Muu päätös 4798/2016

Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava (Salo)

Antopäivä: 14.11.2016
Taltionumero: 4798
Diaarinumero: 2120/1/15 ja 2137/1/15

Asia Osayleiskaavaa koskevat valitukset

Valittajat 1. A, B ja C

2. Huso-Pöylän puolesta ry

Päätös, jota valitus koskee

Turun hallinto-oikeus 2.6.2015 nro 15/0135/1

Asian aikaisempi käsittely

Salon kaupunginvaltuusto on päätöksellään 9.6.2014 (§ 67) hyväksynyt Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muiden ohella A:n, B:n ja C:n sekä Huso-Pöylän puolesta ry:n valitukset sekä hylännyt Huso-Pöylän puolesta ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään nyt kysymyksessä olevalta osalta seuraavasti:

YVA-menettelyyn liittyvät valitusperusteet

Hallinto-oikeuslain mukaan hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa tai muussa laissa.

ELY-keskus on 4.2.2014 päättänyt, että tuulivoimalahankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa YVA-menettelyä. Tässä asiassa on kysymys yleiskaavan hyväksymisestä. Kysymys ei siten ole ympäristövaikutusten arviointimenettelystä eikä ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta lupa-asiasta eikä myöskään hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä. Tästä syystä YVA-menettelyyn liittyvät valitusperusteet jäävät tämän asian yhteydessä tutkimatta.

(---)

Vuorovaikutus ja kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville

Valituksissa on esitetty kaavoitusmenettelyn olleen virheellistä, koska vapaa-ajan kiinteistön omistajia ei ollut erikseen kirjeitse kutsuttu yleisötilaisuuksiin, yleisötilaisuuksissa ei ollut annettu vastauksia kaikkiin osallisten esittämiin kysymyksiin ja koska hanketta vastustavien osallisten mielipiteitä ei ollut otettu huomioon. Kaavaehdotusta on myös muutettu asettamatta sitä uudelleen nähtäville.

Sovellettavat säännökset

(---)

Yleiskaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

Toteutunut vuorovaikutus

(---)

Kaavaehdotusta on kaavaselostuksen mukaan nähtävillä olon jälkeen muutettu seuraavasti:

- kolmanneksi pohjoisin voimala on poistettu kokonaan,

- suunnittelualueen halki kulkevan johtoalueen läheisyydessä sijaitsevien voimaloiden sijaintia on tarkistettu, jotta voimaloiden ja johtoalueen väliin on saatu riittävä suojaetäisyys,

- kaupunkien rajalle sijoitettu toiseksi eteläisin tuulivoimala on siirretty kokonaisuudessaan Salon puoleiselle osayleiskaava-alueelle,

- kaavamääräyksiin on tehty seuraavat muutokset:

- M-1-määräyksestä on poistettu viittaus valtioneuvoston päätöksen numeroon (VNp 993/92). Meluntorjunnan osalta määräystä on lisäksi tarkennettu seuraavasti: Mikäli alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi uusia melulle herkkiä toimintoja, on suunnittelussa otettava huomioon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ja ympäristöministeriön suositusohjearvot eivät ylity.

- Tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on määritelty 200 metriin perustuen melu- ja varjon vilkuntamallinnuksissa käytettyyn voimalatyyppiin.

- Yleismääräyksissä puolustusvoimien hyväksyntää koskeva kohta on muutettu muotoon: Puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä. Maininta on lisätty myös tv-alueita koskevaan kaavamääräykseen.

- Yleismääräyksiin on lisätty määräykset, että tuulivoimalat on purettava niiden käyttöajan päätyttyä kohtuullisessa ajassa rakennusvalvonnan ohjeistuksen mukaisesti ja rakennuspaikka ympäristöineen tulee maisemoida.

Johtopäätökset

(---)

Kaavaehdotukseen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset, kuten yhden voimalan poistaminen ja tuulivoimaloiden sijainnin tarkistaminen riittävän suojaetäisyyden saavuttamiseksi ovat pääosin hanketta vastustavien muistutusten suuntaisia. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että muut muutokset ovat lähinnä teknisluonteisia tarkistuksia, kaavaehdotusta ei ole olennaisesti muutettu niin, että se olisi ollut tarpeen laittaa uudelleen nähtäville.

(---)

Kaava-alueen ja sen ympäristön olosuhteet sekä kaavan tarkoitus

Yhteensä noin 4,1 neliökilometrin kokoinen Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijaitsee Paimion ja Salon kaupunkien rajamaastossa Huson ja Pöylän kylien läheisyydessä. Molempien kaupunkien alueelle sijoittuva osayleiskaava on käsitelty erikseen kummankin kaupungin hallintomenettelyssä oman kunnan alueen osalta. Salon kaupungin alueelle sijoittuva kaava-alue on kooltaan noin 1,1 neliökilometriä. Kaava-alue sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä Paimion keskustasta, noin 7 kilometrin etäisyydellä Sauvon keskustasta ja noin 16 kilometrin etäisyydellä Salon keskustasta. Kaava-alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa ja pääasiassa metsätalouskäytössä. Valituksenalainen Salon puolelle sijoittuva kaava-alue rajoittuu koko länsisivultaan Paimion kaupungin rajaan. Kaava-alueen lähiympäristö on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä, mutta alueella on myös yksittäisiä vakituisia ja vapaa-ajan rakennuksia. Alueen pohjoispuolella kulkee valtatie 110 ja alueen pohjoisosan halki kulkee 400 kV:n voimajohto (Inkoo-Lieto) sekä 110 kV:n voimajohto (Lieto-Salo). Kaava-alueen kaakkoispuolella sijaitsee Pöylän kylä.

Kaavaselostuksen mukaan tavoitteena on ollut laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa kahdeksan tuulivoimalan rakentamisen suunnittelualueelle. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Voimaloista kuusi sijoittuu Paimion kaupungin puoleiselle alueelle ja kaksi Salon kaupungin alueelle. Kaava on laadittu niin, että sen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat.

Kaavan selvityksiä koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan edellä mainittuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun ohella ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin sekä maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Melun mallintamiseen ja arvioimiseen liittyvät säännökset ja viranomaisohjeet

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvoja on kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä suurimpina hyväksyttävinä melutasoina.

Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 "Tuulivoimalarakentamisen suunnittelu" edellä mainittuun valtioneuvoston melutason ohjearvoista antamaan päätökseen viitaten todennut, että se ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi oppaassa (4/2012) esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ohjeen mukaan tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

Suosituksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB.

Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään terveydensuojelulain (763/1994) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon Leq, 1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriö on antanut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on annettu ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla ja se on tullut voimaan 28.2.2014. Ohje on voimassa toistaiseksi. Tuulivoimaloiden melun mallinnusohje on tarkoitettu ohjeeksi suunnittelussa arvioitaessa tuulivoimaloiden tuottamaa melukuormitusta muun ohella maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa menettelyissä. Ohjeen mukaan tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400-14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön takuuarvoja. Ohjeessa todetaan myös, että äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajana ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja näiden erityispiirteiden voidaan arvioida olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella.

Liikenneviraston ohje tuulivoimalan sijoittamisesta liikenneväylien läheisyyteen

Liikenneviraston 24.5.2012 antamassa ohjeessa todetaan, että tutkimusten mukaan jäätä voi sinkoutua sekä toiminnassa että paikallaan olevasta tuulivoimalasta yllättävän kauas. Tuulivoimapuistohankkeen suunnittelijan tulee esittää liikenneviranomaiselle selvitys siitä, miten voimalan lapojen jäätyminen estetään ja miten mahdollisesti lapoihin kertynyt jää tunnistetaan. Liikennevirasto edellyttää, että tuulivoimalan lavoista mahdollisesti sinkoava jää tai muu irtoava osa ei aiheuta haittaa liikenneväylien liikenteelle. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimala tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantiestä on 300 metriä.

Kaavaan liittyvä selvitysaineisto

Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava

Kaava-alue kuuluu osana Varsinais-Suomen maakuntavaltuustossa 10.6.2013 hyväksyttyyn Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaan, joka on sittemmin vahvistunut 9.9.2014. Vaihekaavalla on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet sisämaassa ja rannikolla. Tuulivoimavaihemaakuntakaava ei ole ollut vielä voimassa Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa hyväksyttäessä, mutta sen aineistoa on käytetty ja on voitukin käyttää osayleiskaavaa laadittaessa.

Vaihemaakuntakaavan tausta-aineistona on ollut muun muassa maakuntaliiton tekemä Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Tämän lisäksi maakuntakaavaa varten on laadittu erillinen linnustoselvitys, kulttuuriympäristöä koskevat selvitykset, hiljaisten alueiden kartoitus sekä ekologisten alueiden ja yhteyksien kartoitus.

Vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksesta ilmenee, että aluerajaukset perustuvat Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksen tuloksiin, jonka mukaisia aluerajauksia on tarkennettu kaavatyön yhteydessä. Selvityksessä tehdyt näkyvyys- ja maisema-analyysit on tehty huomioiden noin 100-150 metriä napakorkeudeltaan olevat voimalat. Tuulivoimala-alueiden sijoittelussa on otettu huomioon tuulivoimaloiden aiheuttama melu-, välke-, varjostus- ja vilkkumishaitta soveltamalla 650–700 metriä leveää puskurialuetta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Asutuksesta ja loma-asutuksesta riittävän etäällä olevista ns. tyhjistä alueista on myös poistettu luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmien (ei harjujensuojelu) mukaiset aluerajaukset, Natura-alueet, IBA- ja FINIBA-alueet sekä maisema- ja kulttuuriympäristön alueet. Näiden rajausten jälkeen vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoima-alueiden aluerajaukset osoittavat alueita, joilla tuulivoimatuotanto voidaan järjestää suurissa, vähintään kymmenen voimalaa käsittävissä kokonaisuuksissa. Merkinnöillä ei ole osoitettu yksittäisten voimaloiden sijaintipaikkoja eikä ole määritetty alueille sijoitettavien voimaloiden suurinta sallittua korkeutta tai voimalatehoa. Alueiden rajausten tarkennuksessa on kiinnitetty huomiota erityisesti lähialueen asutukseen siten, ettei alueelle sijoitettavien voimaloiden yhteisvaikutus aiheuta kohtuutonta haittaa yksittäiselle kiinteistölle.

Nyt kysymyksessä oleva Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle (tv-501). Kysymyksessä on maakunnallisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon soveltuva alue, jolle voidaan selvitysten mukaan sijoittaa yli 10 tuulivoimalayksikköä. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen säilyminen tuulivoimatuotannolle tulee turvata kuntakaavoituksella. Kuntakaavoituksen ja alueen muun yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä tulee huomioiduksi vaikutukset elinympäristöön, linnustoon sekä kulttuuriympäristön ja maiseman arvoihin. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen ja puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet. Alueellisille ympäristöviranomaisille, puolustusvoimille, lentoliikennettä valvoville viranomaisille sekä museoviranomaisille tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Meluselvitys

Pöyry Finland Oy on 20.11.2013 laatinut hanketta koskevan meluselvityksen. Tuulivoimalaitosten melua on tarkasteltu alkuperäisen suunnitelman mukaisessa tilanteessa, jossa suunniteltuja tuulivoimaloita on ollut yhdeksän. Selvityksessä on tarkasteltu kahta turbiinityyppiä Vestas V112 3 MW ja Nordex N117 3 MW, joiden napakorkeus on 140 metriä. Mallinnuksessa on käytetty valmistajan arvioimaa melupäästön takuuarvoa. Tiedossa ei ole, että mallinnuksessa käytetyille turbiineille olisi taattu melun amplitudimodulaatiota eikä mallinnetuille voimaloille ole annettu takuina myöskään erityisiä melun kapeakaistaisia ominaisuuksia. Melun leviäminen maastoon on havainnollistettu käyttäen tietokoneavusteista melun laskentaohjelmistoa CadnaA 4.3. Mallissa otetaan huomioon äänen geometrinen leviämisvaimentuminen, maaston korkeuserot, rakennukset sekä maanpinnan ja ilmakehän vaimennusvaikutukset. Koska laskennassa on hyödynnetty voimalavalmistajan arvioimaa takuuarvoa, laskennan epävarmuus on sisällytetty tuulivoimalan äänen melupäästöarvoon.

Osayleiskaavatyön viimeistelyvaiheessa on 21.5.2014 laadittu melumallinnuksen tarkistus, jossa käytettiin vain yhtä turbiinityyppiä Nordex N117 3MW, jonka oletettiin vastaavan 3 MW:n voimalan äänitehotasoa. Mallinnus tehtiin käyttäen tietokoneavusteista melun laskentaohjelmistoa CadnaA 4.4. ja se tehtiin lopullisen osayleiskaavan mukaisen kahdeksan tuulivoimalan osalta. Samassa yhteydessä tarkistettiin kaikkien suunnittelualueen ja sen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen oikea käyttötarkoitus (asuinrakennus/lomarakennus). Saatuja meluarvoja verrattiin ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisiin suositusohjearvoihin. Laskentatulosten perusteella voimalamallin takuuarvon mukaisilla äänipäästöarvoilla laskettu 40 dB(A):n keskiäänitaso asuinrakennuksille ei ylity. 35 dB(A):n vyöhyke leviää sen sijaan neljän lomakiinteistön yli hankealueen länsi- ja itäpuolella, jolloin näissä kohteissa ympäristöministeriön ohjeen mukainen yöajan suunnitteluohjearvo ylittyy. Tässä yhteydessä todettiin, että tuulivoimalaitoksia on mahdollista ajaa ns. meluoptimoidulla ajolla, jolloin esimerkiksi roottorin pyörimisnopeutta rajoitetaan kovemmilla tuulennopeuksilla siiven lapakulmaa säätämällä. Tällainen tilanne laskettiin erillislaskelmana ja todettiin, että meluoptimoinnilla voidaan päästä suunnitteluohjearvojen alle kaikissa altistuvissa kohteissa. Selvityksessä arvioitiin myös pienitaajuisen melun määrä. Laskentatulos viittasi siihen, että pienitaajuinen sisämelutaso ei ylitä asumisterveysohjeen mukaisia sisätilojen melun ohjearvoja. Pienitaajuinen melu voi olla kuuluvaa ulkotiloissa alkaen taajuudesta ≈50 Hz.

Kaavoittaja on ehdotusvaiheessa antamassaan vastineessa todennut amplitudimodulaation ja äänen kapeakaistaisuuden osalta, että melun merkityksellistä sykintää ei voida huomioida melumalleissa, ellei siitä ole selkeää aiempaa näyttöä mallinnetun voimalatyypin osalta. Voimalavalmistaja ei myöskään takaa tätä melun ominaisuutta, sillä sille ei vielä ole yleisiä kansainvälisiä määritysperusteita. Johtuen roottorin pyörimisestä, tuulivoimamelussa on aina jonkin verran heikkoa sykintää ja se on yleisesti huomioitu annetuissa ohjearvoissa, jotka ovat 5–10 dB alhaisempia kuin voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen mukaiset ohjearvot.

Varjostusta koskeva selvitys

Pöyry Finland Oy on 21.5.2014 laatinut hanketta koskevan varjostusselvityksen. Selvityksen mukaan tuulipuiston aiheuttamaa varjon vilkuntaa analysoitiin laskennallisin menetelmin käyttämällä tähän tarkoitukseen kehitettyä WindPRO-ohjelmiston SHADOW-mallinnusmodulia. Tarkastelussa käytettiin Nordex Nl17 -voimalaa, jonka roottorin halkaisija on 116,8 m ja napakorkeus 140,6 m (voimalan kokonaiskorkeus 199 metriä). Ensimmäinen mallinnus tehtiin niin sanotulla konservatiivisella laskentamenetelmällä, joka ei huomioi varjon vilkuntaa vähentäviä tekijöitä, kuten pilvisyyttä. Tämän lisäksi mallinnettiin varjostus, jossa otettiin huomioon myös pitkän aikavälin auringonpaistetilastot. Tämä varjon vilkunnan ns. realistinen esiintyminen laskettiin vuositasolla koko hankealueen kattavana karttana. Lisäksi hankealueelta ja sen ympäristöstä määritettiin 27 reseptoripistettä, joille laskettiin yksityiskohtaisemmat tulokset. Selvityksen johtopäätöksenä todettiin, että Huso-Pöylän hankealueen ympäristössä varjon vilkunta on paikoittain runsasta. Realistisen mallinnuksen tulokset ylittivät Tanskassa ja Ruotsissa käytössä olevat maksimivilkunnan määrän (yli 8 h/a) ohjearvot kahdessa asutuskohteessa. Näissä asutuskohteissa vilkunta aiheutui lähes ainoastaan toiseksi pohjoisimmasta voimalasta kesäiltoina. Realistisessakaan mallinnuksissa ei huomioitu kasvillisuuden vähentävää vaikutusta vilkunnan havaitsemiseen, jolloin etenkin kesäaikainen vilkunnan määrä yliarvioitiin. Selvityksessä todettiin lisäksi, että varjon vilkuntaa voidaan tarvittaessa ehkäistä pysäyttämällä vilkuntaa aiheuttavat turbiinit kriittiseen aikaan.

Linnustoa koskevat selvitykset

Ahlman Konsultointi & suunnittelu on Pöyry Oy:n toimeksiannosta laatinut Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen pesimälinnustoselvityksen 2012, Metsojen soidinpaikkaselvityksen 2013 sekä Lintujen kevätmuuttoselvityksen 2012. Selvityksistä on vastannut kaksi lintuihin syventynyttä luontokartoittajaa. Pöyry Oy:n ympäristöasiantuntija on lisäksi laatinut Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen linnustoselvityksen törmäysmallinnuksen, joka on perustunut edellä mainitun kevätmuuttoselvityksen tuloksiin.

Pesimälinnustoa koskevan selvityksen mukaan hankealueella tehtiin viisi kartoituslaskentaa, joista kolme toteutettiin pistelaskentojen jälkeen. Kartoituslaskennat toteutettiin koko hankealueen osalta otollisissa kohteissa ja laskennan painopisteenä olivat uhanalaiset, EU-lintudirektiivin liitteen I lajit sekä Suomen erityisvastuulajit. Kartoituslaskennassa merkittävien lajien reviirit merkittiin kartalle. Lisäksi hankealueella tehtiin neljä linjalaskentaa. Linjalaskennalla laskettiin suuntaa antavasti alueen lintujen tiheys. Tämän lisäksi lintujen tiheyksiä laskettiin pistelaskentana suunniteltujen tuulivoimaloiden kohdalla. Selvityksessä todettiin, että alueen pinta-alaan ja yksipuolisiin elinympäristöihin nähden linnustoselvitystä voidaan pitää kattavana, vaikka yksittäisiä reviirejä on saattanutkin jäädä löytymättä. Selvityksen johtopäätöksinä todettiin, että alueen pesimälinnusto saatiin selvitettyä hyvin kattavasti. Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepakkoinventointien yhteydessä. Kaava-alueelta löydettiin yhden metsoparin reviiri, joka sijaitsee kaava-alueen eteläosassa sijaitsevan suoalueen reunassa. Selvityksen johtopäätöksenä todettiin, että kokonaisuutena hankealueen pesimälajisto on tavanomaista eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole lainkaan.

Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen kevätmuuttoselvityksessä kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä seitsemänä päivänä 23.3. – 24.4. välisenä aikana yhteensä 42 tuntia. Selvityksen johtopäätöksenä todettiin, että vaikka havainnointipäiviä oli vain seitsemän, aineisto kertoo hyvin sen, että Huso-Pöylän tuulivoimapuiston alue ei sijaitse merkittävällä lintujen muuttoreitillä.

Pöyry Oy:n ympäristöasiantuntija on laatinut Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen linnustoselvityksen törmäysmallinnusta koskevan lausunnon. Lausunnossa todettiin, että kevätmuuttoseurannan havainnointi ja törmäysriskin laskenta tehtiin oletuksella, että voimalayksiköiden kokonaiskorkeus olisi 150 metriä ja napakorkeus 94 metriä. Toteutussuunnitelma kuitenkin muuttui kaavahankkeen aikana niin, että voimaloiden kokonaiskorkeus kasvoi 200 metriin ja napakorkeus 140 metriin. Raportin lopussa arvioitiin muutoksen vaikutusta törmäysriskiin. Lausunnossa todettiin, että törmäysmalliin liittyvät epävarmuustekijät johtuvat laskennassa käytetyistä havaintoikkunoista ja yksilömääristä ja että tässä mallissa epävarmuudet on pyritty minimoimaan käyttämällä mahdollisimman realistisia lentokorkeuksia ja yksilömääriä. Lausunnon johtopäätöksenä todettiin, että merkittävimmät törmäyksistä kärsivät lajit ovat sepelkyyhky, töyhtöhyyppä ja laulujoutsen. Tulosten perusteella esitettiin, että ainakin kurjen, metsähanhen, laulujoutsenen ja petolintujen todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toiminnan käynnistyttyä. Yhdenkään lajin kohdalla ei kuitenkaan arvioitu aiheutuvan törmäyskuolleisuuksista johtuvia populaatiotason muutoksia.

Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella mahdollisesti sijaitsevia metsojen soidinpaikkoja inventoitiin Metsoparlamentin virallisen ohjeistuksen mukaan. Maastotyöt tehtiin lumiseen aikaan 31.3., 2.3., ja 8.4. Selvityksen tuloksia koskevassa osioissa todettiin, että hankealueelta löydettiin yksi metsojen soidinpaikka, jossa oli merkittävä määrä kävelyjälkiä, siivenvetojälkiä ja tallautuneita soidinpainanteita. Koska Metsoparlamentin ohjeistuksen mukaan seuraava soidinpaikka voi sijaita lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä löydettyyn paikkaan nähden, alueelta ei löydetty muita soidinpaikkoja. Selvityksen johtopäätöksenä todettiin, että soidinalue sijoittuu täsmälleen samalle paikalle, johon on suunniteltu tuulivoimalayksikköä 3. Sijoituspaikka tulisi suunnitella uudelleen siten, että soidinalueelle jätetään riittävä suojavyöhyke.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on laaditun metsoselvityksen jälkeen 28.3.2014 suorittanut paikallisten metsästäjien ilmoituksen johdosta maastokäynnin voimaloiden 8 ja 9 välisellä alueella. Maastokäynnin johdosta laaditussa muistiossa todettiin, että alueella elää todennäköisesti yksi, enintään kaksi metsokukkoa. Muistion johtopäätöksenä todettiin, että muutaman metsoyksilön esiintyminen alueella ei aiheuta muutoksia voimaloiden 8 ja 9 sijainteihin. Metson elinympäristö voitaisiin kuitenkin suunnittelussa huomioida nykyistä paremmin rajaamalla voimalan 8 tuulivoimala-alue kaavassa kapeammaksi ja voimalalle 9 johtavan tielinjan rakentamisessa voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevaa Myllytyryn suunnasta tulevaa tiepohjaa.

Lepakkoselvitys

Ahlman Konsultointi & suunnittelu on Pöyry Oy:n toimeksiannosta laatinut Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lepakkoselvityksen 2012. Selvityksistä on vastannut kaksi luontokartoittajaa.

Selvitys tehtiin yleispiirteisenä melko suuresta pinta-alasta johtuen. Lepakoita havainnoitiin yöllä klo 22.00–04.00 välisenä aikana kiertämällä alue mahdol­lisimman tarkkaan läpi yhteensä noin 36 tunnin aikana. Inventoinnit tehtiin kuutena ajankohtana kesä-elokuun aikana. Lisäksi lepakkopotentiaalia arvioitiin kultakin suunni­tellulta tuulivoimalayksikön sijaintapaikalta päivällä 12.9. Yöaikaisten maastoinventointien lisäksi kunkin tuulivoimalayksikön rakennuspaikan lepakkopotentiaalia arvioitiin päivällä. Tuossa arvioinnissa etsittiin kolopuita ja pohdittiin eri lajeille kelvollisia elinympäristöjä ja niihin liittyviä pienilmastoja. Selvityksessä todettiin, että arvioinnissa saatiin riittävä kuva lepakoiden esiintymisestä osayleiskaavan suunnitte­lua varten. Samalla todettiin kuitenkin, että osa lepakoista on varmasti jäänyt havaitsematta, sillä joidenkin lepakkojen ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän. Kokonaisuudessaan selvi­tystä pidettiin riittävän kattavana päätelmien tekoa varten. Selvityksessä todettiin lepakkopotentiaalin olevan korkea voimalapaikkojen 3 ja 9 kohdalla. Muiden osalta potentiaalia pidettiin joko tavanomaisena tai heikkona. Selvityksen johtopäätöksenä todettiin, että vaikka lepakkoselvitystä voidaan pitää vain yleispiirteisenä, saatiin detektori-inventointien avulla kuitenkin varsin kattava kuva alueen lepakkotilanteesta. Kokonaisuudessaan alue on varsin tavanomainen tai jopa heikko lepakoiden esiintymisen suhteen.

Liito-oravat ja luontoarvot

Pöyry Oy:n biologit ovat laatineet Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan luontoselvityksen kasvillisuuden ja liito-oravien osalta.

Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelun ja uhanalaisten lajien Eliölajit-havaintorekisterin tietojen sekä Salon kaupungin ja Paimion kaupungin tietojen mukaan selvitysalueella ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Halikon manneralueen luontoselvityksessä on ainoana kohteena alueelta mai­nittu vuonna 1972 rauhoitettu Pöylän kuusi.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liito-oravarekisteriin talletetut lähimmät liito-oravahavainnot sijoittuvat selvitysalueen ympäristöön yli 300 metrin päähän. Merikotkan pesiä ei ELY-keskuksen tietojen mukaan ole 10 kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta eikä ka­lasääsken pesiä Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterin mukaan 5 kilometrin etäi­syydellä.

Luontoselvitys on perustunut kolmeen maastokartoitukseen keväällä 2012. Inventointikerroilla kartoitettiin seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet:

- luonnonsuojelulain 29 §:n suojellut luontotyypit,

- vesilain 2 luvun 11 §:n luonnontilaisina säilytettävät luontotyypit norot, lammet ja lähteet sekä vesilain 3 luvun 2§:n purot, joiden luonnontilan muuttaminen on luvanvaraista,

- metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt,

- uhanalaiset luontotyypit,

- liito-oravaesiintymät,

- muille uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4) ja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille soveltuvat elinympäristöt (lepakoista ja linnuista erilliset selvitykset).

Selvityksessä tarkasteltiin kunkin suunnitellun tuulivoimalan sijaintipaikkaa ja ympäristöä sekä sen soveltumista liito-oravan elinympäristöksi. Tuulivoimalan 3 kohdalla oli kaistale varttunutta tuoreen kankaan kuusikkoa, joka saattaisi sopia liito-oravan elinpiiriksi. Myös tuulivoimalan 9 osalta todettiin, että Myllytyrynkallion ja Korkiamäenniitun välinen metsäalue saattaisi soveltua liito-oravan elinpiiriksi. Kummallakaan alueella ei kuitenkaan havaittu merkkejä liito-oravasta. Muiden suunniteltujen voimalapaikkojen osalta todettiin, että niillä tai niiden lähiympäristössä ei ole liito-oravan elinpiiriksi sopivaa metsää. Liito-oravalle elinpiiriksi soveltuvia metsiä oli selvitysalueella lähinnä vain pohjoisosassa Kukolan mäen reunaosissa ja eteläosassa Korkiamäenniitun peltoalueen ympäristössä. Keväällä 2012 liito-oravia havaittiin Kukolan mäen alueella kahdessa paikassa. Toinen elinpiireistä sijaitsi lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä voimalan 1 sijaintipaikasta.

Selvityksessä kaava-alueella havaittiin myös seuraavat huomionarvoiset luontokohteet: Pyhässuonkallion rinnemetsä, Varkaankellarinmäen eteläpuolen suo, Myllytyryn kallion suot, Korkianmäenniitun jyrkänne ja rehevä korpi sekä Myllytyryn puro.

Selvityksen johtopäätös- ja suositusosioissa todettiin, että luontoselvityksen perusteella selvitysalue on luontoarvoiltaan pääosin varsin tavanomaista kallioista metsämaastoa, jossa on ojitettuja suojuotteja ja jonka metsät ovat talousmetsinä hoidettuja. Laajin kalliomäkialue Pyhässuonkallio on puustoltaan nuorta ja laajimman suoalueen Pyhässuon luonnontila on muuttunut ojituksen seurauksena. Selvitysalueen pohjoisosassa todettiin keväällä 2012 yksi liito-oravaesiintymä ja sen li­säksi selvitysalueen koillispuolelta löytyi liito-oravan papanoita tienvarsimetsästä, jota voidaan pitää liito-oravan kulkureittinä ja potentiaalisena liito-oravaesiintymänä. Kumpikaan kohde ei sijoitu suunnitelluille tuulivoimalapaikoille tai niiden läheisyyteen. Mahdollisia metsälain (10 §) erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat eteläosassa sijaitsevat vähäpuustoiset suot, jyrkänne ja sen alapuolella sijaitseva rehevä korpi sekä Myllytyryn melko luonnontilainen puro-osuus ja norot. Kohteet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, niin että suunnittelu muun muassa edistää maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Selvitysalueella ei todettu kohteita, jotka voisivat täyttää luonnonsuojelulain (29 §) suojeltujen luontotyyppien kriteerit.

Maisemaselvitys

Pöyry Oy on 16.1.2013 laatinut Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan alustavan maisemaselvityksen, joka on liittynyt kaavaluonnosaineistoon. Selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti ja työhön on lisäksi osallistunut arkkitehtuurin ylioppilas sekä miljöösuunnittelija. Selvityksen mukaan sen lähtötietoina on valtakunnallisten ja suojeluarvojen osalta käytetty ympäristöhallinnon paikkatietopohjaisia palveluja, paikkatietoikkunan palveluita, valtion OIVA-ympäristö­- ja paikkatietopalveluiden tietoja, ympäristöministeriön luetteloa valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja Museoviraston 22.12.2009 julkaisemaa luetteloa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Lisäksi käytössä on ollut raportteja, julkaisuja, osayleiskaava-aineistoa sekä vanhaa kartta-aineistoa. Tietoja on täydennetty 24.9.2012 ja 11.10.2012 tehdyillä maastokäynneillä. Selvityksessä on arvioitu tuulivoimalayleiskaavan aiheuttamia vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Arviointi on tehty ympäristöministeriön julkaisun "Tuulivoimalat ja maisema" ohjeita mukaillen.

Selvityksen mukaan lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Uskelan- ja Halikonjoen laaksot) sijaitsee lähimmillään noin kolmen kilometrin etäisyydellä. Kaava-alue sivuaa alle viiden kilometrin etäisyydeltä valtakunnallisesti merkittävää Suuren rantatien kulttuuriympäristöä. Muut valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt sijaitsevat vähintään viiden kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta.

Tuulivoimaosayleiskaavan keskeisimmät vaikutusalueet sijoittuvat Paimionjoen, Halikonjoen ja Uskelanjoen laaksojen väliin jäävälle noin 20 kilometriä leveälle alueelle. Muun ohella Huson ja Pöylän seudut ovat kauttaaltaan kallioperän murrosten tai ruhjeiden rikkomaa. Murroslaaksoihin syntyneitä kulttuurimaisemia on muun ohella Pitkänportaanojan, Poutajoen ja Vainionjoen laaksoissa. Risteävät ja haarautuvat kallioperän murrokset ja toisaalta näiden väleissä korkeina nousevat selänteet aiheuttanevat tuulivoimaloiden näkyvyydessä ja toisaalta katvealueissa mosaiikkimaista vaihtelua. Avoimet pitkät maisematilat ovat otollisia tuulivoimaloiden laajalle näkymiselle, mutta vastaavasti kapeiden laaksotilojen reunoilta nousevat korkeat kalliomäet yhdessä kasvillisuuden kanssa aiheuttavat huomattavia katvealueita. Vanha asutus on luontaisesti keskittynyt teiden varrelle selänteiden ja laaksojen reunavyöhykkeeseen.

Vaihtelevan topografian vuoksi maaston muotojen aiheuttamaa katvevaikutusta on todennäköisesti varsin laajoilla alueilla, myös avoimilla peltoalueilla. Selänteillä kasvava puusto kasvattaa osaltaan katvevaikutusta. Rakennetuissa kulttuuriympäristöissä pihapiirien puut ja rakennukset ovat merkittäviä katveen muodostajia.

Selvityksessä on todettu, että hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaisiin Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen eikä Paimionjokilaakson maisema-alueisiin. Valtakunnallisesti arvokkaan Suuren rantatien kulttuuriympäristön osalta todettiin, että hankkeella ei ole suoraa vaikutusta tielinjaukseen tai tierakenteisiin. Hanke näkyy todennäköisesti Suurelta rantatieltä avautuvien näkymien taustalla, mutta vaikutukset ovat paikallisia eivätkä voimalat todennäköisesti muodostu maisematilaa dominoivaksi elementiksi.

Selvityksessä on valokuvasovitteita, joissa on tarkasteltu tuulivoimapuiston toteuttamisen maisemavaikutuksia selvityksessä mainituissa maakunnallisesti arvokkaissa kaukomaisemissa, kuten Pöylän kylän, linnavuoren ja Kurjen kylän suunnasta katsottuna. Havainnekuvia lentoestevaloista ei ole esitetty.

Pöyry Oy on 13.11.2013 laatinut uuden maisemaselvityksen, jossa edellä mainittua maisemallisten vaikutusten arviointia on täydennetty luonnosvaiheesta saadun palautteen perusteella. Myös rakennetun ympäristön kohdetietoja ja maisemallisia osa-alueita ja kyläalueita käsitteleviä tekstejä on täydennetty. Maisemallisten vaikutusten arviointiosuutta on täydennetty ja arvioinnin tueksi on laadittu näkemäanalyysit ja uusia havainnekuvia. Havainnekuvat ja näkemäalueanalyysit on laadittu napakorkeudeltaan 140 metriä ja kokonaiskorkeudeltaan 200 metriä korkeille voimaloille.

Pöylän kylän osalta on todettu, että voimalat sijoittuvat kylän taustapuolelle eikä niillä ole vaikutusta Pöylän kylän sisäisiin tai sieltä viljelylaaksoon avautuviin näkymiin. Hankkeella ei myöskään ole suoraa vaikutusta kylän rakennuskantaan tai kylässä sijaitsevien rakennuskohteiden arvoihin. Rakennuskohteiden arvoihin kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ovat vähäiset puuston aiheuttaman katveen vuoksi. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat avoimien viljelyalueiden ylitse kohti Pöylän kylää havainnoituihin näkymiin. Voimalat ja linnavuori sijoittuvat toisistaan erillisille metsäselänteille, joita erottaa kapea viljelylaakso. Voimaloilla ei siten tässä suhteessa ole suoraa linnavuoren maisemallista tai hierarkista asemaa heikentävää vaikutusta.

Huson kylän osalta on todettu, että hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kylän rakennuskantaan tai kylässä sijaitsevien rakennuskohteiden arvoihin. Myös näihin arvoihin kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ovat vähäiset puuston ja rakennusten aiheuttaman katveen vuoksi. Kylämiljöö on varsin pienipiirteistä ja kylätien linjaus kaartuu suuntaansa vaihdellen talojen väleistä, jolloin kapeiden näkemäsektorien syntyminen kylärakenteen sisälle on mahdollista. Visuaalisesti merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat kylän reuna-alueille, joilta viljelyalueille katsottuna voimalat hallitsevat näkymiä.

Kurjen kylän osalta on todettu, että hankkeen vaikutukset kohdistuvat Poutajoen laaksossa erityisesti Kurjen kylään. Voimaloilla ei ole suoraa vaikutusta kylän rakennuskantaan tai kylässä sijaitsevien rakennuskohteiden arvoihin, mutta voimaloiden visuaalinen vaikutus on tietyissä näkymäsuunnissa hallitseva.

Linnavuoren osalta on todettu, että hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat vuoren laelta länteen ja luoteeseen suuntautuvien näkymien metsäiseen maisemakuvaan. Näissä ilmansuunnissa lähimmät voimalat muodostuvat suuren kokonsa vuoksi hallitseviksi elementeiksi ja muuttavat metsäisen alueen maisemakuvaa. Puuston katvevaikutuksen vuoksi linnavuorelta ei avaudu näkymiä Pöylän kylän tai siihen liittyvien avoimien viljelymaisemien suuntaan, minkä vuoksi kaavalla ei ole merkittävää maisemallista vaikutusta linnavuoren ja Pöylän kylän keskinäiseen suhteeseen linnavuorelta tarkasteltuna. Voimaloilla on tosin kohtalainen haitallinen vaikutus Pöylän kylän, linnavuoren ja avoimien savilaaksojen ja metsäisten selänteiden muodostamalle maisemalliselle kokonaisuudelle, koska ne näkyvät paikoin näiden maisemakokonaisuuksien taustalla.

Maisemaselvityksessä on vielä tarkasteltu voimaloiden lentoestevaloista aiheutuvaa visuaalista vaikutusta. Korkeimmat valot sijoittuvat tuulivoimaloiden konehuoneen päälle, torniosan huipulle ja 50 metrin välein tornin runkoon. Selvityksessä on tutkittu valojen näkyvyyttä ympäristöön näkemäalueanalyysin avulla.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa 24.1.2014 todennut, että suunnitellut tuulivoimalat tulevat oleellisesti muuttamaan ja heikentämään nimenomaan linnavuoren visuaalista maisemaa ja asemaa alueen maisemakuvassa. Korkeat tuulimyllyt tulevat hallitsemaan sekä linnavuorelta että viljelylaaksosta avautuvia näkymiä ja heikentävät siten linnavuoren historiallisen kontekstin ja luonteen ymmärrettävyyttä. Kulttuuriympäristön kannalta tarkasteltuna maisemaselvityksen liitteen 1 havainnekuvat näyttävät tuulimyllyjen erittäin haitallisen maisemavaikutuksen erityisesti maakunnallisesti merkittävään Pöylän kylään, Kurjen kylään sekä valtatieltä 110 Kurjentien kohdalta kaakkoon avautuvassa maisemassa.

Pöyry Oy on 21.5.2014 laatinut vielä Huso-Pöylän osayleiskaavaa koskevan täydentävän selvityksen: "Maisemaselvitys, sijoitussuunnitelman muutokset maisema-arviointeihin ja havainnekuviin 21.5.2014".

Muinaisjäännökset

Mikroliitti Oy on Pöyry Oy:n toimeksiannosta laatinut Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin 2013. Selvityksen pääpaino oli alueilla, joille suunnitellaan rakentamista eli voimalapaikoilla sekä maakaapeli- ja huoltotielinjoilla. Alueella ei ole ollut ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa löytyi kaksi kiinteää muinaisjäännöstä; historiallisen ajan myllypaikka (Myllytyry 1) ja tervahauta (Myllytyry 2). Lisäksi inventoinnissa tarkistettiin kaksi historiallisissa lähteissä mainittua, edelleen käytössä olevaa kuntien välistä rajamerkkiä (Rajamäki 3 ja Tuohivahanpunti 4), jotka tulkittiin muinaisjäännöksiksi. Hankealueen ulkopuolelta, mutta sen tuntumasta havaittiin pronssikautinen röykkiökohde (Paimio Haltinoja 5). Selvityksen mukaan kaikki muinaisjäännökset sijaitsevat etäällä suunnitelluista voimaloiden paikoista sekä tie- ja kaapelilinjoista eikä tuulivoimapuistohankkeella siten ole haitallisia vaikutuksia muinaisjäännöksiin.

Muut

Kaupungin antaman lausunnon mukaan matkapuhelinoperaattoreilta sekä television antennilähetysverkkoa operoivalta Digita Oy:ltä on pyydetty kaavaa valmisteltaessa lausunnot. Lausuntojen mukaan tuulivoimapuiston toteuttamisesta suunnitellulla tavalla ei ole teleyhteyksille ja digilaitteiden toiminnalle olennaista haittaa, eikä tuulivoimapuiston yli esimerkiksi tapahdu lainkaan antennikuvavastaanottoa. Vaikka häiriöiden ilmeneminen on epätodennäköistä, asia voidaan tarkistaa ja korjata ennen rakentamista ja rakentamisen jälkeen tehtävien signaalimittausten pohjalta.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset selvitysten riittävyyden osalta

Melu

Alueelle samaan aikaan laaditussa ja vastikään vahvistetussa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa on laaja-alaisesti selvitetty alueiden soveltuvuutta tuulivoimala-alueen rakentamiseen. Nyt kysymyksessä oleva kaava-alue sijaitsee tuon vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueella. Osayleiskaavaa varten laadittu melumallinnus on suoritettu noudattamalla ympäristöministeriön ohjeistusta tuulivoimala-alueiden suunnittelusta (4/2012). Melumallinnuksen lähtötietona on käytetty valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa ja saatuja tuloksia on verrattu ohjeessa suositeltuihin meluarvoihin, jotka ovat matalampia kuin yleisesti noudatetut valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset melutason ohjearvot. Selvitykset viittaavat myös siihen, että pienitaajuisen melun osuus sisätiloissa jää alle suositeltujen raja-arvojen. Mikään tehdyssä selvityksessä ei viittaa siihen, että mallinnuksessa käytetystä tuulivoimalaista aiheutuisi sellaista merkityksellistä sykintää (amplitudimodulaatio) tai kapeakaistaista melua, jonka johdosta mallinnukseen olisi tullut sisällyttää ympäristöministeriön ohjeessa mainittu + 5 dB:n suuruinen sanktio. Hankkeen meluvaikutukset on riittävällä tavalla selvitetty.

Hallinto-oikeus toteaa, että mikäli hanketta toteutettaessa valitaan muu kuin mallinnuksissa käytetty voimalatyyppi, kaavan laatimisen aikana tehty tuulivoimaloiden melumallinnus päivitetään rakennuslupahakemuksia varten käytettävän voimalatyypin mukaan. Tässä yhteydessä on mahdollista tarvittaessa ottaa huomioon äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä sekä huomioida muut edellä mainitut ympäristöministeriön antamat tuulivoimalamelun mallintamiseen ja mittaamiseen liittyvät ohjeet.

Valituksissa on esitetty, että 35 dB:n melualueella olevien kiinteistöjen ja rakennusten käyttötarkoituksissa on edelleen virheitä. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, että meluselvityksen tarkoituksena on selvittää hankkeen toteuttamisesta aiheutuvan meluvaikutuksen haitallisuus ja laajuus. Meluselvityksestä ilmenee, että mainitulla 35 dB:n melualueella on alle kymmenen rakennusta. Näissä oloissa yksittäisen rakennuksen käyttötarkoituksella ei ole kaavan laillisuutta arvioitaessa merkitystä. Rakennusten käyttötarkoitus tulee yksityiskohtaisemmin huomioon otettavaksi tuulivoimaloiden rakennuslupavaiheessa.

Välke

Valituksissa on esitetty kaavan selvitysten olevan riittämättömiä sillä perusteella, että tuulivoimaloista aiheutuvaa välkevaikutusta ei ole tarkasteltu kiinteistökohtaisesti.

Hankkeesta laaditussa varjostusselvityksen kuvassa 3-1 on esitetty varjon vilkunnan realistinen määrä tunteina vuodessa, kun auringonpaistetilastot on huomioitu. Kuvassa on esitetty vaikutusalueella sijaitsevat rakennukset, joita vastaavissa 27 reseptoripisteissä on laskettu sekä teoreettinen että realistista tilannetta osoittava varjon vilkkumisvaikutus. Välkevaikutus on riittävästi selvitetty.

Maisema ja muinaisjäännökset

Hankkeesta on laadittu maisemaselvitys, jossa on laaja-alaisesti kuvattu alueen ja sen ympäristön maisemallisesti arvokkaat alueet sekä esitetty havainnekuvia hankkeen vaikutuksesta kauko- ja lähimaisemassa. Maisemaselvitystä on luonnosvaiheessa saadun palautteen johdosta vielä täydennetty ja hankkeesta on laadittu runsaasti havainnekuvia ja valokuvasovitteita. Lentoestevalojen visuaalinen vaikutus on selvitetty näkemäalueanalyysillä. Hallinto-oikeus on katsonut, että selvityksessä on riittävän kattavasti kartoitettu arvokkaaksi luokitellut alueet ja kohteet kaava-alueella ja sen lähiympäristössä sekä tuulivoimapuiston alueen muinaisjäännökset. Laadittujen selvitysten perusteella voidaan riittävän luotettavasti arvioida hankkeesta aiheutuvat maisemavaikutukset. Kun otetaan huomioon lentoestevaloja koskeva näkemäalueanalyysi sekä muu tuulivoimaloiden päiväaikaista näkyvyyttä osoittava havainnekuvamateriaali, selvitykset eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla puutteellisia sillä perusteella, että yöaikaisista lentoestevaloista ei ole erikseen laadittu havainnekuvamateriaalia.

Kaava-alueella ei ole aiemmin ollut tunnettuja muinaisjäännöksiä. Kaavoitusta varten suoritetussa muinaisjäännösinventoinnissa alueelta on kuitenkin löydetty kaksi uutta muinaisjäännöstä sekä paikallistettu kaksi vanhaa rajamerkkiä, joita voidaan pitää muinaisjäännöksinä. Mainitut muinaisjäännökset on merkitty selvitysaineiston karttaan niin, että kaavan toteuttamisen mahdollinen vaikutus kulttuuriperinnön arvoihin voidaan riittävästi arvioida.

Luontoarvoja koskevat selvitykset

Hankealueelta ja sen ympäristöstä on laadittu pesimälinnustoselvitys, lintujen kevätmuuttoselvitys, metsojen soidinpaikkaselvitys sekä sitä täydentävä ELY-keskuksen maastokatselmuksen johdosta laadittu muistio. Lisäksi lintujen osalta on laadittu linnustoselvitykseen liittyvä törmäysmallinnus. Kaavaa varten on myös laadittu lepakkoja koskeva erillisselvitys sekä alueen luontoarvoja ja liito-oravia koskevat erillisselvitykset. Kaikki selvitykset ovat asiantuntijoiden laatimia.

Kaavan on valituksissa katsottu perustuvan riittämättömiin linnustoselvityksiin, koska linnuston osalta ei ole suoritettu lainkaan syysmuuttoselvitystä. Kun otetaan huomioon mitä alueen linnuston suhteellisista määristä on kevätmuuttoa koskevassa selvityksessä saatu selville sekä toisaalta se, että yleisesti tunnettujen muuttoreittien perusteella ei ole syytä olettaa, että lintuja ohjautuisi alueelle syksyllä enemmän kuin keväällä, kaavan linnustoa koskevat selvitykset ovat riittävät.

Saatujen selvitysten perusteella muun ohella alkuperäisessä hankesuunnitelmassa ollut voimala 3 on kokonaan poistettu alueella havaittujen luontoarvojen vuoksi ja voimala 9 on siirretty paikkaan, jossa sen lähiympäristössä havaitut luontoarvot eivät häiriinny. Luontoselvitys on tehty koko kaava-alueen osalta ja voimala 9 on siirretty alueelle, jolla ei ole havaittu olevan häiriintyviä kohteita. Kaava ei näin ollen ole A:n ynnä muiden valituksessa tarkoitetulla tavalla lainvastainen sillä perusteella, että voimalan 9 uuden sijaintipaikan luontoarvoja ei ole erikseen selvitetty.

Hallinto-oikeus on katsonut, että laadittujen selvitysten perusteella voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun ohella luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin.

Johtopäätös

Tuulivoimayleiskaavoituksen yhteydessä on tarpeellisessa määrin hyödynnetty aikaisemmin tehtyjä selvityksiä sekä tehty runsaasti hankkeeseen liittyviä erillisselvityksiä ja niiden täydennyksiä, joissa on otettu huomioon asiantuntijaviranomaisten kaavoituksen eri vaiheissa antamia lausuntoja. Hallinto-oikeus on katsonut, että hyväksytty Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin.

Kaavan sisältöä koskevat säädökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella mahdollisuudet energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Laadittaessa tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, jota voidaan käyttää tuulivoimalan rakennusluvan perusteena, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella, suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön ja että tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvoston vahvistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevan erityistavoitteen mukaan alueidenkäytössä tulee muun ohella edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Tällainen inventointi on muun ohella Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä koskeva inventointi, (RKY 2009).

Maakuntakaavoitus

Huso-Pöylän kaava-alue sijoittuu kolmen eri maakuntakaavan alueelle. Alueen pohjoisosassa on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 23.8.2004. Kaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alueen halki kulkee suurjännitelinja. Länsipuolella alue sivuaa kaavaan merkittyä kahta suojelualuetta (S), jotka koostuvat luontokohteista tai -alueista. Eteläisempi suojelualue sijaitsee lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ja pohjoisempi noin 500 metrin etäisyydellä. Pohjoispuolelle noin kilometrin etäisyydelle voimaloista on kaavaan merkitty kulttuuriympä­ristön tai maiseman kannalta tärkeä alue.

Alueen itäosassa on voimassa ympäristöministeriön 12.11.2008 vahvistama Salon seudun maakuntakaava. Siinä alue on niin ikään maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), jonka läpi kulkee suurjännitelinjan varaus. Kaava-alueen kaakkoispuolella oleva Pöylän kylä on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudeksi (srr10).

Alueen eteläpuolella Sauvon kunnan alueella on voimassa ympäristöministeriön maaliskuussa 2013 vahvistama Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaava, jossa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M).

Kaava-alue kuuluu myös osana Varsinais-Suomen maakuntavaltuustossa 10.6.2013 hyväksyttyyn Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaan, joka on sittemmin vahvistunut 9.9.2014. Vaihemaakuntakaavaan sisältyy tuulivoimaloiden alue tv-501: Huso-Pöylä (Paimio, Salo, Sauvo).

Kaavan sisältö valitusten tarkoittamin osin

Pääosa osayleiskaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen sekä ulkoilu. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Mikäli alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi uusia melulle herkkiä toimintoja, on suunnittelussa otettava huomioon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ja ympäristöministeriön suositusohjearvot eivät ylity.

Salon alueelle on osoitettu kaksi tuulivoimalan aluetta (tv). Niitä koskevan kaavamääräyksen mukaan tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 200 metriä edellyttäen, että voimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei ylitä lentoesteluvassa asetettavia korkeusrajoituksia. Voimaloiden tulee olla säädettävissä siten, etteivät melu- ja välkehaitat ole kohtuuttomia loma-asuntojen käytön aikana. Tuulivoimalan kaikkien rakenteiden on sijoituttava kokonaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokoamis- ja pystytysalueet on huoltoalueita lukuun ottamatta maisemoitava rakentamisen jälkeen. Voimaloiden tarkka sijainti määritellään rakennusluvan yhteydessä. Puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä.

Alueelle on osoitettu lisäksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo-2, luo-3 ja luo-4), joiden perusteena on metsälain mukainen elinympäristö, vesilain mukainen luonnontilaisena säilytettävä pienvesi ja muu paikallisesti huomionarvoinen luontokohde.

Kaava-alueelle on lisäksi osoitettu kolme muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaismuistoa (SM 1, 2 ja 4). Kaavamääräyksen mukaan alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston/museoviranomaisen lausunto. Kohdenumero viittaa kaavaselostuksessa olevaan kohdeluetteloon.

Kaavaa koskevien yleismääräysten mukaan yleiskaavaa saa käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Rakennelma tai laite ei saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on oltava ilmailulain (1194/2009) 165 §:n mukainen lentoestelupa. Puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä. Tuulivoimaloiden sekä niiden huolto- ja rakentamisteiden ja maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Tuulivoimalat on purettava niiden käyttöajan päätyttyä kohtuullisessa ajassa rakennusvalvonnan ohjeistuksen mukaisesti. Rakennuspaikka ympäristöineen tulee maisemoida.

Kaavan sisällön lainmukaisuus

Tarkoituksenmukainen suunnittelukokonaisuus ja maanomistajien suostumus

Kaavaa on vaadittu kumottavaksi muun ohella sillä perusteella, että kaava-alue ei muodosta tarkoituksenmukaista suunnittelukokonaisuutta, koska kaava-alue ei kata koko sitä aluetta, jolla kaavan toteuttamisella voi olla vaikutusta ympäristön maankäyttöön. Kaavaa on vaadittu kumottavaksi myös siksi, että kaikkien kaava-alueen maanomistajien kanssa ei ole tehty maanvuokrasopimuksia ja että kaava-alueeseen on sisällytetty joitakin alueita ilman maanomistajan suostumusta.

Kunta päättää sille kuuluvan itsemääräämisoikeuden nojalla kaavan laatimisesta ja kaava-alueen laajuudesta. Kaava-alueen on kuitenkin muodostettava sellainen tarkoituksenmukainen suunnittelukokonaisuus, että kaavan toteuttamisen vaikutukset kaava-alueella ja sen ympäristössä voidaan riittävästi arvioida. Nyt kysymyksessä oleva kaava-alue, mukaan lukien myös Paimion kaupungin puolella sijaitseva alue, on pinta-alaltaan yli 4 neliökilometrin kokoinen. Alueelle on osoitettu yhteensä kahdeksan tuulivoimalan rakennuspaikkaa. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että laaditut selvitykset kattavat koko kaava-alueen ja myös ne alueet kaava-alueen ulkopuolella, joilla kaavan toteuttamisella saattaa olla maankäytöllisiä vaikutuksia, kunta on harkintansa mukaan voinut rajata kaava-alueen laajuuden nyt valitulla tavalla. Kaava on kunnan maankäyttöä ohjaava suunnitelma, eikä kaavan laatiminen edellytä maanomistajan suostumusta. Kaava ei siten näillä valitusperusteilla ole lainvastainen.

Terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säännöksiä valituksissa mainitusta kahden kilometrin suojaetäisyydestä tai muistakaan metrimääräisistä suojaetäisyyksistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Kaavan sisältövaatimusten toteutumista arvioidaan tapauskohtaisesti erikseen laadittujen selvitysten ja kaavassa annettujen kaavamääräysten nojalla.

Laadittu melumallinnus osoittaa, että joidenkin loma-asuntojen kohdalla on mahdollista, että tietyissä olosuhteissa ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukainen loma-asuntojen 35 dB:n yöajan melutason ohjearvo ylittyy. Mainitun ohjearvon ylittyminen ei välittömästi merkitse sitä, että kaava olisi tällä perusteella lainvastainen, vaan on arvioitava, onko mainittu haitta kaavamääräyksin tai rakennuslupamenettelyssä muutoin rajoitettavissa siten, että asumisen ja tuulivoimalarakentamisen tarpeet voidaan sovittaa yhteen siten, että saavutetaan kaavan sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu. Asiassa on otettava huomioon myös se, että viitattu 35 dB:n yöajan melutason ohjearvo on ainoastaan suositusluonteinen, eikä sillä toistaiseksi ole samanlaista oikeuskäytännössä syntynyttä sitovuutta kuin valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992).

Osayleiskaavatyön viimeistelyvaiheessa on 21.5.2014 laaditussa melumallinnuksen tarkistuksessa todettu, että tuulivoimalaitoksia on mahdollista ajaa niin sanotulla meluoptimoidulla ajolla, jolloin esimerkiksi roottorin pyörimisnopeutta rajoitetaan kovemmilla tuulennopeuksilla siiven lapakulmaa säätämällä. Laaditussa selvityksessä havaittiin, että meluoptimoinnilla voidaan päästä suunnitteluohjearvojen alle kaikissa altistuvissa kohteissa. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon kaavamääräys, joka edellyttää tuulivoimaloiden olevan säädettävissä siten, ettei melu saa olla kohtuutonta loma-asuntojen käytön aikana, hallinto-oikeus on katsonut, että kaava on toteutettavissa siten, että se täyttää siltä edellytetyn terveellisen elinympäristön sisältövaatimuksen.

Valituksissa on vedottu myös siihen, että tuulivoimaloista putoava jää voi aiheuttaa vaaratilanteita, mahdollista metsäpalon vaaraa ei ole lainkaan otettu huomioon ja että tuulivoimaloista voi aiheutua häiriötä digilaitteille estäen mahdolliset hätäpuhelut.

Lähin tuulivoimalan sijoituspaikka sijaitsee yli Liikenneviraston ohjeen mukaisen 300 metrin etäisyydellä maantiestä, eikä maanteiden turvallisuutta valvovalla ELY-keskuksella ole ollut asiassa tältä osin huomautettavaa. Tuulivoimaloista irtoava lumi ja jää voivat aiheuttaa riskin tuulivoimaloiden lähistöllä liikkuvalle, koska jää voi kovalla tuulella lentää jopa muutaman sadan metrin päähän voimalasta. Tuulivoimaloiden rakennusluvissa voidaan kuitenkin antaa tarvittavia määräyksiä varustaa tuulivoimalat lapojen jäänestojärjestelmällä tai jäätunnistimella ja/tai sijoittaa tuulivoimalan alueelle putoilevasta jäästä varoittavia kylttejä. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa edellyttänyt, että alueen tiestö rakennetaan ja pidetään kunnossa siten, että se mahdollistaa raskaan pelastusajoneuvon toimimisen alueella. Samassa lausunnossa on kiinnitetty huomiota myös voimaloiden 8 ja 9 läheisyydessä sijaitseviin erityisiin luonnonarvoihin ja suositeltu arvioimaan mahdollisia paloturvallisuusriskejä näillä alueilla. Näitä riskejä on pelastuslaitoksen lausunnon mukaan mahdollista vähentää teknisillä ratkaisuilla kuten tehokkaalla ukkossuojauksella, palonilmaisulla sekä sammutuslaitteistolla. Kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa pelastuslaitos on todennut, että aiemmin annettu lausunto on kaavaehdotuksessa huomioitu eikä pelastuslaitoksella ole ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa.

Alustavien selvitysten mukaan kaavan toteuttamisesta ei ole odotettavissa olennaista haittaa digilaitteille eikä pelastuslaitoksella eikä muillakaan yleistä turvallisuutta valvovilla viranomaisilla ole ollut tämän seikan osalta huomautettavaa.

Kun otetaan huomioon melun ja välkkeen haitallisten vaikutusten rajoittamista koskeva kaavamääräys, se, mitä edellä on kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvien haittojen torjumisesta lausuttu sekä se, että rakennuslupavaiheessa on vielä mahdollista antaa tarkentavia haittojen rajoittamista koskevia määräyksiä, hallinto-oikeus on katsonut, että kaava täyttää siltä edellytetyn terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön sisältövaatimuksen.

Kaava on maankäytön suunnitelma, jonka lainmukaisuutta arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että kaavassa olisi määräyksiä kaavan toteuttamisesta aiheutuvan toiminnan ympäristöhäiriöiden seurannasta. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan haitan valvomisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä säädetään eräistä naapuruussuhteista annetusta laissa, terveydensuojelulaissa ja ympäristönsuojelulaissa. Myös valituksissa mainittu mahdollinen ympäristöluvan tarve ratkaistaan eri menettelyssä ympäristönsuojelulain nojalla.

Virkistys- ja luonnonarvot

Yhteensä noin 4 neliökilometrin kokoiselle kaava-alueelle on osoitettu kahdeksan tuulivoimalaa ja muutoin alue on pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. M-1-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan muun ohella ulkoilu. Kaava-alueen kokoon nähden kaavan toteuttaminen ei merkittävästi vähennä virkistykseen soveltuvien alueiden määrää alueella. Alueella olevat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet, kuten metsälain mukainen elinympäristö, vesilain mukainen luonnontilaisena säilytettävä pienvesi ja muu paikallisesti huomioinarvoinen luontokohde on osoitettu kaavakartalla, eikä niille ole osoitettu tuulivoimalarakentamista. Myöskään liito-oravan kulkureitit eivät selvityksen mukaan sijoitu Salon puolelle osoitetuille tuulivoimalapaikoille tai niiden läheisyyteen. Voimala 9 on siirretty kaavaehdotuksessa esillä olleesta paikastaan siellä havaittujen luontoarvojen turvaamiseksi.

Kaava-aineistossa olevien linnustoa koskevien selvitysten mukaan kaava-alueen pesimälajisto on tavanomaista eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole lainkaan. On myös todettu, että Huso-Pöylän tuulivoimapuiston alue ei sijaitse merkittävällä lintujen muuttoreitillä. Selvityksen mukaan kurki, joutsen, hanhet ja petolinnut ovat lajeina alttiita törmäyksille ison kokonsa ja osin muuttokäyttäytymisensä vuoksi ja että ainakin kurjen, metsähanhen, laulujoutsenen ja petolintujen todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toiminnan käynnistyttyä. Yhdenkään lajin kohdalla ei kuitenkaan ole arvioitu aiheutuvan törmäyskuolleisuuksista johtuvia populaatiotason muutoksia.

Kaava-aineistossa olevan lepakkoselvityksen mukaan alue on kokonaisuudessaan varsin tavanomainen tai jopa heikko lepakoiden esiintymisen suhteen.

Kun otetaan huomioon asiakirjoissa olevien luonnonarvoja koskevien selvitysten sisältö sekä kaavan ratkaisut, kaava täyttää luonnonarvojen vaalimista ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen.

Maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot

Kaava-alue ei miltään osin ulotu Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevassa inventoinnissa mainituille alueille. Tuulivoimalat voivat paikoitellen näkyä näille alueille, mutta tehtyjen selvitysten mukaan hankkeella ei ole kyseisten alueiden arvoa merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Kaavan selvitysaineistoissa on esitetty ristiriitaisia näkökantoja kaavan vaikutuksesta ensisijaisesti maakunnallisesti merkittävän Pöylän rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuteen ja linnavuoren asemaan kuin myös Paimion puolella sijaitseviin Huson ja Kurjen kylän maisemiin. Kaava-alue sijaitsee maisemallisesti ennestään rakentamattomalla Pöylän, Kurjen ja Huson kylien väliin jäävällä metsäisellä selänteellä, jonka halki kulkee suurjännitevoimalinja. Koska keskeiset maisemaelementit muodostuvat alueella laajoista eri suuntiin avautuvista peltoaukeista, tuulivoimalat näkyvät paikoitellen varsin pitkälle avoimen maiseman taustalla. Toisaalta lähimaisemassa voimaloiden näkyvyys pienenee huomattavasti puuston suojaavan vaikutuksen johdosta. Voimaloilla ei ole suoraa vaikutusta kylien rakennuskantaan tai kylissä sijaitsevien rakennuskohteiden arvoihin, mutta voimaloiden visuaalinen vaikutus maisemassa on tietyissä näkymäsuunnissa hallitseva. Linnavuori ei sijaitse samalla metsäselänteellä tuulivoimala-alueen kanssa, vaan muodostaa erillisen maisemaelementin peltoaukean toisella puolella. Kaava-alueella havaitut muinaisjäännökset on osoitettu kaavakartalla ja sijaitsevat sellaisella etäisyydellä suunnitelluista voimaloiden paikoista sekä tie- ja kaapelilinjoista, ettei tuulivoimapuistohankkeella voi katsoa olevan niihin haitallisia vaikutuksia.

Tuulivoimalat ovat teknisiä rakenteita, jotka poikkeavat selvästi luonnonmaisemasta ja suuren kokonsa vuoksi niiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle. Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden sijainti ja koko, hanketta ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia ympäristössä ja maisemakuvassa. Kaavan laatiminen edellyttää usein erilaisten ja keskenään ristiriitaistenkin sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittamista. Tähän nähden ja edellä mainitut maisemavaikutukset ja kaavan ratkaisut huomioon ottaen hallinto-oikeus on katsonut, että kaava täyttää riittävästi rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimista koskevan sisältövaatimuksen ja suunniteltu tuulivoimalarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön lain edellyttämällä tavalla. Kun arvioidaan kaavan ratkaisuja kokonaisuutena, kaava edistää myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista.

Kohtuuttomuus

Useassa valituksessa on esitetty kaavan olevan maaomistajille kohtuuton, koska se estää rakentamisen kaavan osoittamalle melualueelle ja siksi, että kaava-alueen ympäristön kiinteistöjen arvot laskevat, koska tuulivoimalat pilaavat maiseman.

Kaava-alue ja sen ympäristö on maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta eikä sinne ole suurjännitejohtoa lukuun ottamatta osoitettu rakentamista koskevia aluevarauksia. Alueella ei ole yksityiskohtaisia kaavoja ja se on tällä hetkellä pääosin maa- ja metsätalouskäytössä.

Yleiskaava ei estä alueiden käyttämistä maakuntakaavan aluevarausten mukaisesti ja nykykäyttöä vastaavasti edelleen maa- ja metsätalousalueena. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvassa ja sen mahdollinen vaikutus kiinteistön arvoon ei ole sellainen maanomistajan kannalta kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan.

Perustuslain vastaisuus

Suomen perustuslaissa säädetään muun ohella, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille ja että jokaisen omaisuus on suojattu.

Perusoikeuksien yhteensovittaminen saattaa edellyttää, että esimerkiksi omaisuuden suojaa joudutaan muiden perusoikeuksien toteuttamiseksi joiltain osin rajoittamaan. Tällaisesta yhteensovittamisesta on kyse kaavoittamista ja rakentamista koskevien maankäyttö- ja rakennuslain säännösten kohdalla, mikä on lakia säädettäessä otettu huomioon muun ohessa hankkimalla lakiehdotuksesta perustuslakivaliokunnan lausunto.

Tarkoituksenmukaisuus

Hallinto-oikeus voi tutkia valitusten perusteella ainoastaan tehdyn päätöksen lainmukaisuuden. Hallinto-oikeus ei voi kumota tai muuttaa päätöstä sillä perusteella, että jokin toinen ratkaisu olisi ollut valittajien kannalta tarkoituksenmukaisempi tai parempi.

Yhteenveto

Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti ja yleiskaavan laatiminen on perustunut riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaava täyttää sitä koskevat sisältövaatimukset ja edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista. Yleiskaava ei myöskään aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvastainen.

Oikeudenkäyntikulut

Asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Säännöstä voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Huso-Pöylän puolesta ry:n valitus on hylätty. Tähän nähden ei ole kohtuutonta, että se joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 24 § 2 momentti, 32 § 1 momentti, 39 §, 41 §, 62 §, 63 §, 65 § 77 a §, 77 b § ja 188 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §, 19 §, 30 § ja 32 §

Kuntalaki (365/1995) 62 § ja 90 §

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannu Renvall, Tuire Nurmio ja Kari Hartzell. Esittelijä Veronica Storträsk.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Vaatimustensa tueksi A ja hänen asiakumppaninsa ovat lausuneet muun ohella seuraavaa:

Huso-Pöylän hankealue sijoittuu maisemallisesti ja kulttuuriltaan arvokkaalle alueelle. Hankealueen välittömään läheisyyteen sijoittuu sekä valtakunnallisia että maakunnallisia arvokohteita. Varsinais-Suomen valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevassa valtakunnallisen työryhmän hyväksymässä uudessa rajausehdotuksessa Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen maisema-alue ulottuu lähimmillään noin 700 metrin päähän hankealueesta. Tämä uusi rajausehdotus tuo hankealueen huomattavasti lähemmäksi valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Havainnekuvat on kuvattu noin 2,2 kilometrin päästä hankealueelta. Tämä antaa virheellisen kuvan hankkeen vaikutuksista kyseisellä alueella. Maisemavaikutusten osalta valituksessa on vedottu muun muassa maakuntakaavaan, maisemaselvitykseen ja Varsinais-Suomen maakuntamuseon, Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä maisema-arkkitehti Emilia Weckmanin asiasta antamiin lausuntoihin. Yöaikaisista lentoestevaloista ei ole minkäänlaista havainnemateriaalia. Valituksenalainen kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettuja maisemallisia vaatimuksia eikä vastaa oikeuskäytäntöä.

Ympäristöministeriön ohjeissa on todettu, että tuulivoimarakentaminen ei lähtökohtaisesti sovellu alueille, jotka ovat maisematyypiltään pienipiirteisiä ja jotka sisältävät historiallisia arvoja. Tuulivoimaloiden sijoittamisen suunnittelussa tavoitteena tulisi olla että voimalat asettuvat osaksi maisemakuvaa tai jäävät taustalle. Tällainen vaikutus saavutetaan yleensä noin 5–7 kilometrin etäisyydellä voimaloista.

Hankkeen yhteydessä laadittujen maisemaselvitysten perusteella alueella on arvoja, joihin tuulivoimarakentamisella on merkittäviä vaikutuksia. Maiseman perusselvitykset, maisema-analyysi ja ominaispiirteiden ja arvojen kartoittaminen ovat asianmukaisia. Maisemaselvityksissä laadittu havainneaineisto maisemavaikutusten osalta on kuitenkin varsin niukkaa, eikä tuo riittävällä tavalla esille vaikutuksia. Kun hankealueen lähellä on historiallisia ja maisemakuvallisia arvoja, tulisi tuottaa materiaalia runsaasti. Maisemavaikutusten arvioinnissa on käytetty epämääräisiä ilmaisuja, mikä tukee havaintoa visualisointiaineiston riittämättömyydestä. Havainnekuvien kuvaustekniikkaa, käytettyä objektiivia tai tarkempia karttakuvia kuvaussuunnasta ja voimaloiden sijoittumisesta suhteessa kuvakulmaan tai tarkemmin maastoon ei ole selvitetty riittävästi. Osassa havainnekuvia käytetty laajakulmaobjektiivi ei vastaa ihmissilmän hahmottamaa tilannetta.

Kuten Weckmanin lausunnossa todetaan, vaikutusten arviointi on paikoin ristiriidassa maisemaselvityksessä esille otettujen arvojen kanssa, erityisesti Pöylän linnavuoren kohdalla. Se, että voimaloiden kokonaiskorkeus ei nouse linnavuoren huipun yläpuolelle yksittäisessä näkymässä, ei ole peruste sille, ettei dominanssia tapahdu. Välittömälle vaikutusetäisyydelle sijoittuvat korkeat, pyörivät voimalat tulisivat hallitsemaan ympäröivää maisemaa visuaalisesti ja mitätöimään linnavuoren maamerkkiaseman. Kurjen kylän ja Poutajoen laakson sekä Huson suuntaan kohdistuvat vaikutukset on esitetty vain muutamalla havainnekuvalla. Maisemavaikutusten arviointi kertoo selvästi siitä, että vaikutukset Pöylän, Huson ja Kurjen kulttuurimaisemiin ovat huomattavia. Selvitysten perusteella voimalat tulevat hallitsemaan maisemaa ja mittakaavallisesti kutistamaan ympäristöään. Valituksenalainen kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä ja 77 b §:ssä asetettuja maisemallisia vaatimuksia.

Kaavan viimeistelyvaiheessa tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmaa on muutettu siten, että eteläisintä tuulivoimalaitosta numero 9 on siirretty noin 200 metriä koilliseen päin kohti C:n asuinrakennusta. Samoin voimalalle johtavaa tien paikkaa on muutettu. Voimalaitos numero 8 on myös hieman siirretty. Lisäksi voimalaitos numero 3 on poistettu kaavasta. Voimalaitoksen numero 9 paikan muuttaminen ja sille johtavan tien paikan muuttaminen ovat merkittäviä muutoksia maisemallisesti, ja voimalaitospaikan selvitykset ovat puutteelliset. Lepakoiden potentiaalista esiintymistä arvioitiin jokaisen tuulivoimalayksikön suunnitellulta rakennuspaikalta. Voimalaitoksen numero 9 uudelta paikalta ei ole siirron jälkeen tehty uutta lepakkopotentiaalin kartoitusta. Voimalaitoksen numero 9 uudelta paikalta ovat myös muut luontoselvitykset kokonaan tekemättä kasvillisuuden ja liito-oravan osalta.

Voimalaitoksen 9 paikka on kartalta katsottuna sijoitettu aivan luo-2-alueen (metsälain mukaan erityisen tärkeä elinympäristö), sekä luo-4-alueen (paikallinen huomionarvoinen luontokohde) viereen. Tälle paikalle on mahdoton rakentaa tuulivoimalaitosta, koska luo-alueiden tuhoutumista tai vaurioitumista ei voida estää. Luo-alueet kuuluvat metsälain 10 §:n mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Kaava on tältä osin lainvastainen.

Voimalaitoksen numero 9 paikalta ei ole myöskään tutkittu muinaisjäännöksiä. Samoin voimalalle johtavaa tietä ei ole kaikilta osin tutkittu. Muinaisjäännöspaikka Salo Myllytyry 1 sijaitsee vain noin 40 metrin päässä tuulivoimalaitosalueesta. Tästä johtuen voimalaitospaikalta pitäisi ehdottomasti tutkia tarkemmin muinaismuistot. Tältäkin osin selvitykset ovat riittämättömiä.

Voimalapaikan 9 siirto on merkittävä myös maisemallisesti Pöylän kylän kannalta. Se ilmenee maisemaselvityksestä, jossa esitetään sijoitussuunnitelman muutokset maisema-arviointeihin ja havainnekuviin. Muutokset ovat niin suuria, että kaava olisi pitänyt laittaa uudestaan nähtäville, varsinkin kun jo ehdotusvaiheen lausunnoissa, ennen viimeisiä muutoksia, ELY-keskus ja maakuntamuseo suhtautuivat kriittisesti voimalaitosten sijoitteluun.

Voimalaitosta numero 9 siirrettiin noin 200 metriä koilliseen eli suoraan C:n asuinrakennusta päin. Näin C:lle koituvat meluongelmat suurenivat ja C:tä olisi pitänyt kuulla asiasta erikseen. Näin ei kuitenkaan tehty. Samoin maisemavaikutus suureni. Maisemavaikutuksen huomaa ainoastaan havainnekuvista, joita ei ollut käytettävissä viranomaisneuvotteluissa. Muille maanomistajille voimalaitoksen siirrosta ei ole erikseen tiedotettu. Tieto asiasta on saatu kaupungin internet-sivuilta, vaikka asiakirjoissa virheellisesti todetaan, että myös muille maanomistajille asiasta on tiedotettu.

Hankealueen lähistöllä varsinkin Pöylässä maanomistus on hyvin pirstaloitunut. Tällaiselle alueelle ei pitäisi rakentaa suuria tuulivoimalaitoksia, koska niiden vaikutusalue ulottuu pitkälle yli kaavarajojen naapureiden alueelle. Tuulivoimalaitoksista johtuvat rakentamisrajoitukset rajoittavat oman maan käyttöä kaukana kaava-alueen rajojen ulkopuolella. Salon puolella on tiloja, joiden maista suurin osa jäisi 35 dB:n rajan sisäpuolelle. Tila Kankare jäisi kokonaisuudessa 35 db:n alueen sisäpuolelle ja samoin Anttilan tilasta suurin osa. Kankareen tilan omistaja tehnyt lammen, johon hänen on tarkoitus rakentaa vapaa-ajan rakennus. Kankareen tilan omistajan asuinrakennuksesta kaikki voimalaitokset sijaitsisivat alle kahden kilometrin päässä. Tällöin voimalaitosten äänen yhteisvaikutus olisi merkittävä ja melua lisäävä tekijä, kuten Vesa Viljasen asiantuntijalausunnosta käy ilmi. Anttilan tilan omistajat ovat myös suunnitelleet mökin rakentamista alueelle.

On kohtuutonta maanomistajia kohtaan, että tuulivoimaloita rakennetaan alueelle, jotka estäisivät rakennussuunnitelmat. Myös tonttien myynti tulisi hankaloitumaan huomattavasti tai siitä tulisi mahdotonta, jos suunniteltuja suuria tuulivoimalaitoksia rakennettaisiin alueelle. Tämä aiheuttaisi kohtuuttoman rasituksen ja taloudellisia menetyksiä.

ELY-keskuksen lausunnossa osayleiskaavaehdotuksesta todetaan, että kaava-alueen rajauksen olisi syytä ulottua alueelle, jolla meluvaikutukset estävät asuin- tai lomarakentamisen. Suunnittelualueen rajauksen tulisi soveltuvin osin kattaa 35 dB:n melualue.

Vesa Viljasen lausunnosta käy ilmi, että melumallinnus on puutteellinen. On hyvin todennäköistä, että voimaloiden todellinen meluvaikutus ulottuu paljon laajemmalle kuin melumallinnus osoittaa. Näin myös vaikutus maankäyttöön on suurempi kuin selvitykset osoittavat.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Tämä säännös sitoo oikeudellisesti kaavoitusta ja rakentamista. Asuinrakennuskelpoinen rakentamatta oleva maa menettää arvonsa, jos sinne ei voi rakentaa. Tuulivoimalat hankaloittavat huomattavasti tilan kehitystä ja sen suunnittelua. Samanlainen tilanne koskee myös metsän hakkuita muilla tiloilla ja niistä aiheutuvia haittojen lisääntymisiä. Muutenkin maisemaselvityksessä olevat maininnat katvealueista tuulivoimaloille puuston takia ovat kestämättömiä.

Lintujen syysmuuttoselvitys on tekemättä. Kevätmuuttoselvityksessä ihmetystä herättää, että hankealueella ei ollut lainkaan havainnointipistettä, vaan havainnointi tehtiin Sauvon Koskella ja Salon Halikonlahdella. Lintujen muuttoselvitys on hyvin puutteellinen ja antaa virheellisen kuvan varsinkin kurkien esiintymisestä alueella.

Alueelta on löydetty metson soidinalue. Alueella on toinenkin soidinalue, joka sijaitsee lähellä voimalaitoksia 8 ja 9. Uudella alueella ELY-keskuksen edustajat tekivät tarkastuskäynnin. Ihmetystä herättää, miksi kartoitus tehtiin jo maaliskuun lopulla, vaikka metsoselvityksessä sanotaan, että soidin huipentuu vasta huhtikuun jälkipuoliskolla. Lisäksi talvi 2013-2014 oli hyvin vähäluminen tai jopa lumeton. Näin ollen metsojen esiintymisestä alueella ei ole voitu saada näiden tutkimusten perusteella kovinkaan kattavaa kuvaa.

Lepakkoselvitys tehtiin vain 36 tunnin aikana eikä talviaikaisia selvityksiä ole tehty lainkaan. Silti tutkimuksen tuloksissa ja päätelmissä on todettu, että tutkimuksessa saatiin varsin kattava kuva ja että alue on varsin tavanomainen tai jopa heikko lepakoiden esiintymisen suhteen. Lepakkotutkimuksesta puuttuu kokonaan selvitys lepakoiden lisääntymisestä ja muutosta.

Ennen tuulivoimaloiden mahdollista rakentamista pitää varmistaa, että digilaitteet toimivat normaalisti voimalaitosten ollessa toiminnassa. Tuulivoimaloiden aiheuttamat lisähäiriöt voivat tehdä yhteydet mahdottomiksi. Tämä asia pitää tutkia perusteellisesti jo tässä vaiheessa.

Tuulivoimalan lavasta voi lentää jäätä satojen metrien päähän. Voimalaitos 8 on noin 160 metrin päässä tilan Anttila rajasta. Tanskalaisen tuulivoimalavalmistaja Vestaksen huoltokäsikirjassa on neuvottu, ettei pidä oleskella lähempänä kuin 400 metriä turbiinista, jos se ei ole tarpeellista.

Huso-Pöylän hankealue on noin 950 metrin päässä asutuksesta. Hankealueella on myös asuntoja, jotka ovat kaikista tuulivoimaloista alle kahden kilometrin päässä. Melumallinnuksessa ei ole otettu huomioon kaikkia tekijöitä, niin kuin Vesa Viljasen lausunto osoittaa. Esimerkiksi amplitudimodulaatiota ei ole otettu huomioon. Melumallinnuksessa vedotaan myös meluoptimoituun ajoon, jota ei kuitenkaan ole mainittu missään ohjeistuksissa.

Kartoissa on edelleen virheitä. Joonalan tila on edelleen merkitty virheellisesti vakituiseksi asunnoksi. Harjulan tilalla olevaa saunamökkiä ei ole merkitty kartalle eikä myöskään erästä vapaa-ajan asuntoa, joka on 35 dB:n rajan sisäpuolella. Myöskään Anttilan tilalla olevaa vapaa-ajan rakennusta ei ole merkitty kartalle.

Anttilan tilasta RN:o 1:11 osa on otettu mukaan kaavaan ilman maanomistajien (A ja B) suostumusta. Alue piti ottaa mukaan voimalaitosten vaikutusalueen takia, joka on 500–600 metriä. Kaavaan otettu alue ei kuitenkaan pienentynyt Salon puoleisen kaavan viimeistelyvaiheessa, vaikka voimalaitoksen 9 vaikutusalue pieneni kyseisellä alueella. Tällä samalla kaava-alueella on myös rakennuskieltoalue, joka aiheuttaa vahinkoa tilalle. Muita voimalaitosten vaikutusalueella olevia tiloja rakennuskielto ei koske.

2. Huso-Pöylän puolesta ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Salon kaupunki on velvoitettava korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

Vaatimustensa tueksi yhdistys on vedonnut asiassa aiemmin esitettyyn ja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisu YVA-menettelyn tarpeellisuudesta on virheellinen. Tämä ilmenee maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämien selvitysten puutteellisuutena.

Vaihemaakuntakaavan suunnitteluperuste tuulivoimaloiden meluvaikutusten turvaetäisyydelle oli yksi kilometri, mutta voimaloiden koon kasvettua tämä etäisyys on riittämätön. Lainvoimaa vailla olevan vaihemaakuntakaavan puutteellisuudet huomioon ottaen sitä ei tule pitää valituksenalaisen kaavan oikeudellisen arvioinnin perusteena.

Valituskirjelmässä on vedottu laadittuun maisemaselvitykseen ja katsottu, että tuulivoimalat tulisivat näkymään erittäin pitkälle ja muuttaisivat alueen teolliseksi energiantuotantoalueeksi. Pöylän kylä on luokiteltu voimassa olevassa maakuntakaavassa merkittäväksi rakennetun ympäristön kokonaisuudeksi. Alueen suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia. Maisemaselvityksen mukaan tuulivoimapuistolla on huomattavia ja pysyviä vaikutuksia kulttuurimaisemaan.

Selvityksistä puuttuvat tuulivoimaloiden näkyvyysanalyysit. Myöskään voimaloiden yövalaistusta ei ole selvitetty riittävästi. Maisemavaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi.

Valituskirjelmässä on viitattu Varsinais-Suomen maakuntamuseon ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Emilia Weckmanin lausuntoihin hankkeen vaikutuksista erityisesti Pöylän kylän ja linnavuoren, Kurjenkylän ja Huson alueen maisemaan. Maakuntamuseon lausunnossa maisemavaikutuksia on pidetty erittäin haitallisina.

Useimpien yhdistyksen jäsenten tilat sijaitsevat joko kaava-alueella tai sen lähivaikutusalueella. Kiinteistöt joutuvat rakennuskieltoon, kun ulko- ja sisämeluohjearvot ylittyvät. Useita vapaa-ajanasuntoja jäisi yli 35 dB alueelle. Kaava-alueen rajaus ei kata koko sitä aluetta, jolla meluvaikutukset estävät rakentamisen. Niille, joiden tilat sijoittuvat kauemmaksi voimaloista, aiheutuu melu-, ja maisemahaittaa, kirkkaiden huomiovalojen välkkymistä, lapojen välkehaittaa, tietoliikenneyhteyksien pätkimistä sekä asuntojen arvon alenemista. Kaava aiheuttaa siten kohtuutonta haittaa maanomistajille.

Vuorovaikutuksessa on ollut puutteita. Asukkaille järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa ei ollut muun muassa realistisia havainnekuvia tuulivoimaloiden kosta ja maisemavaikutuksista, eikä voimaloiden vaikutuksia kiinteistöjen rakennusoikeuteen ja arvoon selvitetty lainkaan. Muistutuksissa esitettyihin kysymyksiin ei vastattu.

Meluselvitysten puutteista on todettu muun ohella, että jokaisen yksittäisen rakennuksen käyttötarkoituksella on merkitystä ja seikat tulee selvittää jo kaavassa, eikä odottaa rakennuslupamenettelyä. Laskennassa käytettyjä parametreja ei ole annettu julkisuuteen pyynnöistä huolimatta. Tämä heikentää asukkaiden oikeusturvaa.

Valitukseen on liitetty ääniasiantuntija Vesa Viljasen lausunto, jossa todetaan muun ohella, ettei meluoptimointimenetelmän toimivuudesta ole luotettavaa tietoa. Melunhallintaohjaus on vaikeasti toteutettavissa muun muassa tuulivirtausten pyörteisyyden ja nopean ajallisen vaihtelun vuoksi. Tällainen melunhallintajärjestelmä edellyttää automaattista melunvalvontalaitteistoa melutasojen mittaamiseen ja säätämiseen. Tiedossa ei ole tällaisen mittausjärjestelmän olemassaoloa. Ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) mukaan keskeisin käytettävä meluntorjuntakeino on riittävä etäisyys tuulivoimalan ja asutuksen välillä.

Viljanen on todennut, ettei kaava-asiakirjoissa ole sisämelumallinnusta. Luotettavien sisämelutulosten saaminen edellyttää rakennusten vaipan eristävyyden arvioimista rakennuskohteisesti. Melumallinnuksessa olisi tullut ottaa huomioon amplitudimodulaatio, minkä vuoksi melumallinnukseen olisi tullut lisätä 5 dB ennen tulosten vertaamista ohjearvoihin. Käytetty laskentamalli ei myöskään ota riittävästi huomioon säänvaihteluita. Lisäksi olisi tullut ottaa huomioon laskentamallien epävarmuus. Melumallinnuksessa ei ole myöskään otettu huomioon melun kapeakaistaisuutta, vaikka siitä tulisi tehdä 5 dB:n lisäys mallinnustuloksiin. Myöskään useiden voimaloiden summavaikutusta ei ole otettu huomioon.

Melumallinnukset on tehty 3 MW:n voimaloilla, vaikka kaavassa ei ole määrätty voimaloiden enimmäistehoista. Mallinnus olisi tullut tehdä 5 MW:n voimaloilla.

Välkkeen rajoittamissuunnitelmat ovat puutteelliset. Välkeselvitykseen ei ole tehty muutosta, vaikka napakorkeutta on nostettu 20 metrillä 120 metristä 140 metriin. Välkeselvityksen mukaan hankealueen ympäristössä varjon vilkunta on paikoittain runsasta selvityksessä käytetyllä voimalatyypillä ja napakorkeudella. Vilkuntaa voidaan selvityksen mukaan tarvittaessa ehkäistä pysäyttämällä turbiinit kriittiseen aikaan. Välkkeen vähentämisestä ei ole kuitenkaan toteuttamissuunnitelmaa. Myöskään lentoestevalojen aiheuttamaa haittaa ei ole selvitetty riittävästi.

Pesimälinnustoa koskevat selvitykset on tehty puutteellisesti ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset ovat virheellisiä. Alueen yli muuttaa vuosittain tuhansia kurkia ja tuulivoima-alue sijaitsee kurkien päämuuttoreitillä. Kurkien osalta selvitys on puutteellinen muun muassa sen vuoksi, että aineiston havainnot on tehty aamuisin ja aamupäivisin, kun kurjet muuttavat Suomenlahden yli aamulla ja lentävät Salon ohi iltapäivällä. Muuttolintuselvityksen mukaan lähes kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen prosentuaalinen osuus oli hyvin pieni. Valtaosa linnuista muutti riskikorkeuden alapuolella. Selvityksen tuloksia ei ole tulkittu oikein, kun kaavaselostuksessa todetaan, että vaikutukset linnustoon ovat vähäiset. Kevätmuuttoselvityksessä ei havainnoitu lainkaan ilta- ja yömuuttoa.

Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa edellytetään, että linnustosta tehdään vähintään kevät- ja syysmuuton seuranta sekä pesimälinnustoselvitys. On itsestään selvää, että pesimäkauden päätyttyä lintuja on enemmän kuin keväällä. Lepakkoselvitykset eivät ole kattavia, koska ne on tehty laajalla alueella ja yleispiirteisesti. Liito-oravat tulevat häiriintymään metsätien käyttämisestä.

Voimaloista irtoava jää aiheuttaa vaaraa alueen ympäristössä. Kaavassa ei ole käsitelty maastopaloriskiä ollenkaan.

Salon kaupunginhallitus on antanut selityksen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Huso-Pöylän puolesta ry on antanut vastaselityksen ja toimittanut useita lisäselvityksiä. Yhdistys on muun muassa toimittanut fyysikko filosofian maisteri Vesa Viljasen asiantuntijalausunnon Huso-Pöylän melumallinnuksen virheisiin liittyen sekä selvitystä tuulivoimaloista aiheutuvista terveyshaitoista.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Huso-Pöylän puolesta ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

Osayleiskaavan muuttaminen nähtävilläolon jälkeen

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaan, jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

Osayleiskaavan nähtävilläolon jälkeen tuulivoimalan numero 9 sijaintia on muutettu siten, että se on siirtynyt noin 200 metriä lähemmäksi valitukseen osallistuneen C:n asuinrakennusta. Muutoksella ei ole ollut niin merkittävää vaikutusta C:n asemaan, että häntä olisi tullut kuulla erikseen ennen kaavan hyväksymistä.

Osayleiskaavan hyväksymisen jälkeiset olosuhteiden ja säännösten muutokset

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt valituksenalaisen osayleiskaavan 9.6.2014. Tämän jälkeen 9.9.2014 ympäristöministeriö on vahvistanut ja määrännyt noudatettavaksi Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan, jossa muiden ohella Huso-Pöylän tuulivoima-alue (tv-501) on osoitettu. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan kyse on maakunnallisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon soveltuvasta alueesta, jolle voidaan sijoittaa yli 10 tuulivoimayksikköä. Alueen säilyminen tuulivoimatuotannossa tulee suunnittelumääräysten mukaan turvata kuntakaavoituksessa. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt tuulivoimavaihemaakuntakaavaa koskevat valitukset päätöksellään 29.1.2016 taltionumero 227. Valitukset eivät koskeneet Huso-Pöylän alueelle osoitettua tuulivoima-aluetta. Maakuntakaavassa osoitettu merkintä ja osayleiskaava ovat perustuneet maisemakysymysten osalta samoihin selvityksiin.

Vasta osayleiskaavan hyväksymispäätöksen jälkeen vahvistettu ja noudatettavaksi määrätty maakuntakaava ei ole oikeudellisesti ohjannut tämän osayleiskaavan laadintaa. Maakuntakaava ohjaa kuitenkin tällä hetkellä alueen kaavoitusta ja alue on maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaisesti osoitettava mahdollisessa tulevassakin kaavoituksessa tuulivoimatuotantoon.

Kaupunginvaltuuston edellä mainitun päätöksen jälkeen 1.9.2015 on tullut voimaan valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (VNA 1107/2015). Asetuksen 3 §:n mukaan tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason LAeq) ohjearvoja siten, että pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen osalta ulkomelutason ohjearvo LAeq päivällä klo 7–22 on 45 dB ja ulkomelutaso LAeq yöllä klo 22–7 on 40 dB. Loma-asutuksen osalta melutason ohjearvo ei enää eroa pysyvän asutuksen ohjearvosta.

Osayleiskaavaan liittyvän kaavamääräyksen merkitys

Osayleiskaavassa osoitettuja tuulivoimaloiden alueita (tv) koskevan kaavamääräyksen mukaan voimaloiden tulee olla säädettävissä siten, etteivät melu- ja välkehaitat ole kohtuuttomia loma-asuntojen käytön aikana.

Kysymys on rakennuslupamenettelyä suoraan ohjaavasta yleiskaavasta. Kaavan hyväksyminen edellyttää aina, että sille maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt, esimerkiksi elinympäristön terveellisyyttä koskevat, sisältövaatimukset täyttyvät. Kaavan sisältövaatimusten täyttyminen ei voi siten jäädä rakennuslupamenettelyn varaan. Kysymyksessä oleva kaavamääräys on myös sisällöltään epämääräinen ja sen noudattamisen valvominen on ongelmallista. Mainittu kaavamääräys ei kuitenkaan ole asian lopputuloksen kannalta ratkaiseva, kun otetaan huomioon, että esitetyn meluselvityksen perusteella rakennusluvat voidaan myöntää mainitusta kaavamääräyksestä riippumattakin. Jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta meluhaitan vuoksi, toiminnan harjoittaminen edellyttää rakennusluvan lisäksi, että sitä varten on myönnetty ympäristölupa. Ympäristölupamenettelyn tarkoituksena on viime kädessä varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta meluhaittaa asutukselle.

Lopputulos

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Huso-Pöylän puolesta ry:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Esittelijä Tuula Pääkkönen.

 
Julkaistu 14.11.2016