Muu päätös 4735/2016
Asia Ranta-asemakaavaa koskeva valitus
Valittaja A, Rovaniemi
Päätös, jota valitus koskee
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 11.12.2015 nro 15/0429/1
Asian aikaisempi käsittely
Rovaniemen kaupunginvaltuusto on 11.11.2013 tekemällään päätöksellä (§ 151) hyväksynyt maanomistajien maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:n perusteella laatiman Viiksjärven ranta-asemakaavan.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Keskeiset sovellettavat oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (8.4.2005/202) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
Asemakaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä mainitussa laissa säädetään. Mainitun lain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena muun ohella laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 4 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.
Maankäyttö- ja rakennuslain vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa koskevan 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:
1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;
2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä
3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.
Suunnittelun lähtökohta
Pinta-alaltaan noin 62 hehtaarin suuruinen suunnittelualue sijaitsee Viiksjärven etelärannalla noin 15 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Suunnittelualueen rantaviivan pituus on 1 270 metriä ja alue kuuluu tiloihin RN:o 40:59, 40:113 ja 40:141. Alueelle on muodostunut kaksi rakennuspaikkaa ja muulta osin se on rakentamatonta. Viiksjärven yksityistie sijaitsee suunnittelualueen reunassa. Viiksjärvi on pinta-alaltaan 520 hehtaaria ja sen ranta-alueille on muodostunut loma-asutusta.
Rovaniemen maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Viiksjärven itä- ja etelärannalle osoitettuun loma-asuntoalueeseen (RA). Merkinnällä osoitetaan loma-asutukseen alueita, jotka sisältävät myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät ja -alueet, palvelu- ja virkistysalueet sekä alueeseen kuuluvat maa- ja metsätalousalueet. Maakuntakaavan kaavaselostuksen liitteessä yksi on Viiksjärven loma-asuntoalueen (RA 7293) kuvaus. Selostuksen mukaan aluevaraus tukee lähinnä Nivankylää ja Rovaniemen päätaajamaa. Alue on varattu loma-asutukseen soveltuvaksi alueeksi tutkimuksiin perustuen.
Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa eikä asemakaavaa.
Alueen maanomistajien maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:n perusteella laatiman ranta-asemakaavan tavoitteena on osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan loma-asuntojen kaavoittaminen maakuntakaavan tavoitteen mukaisesti. Tarkoituksena on osoittaa alueen tuleva maankäyttö ranta-asemakaavalla siten, että maankäyttö sopeutuu hyvin alueen maisemaan ja luonnonympäristöön.
Luontoselvitys
Ranta-asemakaavaa laadittaessa on tehty luontoselvitys, joka on päivätty 10.11.2011. Selvityksestä ilmenee, että Viiksjärvi on pinta-alaltaan 520 hehtaarin suuruinen. Järven vedet laskevat järven pohjoispäästä lähtevän Viiksjoen kautta Sinettäjokeen ja siitä edelleen Ounasjokeen. Veden laatu järvessä on hyvä, ja järvessä on runsaat siika- ja muikkukannat.
Selvitystä varten on tehty maastokäynti kaava-alueella 4.8.2011. Selvityksestä ilmenee, että kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia suojeltavia kohteita eikä alue kuulu luonnonsuojeluohjelmiin. Alueelta löytyy kuitenkin merkittäviä luonnonarvoja.
Järven eteläpäässä on laaja rantahietikko. Rantahietikon luonnontila on kuitenkin mökkirakentamisen ja vähäisessä määrin myös rannalle vedettyjen suo-ojitusten laskuojien takia häiriintynyt siinä määrin, että hietikkoa ei voida pitää luonnonsuojelulain mukaisena luonnontilaisena hiekkarantana. Selvityksessä on kuitenkin tästä huolimatta katsottu, että hiekkarannalla on virkistysarvoa eikä rantaa pitäisi varata yksinomaan mökkirakentamiseen. Hiekkaranta on arvokkaampi kokonaisuutena, josta kaikki voivat nauttia. Hiekkarannalla on myös maisema-arvoa. Selvityksessä on myös todettu, että osa kaava-alueen rantametsästä on lähes luonnontilaista, vanhaa metsää.
Kaavan kuvaus
Hyväksytyssä ranta-asemakaavassa kaava-alueelle on osoitettu kuusi loma-asuntojen korttelialuetta (RA), ja niille yhteensä 10 omarantaista rakennuspaikkaa. Lisäksi on osoitettu matkailupalvelujen alue, joka on tarkoitettu maatilamatkailutyyppisten matkailun ohjelmapalvelujen harjoittamiseen (RM-1). Alueelle saa rakentaa kalastus- ja erämatkailumuotoiseen maatilamatkailuun tarvittavia rakennuksia. Yhdeksälle loma-asuntojen korttelialueiden rakennuspaikalle on merkitty rakennusoikeutta 120 kerrosneliömetriä ja yhdelle rakennuspaikalle 150 kerrosneliömetriä. Pinta-alaltaan 0,7 hehtaarin suuruiselle matkailupalvelujen alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 350 kerrosneliömetriä, ja korttelin rakentamistehokkuus on e=0,05.
Loma-asuntojen korttelialueiden ja matkailupalvelujen korttelialueen väliset ranta-alueet on esitetty retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR), jotka on osoitettu yhteiskäyttöalueiksi (yk). Matkailupalvelujen korttelialueen länsipuolella oleva retkeily- ja ulkoilualue on osoitettu viivamerkinnöin suojeltavaksi alueen osaksi (s), joka on säilytettävä luonnontilaisena. Rannan takamaasto on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M).
Viiskjärven etelärannalla sijaitseva hiekkaranta on merkitty viivamerkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueen osana (luo). Kaavamääräyksen mukaan alueella olevan hiekkarannan rantaviivaa ei saa muuttaa, hiekkarannan vesialuetta ei saa ruopata, hiekkarannalla ei saa kaivaa tai läjittää maa-aineksia eikä aluetta saa pengertää.
Ranta-asemakaavamääräyksen mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kaikki jätevedet on johdettava viemäriverkostoon. Muilla alueilla jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen 209/2011 mukaisesti.
Ranta-asemakaavan mitoitus
Kaavaa valmisteltaessa on tehty emätilaselvitys. Tässä selvityksessä on esitetty kaava-alueen tilojen muodostumishistoria sekä emätiloista muodostettujen tilojen sijainnit. Lisäksi on selvitetty kaava-alueen tilojen Viiksjärven rantaviivan pituus kaavoitettavalla alueella ja kaava-alueen ulkopuolella sekä tilojen alueille muodostuneet rakennuspaikat.
Kaava-alueen rantaviivan pituus on 1 270 metriä. Kaavan mitoitusta laskettaessa on otettu huomioon rantaviivan koko pituus eikä pituutta ole muunnettu. Kun otetaan huomioon kaava-alueen rantaviivan muoto, ranta-asemakaavan mitoitusta ei voida pitää lainvastaisena yksinomaan sillä perusteella, että kaavaa laadittaessa on käytetty kaava-alueen rantaviivan koko pituutta.
Kaavan mitoitusta määritettäessä otetaan huomioon kaavassa osoitetut jo olemassa olevat ja uudet rakennuspaikat. Mitoitusta laskettaessa merkityksellistä on rakennuspaikkojen lukumäärä eikä se, montako rakennusta rakennuspaikalla on tai sinne voidaan rakentaa.
Ranta-asemakaavassa osoitettu 0,7 hehtaarin suuruinen matkailupalvelujen alue muodostaa yhden ohjeellisen rakennuspaikan. Rakennuspaikan pinta-ala, rantaviivan pituus sekä rakennuspaikalle osoitettu käyttötarkoitus ja rakennusoikeuden määrä huomioon ottaen rakennuspaikan maankäytölliset vaikutukset eivät merkittävästi poikkea loma-asumiseen osoitetun omarantaisen rakennuspaikan vaikutuksista. Näin ollen ranta-asemakaavan mitoitusta ei voida pitää virheellisenä yksinomaan sillä perusteella, että matkailupalvelujen alueen rakennuspaikka on otettu huomioon yhtenä rakennuspaikkana.
Kun ranta-asemakaavassa on osoitettu 10 omarantaista lomarakennuspaikkaa ja yksi rakennuspaikka matkailupalveluja varten, kaavan mitoitukseksi on muodostunut 8,7 rakennuspaikkaa rantaviivakilometriä kohden. Kaava-alueen rantaviivasta 53 prosenttia eli 675 metriä on jäänyt rakentamiselta vapaaksi ranta-alueeksi.
Kun otetaan huomioon kaava-alueen tiloille hyväksytyssä ranta-asemakaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen lisäksi tilojen emätilojen alueelle kaava-alueen ulkopuolelle Viiksjärven rannalle osoitetut rakennuspaikat, mitoitukseksi muodostuu 8,5 rakennuspaikkaa rantaviivakilometriä kohden.
Kaavaselostuksessa on todettu, että ranta-asemakaavan mitoitus on ranta-asemakaavojen keskiarvon ylärajoilla. Selostuksessa on katsottu, että koska kaava-alue on osoitettu maakuntakaavassa tehokkaan loma-asumisen alueeksi ja koska alue sijaitsee lähellä Rovaniemeä, hyvien tieyhteyksien varressa, mitoitus on perusteltu. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon Viiksjärven luonnonolosuhteista saatu selvitys ja rakentamiselta vapaaksi jäävän rantaviivan määrä, hyväksytty ranta-asemakaava täyttää kaavan mitoituksen osalta ranta-asemakaavalle asetettu sisältövaatimukset. Hyväksytyn kaavan mukainen rakentaminen ei myöskään vaaranna Viiksjärven ranta-alueiden muiden maanomistajien rakentamismahdollisuuksia, eikä kaavaratkaisulla ole siten syrjäytetty vaatimusta maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta.
Matkailupalvelujen alue
Matkailupalvelujen korttelialueen osoittaminen on perustunut alueen maanomistajan suunnitelmiin. Osalliset ovat voineet esittää mielipiteensä ja muistutuksensa kaavasuunnitelmista, kun ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus ovat olleet yleisesti nähtävillä. Vuorovaikutusmenettelyä koskevat säännökset eivät ole edellyttäneet sitä, että tiehoitokunnilta ja kalastuksen hoitokunnalta olisi pitänyt pyytää erilliset lausunnot matkailupalvelujen alueen osoittamisesta. Alueen luonnonolosuhteet on selvitetty tehdyssä luontoselvityksessä. Kaavaselostuksessa on arvioitu kaavan vaikutuksia luontoon, maisemaan, muinaisjäännöksiin ja rakennettuun ympäristöön. Ranta-asemakaavan lainmukaisuutta siinä osoitetun matkailupalvelujen korttelialueen osalta on mahdollista arvioida tehtyjen selvitysten ja vaikutusarvioiden perusteella.
Matkailupalvelujen korttelialueella harjoitettava matkailutoiminta on pienimuotoista ja korttelin rakentamisen määrä vähäinen. Korttelialueen viereisen rantametsän säilyminen on turvattu kaavamerkinnällä. Ranta-asemakaava täyttää sille asetetut sisältövaatimukset matkailupalvelujen korttelialueen osoittamisen osalta.
Muut valitusperusteet
Valittaja on katsonut, että kaava-alueen keskivaiheilla olevan hiekkarannan säilyminen olisi pitänyt turvata kaavamerkinnöin ja ettei itäosassa sijaitsevan puron läheisyyteen olisi tullut osoittaa rakentamista.
Kaavaa laadittaessa tehdyssä luontoselvityksessä on todettu, että järven eteläpäässä on laaja rantahietikko. Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole muita erityisiä luontoarvoja omaavia hiekkarantoja. Luontoselvityksestä ei myöskään ilmene, että kaava-alueen itäosassa sijaitseva, valituksessa tarkoitettu puro olisi lainsäädännössä tarkoitettu erityisen tärkeä elinympäristö. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella tehtyä luontoselvitystä voitaisiin pitää näiltä osin epäluotettavana.
Siihen nähden, että kaava-alueen keskialueella sijaitsevaa hiekkarantaa ei ole tehdyssä luontoselvityksessä pidetty erityisiä luonto- tai muita arvoja omaavana rantana, asemakaava ei ole lainvastainen sillä perusteella, että tätä hiekkarantaa ei ole erityisesti otettu huomioon kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä. Arvioitaessa ranta-asemakaavan sisältövaatimusten täyttymistä luonnonarvojen vaalimisen osalta, on myös otettava huomioon, että Viiksjärven eteläpään hiekkaranta on asemakaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueen osana ja että sen säilyminen on turvattu kaavamääräyksin.
Kaava-alueen itäosan puron välitön ympäristö on ranta-asemakaavassa osoitettu retkeily- ja ulkoilualueena. Kaavassa puron läheisyyteen osoitetun yhden uuden loma-asumiseen varatun rakennuspaikan ei voida katsoa vaarantavan puron luontoarvoja asemakaavan sisältövaatimusten vastaisesti.
Ranta-asemakaava ei ole lainvastainen valittajan näiltä osin esittämillä perusteilla.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut ja
Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)
Maankäyttö- ja rakennuslaki 39 § ja 50 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § 1 momentti ja 28 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Marja-Riitta Tuisku ja Anne-Mari Keskitalo, joka on myös esitellyt asian.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja valtuuston päätökset kumotaan.
Vallitsevasta käytännöstä poiketen ranta-asemakaavan mitoitus on suoritettu ilman rantaviivan muuntamista. Yhdessä tehokkaan mitoituksen kanssa tämä on johtanut siihen, että rakentamista on sijoitettu myös heikon rakennettavuuden alueille.
Kaava-alueen tontilla numero 7 sijaitsee lomamökki erillisine saunarakennuksineen. Näitä ei ole huomioitu kaavan mitoituslaskelmissa. Kun edellä mainitun lisäksi otetaan huomioon jo rakennetun loma-asuntotontin muunto RM-1-alueeksi ja sille osoitettu lisärakennusoikeus, ranta-asemakaava on rakennusoikeuden mitoitukseltaan selvästi tehokkaampi kuin jo sinällään liian korkeasta mitoituksesta voisi yksistään päätellä.
Näin tehokas mitoitus ei voisi toteutua koko Viiksjärveä koskevassa kaavoituksessa. Koko järveä koskevassa kaavoituksessa voitaisiin noudattaa korkeimmillaan esimerkiksi viereisessä Sinettäjärvessä käytettyä tasoa, joka on huomattavasti alhaisempi. Ranta-asemakaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:ssä ja perustuslain 6 §:ssä säädettyjä vaatimuksia.
Ranta-asemakaava-alueen sisäpuolella on lisäksi sellainen loma-asunto, joka on erotettu kyseisen kaava-alueen ulkopuolelle omaksi tontikseen eikä ole mukana ranta-asemakaavan mitoituslaskelmissa.
Kaava-alueelle sijoitetun matkailupalvelujen alueella harjoitetun toiminnan sisältö jää epäselväksi. Pelkän alueelle määritellyn rakennusoikeuden perusteella liiketoiminnan tulevaa volyymia ja toiminnan vaikutuksia ympäröivään luontoon ja vesistöön ei pysty määrittelemään. Asiassa ei ole tehty selvityksiä, joiden pohjalta liiketoiminnan välittömiä ja välillisiä vaikutuksia voisi arvioida. Tässä muodossa toteutettuna kaavan vaikutus koskisi laajaa järvialuetta ja suurta ihmisjoukkoa eikä pelkästään kaava-alueen maanomistajia. Loma-asuntotontin muuntaminen matkailupalvelujen alueeksi ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin edellyttämiä vaatimuksia.
Alueelta laaditussa luontoselvityksessä tai kaavaselostuksessa ei oteta kantaa alueen maaperän rakennettavuuteen. Kaava-alueen eteläpään ranta-alue on soistunutta ja valtaosaltaan heikon rakennettavuuden aluetta. Rakennuspaikka numero kuusi tulee muuttamaan kaava-alueella sijaitsevan noron toimintadynamiikkaa.
Rovaniemen kaupunginhallitus on antanut selityksen
B on antanut selityksen.
C on antanut selityksen.
D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle ja I:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.
A on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hyväksytään. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ja Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.
Perustelut
Sovellettavat oikeusohjeet
Suomen perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (202/2005) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä mainitussa laissa säädetään. Mainitun lain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena muun ohella laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa.
Pykälän 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Pykälän 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Pykälän 4 momentin mukaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.
Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:
1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;
2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä
3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;
2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; ja
6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.
Kaavaselostuksen kuvaus mitoitusperusteista
Kaavaselostuksen mukaan kaavoituksessa mukana olevien tilojen emätilojen yhteenlaskettu Viiksjärven rantaviiva on 2 100 metriä. Kaavoitettavana olevien tilojen rantaviiva on yhteensä 1 270 metriä. Emätilan rantaviivasta kaavoitettavan alueen ulkopuolelle jää 830 metriä, sille sijoittuu yhteensä 7 rakennuspaikkaa, mikä tarkoittaa 8,4 rakennuspaikkaa rantaviivakilometriä kohden.
Edelleen selostuksen mukaan ranta-asemakaavalla alueelle osoitetaan kymmenen omarantaista loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA) ja yksi matkailupalvelujen kortteli (RM-1). Rantaviivan mitoitukseksi muodostuu 8,7 rakennuspaikkaa rantaviivakilometriä kohden. Mitoitus on ranta-asemakaavojen keskiarvon ylärajoilla, mutta maakuntakaavassa tehokkaan loma-asumisen alueeksi osoitetulla alueella, lähellä Rovaniemeä ja hyvien tieyhteyksien varressa mitoitus on perusteltua. Hieman yli puolet rantaviivasta (675 metriä) jää rakentamiselta vapaaksi.
Selostuksessa on tämän lisäksi kuvattu lyhyesti, mitkä ovat kaava-alueen muodostavien tilojen emätilat, sekä viitattu emätilalaskelmien osalta liitteenä olevaan tulosteeseen kiinteistötietojärjestelmästä.
Oikeudellinen arviointi
Valituksenalainen 1 270 metrin pituinen ranta-asemakaava-alue sijaitsee Rovaniemen Viiksjärven eteläpäässä. Kaavalla osoitetun rakentamisen lisäksi kaava-alueen keskellä on siihen kuulumaton rakennettu tila RN:o 40:58. Kaava-alueen itäpuolella on muutamia rakentamattomia tiloja muutoin melko tiheän rantarakentamisen välissä. Kaava-alue on maakuntakaavassa varattu loma-asutukseen soveltuvaksi alueeksi.
Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu hyvin tiivistä rakentamista sekä kaavan sisäisesti tarkastellen että emätilatarkastelu huomioon ottaen. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että ranta-asemakaava-alueen maankäytön suhdetta ympäröivän alueen maankäyttöön ei ole selvitetty myöskään oikeusvaikutteisella yleiskaavalla, on katsottava, että kaavaa varten olisi tullut selvittää kaavan vaikutus järven rannan muiden maanomistajien rakentamismahdollisuuksiin ja vastaavan tiheän rakentamisen osoittamisen mahdollisuudet myös laajemmalti. Puutteellisten selvitysten vuoksi ei ole arvioitavissa, täyttääkö kaava maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentissa asetetut vaatimukset tai perustuslain 6 §:n vaatimuksen maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. Maakuntakaavan aluevaraus ei anna syytä arvioida asiaa tämän selvitysvelvollisuuden osalta toisin.
Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös on selvitysten puutteellisuuden vuoksi lainvastainen. Tämän vuoksi muista valitusperusteista ei ole tarpeen enemmälti lausua.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.