Muu päätös 4521/2016

Asia Asiakirjajulkisuutta koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 17.11.2015 nro 15/0994/5

Asian aikaisempi käsittely

X:n varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtaja on päätöksellään 9.1.2015 (§ 1) hylännyt A:n pyynnön saada kopio huollossaan olevan lapsensa päivähoitolaskusta elatusavun määrittelemistä varten. Lapsi asuu toisen huoltajansa luona, jonka tulotietojen perusteella päivähoitomaksu on määrätty.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 13 §:n (909/2012) mukaan lasten päivähoidosta perittäviin maksuihin sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia (734/1992, jäljempänä asiakasmaksulaki) ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Saman lain 13 a §:n mukaan lasten päivähoitoa järjestettäessä toimintaan sovelletaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (jäljempänä asiakaslaki) (812/2000) sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013.

Asiakasmaksulain 10 a §:n mukaan päätettäessä lasten päivähoidosta määrättävästä maksusta otetaan perheen tuloina huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (asiakasmaksuasetus) 2 §:n mukaan päivähoidossa palvelun käyttäjäksi katsotaan lapsen ohella hänen kanssaan yhteistaloudessa elävät vanhemmat tai muut huoltajat.

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (asiakaslaki) 14 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä.

Asiakaslain 11 §:n 1 momentin mukaan asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa oikeus saada tieto asianosaisena ja oikeus saada tieto asiakasta itseään koskevasta asiakirjasta määräytyy siten kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 3 luvussa säädetään. Pykälän 3 momentin toisen virkkeen mukaan jos alaikäinen tai hänen laillinen edustajansa ovat asianosaisena sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa, laillisella edustajalla on kuitenkin oikeus tiedonsaantiin siten kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:ssä säädetään.

Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.

Julkisuuslain 12 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin, jollei laissa toisin säädetä.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 23 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, muun ohella asiakirjat, jotka sisältävät tietoja tuen tai etuuden perusteena olevista tuloista ja varallisuudesta.

Oikeudellinen arviointi

Asiassa on kyse valittajan oikeudesta saada tietää hänen lapsensa toisen vanhemman maksettavaksi määrätyn päivähoitomaksun suuruus. Kyse on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 23 kohdan mukaan salassa pidettävistä tiedoista. Koska maksua ei ole määrätty valittajalle eikä hän ole maksusta vastuussa, valittaja ei ole asianosainen maksun määräämistä koskevassa asiassa. Näin ollen hänellä ei ole julkisuuslain 11 §:n nojalla oikeutta asianosaisena saada tietoa pyytämästään toista henkilöä koskevasta asiasta. Maksua ei ole määrätty lapsen maksettavaksi, eikä lapsi ole vastuussa siitä siinäkään tapauksessa, että maksuvelvollinen laiminlöisi maksun suorittamisen. Näin ollen sillä seikalla, että valittaja on päivähoitoa käyttävän lapsen toinen vanhempi, ei ole asiassa oikeudellista merkitystä.

Julkisuuslain 12 § koskee asianosaisen oikeutta saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista. A:ta koskevista tiedoista ei asiassa ole kysymys, eikä mainittu lainkohta siten tule asiassa sovellettavaksi.

Oikeudenkäyntikulut

Asiassa tehtyyn ratkaisun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, ei ole kohtuutonta, että A vastaa itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Taina Pyysaari ja Marja Viima, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja viranomainen velvoitetaan antamaan pyydetty asiakirja. Lisäksi A on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Vaatimustensa tueksi A on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Asiakirjapyynnössä on kyse laillisen edustajan käyttämästä lapsen tiedonsaantioikeudesta päivähoitoa koskevassa asiassa tai joka tapauksessa lapsen julkisuuslain 12 §:ssä tarkoitetusta tiedonsaantioikeudesta. Julkisuuslain 11 §:ssä säädettyjen kieltäytymisperusteiden ei ole edes esitetty estävän tiedon antamista.

Toisin kuin hallinto-oikeus on perusteluissaan katsonut, valittajan itsenäinen asianosaisasema ei ole ollut valituksen perusteena.

Lapsella on asianosaisasema häntä koskevassa päivähoitoasiassa päivähoitomaksun määräytymistä koskevalta osin. Kyse on oikeudesta tai edusta, minkä vuoksi lapsella on asianosaisasema kaikissa kyseistä lakisääteistä oikeutta (päivähoitoa) koskevissa asioissa. Maksun määräytyminen ei ole lakisääteiseen oikeuteen liittyvästä yleisemmästä asiasta erillinen asia. Julkisuusperiaatteen mukaisesti asian käsitettä tulee tulkita laajasti.

Hallinto-oikeuden olisi tullut arvioida julkisuuslain 12 §:n soveltamisedellytystä lapsen eikä valittajan näkökulmasta. Lapsella on julkisuuslain 12 §:n mukainen oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista. Tätä oikeutta myös laillinen edustaja voi käyttää. Päivähoitolaskuun sisältyy lapsen tietoja.

Hallinto-oikeuden päätöksen oikeusohjeissa on viitattu sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (asiakaslaki) 11 §:n 1 momentin mukaiseen pääsääntöön, jonka mukaan oikeus saada tietoja asiakirjasta määräytyy julkisuuslain 9–12 §:n mukaan, sekä asiakaslain 11 §:n 3 momentin toiseen virkkeeseen, jossa laillisen edustajan tiedonsaantioikeudesta viitataan ainoastaan julkisuuslain 11 §:än.

Hallinto-oikeus on saattanut tarkoittaa, että asiakaslain 11 §:n 3 momentin perusteella laillisella edustajalla ei ole julkisuuslain 12 §:n mukaista tiedonsaantioikeutta, vaikka lapsella olisikin. Kun tarkastellaan asiakaslain 11 §:n 3 momentissa säädettyä kokonaisuutena, tämä tulkinta olisi ilmeisen virheellinen. Momentti koskee alaikäisen oikeutta kieltää tietojen antaminen lailliselle edustajalle. Tästä ei ole nyt kysymys. Momentin toisen virkkeen tarkoituksena on supistaa kielto-oikeutta eikä tehdä tyhjäksi 1 momentin pääsääntöä.

X:n varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtaja on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus ja oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Päivähoitolaskutuksesta ei ole annettu A:lle pyydettyjä tietoja, koska A ei kuulu perheeseen, joka käyttää päivähoitopalvelua. Päivähoitomaksu määräytyy päivähoitopalvelua käyttävän vanhemman tai huoltajan ja hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän perheen tulojen perusteella. A:n lapsen väestörekisterin mukainen osoite on toisen huoltajan luona. A:n lapsen päivähoitomaksu määräytyy siten lapsen toisen vanhemman ja tämän perheen tulojen mukaan, koska lapsi asuu kyseessä olevan huoltajan luona.

Lapsen päivähoidon asiakirjat ja tieto sosiaalihuollon asiakassuhteesta ovat salassa pidettäviä. Myös asiakirjat, jotka sisältävät tietoja tuen tai etuuden perusteena olevista tuloista ja varallisuudesta, ovat salassa pidettäviä.

A:lla ei ole julkisuuslain 11 §:n perusteella oikeutta asianosaisena saada tietoa pyytämästään toista vanhempaa koskevasta asiasta. Päivähoitomaksua ei ole määrätty A:n lapsen maksettavaksi, eikä lapsi ole vastuussa maksusta edes siinä tapauksessa, että päivähoitopalvelua käyttävä vanhempi laiminlöisi maksun suorittamisen. Se, että A on päivähoitopalvelua käyttävän lapsen toinen vanhempi, ei tee hänestä asiassa asianosaista, eikä tällä seikalla siten ole asiassa oikeudellista merkitystä.

Asiassa ei ole kysymys A:ta koskevista tiedoista, vaan lapsen toista vanhempaa koskevista tiedoista, eikä julkisuuslain 12 § siten voida soveltaa asiassa.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Valituksen hylkääminen

Sovellettavat säännökset

Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 13 §:n (909/2012) mukaan lasten päivähoidosta perittäviin maksuihin sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia (asiakasmaksulaki, 734/1992) ja sen nojalla annettuja säännöksiä, sellaisena kuin ne ovat voimassa tammikuun 1 päivänä 2013.

Asiakasmaksulain 10 a §:n mukaan päätettäessä lasten päivähoidosta määrättävästä maksusta otetaan perheen tuloina huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (asiakasmaksuasetus) 2 §:n mukaan päivähoidossa palvelun käyttäjäksi katsotaan lapsen ohella hänen kanssaan yhteistaloudessa elävät vanhemmat tai muut huoltajat.

Lasten päivähoidosta annetun lain 13 a §:n (909/2012) 1 momentin mukaan, jollei kyseisessä laissa toisin säädetä, kyseisen lain perusteella järjestettyyn toimintaan sovelletaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (asiakaslaki, 812/2000) sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013.

Asiakaslain 14 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä.

Asiakaslain 11 §:n 1 momentin mukaan asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa oikeus saada tieto asianosaisena ja oikeus saada tieto asiakasta itseään koskevasta asiakirjasta määräytyy siten kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 3 luvussa säädetään. Menettelystä, jota noudatetaan tiedon antamisessa, säädetään mainitun lain 4 luvussa ja muutoksenhausta sen 33 §:ssä.

Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentissa säädetään 1 momentin mukaisen tiedonsaantioikeuden rajoituksista.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Valittaja on lapsensa huoltajana pyytänyt kopiota lapsen päivähoitolaskusta. Hän on ilmoittanut tarvitsevansa tietoa elatusavun määrittelemiseksi.

Asiakirjoihin liitetystä päivähoitolaskusta, jota ei ole luovutettu valittajalle, käy maksun suorittamista varten tarvittavien tietojen ohella ilmi lapsen äidin yhteystiedot, lapsen nimi ja tieto lapsen saamasta palvelusta, laskutusjakso sekä päivähoitomaksun suuruus.

Päivähoitolasku on asiakaslain 14 §:ssä tarkoitettu sosiaalihuollon asiakirja. Tieto päivähoidon asiakkuudesta on mainitun pykälän 1 momentin perusteella salassa pidettävä. Valittajalla on kuitenkin julkisuuslain 12 §:n nojalla lapsensa huoltajana laissa säädetyin edellytyksin oikeus saada tieto lapsestaan viranomaisen asiakirjoihin sisältyvistä salassa pidettävistäkin tiedoista. Tältä osin hänellä olisi siis oikeus saada tieto laskuun sisältyvistä lasta koskevista tiedoista. Tietopyynnön on kuitenkin valittajan ilmoittama tiedon käyttötarkoitus huomioon ottaen katsottava kohdistuneen nimenomaan päivähoitomaksun suuruutta koskevaan tietoon.

Päivähoitomaksun suuruuteen vaikuttavat lapsen kanssa asuvan huoltajan sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön tulot. Päivähoitomaksun suuruus on siten katsottava tiedoksi, joka kuvaa edellä mainittujen henkilöiden taloudellista asemaa. Lisäksi päivähoitolaskuun sisältyy lapsen toisen huoltajan nimi ja yhteystiedot. Tällaiset sosiaalihuollon asiakirjaan sisältyvät yksityistä henkilöä koskevat tiedot ovat asiakaslain 14 §:n 1 momentin perusteella salassa pidettäviä.

Asiakaslain 11 §:n viittaussäännösten perusteella päivähoidossa olevan lapsen tai hänen huoltajansa oikeus saada sosiaalihuollon asiakirjaan sisältyvä salassa pidettävä tieto voi perustua julkisuuslain 11 §:ssä säädettyyn asianosaisen tiedonsaantioikeuteen tai 12 §:ssä säädettyyn oikeuteen saada viranomaiselta itseään koskevat tiedot. Päivähoitomaksu määräytyy lapsen päivähoidossa olon perusteella, mutta maksun suuruus ei ole sellainen lasta koskeva tieto, joka lapsella olisi julkisuuslain 12 §:n nojalla oikeus saada. Lapsi ei myöskään ole julkisuuslain 11 §:ssä tarkoitettu asianosainen päivähoitomaksun määräytymistä koskevassa asiassa, koska maksua ei ole määrätty lapsen maksettavaksi eikä lapsi ole vastuussa maksun maksamisesta. Kyse ei myöskään ole valittajaa itseään koskevasta tiedosta tai asiasta, jossa hän itse olisi asianosainen. Hänellä ei siten ole julkisuuslain 11 tai 12 §:n perusteella oikeutta saada tietoa lapsensa päivähoitomaksun suuruudesta. Asiassa ei ole esitetty muitakaan perusteita, joiden vuoksi valittajalla olisi oikeus saada pyytämänsä asiakaslain 14 §:n 1 momentissa salassa pidettäväksi säädetty tieto.

Edellä sanotun perusteella valittajan tietopyyntö on voitu hylätä. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.