Muu päätös 4294/2016

Asia Suunnittelutarveratkaisua koskevat valitukset

Valittajat 1) Alajärven kaupunginhallitus

2) A

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 10.11.2015 nro 15/0589/3

Asian aikaisempi käsittely

Alajärven kaupunginhallitus on päätöksellään 6.10.2014 (§ 149) A:n hakemuksen johdosta katsonut, että maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n tarkoittamat rakennusluvan erityiset edellytykset ovat olleet olemassa määräalalla tilasta Mattila 5-401-18-80 olevan konehallin muuttamiseksi ja laajentamiseksi lihanautakasvattamoksi sekä siihen liittyvän laakasiilon ja lantalan rakentamiseksi rakennuspaikalle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään B:n ja C:n sekä D:n ja E:n valituksista kumonnut kaupunginhallituksen päätöksen ja hylännyt A:n hakemuksen. Hallinto-oikeus on lisäksi hylännyt A:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettuja säännöksiä

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentin mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

Lainkohdan 2 momentin mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen

1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle,

2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja

3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Suomen perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Maankäyttö- ja rakennuslain esitöistä

Rakennuslainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 101/1998 vp) olevien maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan suunnittelutarvealueen luonteen ja tarkoituksen mukaisesti maankäytön siellä tulee perustua riittävään suunnitteluun. Tämän mukaisesti ensisijainen lähtökohta on, että rakentaminen perustuisi alueelle hyväksyttyyn asemakaavaan. Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista myös silloin, kun se on todettu sopivaksi sellaisessa lupamenettelyssä, jossa sopivuutta on voitu arvioida tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajemmin myös yhdyskuntakehityksen, ympäristöarvojen ja tulevan maankäytön näkökulmasta.

Rakennushanke ja alueen suunnittelutilanne

A:n rakennushanke tarkoittaa kerrosalaltaan 189 neliömetrin suuruisen konehallin muuttamista ja laajentamista kerrosalaltaan 905 neliömetrin suuruiseksi lihanautakasvattamoksi sekä siihen liittyvän osittain katettavan lantalan ja laakasiilojen rakentamista edellä mainitulle rakennuspaikalle. Hakijan maatilan talouskeskus sijaitsee rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä.

Rakennuspaikka sijaitsee Halla-ahon kylässä runsaat viisi kilometriä Alajärven kaupungin keskustaajamasta koilliseen ja vajaat pari kilometriä Hoiskon taajamasta itään, Halla-ahontien ja Hautamäentien risteyksen lounaispuoleisella alueella. Alueella ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jota voitaisiin käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Alueella on kohtalaisesti haja-asutusluontoista maanteiden varsiin keskittynyttä asutusta ja maatalousrakentamista. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat rakennuspaikkaan rajoittuvilla kiinteistöillä noin 70 metrin etäisyydellä suunnitellusta kasvattamosta. Muutoksenhakijoiden asuinrakennukset sijaitsevat rakennuspaikasta etelään noin 170 metrin (D ja E) ja noin 200 metrin (B ja C) etäisyydellä. Noin 200 metrin etäisyydellä rakennuspaikasta sijaitsee asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan yli kymmenen asuinrakennusta.

Oikeudellinen harkinta ja johtopäätökset

Rakennushanke liittyy rakennuspaikalla aloitettavaksi suunniteltuun naudanlihatuotantoon, josta voi seurata toiminnasta johtuvia ympäristön maankäyttöä rajoittavia ja haittaavia vaikutuksia. Rakennuspaikan läheisyydessä sijaitsee useita asuinrakennuksia. Hanke edellyttää siten laatunsa ja sijaintinsa vuoksi alueen maankäytön tarkempaa suunnittelua ja ryhtymistä maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:ssä tarkoitettuihin erityisiin toimenpiteisiin, kuten alueen maankäytön yksittäistä lupakäsittelyä laajempaan tarkasteluun. Erityisesti tulisi ratkaista alueen pääasiallinen maankäyttötarkoitus ja mahdollisten suojavyöhykkeiden tarve hakemuksen tarkoittaman toiminnan ja asutuksen välillä. Aluetta on siten pidettävä edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna suunnittelutarvealueena. Suunniteltuja rakennuksia ei niiden koko ja niissä suunniteltavaksi harjoitetun toiminnan laajuus huomioon ottaen voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 2 momentissa tarkoitettuina maatilaan kuuluvana talousrakennuksena. A:n rakennushanke on näin ollen edellyttänyt mainitun lainkohdan 1 momentissa tarkoitettuja rakennusluvan erityisiä edellytyksiä koskevaa suunnittelutarveratkaisua, mitä A on hakenutkin.

Perustuslaista ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa rakentamisen suunnittelussa. Periaate, jonka toteutumistapa viime kädessä riippuu kulloinkin kysymyksessä olevasta suunnittelutilanteesta, edellyttää muun ohella, ettei alueiden omistajia aseteta rakennusoikeuden osalta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita. Maanomistajia on kohdeltava rakentamisessa tasapuolisesti.

Kun otetaan huomioon alueella jo toteutuneen rakentamisen määrä ja laatu sekä rakennushankkeen laatu ja sijainti, A:n rakennushankkeen toteuttamisella yksittäisellä suunnittelutarveratkaisulla voi olla maankäytön suunnitteluvaihtoehtoja rajaava vaikutus kaavoituksessa etenkin, kun kysymys on ympäristön jo toteutuneesta rakentamisesta poikkeavasta hankkeesta. Hanke saattaa vaarantaa myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen toteuttamisen alueella hankkeen maankäytön vaihtoehtoja rajaavan vaikutuksensa vuoksi.

Yllä esitetyn perusteella hakemuksen mukaisen rakentamisen on katsottava aiheuttavan haittaa kaavoitukselle ja alueen käytön muulle järjestämiselle. Koska rakennusluvan myöntämiselle ei siten ole maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisiä edellytyksiä, kaupunginhallituksen päätös on kumottava ja A:n hakemus hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä A:lle ei tule korvausta hänen oikeudenkäyntikuluistaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Petri Forma ja Reeta-Kaisa Eriksson. Esittelijä Petri Forma.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) Alajärven kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kaupunginhallituksen päätös saatetaan voimaan.

Hakijan rakennuskohde on 7,2 kilometrin etäisyydellä Alajärven ydinkeskustasta ja noin 3,5 kilometrin etäisyydellä itään niistä Hoiskon alueista, jotka ovat keskustan tuntumassa sijaitsevia tiheään asuttuja keskustan lähialueita. Väliin mahtuu peltolakeutta ja alue muuttuu selkeästi haja-asutusalueeksi Hoiskon itäosissa Halla-ahossa. Kaavoitus toteutuessaan ilmeisesti aloitetaan keskustaajamasta. Mikäli Hoiskon kaukaisimmat osat keskustasta katsottuna on ylipäätään tarve kaavoittaa, kaavoitus ajoittuisi todella pitkälle tulevaisuuteen.

On kohtuutonta estää kaukana tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvan yleiskaavahankkeen vuoksi perusmaatalouden harjoittaminen ja muu elinkeinotoiminta. Tämä vaikuttaisi negatiivisesti Alajärven elinkeinoelämän kehittämiseen.

Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta keskustaajamassa ja sen lähialueilla tulevaisuudessa aloitettavaa kaavoitusta. Kaupunginhallitus on käyttänyt sille kuuluvaa oikeudellista harkinta- ja päätösvaltaansa arvioidessaan lupaedellytysten täyttymistä tässä lupa-asiassa. Samalla se on kaupungin tahdonilmaisu siitä, miten Halla-ahon alueen maankäyttö on tässä vaiheessa ylipäätään järjestettävissä.

Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen samalle kohteelle myönnetystä ympäristöluvasta.

Rakennettava kohde ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, vaan sulautuu ympäristöönsä ja sopii yksittäisenä ratkaisuna myös maankäytön kannalta esitetylle paikalle. Halla-ahon alueelle ei ole ollut uudisrakentamispainetta. Vaikutusalueen maat ovat valtaosin intensiivisessä maatalouskäytössä. Hankkeen vaikutusalueella ei ole vapaata tonttimaata asuntorakentamiseen. Rakennushankkeen vaikutusalueella on harjoitettu maataloutta ennen kuin asiasta hallinto-oikeuteen valittaneet naapurit ovat alueelle rakentaneet.

Suunniteltu investointi 153 eläinpaikkaan tarkoittaa 82 eläinyksikköä, mikä vastaa ProAgria Liha Osaamiskeskuksen lausunnon mukaan selvästi Pellervon taloustutkimuksen tutkimusotoksen tilajoukkoa pienempää kotieläinyksikköä. Eläinmäärän perusteella suunniteltua investointia ja rakentamista voidaan pitää maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 2 momentissa tarkoitettuna tavanomaisena maatalouteen kuuluvana eläintenpitona, jonka tarkoituksena on turvata maatilan elinkelpoisuus.

2) A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kaupunginhallituksen päätös saatetaan voimaan. B ja C ja D ja E on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Vaatimuksensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kyseessä on maatilaan kuuluva talousrakennus. Hanke on pieni.

Kyseessä ei ole suunnittelutarvealue. Ympäristövaliokunta on todennut, että suunnittelutarvealueiksi tulee osoittaa vain sellaisia alueita, joilla tarvitaan suunnittelua. Kyseessä on Alajärven Hoiskon kylän itäinen osa Halla-aho. Alue on haja-asutusaluetta, jolla ei ole rakennuspainetta. Hankkeen lähellä sijaitsevien rakennusten omistajilla ei ole mitään hanketta vastaan. Koska alue on maankäytöllisesti maatalousaluetta, tulee aluetta tarkastella alueen nykyisen toiminnan mukaisesti, mahdollistaa sen toiminta ja kehittäminen, kunhan se ei vaikeuta alueen maankäyttöä.

Ympäristöluvan perusteet tulee ottaa huomioon myös arvioitaessa, onko kyseessä suunnittelutarvealue ja myös mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n päätöstä tehtäessä. Ympäristölupaprosessi on ollut kattava. Vaasan hallinto-oikeuden hankkeen ympäristöluvasta antamasta päätöksestä ilmenee, että ympäristöluvassa on tutkittu hankkeen vaikutukset ympäristöön ja alueen maankäyttöön.

Kun otetaan huomioon rakennuspaine, hankkeen laajuus, alueen nykyinen maankäyttö ja todetut vaikutukset ympäristöön, mitään haitallisia vaikutuksia maankäytön suunnitteluun ei ole. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon olemassa oleva toiminta ja turvata sen kehittämismahdollisuudet. Maatalouden tarpeita ei mahdollisessa kaavoituksessa voi ohittaa.

On maanomistajien tasapuolisen kohtelun vastaista estää A:ta jatkamasta ja kehittämästä nykyistä toimintaansa.

D ja E sekä B ja C ovat valituksen johdosta yhdessä antamassaan selityksessä viitanneet Vaasan hallinto-oikeudelle jättämiinsä valituksiin ja hallinto-oikeuden päätökseen asiassa.

Alajärven kaupunginhallitus on antanut vastaselityksen.

A:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Vastaselitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Tilalla harjoitettavalle naudanlihan tuotantotoiminnalle on myönnetty ympäristölupa, joka on lainvoimainen. Ympäristölupa-asiassa sovelletun ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n (647/2011) 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti, ja 6 §:n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon, että toiminnasta aiheutuvat päästöt eivät aiheuta sellaista ympäristön pilaantumista, joka estäisi luvan myöntämisen ympäristönsuojelulain nojalla. Ympäristölupaharkinnassa ei ole otettu huomioon hankkeen maankäytöllisiä edellytyksiä tätä laajemmalti. Hankkeen maankäytöllisiä edellytyksiä suunnittelutarvehakemusta ratkaistaessa arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella.

Suunnittelutarvealueen luonteen ja tarkoituksen mukaisesti maankäytön siellä tulee perustua riittävään suunnitteluun. Alueen maankäyttöä ei ole vielä suunniteltu yleiskaavatasoisestikaan. Rakennuspaikan lähiympäristössä on myös muuta kuin maatalouden harjoittamiseen liittyvää asutusta. Asiassa on kysymys pääosin uudesta rakentamisesta, joka käyttötarkoitukseltaan poikkeaa tilan ja sen lähiympäristön nykyisestä rakennuskannasta. Rakennushankkeen koko ja laatu huomioon ottaen se rajoittaisi lähiympäristön suunnitteluvaihtoehtoja kaavoituksessa. Näistä syistä hakemuksen hyväksyminen aiheuttaisi maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentissa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ei ole ollut oikeudellisia edellytyksiä.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.