Muu päätös 4242/2016

Asia Asiakirjajulkisuutta koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 12.12.2014 nro 14/0959/5

Asian aikaisempi käsittely

A on 27.2.2013 ja 28.2.2013 X:n koulun rehtorille lähettämässään sähköpostiviestissä pyytänyt listaa kaikista hänelle koulun puolesta toimitetuista, hänen kahta lastaan koskevista tiedoista sekä kyseisiä viestejä tai niiden sisältöä lukuvuosilta 2011–2012 ja 2012–2013 sekä kaikkia A:n aluehallintovirastolle tekemään kanteluun liittyviä tietoja.

X:n sivistystoimenjohtaja on päätöksellään 20.3.2013 (§ 19) päättänyt luovuttaa A:lle päätöksessä tarkemmin luetellut asiakirjat. Muilta osin sivistystoimenjohtaja on hylännyt tietopyynnön. Päätöksen perusteluissa on muun ohella viitattu sähköisen viestinnän tietosuojalakiin ja esitetty, että A:lla ei ole oikeutta saada tietoa oppilaan tai huoltajan antamista tai laatimista viesteistä, ilmoituksista ja suunnitelmista.

A on sivistystoimenjohtajalle 22.3.2013 lähettämässään sähköpostiviestissä ilmoittanut toimivansa kaupunginvaltuutettuna ja lautakunnan jäsenenä ja pyytänyt edellä mainittuja tietoja kuntalain (365/1995) 43 §:n perusteella.

Sivistystoimenjohtaja on päätöksellään 3.4.2013 (§ 25) hylännyt tietopyynnön. Päätöksen perustelujen mukaan lautakunnassa tai valtuustossa ei ole vireillä tähän liittyvää asiaa. Lisäksi A on pyytämiensä asiakirjojen osalta asianosainen, joten hän ei muutenkaan saisi osallistua omien asioidensa käsittelyyn tai olla läsnä niitä käsiteltäessä.

A on sivistystoimenjohtajalle 8.10.2013 lähettämässään sähköpostiviestissä pyytänyt saada kaikki lapsiaan koskevat tiedot ja asiakirjat. Sama pyyntö on esitetty jo 16.4.2013 lähetetyssä sähköpostiviestissä.

Sivistystoimenjohtaja on päätöksellään 22.10.2013 (§ 114) hylännyt tietopyynnön. Päätöksessä on todettu, että A:lle on jo aikaisemmin toimitettu asiakirjoja eikä tiedossa ole muita asiakirjoja, joita A tarkoittaa. Koska pyyntöä ei ole lain vaatimalla tavalla yksilöity riittävästi, ei pyynnön johdosta voida toimittaa tietoja ja asiakirjoja.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n valitukset X:n kaupungin sivistystoimenjohtajan päätöksistä 20.3.2013 (§ 19), 3.4.2013 (§ 25) ja 22.10.2013 (§ 114).

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään nyt kyseessä olevilta osin seuraavasti:

Asiassa saatu selvitys, päätökset 20.3.2013 § 19 ja 22.10.2013 § 114

A on valituksessaan esittänyt, että hän on pyytänyt saada koululta lapsiaan koskevia kaikkia tietoja jo vuodesta 2011 lukien. A on tiedonsaantioikeutensa perusteeksi viitannut Helsingin hovioikeuden päätökseen 12.12.2011 nro 3675. A on tehnyt koululle tietopyynnön 27.2.2013, jossa hän on pyytänyt ilmoittamaan/listaamaan kaikki hänelle koulun puolesta toimitetut A:n molempia lapsia koskevat vastaavat tiedot päivämäärineen sekä liittämään oheen kyseessä olevat viestit taikka viestin sisällön lukuvuosilta 2011–2012 ja 2012–2013. Samalla on pyydetty ilmoittamaan, millä tavoin itsenäiseen Wilman järjestelmän pikaviestitietoihin tallentuvat lähettäjän yhteystiedot. Tietopyynnössä 8.10.2013 A on pyytänyt saada kaikki lapsiaan koskevat muut tiedot ja asiakirjat. Sivistystoimenjohtaja on antanut nyt valituksen kohteena olevat päätökset § 19 ja § 114 A:n 27.2.2013 ja 8.10.2013 tekemien tietopyyntöjen johdosta.

Päätöksen § 19 mukaan sivistystoimenjohtaja on kaupunginlakimiehen läsnä ollessa 12.3.2013 luovuttanut A:lle kaikki siihen mennessä esille saadut, päätöksessä tarkemmin yksilöidyt asiakirjat. Päätöksessä on lisäksi todettu, että A:lle annetaan päätöksessä tarkemmin yksilöidyt asiakirjat. Sivistystoimenjohtaja on sähköisen viestinnän tietosuojalakiin viitaten päättänyt, että Helsingin hovioikeuden päätöksen 12.12.2011 nojalla ei voida luovuttaa A:lle sellaisia tietoja ja näkymiä Wilma-järjestelmästä, joissa on oppilaan tai huoltajan antamia tai laatimia viestejä, ilmoituksia tai suunnitelmia (koskee muun muassa pikaviestejä, lomakkeita ja ilmoitusasetuksia). Lisäksi sivistystoimenjohtajan päätöksessä on todettu, että siltä osin, kuin A:lla on käytössään Wilma-näkymä, tietoja ei erikseen luovuteta, kuten ei myöskään niiltä osin, kuin tiedot on saatavissa koulun nettisivuilta.

Sivistystoimenjohtajan päätöksen § 114 mukaan A viitannee tietopyynnössään sivistystoimenjohtajan tekemään päätökseen § 19/2013. Päätöksen § 114 mukaan A:lle on aikaisemmin jo toimitettu edellä päätöksessä § 19 mainitut asiakirjat eikä sivistystoimen johtajan tiedossa ei ole muita tietoja tai asiakirjoja, joita asianomainen tarkoittaa. Koska pyyntöä ei ole lain vaatimalla tavalla yksilöity riittävästi, päätöksen mukaan pyynnön johdosta ei ole voitu toimittaa tietoja tai asiakirjoja.

Espoon käräjäoikeuden päätöksen 10.2.2011 ja Helsingin hovioikeuden päätöksen 12.12.2011 nro 3675 perusteella A:n kysymyksessä olevien lasten huolto on uskottu yksin lasten äidille. Hovioikeuden päätöksen perustelujen mukaan A:lle on annettu huoltajalle kuuluva oikeus saada viranomaisilta ja muilta vastaavilta toimijoilta (esimerkiksi yksityinen sairaanhoito) lapsiaan koskevia tietoja oikeuskäytännön mukaisesti. Hallinto-oikeus toteaa, että hovioikeuden päätöksessä ei ole tarkemmin yksilöity päätöksessä mainittua oikeuskäytäntöä.

Sivistystoimenjohtaja on edellä mainituissa päätöksissään arvioinut A:n oikeutta asiakirjojen saamiseen pääosin edellä mainitun hovioikeuden antaman päätöksen perusteella.

Hallinto-oikeus toteaa, että lapsia koskevien asiakirjojen julkisuudesta ei ole yleisesti säädetty lapsen huoltoa ja tapaamista koskevassa laissa. Asiakirja/tietopyyntöjä koskevissa asioissa sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (julkisuuslaki), joka on asiakirjojen julkisuutta koskeva erityislaki.

Soveltuvat oikeusohjeet

Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Saman pykälän 2 momentin mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Julkisuuslain 5 §:n 1 momentin mukaan asiakirjalla tarkoitetaan tässä laissa kirjallisen ja kuvallisen esityksen lisäksi sellaista käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai asiaa koskevaa viestiä, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai äänen- ja kuvantoistolaitteiden taikka muiden apuvälineiden avulla. Saman pykälän 2 momentin mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Viranomaisen laatimana pidetään myös asiakirjaa, joka on laadittu viranomaisen antaman toimeksiannon johdosta, ja viranomaiselle toimitettuna asiakirjana asiakirjaa, joka on annettu viranomaisen toimeksiannosta tai muuten sen lukuun toimivalle toimeksiantotehtävän suorittamista varten. Mainitun pykälän 3 momentissa säädetään siitä, millaisia asiakirjoja ei pidetä viranomaisen asiakirjoina.

Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.

Julkisuuslain 22 §:n mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 30 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, muun muassa oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan ja kokelaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja. Vastaavasti salassa pidettäviä ovat julkisuuslain 24 §:n 2 momentin 32 kohdan mukaan muun muassa asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista.

Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 23-32 kohtia koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan salassapitoperusteena on yksityisyyden suoja. Yksityisyyden suojalla ymmärretään tässä yhteydessä sitä yksityiselämän suojaa, joka kohdistuu yksilöä koskeviin tietoihin.

Asian oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Päätökset 20.3.2013 § 19 ja 22.10.2013 § 114

Sivistystoimenjohtaja ei ole arvioinut asiaa siltä kannalta, onko A:lla erityislakina asiakirjajulkisuusasioissa sovellettavan julkisuuslain nojalla oikeus lasta koskeviin asiakirjoihin.

Hallinto-oikeus toteaa, että A:lla on käytössään Wilma-järjestelmän rajoitettu näkymä. Tämän lisäksi sivistystoimenjohtaja on jo antanut päätöksessä § 19 ja lausunnossa tarkemmin yksilöidyt tiedot A:n lapsista, sisältäen lausunnon mukaan myös opettajien Wilma-järjestelmän kautta lähetettävät tiedot, ja muilta osin viitannut koulun nettisivuilta saataviin tietoihin ja todennut, että koulu ei käytä kaikkia Wilma-järjestelmän osioita. Sivistystoimenjohtaja on päätöksessään § 114 ja sitä koskevassa lausunnossaan todennut, ettei tiedä mitä muita A:n lapsia koskevia asiakirjoja A:n pyyntö saattaisi koskea ja että hänelle on toimitettu kaikki ne asiakirjat, jotka voidaan hänelle toimittaa.

Julkisuuslain 5 §:n 2 momentin mukaan asiakirjan, ollakseen viranomaisen asiakirja, on oltava viranomaisen hallussa. Hallinto-oikeus katsoo edellä mainittu säännös ja A:lle jo luovutetut tiedot huomion otettuna, että asiassa ei ole syytä lausua enempää asiakirjojen luovuttamisen osalta taikka palauttaa asiaa sivistystoimenjohtajalle uudelleen käsiteltäväksi.

Mikäli asiakirjojen antamista koskeva asia vastaisuudessa tulee ajankohtaiseksi, viranomaisen on päätöstä tehdessään arvioitava asiakirjojen julkisuus ja harkittava A:n oikeus saada salassa pidettäviä asiakirjoja perustuslain ja julkisuuslain säännösten perusteella.

Siltä osin kuin sivistystoimenjohtaja on sähköisen viestinnän tietosuojalain nojalla hylännyt A:n vaatimuksen niiden Wilma-tietojen osalta, joissa on kysymys lasten huoltajan laatimista viesteistä, ilmoituksista tai suunnitelmista, hallinto-oikeus, asian ratkaisun enemmän viivästymisen välttämiseksi, tutkii asian ja arvioi A:n oikeuden saada tietoja julkisuuslain perusteella. Sähköisen viestinnän tietosuojalain 4 §:n 1 momentin perusteella viesti, tunnistamistiedot ja paikkatiedot ovat luottamuksellisia, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. A ei ole edellä mainitussa asiassa sellainen julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen, jolla, ottaen huomioon julkisuuslain 22 §:ssä säädetty, olisi oikeus saada tieto toisen vanhemman sähköisesti lähettämistä tai vastaanottamista viesteistä, ilmoituksista tai suunnitelmista lastensa asioissa. Sivistystoimenjohtaja on siten voinut hylätä A:n tietopyynnön tältä osin eikä päätöstä ole syytä muuttaa.

Siltä osin, kuin A on vaatinut koululta kanteluunsa liittyviä tietoja, hallinto-oikeus toteaa, että julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat kanteluasiakirjat ennen asian ratkaisua, jos tiedon antaminen niistä vaikeuttaisi asian selvittämistä tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä asiaan osalliselle. Aluehallintovirasto on jo tehnyt A:n kanteluasiassa päätöksen ja A on asian käsittelyn yhteydessä saanut tietoonsa kanteluunsa liittyvät asianosaisasemansa perusteella kuuluvat tiedot. Mikäli A katsoo, ettei hän ole saanut nähdäkseen kaikkia kanteluun liittyviä tietoja, jotka ovat vaikuttaneet tai voineet vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn aluehallintovirastossa, hänen tulee osoittaa tietopyyntönsä aluehallintovirastolle.

Päätös 3.4.2013 § 25

Kuntalain 43 §:n mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Lautakunnan jäsenellä on katsottava olevan oikeus salassa pidettävien asiakirjojen nähtäväksi saamiseen silloin kun se on tarpeen kannan ottamiseksi lautakunnassa käsiteltävään yksittäiseen asiaan. Sitä vastoin lautakunnan yksittäisellä jäsenellä ei ole yleistä oikeutta tietojen ja asiakirjojen saamiseen pelkästään sillä perusteella, että pitää sitä tarpeellisena kunnan opetustoimen seurannan ja valvonnan toteuttamiseksi. Asiassa ei ole ilmennyt, että lautakunnalla olisi ollut käsiteltävänään sellainen yksittäinen asia, joka olisi koskenut A:n lasten asiaa. Mikäli sellainen asia olisi ollut käsittelyssä, olisi A ollut kuntalain 52 §:n 2 momentin ja hallintolain 28 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla asianosaisena esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn. Sivistystoimenjohtajan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Jaana Moilanen ja Ilona Nuorteva, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös ja X:n sivistystoimenjohtajan päätökset kumotaan, asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi ja kaupunki velvoitetaan luovuttamaan A:lle kaikki koulun tietojärjestelmissä ja muutoin olevat hänen lapsiaan koskevat tiedot ja asiakirjat.

Vaatimustensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Koululla on lapsia koskevia tietoja ja asiakirjoja, kuten henkilö- ja yhteystiedot, terveystiedot, aiemmasta koulusta siirtyneet tiedot, kursseja koskevat hakemukset ja ilmoittautumiset ja niin edelleen. Lisäksi koulu jakaa paperisia tiedotteita vanhemmille. Koulu on kieltäytynyt luovuttamasta näitä tietoja ja asiakirjoja A:lle, vaikka hänellä on hovioikeuden lainvoimaisen päätöksen mukaan huoltajalle kuuluva oikeus saada lapsiaan koskevia tietoja viranomaisilta ja muilta vastaavilta toimijoilta. Oikeus tietojen saamiseen on rajoittamaton. Tietojen saamisen osalta tilanne on verrattavissa yhteishuoltajuuteen. A:lle on kuitenkin Wilma-järjestelmässä kirjattu "rajoitettu tiedoksisaantioikeus".

Hallinto-oikeuden päätös on virheellinen, koska sen mukaan A:lla ei ole asianosaisasemaa. Hallinto-oikeus ei ole perusteluissaan käsitellyt A:n rajoittamatonta, huoltajalle kuuluvaa tiedonsaantioikeutta.

Hallinto-oikeuden päätös on muutenkin puutteellisesti perusteltu. Hallinto-oikeus ei ole käsitellyt A:n oikeutta Primus-järjestelmässä oleviin tietoihin, muihin koulun hallussa oleviin lapsia koskeviin tietoihin, paperisiin vanhemmille jaettaviin tiedotteisiin tai A:ta itseään koskeviin tietoihin.

A:n tietopyyntö ei ole ollut yksilöimätön. Häneltä ei ole pyydetty lisäselvitystä.

A:lla on oikeus tietojen saamiseen myös luottamushenkilönä kuntalain 43 §:n perusteella. Hallinto-oikeus on virheellisesti perustellut päätöstään sillä, ettei asia ole ollut esillä lautakunnassa, jonka jäsen A on. Lautakunta on kuitenkin käsitellyt asiaa.

Tiedonsaantioikeus ei edellytä asian vireilläoloa. Myöskään esteellisyys ei rajoita tiedonsaantioikeutta. A:lla on sama lakiin perustuva oikeus saada asiakirjoja nähtäväkseen kuin muillakin lautakunnan jäsenillä. Hänellä on oikeus tietojen saamiseen myös kaupunginvaltuutettuna. Valtuutetun tiedonsaantioikeus on jopa laajempi kuin lautakunnan jäsenen.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan luottamushenkilöllä ei olisi oikeutta mihinkään koulua ja oppilaiden koulunkäyntiä koskeviin yleistietoihin ja asiakirjoihin eikä oikeutta tutustua koulun käytössä oleviin tietojärjestelmiin.

Luottamushenkilöillä on esimerkiksi aloiteoikeus sekä oikeus tarkastaa virkamiesten antamien tietojen oikeellisuus. Asiassa on ollut kyse nimenomaisesti lautakunnan toimivaltaan kuuluvien tietojen oikeellisuudesta.

X:n sivistystoimenjohtaja on valituksen johdosta antamassaan vastineessa viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä hallinto-oikeuden päätökseen.

A:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Lähtökohdat ja sovellettavia säännöksiä

Koululla on hallussaan suuri määrä erilaisia oppilaita koskevia tietoja ja asiakirjoja. Tällaisia ovat muun muassa oppilasrekisterissä olevat henkilö- ja yhteystiedot, tiedot oppilaiden opintosuorituksista ja todistuksista, kurssi-ilmoittautumiset, lukujärjestykset ja oppilaiden aiemmista kouluista siirtyneet tiedot. Nämä asiakirjat ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja.

Asiaa ensi asteessa ratkaistaessa voimassa olleen sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 4 §:n 1 momentin mukaan viesti, tunnistamistiedot ja paikkatiedot ovat luottamuksellisia, jollei mainitussa tai muussa laissa toisin säädetä. Säännös on perustunut perustuslain 10 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Viranomaiselle saapuvia tai viranomaisen lähettämiä asiakirjoja ei kuitenkaan pidetä perustuslain tarkoittamalla tavalla luottamuksellisina, jollei kyse ole viranomaisen palveluksessa olevan henkilön saamista tai lähettämistä julkisuuslain 5 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista yksityisluonteisista viesteistä. Tämän vuoksi, toisin kuin sivistystoimenjohtaja ja hallinto-oikeus ovat katsoneet, myös Wilma-järjestelmän kautta saapuneet ja lähetetyt viestit ovat pääsääntöisesti viranomaisen asiakirjoja, joihin sovelletaan julkisuuslakia.

Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen tässä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin mukaan salassa pidettäviä ovat muun ohella asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön terveydentilasta (25 kohta), henkilökohtaisista oloista (32 kohta), oppilashuollosta ja oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallisesta arvioinnista (30 kohta), salaisesta puhelinnumerosta tai muista yhteystiedoista, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi (31 kohta).

Perusopetuslain 40 §:n 1 momentin mukaan opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, kyseisen lain 37 §:ssä tarkoitetut henkilöt eli rehtori ja opettajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat kyseisen lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai kyseisessä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.

Oikeudellinen arviointi

Oikeus saada tieto asiakirjoista

Jos koulun hallussa olevat julkisuuslain soveltamisalaan kuuluvat viranomaisen asiakirjat eivät sisällä julkisuuslain tai muun lain nojalla salassa pidettäviä tietoja, A:lla on oikeus saada niistä tieto julkisuuslain 9 §:ssä säädetyn jokaiselle kuuluvan oikeuden nojalla.

Vaikka A ei ole lastensa huoltaja, hänelle on hovioikeuden päätöksellä vahvistettu huoltajalle kuuluva oikeus saada viranomaisilta lapsiaan koskevia tietoja. Julkisuuslain 12 §:n tiedonsaantioikeuden osalta A:n on katsottava rinnastuvan lastensa huoltajaan. Hänellä on siten julkisuuslain 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin oikeus saada viranomaisilta lapsiaan koskevia salassa pidettäviä tietoja. Hänellä ei kuitenkaan ole yksinomaan tämän asemansa perusteella oikeutta saada esimerkiksi lasten äitiä koskevia, äidin suojaamiseksi salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja.

Se, että viranomainen olettaa A:n saaneen pyytämänsä tiedon tai asiakirjan aiemmin muualta, ei ole julkisuuslain mukainen peruste kieltäytyä tiedon tai asiakirjan antamisesta.

Asiakirjapyyntöjen ja päätösten yksilöinti

Julkisuuslain 13 §:n 1 momentin mukaan pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon.

Hallintolain 44 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kirjallisesta hallintopäätöksestä on käytävä selvästi ilmi päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu.

Sivistystoimenjohtajan on katsottava päätöksellään 20.3.2013 (§ 19) luovuttaneen A:lle ne asiakirjat, joita tietopyynnön on katsottu koskeneen. A on sittemmin laajentanut pyyntöään ja pyytänyt saada koululta kaikki lapsiaan koskevat tiedot ja asiakirjat. A ei ole yksilöinyt niitä asiakirjoja tai tietoja, joita pyyntö koskee. Asiakirjoista käy ilmi, että sekä koulun rehtori että sivistystoimenjohtaja ovat sähköpostitse kehottaneet A:ta täsmentämään pyyntöään. A on tämän jälkeen edelleen pyytänyt kaikkia lapsiaan koskevia koulun hallussa olevia tietoja ja asiakirjoja. A:n yksilöimättömän, laajaan asiakirja-aineistoon kohdistuvan tietopyynnön perusteella ei ole ollut mahdollista määritellä niitä asiakirjoja, jotka A:lle tulisi pyynnön johdosta luovuttaa. Sivistystoimenjohtaja on siten voinut hylätä A:n tietopyynnön päätöksellään 22.10.2013 (§ 114). Sivistystoimenjohtajan päätökset täyttävät edellä mainitut päätöksen yksilöinnille säädetyt vaatimukset, kun otetaan huomioon A:n esittämien tietopyyntöjen sisältö.

A:n alkuperäiset tietopyynnöt ovat edellä kuvatulla tavalla olleet yksilöimättömiä. Tietopyyntöjen esittämisen aikaan A:n lapset ovat olleet 7. ja 9. luokalla. Kun otetaan huomioon asian käsittelyssä kulunut aika, voidaan arvioida, että A:n tiedon tarve on muuttunut. Vaikka A on sittemmin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa täsmentänyt tietopyyntöään, sivistystoimenjohtajan ja hallinto-oikeuden päätösten kumoaminen ja asian palauttaminen sivistystoimenjohtajalle ei ole perusteltua. A voi halutessaan esittää koululle uuden, yksilöidyn tietopyynnön.

Oikeus saada tietoja luottamushenkilöaseman perusteella

A on pyytänyt lapsiaan koskevia tietoja myös kuntalain (365/1995) 43 §:ssä säädetyn tietojensaantioikeuden perusteella. Mainitun pykälän mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Lainkohdan esitöiden (HE 192/1994 vp, 43 §:n yksityiskohtaiset perustelut, s. 98-99) mukaan tietojensaantioikeus rajoittuu luottamushenkilön toimessa tarpeellisiin tietoihin ja asiakirjoihin. A on X:n kaupunginvaltuutettu ja lautakunnan jäsen. A:n esittäessä tietopyyntönsä lautakunnassa tai valtuustossa ei ole ollut vireillä asiaa, jota koskevan päätöksenteon perusteeksi tiedot olisivat olleet tarpeen. Sivistystoimenjohtaja on siten päätöksellään 3.4.2013 § 25 voinut hylätä A:n tietopyynnön. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että lautakunta on kokouksessaan 23.4.2013 saanut tiedoksi sivistystoimenjohtajan 3.4.2013 tekemän päätöksen § 25. Jos A:n lapsia tai hänen tiedonsaantioikeuttaan koskeva asia olisi lautakunnan tai valtuuston käsiteltävänä, olisi A esteellinen asiaa käsittelemään, eikä tietojen saaminen olisi tällöin kuntalain 43 §:ssä tarkoitetulla tavalla tarpeen luottamushenkilön toimen hoitamiseksi.

Lopputulos

Edellä lausuttuun nähden ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.