Muu päätös 4179/2016

Asia Asiakirjajulkisuutta koskeva valitus

Valittaja Elisa Oyj

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 24.4.2015 nro 15/0285/5

Asian aikaisempi käsittely

A on 17.6.2014 pyytänyt saada Säteilyturvakeskukselta (STUK) asiakirjat, joihin sisältyvät osoitteessa Vesipirtintie 1, Espoo sijaitsevan, syksyllä 2013 rakennetun matkapuhelintukiaseman tekniset tiedot, tieto tukiaseman sijoituksesta sekä kaavakuvat, joita STUK on käyttänyt tehdessään tukiasemaa koskevaa arviointia, STUK:n ja matkapuhelinoperaattorin väliset tukiaseman arviointiin liittyvät viestit sekä asiakirjat, jotka sisältävät tukiaseman arvioinnin ja sen tulokset, mukaan lukien muun muassa lasketut turvallisuusetäisyydet. Pyyntö on koskenut asiakirjoja ja arviointeja sekä ennen että jälkeen tukiaseman rakenteen muutoksen 24.4.2014.

Säteilyturvakeskus on päätöksellään 4.7.2014 hylännyt asiakirjapyynnön viitaten muun ohella viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohtaan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, A:n valituksesta kumonnut Säteilyturvakeskuksen päätöksen ja oikeuttanut A:n saamaan tiedon Säteilyturvakeskuksen 6.2.2014 ja 13.5.2014 päivätyistä tukiaseman turvallisuusarvioinneista siltä osin kuin laskelmat on tehty tukiaseman maksimilähetystehon perusteella.

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluina on sanotulta osin lausuttu seuraavaa:

Sovellettuja oikeusohjeita

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Julkisuuslain 3 §:n mukaan tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen tässä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.

Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Pykälän 2 momentin mukaan salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Asianosaisen tiedonsaantioikeus

Asiassa on kyse oikeudesta saada säteilyturvallisuutta valvovalta viranomaiselta tietoa teleoperaattorin tukiasemaa koskevista teknisistä yksityiskohdista, joiden perusteella voidaan arvioida tukiaseman lähettämää radiotaajuista säteilyä. Se seikka, että tietoja pyytävä henkilö asuu kiinteistössä, johon tukiasema on kiinnitetty, ei tee hänestä pyydettyjen tukiaseman teknisten tietojen osalta julkisuuslain 11 §:ssä tarkoitettua asianosaista, eikä tässä asiassa siten tule arvioitavaksi, olisiko muutoksenhakijalla oikeus saada pyytämänsä tiedot asianosaisasemansa perusteella. Hallinto-oikeus katsoo, että pyydettyjen asiakirjojen julkisuutta on arvioitava yleisöjulkisuuden perusteella.

(- - -)

Kumottu osuus

Säteilyturvakeskuksen lausunnon mukaan radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista on tehty tuhansia tutkimuksia ja käytettävissä on erilaisten monialaisten asiantuntijapaneelien tekemiä kirjallisuuskatsauksia kysymyksessä olevista tutkimuksista. Koska radiotaajuisen säteilyn osalta kyse on ihmisen terveyteen liittyvästä ympäristötekijästä, hallinto-oikeus katsoo, että lähtökohtaisesti säteilyä tuottavien kohteiden säteilytiedot eivät voi olla salassa pidettäviä liikesalaisuuksina.

Säteilyturvakeskus on tehnyt kyseessä olevasta tukiasemasta turvallisuusarvion 6.2.2014 ja uusien antennien perusteella uudestaan 13.5.2014. Siltä osin kuin arviointeihin sisältyvät laskelmat perustuvat tukiasemien maksimilähetystehoon (niin sanottu worst case -arvio), niistä ei paljastu sellaisia tukiasemien tai verkostojen parametrointiin tai kuormitusasteeseen liittyviä seikkoja, joita olisi pidettävä Elisa Oyj:n salassa pidettävinä liikesalaisuuksina. Hallinto-oikeus katsoo, että teoreettisiin maksimitehoihin perustuvat turvallisuuslaskelmat eivät sisällä liikesalaisuuksina pidettäviä tietoja. Tämän vuoksi Säteilyturvakeskuksen on annettava niitä koskeva tieto.

(- - -)

Hallinto-oikeuden päätöksessä on sovellettuina oikeusohjeina mainittu perusteluissa mainittujen lisäksi julkisuuslain 17 §:n 1 momentti.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Taina Pyysaari ja Riikka Valli-Jaakola, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Elisa Oyj on valituksessaan vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan tai asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi siten, ettei yhtiön liikesalaisuuksia velvoiteta luovuttamaan tietojen pyytäjälle.

Hallinto-oikeuden päätöksellä Säteilyturvakeskus (STUK) on velvoitettu luovuttamaan päätöksessä yksilöidyt Elisa Oyj:n liikesalaisuudet A:lle. Päätös on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan vastainen.

Hallinto-oikeus ei ole riittävästi perustellut, miksi julkistettavaksi määrätyn osan tiedot eivät ole Elisa Oyj:n liikesalaisuuksia ja on arvioinut virheellisesti, ettei maksimitehoon perustuvista laskelmista voisi päätellä liiketoimintaan liittyvää tietoa, jonka paljastuminen aiheuttaa yhtiölle konkreettista vahinkoa.

Elisa Oyj on pyrkinyt antamaan tietoa toiminnastaan STUK:lle mahdollisimman yksityiskohtaisesti, tarkasti ja avoimesti. STUK:n tiedossa on yhtiön toiminnan kannalta tärkeää liikesalaisuustietoa. STUK:lla on paremmat mahdollisuudet arvioida tapausta, jos sillä on käytössään tarkkaa tietoa yhtiön radioverkoista ja tukiasemiin liittyvistä mittaus- ja investointiperiaatteista. Yhtiöllä ei ole ollut mitään syytä salata tietoja STUK:lta, vaan se on luottanut siihen, että ne pysyvät salassa ulkopuolisilta. Maksimitehoon perustuvissa laskelmissa STUK on joutunut käyttämään näitä tietoja. Jos maksimitehoon perustuvat laskelmat tulisivat julkisiksi, voisi niistä päätellä sellaisia yksityiskohtia tukiaseman rakenteesta, joiden on katsottava olevan liikesalaisuuksia.

Laitehankintoja tehdessään Elisa Oyj on sitoutunut salassapitosopimuksiin, jotka kieltävät sitä saattamasta julkisiksi laitteiden ominaisuuksia koskevia tietoja. Maksimitehoon perustuvien laskelmien avulla asiantunteva taho voisi päätellä myös yhtiön liikekumppaneiden julkistamattomia ja salaiseksi katsomia tietoja. Elisa Oyj:n toimintaan ja liikesuhteisiin ja niissä tehtyihin salassapitosopimuksiin liittyen, ja toisin kuin hallinto-oikeus on maininnut, tukiaseman malli ja valmistaja ja näin ollen maksimiteho, eivät ole tietoja, jotka olisivat selvitettävissä julkisista lähteistä. Edes tukiaseman malli ja valmistaja eivät yleensä ole yleisön vapaasti nähtävissä ilman apuvälineitä tai esimerkiksi tukiasemakaapin avaamista. Asiantunteva taho pystyisi päättelemään nyt luovutettaviksi määrätyistä tiedoista tukiasemien rakenteeseen liittyviä yksityiskohtia, kuten versiotietoja, joita ei muutoin voisi päätellä kuin kajoamalla tukiasemaan fyysisesti.

Maksimitehoon perustuvat laskelmat sisältävät Elisa Oyj:n toiminnan kannalta kriittistä liiketoimintaan ja nimenomaisesti radioverkkojen tekniseen toteutukseen, valvontaan, mittaustapoihin ja ratkaisuihin liittyvää tietoa. Niistä voi myös päätellä periaatteita, joilla yhtiö tekee investointipäätöksiä. Tiedot ovat selkeästi Elisa Oyj:n liikesalaisuuksia eikä yhtiö ole tietoja missään julkistanut. Tiedon joutuminen ulkopuolisille aiheuttaisi merkittävää taloudellista vahinkoa kilpailijoiden voidessa käyttää tietoja liiketoiminnassaan.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on määrätty terveysintressien vuoksi julkisiksi laskelmat, jotka liittyvät tukiaseman maksimitehoihin. Asiassa on otettava huomioon, että STUK on asiantunteva viranomainen arvioimaan terveysriskin mahdollisuutta tukiasemien aiheuttaman säteilyn osalta. Kyseisen tukiaseman osalta arvot alittuvat ja oikeus terveelliseen ympäristöön toteutuu. Päätöksessä on vedottu tutkimuksiin säteilyn terveyshaitoista perustelematta ja yksittäisiä tutkimuksia nimeämättä.

Kysymys on Elisa Oyj:n liikesalaisuudesta eikä kyseessä ole sellainen tieto, joka olisi merkityksellinen kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi. Tietojen pyytäjällä on mahdollisuus saada asiansa kannalta tarpeelliset tiedot käyttöönsä ilman nyt luovutettavaksi määrättyjä laskelmatietoja tilaamalla turvallisuusarvion STUK:lta.

Elisa Oyj käsittelee koko radioverkkonsa sekä yksittäisten tukiasemien teknisiä yksityiskohtia luottamuksellisina. Teknisistä tiedoista koostamalla voidaan tehdä päätelmiä paikallisista, alueellisista ja verkonlaajuisista radioverkon kyvykkyyksistä. Lisäksi niistä voidaan arvioida erilaisia yhtiön taloudellisia ja teknisiä panostuksia verkon rakentamisessa ja ylläpidossa. Tukiaseman tehotiedon ilmaisuun liittyy siis yhtiön toiminnan kannalta kriittistä radioverkkojen tekniseen toteutukseen ja ratkaisuihin liittyvää tietoa. Maksimiteholaskelmia analysoimalla voidaan päätellä yhtiön liiketoiminnan kannalta erittäin kriittistä tietoa muun muassa radioverkkojen toiminnasta ja investointiperiaatteista. Maksimitehotiedot ovat Elisa Oyj:n liikesalaisuustietoja, joiden luovuttaminen ulkopuoliselle tai joutuminen mahdolliselle kilpailijalle aiheuttaisi yhtiölle tai sen liikekumppaneille merkittävää taloudellista vahinkoa ja konkreettista haittaa.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan julkisiksi on arvioitu vain hyvin rajattu osa salassa pidettävistä tiedoista. On kuitenkin otettava huomioon, että Elisa Oyj:n kannalta kaikki sen liikesalaisuuksiksi katsotut tiedot ovat arvokkaita yhtiön ydinliiketoimintaan liittyviä tietoja, joiden suhteen sillä on salassapitointressi. Näin ollen rajatunkin osan luovuttaminen ulkopuoliselle olisi vastoin yhtiön etua.

Säteilyturvakeskus on lausuntonaan uudistanut hallinto-oikeudelle antamansa lausunnon.

A on selityksessään vaatinut, että valitus hylätään, ja lausunut muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että lähtökohtaisesti säteilyä tuottavien kohteiden säteilytiedot eivät voi olla salassa pidettäviä liikesalaisuuksina. Se on katsonut liikesalaisuudeksi sellaiset tiedot, jotka koskevat tukiasemien maksimilähetystehoja alhaisempia todellisia lähetystehoja. Sen sijaan siltä osin kuin kyse on laskelmista, jotka perustuvat tukiasemien maksimilähetystehoihin, laskelmista ei paljastu sellaisia tukiasemien tai verkostojen parametrointiin tai kuormitusasteeseen liittyviä seikkoja, joita hallinto-oikeuden mukaan olisi pidettävä liikesalaisuuksina.

A:n käsityksen mukaan maksimilähetystehot ovat tukiaseman valmistajan määrittelemiä teoreettisia tehoja, jotka liittyvät kyseisen tuotteen ominaisuuksiin. Käytetyt tosiasialliset tehot ja parametrointi sen sijaan ovat Elisa Oyj:n liiketoiminta³ratkaisuja ja niihin sillä saattaa olla perusteltu salassapitointressi. Maksimi³lähetys³tehot eivät paljasta yhtiön käyttämiä mittaus- tai investointiperiaatteita taikka toteutukseen, valvontaan, mittaustapoihin tai ratkaisuihin liittyvää tietoa. Yhtiö ei ole valituksessaan perustellut, millä menetelmillä nämä tiedot olisivat johdettavissa yksittäisestä numerosta eli maksimilähetystehosta. Yhtiö väittää, että maksimi³lähetystehosta voisi päätellä muun muassa tukiasemien versiotietoja, mutta ei ole perustellut, miksi versiotietoja voitaisiin pitää liikesalaisuutena. Elisa Oyj:n tekemät salassapitosopimukset eivät voi vaikuttaa viranomaisen asiakirjojen julkisuuteen.

STUK tai Elisa Oyj ovat esittäneet vain yleisluontoisia väitteitä siitä, mikä on tietojen merkitys liiketoiminnalle, mutta ne eivät ole esittäneet mekanismeja, joilla tiedon julkisuus aiheuttaisi vahinkoa eivätkä vahingon määrää koskevia laskelmia, joten väitteet ovat jääneet spekulatiivisiksi. Näyttötaakan tiedon luonteesta on katsottava olevan viranomaisella ja yhtiöllä.

Tieto on merkityksellinen muun muassa siksi, että tukiasemien turvaetäisyydet määritellään maksimilähetystehon perusteella. Tietopyynnössä on kyse myös viranomaisen toiminnan valvonnasta. A on halunnut tietopyyntöä tehdessään selvittää, kuinka huolellisesti STUK suorittaa Elisa Oyj:öön kohdistuvaa valvontaa. A tarvitsee tietoja riippumatonta arviota varten. Tällöin ei riitä, että STUK tekee arvion tukiaseman turvallisuusriskistä. Samoin merkitystä ei ole sillä, onko A:n mahdollista tilata maksullinen turvallisuusarvio STUK:lta.

Asiassa on lopulta kyse vain yhdestä numerosta eli maksimilähetystehosta. Tätä numeroa ei voida pitää liikesalaisuutena pelkästään yleisluontoisten väitteiden perusteella. Kuten hallinto-oikeus katsoi, lähtökohtaisesti säteilyä tuottavien kohteiden säteilytiedot eivät voi olla salassa pidettäviä liikesalaisuuksina ja teoreettisiin maksimitehoihin perustuvat turvallisuuslaskelmat eivät sisällä liikesalaisuuksina pidettäviä tietoja. Tämä on oikea tulkinta julkisuuslaista ja se ottaa asianmukaisesti huomioon A:n perustuslain 10 §:n 2 momenttiin ja 12 §:n 2 momenttiin perustuvat perusoikeudet ja julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan ympäristöterveyttä koskevan poikkeuksen.

Elisa Oyj on vastaselityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa:

Toisin kuin A esittää, maksimiteholuvusta on pääteltävissä paljon laitteesta ja Elisa Oyj:n liiketoiminnasta, koska tukiasemien toimittajia ja laitteita on markkinoilla hyvin rajallinen määrä. Jos tukiaseman maksimiteholukema ja lukemasta pääteltävissä oleva laiteversio olisivat Elisa Oyj:n kilpailijoiden tiedossa, voisivat nämä edelleen päätellä, millä periaatteilla yhtiö on verkkoaan rakentanut ja kuinka se on investoinut verkon rakentamiseen. Versiotiedosta on myös pääteltävissä, mitkä laitetoimittajat ovat tukiasemia yhtiölle toimittaneet. Jos nämä tiedot olisivat kilpailijoiden käytettävissä, aiheuttaisi se Elisa Oyj:n liiketoiminnalle merkittävää haittaa.

Elisa Oyj ei ole julkistanut mitään tukiasemia koskevia teknisiä tietoja ja pitää kaikkea verkkoaan koskevaa tietoa liikesalaisuutenaan.

Elisa Oyj:n on edelleen pystyttävä noudattamaan tukiaseman laiteiden hankintaan liittyviä salassapitosopimuksia. Sopimusrikkomuksesta yhtiöltä voidaan vaatia korvauksia. Sopimusrikkomuksista ja liiketoiminnalle aiheutuneista vahingoista aiheutuvia kustannuksia on mahdotonta arvioida ennalta.

Koska maksimiteho irrotettuna muista STUK:n tekemistä laskelmista ei sinänsä kerro tukiaseman todellisista säteilylukemista, ei maksimiteholukeman ja siihen perustuvien laskemien pitäisi myöskään olla julkisia. Erillään muusta tiedosta ne voivat johtaa vääriin tulkintoihin. Ei voida myöskään katsoa, että A:lla olisi näiden laskelmien avulla mahdollisuutta tehdä päätelmiä valvonnan tehokkuudesta taikka tukiaseman turvallisuudesta.

Korkein hallinto-oikeus on lähettänyt Elisa Oyj:n vastaselityksen tiedoksi A:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut Säteilyturvakeskuksen päätöksen ja oikeuttanut A:n saamaan tiedon Säteilyturvakeskuksen 6.2.2014 ja 13.5.2014 päivätyistä tukiaseman turvallisuusarvioinneista. Säteilyturvakeskuksen päätös saatetaan näiden asiakirjojen osalta voimaan.

Perustelut

Sovellettavat ja asiaan muutoin liittyvät oikeusohjeet

Suomen perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Perustuslain 20 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei mainitussa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Julkisuuslain 3 §:n mukaan mainitussa laissa säädettyjen tiedonsaanti³oikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se mainitussa tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Pykälän 2 momentin mukaan salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on Elisa Oyj:n valituksesta ratkaistavana, onko A:lla asiakirjojen yleisöjulkisuutta koskevien säännösten perusteella oikeus saada tieto Säteilyturvakeskuksen 6.2.2014 ja 13.5.2014 päivätyistä Elisa Oyj:n Espoossa osoitteessa Vesipirtintie 1 sijaitsevan tukiaseman turvallisuusarvioinneista hallinto-oikeuden päätöksessä tarkoitetussa laajuudessa.

Korkein hallinto-oikeus on tutustunut näihin turvallisuusarviointeihin. Turvallisuusarviointeihin sisältyvien tai niistä pääteltävissä olevien tukiaseman laitteistoa, suorituskykyä tai toimintaa koskevien tietojen voidaan arvioida olevan sellaisia Elisa Oyj:n radioverkkoon liittyviä yksityiskohtaisia tietoja, joiden joutuminen kilpailijoiden haltuun antaisi näille kilpailuetua ja voisi aiheuttaa Elisa Oyj:lle taloudellista vahinkoa. Tähän nähden mainitut tiedot ovat Elisa Oyj:n julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja liikesalaisuuksia eikä A:lla siten ole oikeutta niitä saada.

Edellä lausutun perusteella asia on ratkaistava edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.