity-hankkeen vaihtoehtokaavalla. Osayleiskaava ei tue liikenteen järjestämistä ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Ratkaisu on ympäristön kannalta haitallinen ja sisältää riskejä niin liikenteen toimivuuden kuin kaupungin taloutta koskevan kokonaisuudenkin näkökulmasta.

Osayleiskaavalla ei luoda terveellistä ja eri väestöryhmien kannalta tasapuolista elinympäristöä. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset toimisivat paremmin, jos esimerkiksi asumisen ja liikenteen mitoitusten yhteensopivuus arvioitaisiin laajemmin ja pidemmällä tähtäimellä. Uusi asuminen on sijoitettu alueelle, joka on altis vilkkaasti liikennöidyltä Vuosaaren sillalta meren pintaa pitkin saapuvalle melulle. Myös liikenteestä johtuvat ilmansaasteet olisivat uudelle asuinalueelle merkittävä ympäristöhaitta. Metsä toimii melun ja liikenteen pienhiukkaspäästöjen suodattajana myös nykyiselle Meri-Rastilan asuinalueelle.

Meri-Rastilan ulkoilupuisto on osa laajempaa vihersormea, joka jatkuu Vartiokylänlahtea myötäillen kohti Mustavuoren luontoaluetta ja edelleen Sipooseen. Ulkoilupuiston luonnon kestokyky vaarantuisi rakentamisen myötä rakennettavaa aluetta laajemmin. Noin 400 metrin pituinen muinaisranta ei säilyisi koko laajuudessaan.

Laaditut selvitykset eivät ole riittäviä osayleiskaavan sisältövaatimusten kannalta olennaisissa asioissa. Tilannetta, jossa metrolinjan varrelle tulee lisää väestöä samalla kun metrolinjaa pidennetään ja junia lyhennetään, on vaikeaa ratkaista kestävällä tavalla. Strafican tekemä selvitys osoittaa, että metro on tulevaisuudessa kapasiteettinsa rajoilla. Asumisen ja liikenteen mitoitusten osalta tarvitaan laajempi ja monipuolisempi selvitys, jotta käsillä olevaa kaavaa koskeva asetelma voitaisiin arvioida kestävällä tavalla.

Osayleiskaavaan liittyvän hankekortin, Helsingin ympäristökeskuksen METSO-selvityksen julkaisemista koskevan tiedotteen ja kaavaselostuksen sisällysluettelon perusteella METSO-selvitykset eivät ole olleet yleisesti käytettävissä, kun osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 11.1.–11.2.2013. Asetelmaa voi verrata korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2011:54 luontoselvitysten riittävyyttä koskevaan osaan. Vuorovaikutusmenettely ei siten ole ollut tältä osin lainmukainen.

Osayleiskaavaratkaisu ei ole perusteltu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta ottaen huomioon, että niissä painotetaan pääkaupunkiseudun osalta raideliikenteen merkitystä. Osayleiskaava ei toteuttaisi riittävästi raideliikenteen tulevan kapasiteetin toimivuutta suhteessa asukasmäärän kasvuun metroradan varrella. Lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tukevat laajojen ja vetovoimaisten virkistysalueiden säilyttämistä ja kyseisiä virkistysalueita yhdistävän viherverkoston jatkuvuutta.

Keijo Savolan laatimassa Helsingin kääpien metsäselvityksessä vuodelta 2011 Meri-Rastilan metsä on arvioitu hyvin arvokkaaksi kääpäalueeksi. Kääpäselvitystä suosituksineen ei ole otettu riittävästi huomioon osayleiskaavan luontovaikutuksia tulkittaessa.

Osayleiskaava on ristiriidassa päätöksentekohetkellä voimassa olleen maakuntakaavan kanssa. Osayleiskaavassa kohdennetaan merkittävä osa maakuntakaavan virkistysalueesta taajamatoiminnoille ja annetaan huomattavasti pienempi osa taajamatoimintojen aluetta virkistysalueeksi. Taajamatoiminnoille luovutettava alue on tutkitusti arvokasta luontoa, kun taas virkistysalueeksi osoitetaan pieni osa metsän reuna-aluetta. Osayleiskaava heikentää seudullisen vihersormen luontoarvoja ja ekologista kestävyyttä sekä vähentää virkistykseen soveltuvaa aluetta tilanteessa, jossa väkimäärän kasvu lisää virkistysalueiden kysyntää.

2. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi yhdistys on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Osayleiskaava on päätöksentekohetkellä voimassa olleen maakuntakaavan vastainen, koska se muuttaa merkittävässä määrin maankäyttöä maakuntakaavassa virkistysalueeksi osoitetulla alueella. Maakuntakaavan virkistysalueesta menetetään osayleiskaavan vuoksi taajamatoiminnoille huomattavasti enemmän kuin taajamatoiminnoilta saadaan virkistyskäyttöön. Huomattavan kokoeron lisäksi vaihdettavilla alueilla on laatueroa niin yhtenäisyyden kuin luontoarvojen kannalta.

Valitukseen on liitetty Keijo Savolan asiantuntijalausunto, jonka mukaan luonnonarvot ovat huomattavia alueen pohjoisosassa, eli alueella, jolle osayleiskaava sallii rakentamisen. Asiantuntijalausunnon mukaan rakentaminen ja metsien lisääntyvä käyttöpaine heikentäisivät olennaisesti Meri-Rastilan valtakunnallisesti arvokkaan metsäalueen luontoarvoja.

Helsingin kaupunginhallitus on antanut selityksen, jossa se on esittänyt valitusten hylkäämistä. Kaupunginhallitus on viitannut hallinto-oikeuden päätökseen ja todennut, että valitusten johdosta voidaan tutkia vain valtuuston päätöksen lainmukaisuus.

Metsän monimuotoisuusarvojen selvitysten osalta kaavan valmisteluun liittyvät selvitykset ovat olleet riittäviä. Näiden perusteella metsän monimuotoisuusarvot on otettu osayleiskaavassa merkittäviltä osin huomioon.

Osayleiskaavaa varten on tehty omat luontoselvitykset, joiden lisäksi METSO-selvitysten tuloksia on otettu huomioon sitä mukaa, kun ne ovat valmistuneet. METSO-selvitykset ovat vahvistaneet muiden selvitysten tuloksia ja kaavamääräyksiä on niiden pohjalta täydennetty. METSO-selvitys on sisältynyt aineistoon, joka on ollut kaavaehdotuksen yhteydessä virallisesti julkisesti nähtävillä 11.1.–11.2.2013.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on antanut vastaselityksen.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitukset hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Petri Hellstén.