Muu päätös 4591/2016

Vesitalousasiaa koskevat valitukset (pohjaveden ottaminen, Vieremä)

Antopäivä: 1.11.2016
Taltionumero: 4591
Diaarinumero: 1395/1/16 ja 1448/1/16

Asia Vesitalousasiaa koskevat valitukset

Valittajat 1. Nissilän vesiosuuskunta

2. A:n kuolinpesän osakkaat B, C, D, E ja F

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 5.4.2016 n:o 16/0065/2

Asian aikaisempi käsittely

Itä-Suomen aluehallintovirasto on viraston ympäristölupavastuualueella tehdyllä päätöksellään 27.3.2015 n:o 18/2015/2 myöntänyt Ylä-Savon Vesi Oy:lle vesilaissa tarkoitetun luvan Mammonkankaan pohjavedenottamon rakentamiseen ja vedenottoon rakennettavasta siiviläputkikaivosta Vieremän kunnan Nissilän kylässä Kankaalan tilaan (925-410-3-80) kuuluvalla 2 500 m2:n suuruisella määräalalla.

Luvan mukaisesta vedenotosta ei ennalta arvioiden aiheudu edunmenetyksiä, joista olisi nyt määrättävä korvausta. Kiinteistöjen veden saannin turvaamiseksi ja muiden ennakoimattomien edunmenetysten varalta on annettu lupamääräykset 8 ja 9.

Lupamääräykset

Rakenteet

1. Pohjavedenottamo käsittää yhden siiviläputkikaivon. Siiviläputkikaivo ja pohjavedenottamoa varten tehtävät muut rakenteet ilmenevät aluehallintovirastolle 4.9.2013 toimitetusta asemapiirustuksesta 1:500.

2. Luvan saajan on pidettävä pohjavedenottamoon, pohjavesiolojen tarkkailuun ja vedenottamoalueisiin kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alueet mahdollisimman puhtaina. Pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle.

Veden ottaminen

3. Otettavan pohjaveden määrä saa olla enintään 1 000 m3/vrk kuukausikeskiarvona laskettuna.

Tarkkailu

4. Luvan saajan on varustettava ottamo luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vuorokautisista vesimääristä on pidettävä kirjaa.

Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia 7.5.2013 päivätyn Ylä-Savon Vesi Oy:n Mammonkankaan vedenottamon tarkkailusuunnitelman mukaan.

Tarkkailusuunnitelman mukaista biologista seurantaa on tehtävä vähintään yhden vuoden ajan ennen vedenoton aloittamista.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset ja lisäykset.

Tarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

5. Luvan saajan on asennettava ELY-keskuksen hyväksymään paikkaan suojelualueen ulkopuolelle havaintoputki, josta voidaan seurata pohjavedenpinnantasoa suojelualueen pohjoisosan lähteiden purkautumispaikalla. Havaintoputkesta tehtävä pohjavedenpinnantason seuranta on sisällytettävä tarkkailusuunnitelmaan.

6. Virtaaman laskettua Mammonpuron mittapadolla alle 2 000 m3/d, on hakijan viipymättä ilmoitettava siitä ELY-keskukselle.

Virtaaman alentumisen johdosta hakijan on tehtävä virtaamamittaukset viikoittain seuraavan 6 viikon ajan.

Mikäli mittaukset osoittavat virtaaman edelleen laskevan ensimmäisen kolmen viikon aikana, on hakijan vähennettävä otettavan pohjaveden määrä 500 m3/vrk kuukausikeskiarvona laskettuna.

Mikäli vähentämisen jälkeen virtaama Mammonpuron mittapadolla ei kasva seuraavan kolmen viikon tarkkailujaksolla, on pohjaveden ottaminen lopetettava tilapäisesti.

Pohjaveden ottamista saadaan jatkaa ja nostaa takaisin 1 000 m3/vrk kuukausikeskiarvona laskettuna, kun tarkkailu osoittaa virtaaman kasvaneen yli 2 000 m3/d.

7. Mikäli edellä kohdissa 4, 5 ja 6 tarkoitettu tarkkailu tai muu selvitys osoittaa vedenoton merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Mammonhauta-Rotimojoen Natura-alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, on veden ottaminen keskeytettävä.

Mikäli selvitys osoittaa vedenoton vaarantavan suojelualueen tai jonkin muun hankkeen vaikutusalueella olevan lähteen taikka puron luonnontilaa vesilain 2 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, vedenottoa ei saa jatkaa, ellei siihen ole saatu vesilain 2 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta.

Edunmenetykset, joita ei ole ennakoitu lupaa myönnettäessä

8. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia korvausta erillisellä hakemuksella aluehallintovirastossa siten kuin vesilain 13 luvun 8 §:ssä säädetään.

9. Mikäli pohjaveden ottamisesta on seurauksena vedenoton estyminen tai vaikeutuminen, luvan saaja on velvollinen, jos korvaukseen oikeutettu sitä vaatii, korvauksen sijasta tekemään tarpeelliset toimenpiteet vedensaannin turvaamiseksi.

Jos edunmenetys aiheutuu vedenottamon tekemisestä tai käyttämisestä, voidaan korvauksen saaja oikeuttaa saamaan ottamosta vettä siten kuin vesilain 13 luvun 15 §:ssä säädetään.

Jos asianosaiset eivät pääse sovintoon rahakorvauksen suorittamisesta ja vedensaannin turvaamisesta tai muista asian järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä, vedensaantiin oikeutettu voi saattaa asian hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi.

Toiminnan aloittaminen

10. Rakentamistyöt on tehtävä ja vedenotto aloitettava viimeistään neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman.

Ilmoitukset

1. Vedenoton aloittamisesta on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Luvan voimassaolo

Lupa on määräaikainen ja voimassa 31.12.2021 saakka.

Mikäli vedenottoa halutaan jatkaa voimassaoloajan jälkeen, on luvan saajan viimeistään 31.12.2020 toimitettava lupaviranomaiselle uutta lupaa koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä kirjanpito otetuista vesimääristä, perusteltu arvio vedenottamisen vaikutuksista Mammonhauta-Rotimojoki Natura-alueeseen, vedenpinnan korkeudet tarkkailuun sisällytetyistä havaintoputkista sekä virtaamatiedot Mammonpuron mittapadolta. Hakemukseen on myös sisällytettävä perusteltu arvio alimmista vedenkorkeuksista ja Mammonpuron virtaamasta Natura-luontotyyppien turvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen tulee liittää voimassa olevissa säädöksissä edellytetyt selvitykset.

Lupapäätös on voimassa siihen saakka, kunnes edellä mainittu hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti, siltä osin kuin nyt on kysymys:

Mammonkankaan pohjavedenottamo on tarpeen riittävän ja hyvälaatuisen talousveden saannin turvaamista varten Nissilän alueella. Mammonkankaan vedenottamo turvaa vesihuollon järjestämistä myös yleisemmin Ylä-Savon Vesi Oy:n toiminta-alueella.

= = =

Vedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta aiheutuu ennalta arvioiden vain vähäisiä muutoksia alueen ympäristössä ja pohjavesioloissa. Vedenottamosta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille ja yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

Luvan saaja on määrätty tarkkailemaan hankkeen vaikutuksia alueen pohjavesioloihin, ympäristön vedenhankintaan ja Natura-alueen luontoarvoihin.

Hakijan tekemä sopimus maanomistajan kanssa huomioon ottaen päätöksessä ei ole tarpeen erikseen myöntää oikeutta laitteiden sijoittamiseen toisen alueelle.

Hankkeelle on myönnetty lupa määräaikaiseksi, koska selvityksissä on epävarmuutta hankkeen vaikutuksista Natura-alueen luontoarvoihin muun muassa tutkimuksissa Mammonpuron mittapadolla mahdollisesti tapahtuneiden ohivirtaamien vuoksi. Lisäksi päätöksessä määrätyn uuden tarkkailupisteen sekä muutoin tarkkailun perusteella saadaan vaikutuksista tarkempaa tietoa.

Aluehallintoviraston vastaus lausuntoihin ja muistutuksiin

= = =

Nissilän vesiosuuskunnan = = = vaatimuksiin aluehallintovirasto on todennut, että saadun selvityksen perusteella pohjavedenottamisesta luvan mukaisesti ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, jotka heikentäisivät Nissilän vedenottamon vedensaantia. = = =

Valmistelulupa

Aluehallintovirasto on oikeuttanut Ylä-Savon Vesi Oy:n ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupa koskee vedenottoa varten tarpeellisten laitteiden ja rakennelmien toteuttamista. Varsinainen vedenotto voidaan aloittaa vasta aluehallintoviraston päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Aluehallintovirasto on perustellut valmistelulupaa seuraavasti:

Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Kysymyksessä olevat työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan.

Alueen omistaja on sopinut luvan saajan kanssa alueen käyttämisestä tämän päätöksen mukaiseen tarkoitukseen.

Vakuutta ei määrätä asetettavaksi. Valmisteluluvan oikeuttavasta rakentamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vahinkoja, haittoja tai kustannusten korvaamista, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan ehtojen muuttaminen voi aiheuttaa. Merkittävimpiä vaikutuksia aiheuttavat rakenteet, kuten pohjavedenottamon paikalla oleva siiviläkaivo on jo toteutettu. Näin ollen vakuuden asettaminen on ilmeisen tarpeetonta.

Aluehallintoviraston soveltamat säännökset

Vesilaki 3 luku 4 § 1 momentti 2 kohta, 11 §, 16 §, 17 § ja 18 §, 4 luku 6 § sekä 13 luku 8 § ja 15 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään B:n ja hänen asiakumppaniensa valituksesta muuttanut aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 4 toisen kappaleen sekä luvan voimassaoloa koskevan määräyksen kuulumaan seuraavasti (muutokset kursivoitu):

"4. = =

Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia 7.5.2013 päivätyn Ylä-Savon Vesi Oy:n Mammonkankaan vedenottamon tarkkailusuunnitelman mukaan kuitenkin siten, että virtaamaa Mammonpuron mitta­padolla on tarkkailtava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.

= "

"Luvan voimassaolo

Lupa on määräaikainen ja voimassa 31.12.2019 saakka.

Mikäli vedenottoa halutaan jatkaa voimassaoloajan jälkeen, on toiminnalle haettava uutta lupaa riittävän ajoissa. Hakemukseen on liitettävä kirjanpito otetuista vesimääristä, perusteltu arvio vedenottamisen vaikutuksista Mammonhauta-Rotimojoki Natura-alueeseen, vedenpinnan korkeudet tarkkailuun sisällytetyistä havaintoputkista sekä virtaamatiedot Mammonpuron mittapadolta. Hakemukseen on myös sisällytettävä perusteltu arvio alimmista vedenkorkeuksista ja Mammonpuron virtaamasta Natura-luontotyyppien turvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen tulee liittää voimassa olevissa säädöksissä edellytetyt selvitykset.

(poistettu tekstiä)"

Muutoin hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt muun ohella Nissilän vesiosuuskunnan valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

2. Hallinto-oikeus on määrännyt Ylä-Savon Vesi Oy:n pyynnöstä, että veden ottaminen voidaan valituksista huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen.

Ennen toiminnan aloittamista Ylä-Savon Vesi Oy:n on asetettava 1 000 euron suuruinen vakuus niiden edunmenetysten ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Vakuus asetetaan aluehallintovirastolle.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään

1. Pääasiaratkaisu

Sovellettavat oikeusohjeet siltä osin kuin nyt on kysymys

Vesilain (587/2011) 1 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan mainittua lakia sovellettaessa ja muutoin sen mukaan toimittaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996), muinaismuistolaissa (295/1963) ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) sekä niiden nojalla säädetään tai määrätään.

Vesilain 2 luvun 7 §:n mukaan vesitaloushanke on toteutettava sekä vesivaroja ja vesialueita muutoin käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta, jos hankkeen tai käytön tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahingolliseen seuraukseen verrattuna.

Vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

Vesilain 3 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta yleiselle edulle aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa voidaan käyttää raha-arvoa, jos hyödyn tai menetyksen suuruus voidaan määrittää rahassa.

Vesilain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta saatavana yksityisenä hyötynä otetaan huomioon maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden tai käytettävyyden parantumisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen sekä hankkeen toteuttamisesta välittömästi saatava muu etu.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hankkeesta aiheutuvana yksityisenä menetyksenä otetaan huomioon:

1) hakijalle myönnettävät käyttö- tai lunastusoikeudet;

2) kustannukset sellaisista vahingoista ja käyttöoikeuksista, joista hakija on hankkeen toteuttamiseksi erikseen sopinut asianosaisen kanssa, ja vastaavassa tarkoituksessa hakijalle vapaaehtoisesti luovutettujen alueiden hankkimiskustannukset; sekä

3) muut hankkeeseen osallistumattomalle taholle ja tässä laissa tarkoitetulle ojituksen passiiviosakkaalle aiheutuvat menetykset.

Vesilain 3 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan lupapäätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset:

1) hankkeesta ja sen toteuttamisesta aiheutuvien haittojen välttämisestä siten kuin 2 luvun 7 ja 8 §:ssä säädetään;

2) maisemoinnista ja muusta työn jälkien poistamisesta; sekä

3) vesistön ja pohjavesiesiintymän tilan säilyttämistä varten tarpeellisista toimenpiteistä ja laitteista.

Vesilain 3 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan luvassa on määrättävä luvanhaltija tarvittaessa tarkkailemaan hankkeen toteuttamista ja sen vaikutuksia.

Saman pykälän 2 momentin mukaan luvanhaltija voidaan luvassa velvoittaa esittämään tarkkailusuunnitelma 1 momentissa tarkoitetun tarkkailun tarkemmasta järjestämisestä lupaviranomaisen tai sen määräämän viranomaisen hyväksyttäväksi niin ajoissa, että tarkkailu voidaan aloittaa toiminnan alkaessa tai muuna toiminnan vaikutusten kannalta tarkoituksenmukaisena ajankohtana.

Vesilain 3 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä lupapäätöksessään oikeuttaa hakijan ryhtymään jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin (valmistelulupa). Toimenpiteet on lupapäätöksessä tarpeellisilta osin yksilöitävä. Toisen aluetta saadaan käyttää edellä tarkoitettuihin toimenpiteisiin vain, jos sellainen oikeus luvassa perustetaan tai oikeudenhaltijat siihen muuten suostuvat.

Saman pykälän 2 momentin mukaan valmistelulupa voidaan myöntää, jos:

1) valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa; ja

2) kyseisten toimenpiteiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan.

Vesilain 4 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan veden ottamista koskevaa lupa-asiaa ratkaistaessa on vesiesiintymään kohdistuvat veden ottamistarpeet sovitettava yhteen.

Vesilain 4 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan veden ottamista koskevassa päätöksessä on määrättävä veden ottamisen tarkoitus, ottamispaikka ja veden ottamisen enimmäismäärä.

Vesilain 15 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan hanketta ei saa aloittaa ennen kuin siihen oikeuttava päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä hankkeen aloittamista. Vesilain nojalla annettuun päätökseen ei sovelleta hallintolainkäyttölain 31 §:n 2 momentin säännöksiä lainvoimaa vailla olevan päätöksen täytäntöönpanosta.

Saman pykälän 2 momentin mukaan Vaasan hallinto-oikeus voi hakijan pyynnöstä määrätä, että hanke voidaan valituksesta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Päätös voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön kokonaan tai osaksi tai tiettynä ajankohtana. Määräys voidaan antaa, jos toiminnan aloittamiselle esitetään perusteltu syy, täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi ja hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden edunmenetysten ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Vakuus asetetaan aluehallintovirastolle. Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää.

= = =

Asiassa saatu selvitys

Hanke

Hakijan mukaan vedenottamon perustaminen Mammonkankaan pohjavesialueelle Vieremän kunnan Nissilän kylässä ja lupa ottaa siitä pohjavettä 1 000 m3 vuorokaudessa ovat tarpeen Ylä-Savon Vesi Oy:n toiminta-alueen kuntien, Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi ja Vieremä, käyttöveden tarpeen turvaamiseksi. Vedenotto Mammonkankaan pohjavedenottamosta täydentää Nissilän vedenhankinta-alueella jo olevaa Linnaharjun vedenottamoa, josta saadaan luvan mukaan ottaa vettä 4 500 m3 vuorokaudessa. Yhdessä nämä muodostavat Nissilän vedenottokohteen.

Vedenkulutuksen ei ole arvioitu kasvavan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, mutta vedenjakelun jatkuvuusvaatimukset kasvavat. Lisäksi kasvavan elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksenä on varma ja jatkuva vedentoimitus. Riskialueilla ja vuosikymmeniä käytössä olleilla vedenottamoilla luvan mukaista vesimäärää ei enää ole saatavissa. Joillakin hakijan ottamoilla vedenottoa rajoittavat talousvedelle haitalliset aineet.

Pohjavedenottamo sijaitsee Mammonkankaalla tutkimuspisteeseen P39 rakennetun siiviläputkikaivon paikalla tilaan Kankaala (925-410-3-80) kuuluvalla 2 500 m2:n suuruisella määräalalla.

Mammonkankaan pohjavesialue

Mammonkankaan pohjavesialue (0892510) sijaitsee Ylä-Savon halki suuntautuvassa kaakko-luode-suuntaisessa Siilinjärvi-Lapinlahti-Iisalmi-Vieremä-Pohjanlahti-harjujaksossa. Harjun kerrostumista on ohjannut alueen läpi kaarevasti sijoittunut kallioruhje, jonka lounaisosasta Mammonhaudan lähde purkaa pohjavettä noin 3 700–4 800 m3/d. Mammonkankaan maaperä on lievealueilla hiekkaa ja keskeisillä alueilla karkeaa soraa. Pohjaveden muodostumis- ja virtausolosuhteet ovat erinomaiset. Alueella muodostuu pohjavettä laskennallisesti 4 100 m3/d. Pohjaveden päävirtaussuunta on kallioruhjeen suuntaisesti suunnilleen pohjoisesta etelään. Pohjavesi purkautuu pääasiassa Mammonkankaan länsipuolelle Rotimojokilaaksoon muun muassa Mammonhaudan lähteikössä.

Pohjavesitutkimukset

Mammonkankaan pohjavesialueella on tehty pohjavesitutkimuksia vuosina 2000–2002. Kevättalvella vuonna 2002 tehty koepumppaus (1 000–2 000 m3) alensi pohjaveden pintaa pumpatussa kaivossa vajaat kaksi metriä, noin 50 metrin etäisyydellä yhden metrin ja noin 500 metrin etäisyydellä alle puoli metriä.

= = =

Nissilän vesiosuuskunnan kaivo

Mammonkankaan pohjavesialueella on Nissilän vesiosuuskunnan vedenottamo, josta otetaan pohjavettä 30–50 m3/d Nissilän kylän tarpeisiin. Kaivon etäisyys hakemuksessa tarkoitetusta vedenottamosta on noin 700 metriä.

Oikeudellinen arviointi siltä osin kuin nyt on kysymys

= = =

Nissilän vesiosuuskunnan valitus

Nissilän vesiosuuskunta on valituksensa perusteluina todennut, että Ylä-Savon Vesi Oy:llä on jo tällä hetkellä oikeus 4 500 m3:n vedenottoon vuorokaudessa Nissilän alueella. Todellista lisätarvetta vedenottoon ei ole. Vesiosuuskunnan mukaan Ylä-Savon Vesi Oy:n hanke vaarantaa vesiosuuskunnan vedenoton.

Hakemuksessa Ylä-Savon Vesi Oy on todennut Ylä-Savon viiden yhteistyökunnan vedentarpeen olleen vuonna 2012 keskimäärin 12 400 m3/d. Veden tarpeen on ennustettu nousevan vuoteen 2020 mennessä määrään 14 000 m3/d. Hakemuksessa on todettu, että noin kolmasosa vedestä menee elintarviketeollisuudelle sellaisille laitoksille, jotka ovat huoltovarmuuden kannalta tärkeitä. Hakemuksessa on todettu, että riskialueilla ja vuosikymmeniä käytössä olleilla vedenottamoilla luvan mukaisia vesimääriä ei ole saatavissa. Joillakin ottamoilla ottoa rajoittavat pohjavesialueilla olleista toiminnoista peräisin olevat talousvedelle haitalliset aineet. Hakemuksesta tarkemmin ilmenevällä tavalla kuntakohtaisessa tarkastelussa on todettu muun ohella, että vaikka Iisalmen vesilaitosten teoreettinen kapasiteetti riittää tyydyttämään vuoden 2030 vedenkulutuksen, todellisuudessa vedenottoa rajoittavat useat eri tekijät. Lisäksi on todettu, että Lapinlahden kaikki vedenottamot sijaitsevat riskialttiilla alueilla.

Kun otetaan huomioon mainitut hakemuksessa esitetyt seikat, on kysymys yhdyskunnan vesihuollon järjestämistä varten tarpeellisesta hankkeesta, eikä asiaa ole arvioitava toisin valituksessa esitetyn johdosta. Ylä-Savon Vesi Oy on valituksen johdosta antamassaan vastineessa todennut, että vedenottamon kohdalla tehtiin 74 vuorokautta kestänyt koepumppaus, jossa tuotto oli suurimman osan ajasta 1 500–2 000 m3 vuorokaudessa. Koepumppauksen aikana ei voitu todeta selvää vaikutusta Nissilän vesiosuuskunnan ottamon viereisessä havaintoputkessa. Mammonkankaalla muodostuu laskennallisesti pohjavettä keskimäärin noin 4 100 m3/d.

Kun otetaan huomioon Nissilän vesiosuuskunnan kaivon etäisyys hakemuksessa tarkoitetusta vedenottamosta, asiassa saatu selvitys koepumppauksen vaikutuksista ja hakemuksessa tarkoitetun vedenoton arvioiduista vaikutuksista pohjaveden pinnan tasoon, luvan mukainen vedenoton määrä ja pohjavesiesiintymän antoisuus sekä muun ohella lupamääräys 6, ei hankkeesta ennalta arvioiden voida katsoa aiheutuvan vaikutuksia Nissilän vesiosuuskunnan vedenottoon.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut, lupamääräykset 8 ja 9 sekä hallinto-oikeudessa esitetty vaatimus perusteluineen ja asiassa saatu selvitys, aluehallintoviraston päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen Nissilän vesiosuuskunnan valituksen johdosta ei ole perusteita.

2. Päätöksen täytäntöönpano

Hakija on kirjelmässään hallinto-oikeudelle tuonut esille, että yksi kolmesta Iisalmen alueen talousvettä tuottavista vesilaitoksista on saneerattavana. Saneeraus on jouduttu aloittamaan marraskuussa 2015 ja se valmistunee kesäkuun loppuun 2016 mennessä. Ylä-Savon Vesi Oy:n mukaan veden riittävyys kevättalvella Olvi Oyj:n tuotannon alkaessa näyttää todella huolestuttavalta. Luvan hakijan kirjelmässä, jossa hakija on pyytänyt lupaa aloittaa hankkeen toteuttaminen lupapäätöstä noudattaen, on esitetty toiminnan aloittamiselle perusteltu syy, hyvälaatuisen talousveden riittävyys vallitsevassa vesihuoltotilanteessa.

Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi ja hakija on määrätty asettamaan hyväksyttävä vakuus niiden edunmenetysten ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Arto Hietaniemi ja Pirjo-Liisa Saloranta. Esittelijä Janika Gummerus.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Nissilän vesiosuuskunnan on valituksessaan katsottava vaatineen, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi vesiosuuskunta on esittänyt, että Ylä-Savon Vesi Oy on aloittanut marraskuussa vuonna 2015 Kyllikinrannan vesilaitoksen saneerauksen ja ilmoittanut korvaavansa Kyllikinrannan vesilaitoksella tuotetun veden saneerauksen ajan Mammonkankaan uudelta ottamolta saatavalla vedellä. Nissilän vesiosuuskunnan tietojen mukaan Kyllikinrannan saneeraus on loppuvaiheessa, eikä vedenotolle Mammonkankaalta ole näin ollen perusteita. Nissilän vesiosuuskunnan vedenotto vaarantuu, koska Ylä-Savon Vesi Oy:n vedenotto olisi noin sata kertaa suurempaa kuin Nissilän vesiosuuskunnan nykyinen vedenotto. Nissilän vesiosuuskunta ei hyväksy Ylä-Savon Vesi Oy:n vedenottoa Mammonkankaalta, eikä hallinto-oikeuden päätöstä myöskään siltä osin kuin siinä on määrätty luvanhakijan pyynnöstä, että veden ottaminen voidaan valituksista huolimatta aloittaa.

2. A:n kuolinpesän osakkaiden B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n on valituksessaan katsottava vaatineen, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan valituksesta tarkemmin ilmenevillä perusteilla.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa Nissilän vesiosuuskunnan valituksen johdosta.

Ylä-Savon Vesi Oy on antanut Nissilän vesiosuuskunnan valituksen johdosta vastineen.

Nissilän vesiosuuskunnalle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen Ylä-Savon Vesi Oy:n vastineen johdosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n kuolinpesän osakkaiden valitusta.

Muutoin korkein hallinto-oikeus on Nissilän vesiosuuskunnan valituksesta tutkinut asian.

2. Nissilän vesiosuuskunnan valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. Säilyttääkseen puhevaltansa A:n kuolinpesän osakkaiden olisi tullut hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn laillisen valitusosoituksen mukaan toimittaa valituskirjelmänsä korkeimpaan hallinto-oikeuteen viimeistään 30. päivänä päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös on annettu julkipanon jälkeen 5.4.2016. Kuolinpesän valituskirjelmä olisi näin ollen tullut toimittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vesilain 15 luvun 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti sekä hallintolainkäyttölain 22 § huomioon ottaen viimeistään perjantaina 6.5.2016. Valituskirjelmä on saapunut tänne maanantaina 9.5.2016 ja siis valitusajan päätyttyä. Tämän vuoksi kuolinpesän osakkaiden valitus on hallintolainkäyttölain 22 §:n, 26 §:n 1 momentin ja 51 §:n 2 momentin nojalla jätettävä tutkimatta.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Mika Seppälä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Taina Nystén. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 1.11.2016