Muu päätös 5107/2016

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja A, Kivijärvi

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 5.12.2014 nro 848/14

Asian aikaisempi käsittely

Kivijärven kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on 16.5.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella ilmoittanut avoimella menettelyllä toteutettavasta koulukuljetusten hankinnasta lukuvuodelle 2014–2015.

Kivijärven kunnan sivistyslautakunta on 18.6.2014 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 32) valinnut Tilausliikenne A. Kainulainen Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 80 000–120 000 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa A on ollut valittajana, Kivijärven kunta vastapuolena ja Tilausliikenne A. Kainulainen Oy kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Kivijärven kunnan sivistyslautakunnan 18.6.2014 tekemän hankintapäätöksen (§ 32) sekä kieltänyt Kivijärven kuntaa tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön asettamansa 10 000 euron sakon uhalla.

Lisäksi markkinaoikeus on velvoittanut Kivijärven kunnan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 3 500 eurolla. Markkinaoikeus on hylännyt A:n hyvitysmaksuvaatimuksen ja Kivijärven kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 2 §:n 1 momentista ilmenevä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on muun ohella oltava hankinnan kohde, tarjouksen valintaperuste, määräaika tarjousten tekemiselle, osoite, johon tarjoukset on toimitettava, sekä tarjousten voimassaoloaika. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Pykälän 4 momentin mukaan, jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään toisistaan, noudatetaan sitä, mitä hankintailmoituksessa ilmoitetaan.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen yhdistelmätarjous vaan kaikki reitit käsittävä yhteistarjous, joka ei ole reittien yhdistelmä ja jollaista ei ole tarjouspyynnössä pyydetty. Toisaalta valittaja on esittänyt, että mikäli yhteistarjousta pidettäisiin yhdistelmätarjouksena, ei tarjouspyyntö ole ollut niin selvä, että sen perusteella olisi voitu antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Valituksenalaisessa asiassa on siten ensisijaisesti otettava kantaa siihen, onko tarjouspyyntö ollut riittävän selvä mahdollistamaan yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamisen.

Nyt käsiteltävänä olevan Kivijärven kunnan hankintaa koskevan hankintailmoituksen mukaan sekä osa- että vaihtoehtoiset tarjoukset hyväksytään ja valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnössä on mainittu kahdeksan eri reittiä. Tarjouspyynnössä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjoukset tulee jättää yksittäisistä reiteistä. Tämän lisäksi voidaan antaa myös erillinen tarjous reittien yhdistämisestä. Tarjousten vertailukelpoisuuden vuoksi pelkkiä yhdistelmätarjouksia ei voi antaa."

Tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouslomakkeen kohdassa 2 ("tarjouksen kohde ja sisältö") on pyydetty ilmoittamaan, mitä reittikohteita tarjous koskee. Lomakkeen kohdassa 3 ("tarjoushinta") tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan tarjoamansa reittikohteet numeroituina ja niiden hinnat.

Voittanut tarjoaja on täyttänyt kaksi tarjouslomaketta. Ensimmäisen täyttämänsä lomakkeen kohdassa 2 voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjoavansa reittikohteita 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 8 ja kohdassa 3 antanut hinnat kullekin yksittäiselle reitille. Toisen täyttämänsä lomakkeen voittanut tarjoaja on nimennyt liitteeksi "yhdistelmätarjoukset" ja sen kohdan 2 sarakkeen voittanut tarjoaja on jättänyt tyhjäksi. Kohdassa 3 voittanut tarjoaja on ilmoittanut antavansa yhdistelmätarjoukset neljästä eri vaihtoehdosta. Vaihtoehtoon 1 sisältyvät kaikki kahdeksan reittiä, vaihtoehtoon 2 reitit kahdesta kuuteen, vaihtoehtoon 3 reitit 2, 3, 5 ja 6 sekä vaihtoehtoon 4 reitit kahdesta viiteen.

Valittaja on täyttänyt yhden tarjouslomakkeen, jonka kohdassa 2 valittaja on ilmoittanut tarjoavansa reittikohteita 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 8 ja kohdassa 3 antanut hinnat kullekin yksittäiselle reitille sekä ilmoittanut tarjoavansa vaihtoehtoisesti yhdistettyinä reittejä 4, 5 ja 6. Päiväyksen ja allekirjoituksensa jälkeen valittaja on samalla lomakkeella pidättänyt oikeuden peruuttaa tarjouksensa, mikäli reiteissä tai oppilasmäärissä tapahtuu muutoksia tai jos jokin hänen tarjoamistaan reiteistä ei tule hyväksytyksi.

Hankintapäätöksestä ilmenee, että hankintayksikkö on valinnut Tilausliikenne A. Kainulaisen tarjouksen, jota on hankintapäätöksessä kutsuttu yhteistarjoukseksi.

Vaikka hankintayksikkö on hankintailmoituksessa sallinut vaihtoehtoiset tarjoukset, se ei ole hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä määritellyt niitä perusteita, joilla hintavertailu tehdään eri vaihtoehtojen välillä. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että tarjoajat eivät ole tarjouksiaan laatiessaan voineet tietää, millä hinnoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka muiden julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan (1 kohta), kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä (2 kohta), velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta) ja määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä (4 kohta).

Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

Hankintalain 94 §:ää koskevien esitöiden (HE 190/2009 vp s. 69) mukaan markkinaoikeudella on harkintavaltaa seuraamusten määräämisessä. Markkinaoikeuden tulee kuitenkin harkintavaltaansa käyttäessään ottaa huomioon tehokkaan oikeussuojan toteutuminen sekä hankintalainsäädännön tavoitteet. Näin ollen virheelliseen hankintamenettelyyn tulee ensisijaisesti puuttua pykälän 1 momentin 1–3 kohdassa luetelluilla ensisijaisilla seuraamuksilla eli reaalikeinoilla. Samoin seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon, missä määrin menettelyvirhe on vaikuttanut asianosaisen tehokkaan oikeussuojan toteutumiseen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain mukaiset reaalikeinot ovat nyt markkinaoikeuden käytettävissä. Muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan siten kumota ja hankintayksikköä kieltää jatkamasta sen täytäntöönpanoa. Mikäli Kivijärven kunta aikoo edelleen toteuttaa tässä asiassa kyseessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää hankinnasta hankintasäännösten mukainen tarjouskilpailu.

Todetun kiellon ei voida arvioida aiheuttavan hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat.

Hankintalain 95 §:n esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun olevan toissijainen oikeussuojakeino, joka tulee pääsääntöisesti sovellettavaksi vain silloin, kun markkinaoikeudella ei ole käytettävissään hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädettyjä keinoja puuttua virheelliseen hankintamenettelyyn.

Nyt kyseessä olevassa asiassa hankintayksikön virheelliseen menettelyyn voidaan edellä todetulla tavalla puuttua hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädetyillä reaalikeinoilla. Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Reima Jussila, Jukka Vanto ja Hannamaria Nurminen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitus

A:n on katsottava valituksessaan vaatineen, että markkinaoikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on hylätty ja Kivijärven kunta määrätään maksamaan hänelle hyvitysmaksuna 10 000 euroa laillisine viivästyskorkoineen lainvastaisen tarjouksen hyväksymispäivästä 18.6.2014 lukien. Lisäksi A on vaatinut, että Kivijärven kunta velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa täysimääräisesti markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

A on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Kivijärven kunta on tosiasiallisesti ryhtynyt kyseessä olevan hankinnan toteuttamiseen huolimatta siitä, että se on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön. Hankintayksikkö on jatkanut koulukuljetuksia virheellisesti valitsemansa toimittajan kanssa samoilla ehdoilla, jotka lainvastaisessa hankintapäätöksessä oli hyväksytty.

Hankintayksikön antamalle kirjalliselle sitoumukselle ei tule antaa asiassa merkitystä, koska hankintayksikkö ei ole sitä noudattanut. Koska hankintayksikkö ei tosiasiallisesti ole pidättäytynyt hankintapäätöksen täytäntöönpanosta, hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädetyt reaalikeinot eivät ole enää olleet markkinaoikeuden käytettävissä. Hankintalain 94 §:n 2 momentin mukaan markkinaoikeus voi seuraamuksia määrätessään katsoa hankintasopimuksen syntyneeksi olosuhteiden perusteella, jos hankintayksikkö on nimenomaisesti ryhtynyt hankinnan toteuttamiseen.

Hyvitysmaksu voidaan hankintalain mukaan määrätä reaalikeinojen sijaan, jos reaalikeinot saattaisivat aiheuttaa hankintayksikölle, muiden tahojen oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin mitä toimenpiteen edut olisivat. Valittajalle on aiheutunut asiassa huomattavan suurta taloudellista haittaa. Markkinaoikeus ei ole päätöksessään ottanut huomioon tehokkaan oikeussuojan toteutumista eikä hankintalainsäädännön tavoitteita.

Hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe, jonka markkinaoikeus on todennut. Koska valittajan tarjous on ollut ainoa tarjouspyynnön mukainen tarjous, valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, jos asiassa olisi toimittu lainmukaisesti. Hankintayksikön menettelyä on pidettävä erityisen moitittavana, kun otetaan huomioon, että se on jatkanut koulukuljetuksia vastoin kirjallista ilmoitustaan. Lisäksi hankintalain vastaisesta menettelystä on aiheutunut valittajalle huomattava taloudellinen vahinko. Hyvitysmaksu on siten määrättävä vaaditun suuruisena.

Hankintayksikön virheellisen menettelyn laatu ja laajuus huomioon ottaen valittajan oikeudenkäyntikulut on korvattava täysimääräisesti.

Selitys

Kivijärven kunta on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus jättää ensisijaisesti valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikölle asian käsittelystä korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2 576,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Valittaja on 9.1.2015 tehnyt markkinaoikeudelle valituksen, jossa valittaja on vaatinut valituksenalaisessa markkinaoikeuden päätöksessä 5.12.2014 asetetun uhkasakon tuomitsemista hankintayksikön maksettavaksi. Markkinaoikeuden on kyseisessä valitusasiassa otettava kantaa hankintayksikön tekemän väliaikaisen sopimusjärjestelyn laillisuuteen.

Nyt kysymyksessä oleva valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen koskee pitkälti saman sopimusjärjestelyn laillisuutta. Jotta valittajan vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä voitaisiin käsitellä valittajan vaatimalla tavalla, korkeimman hallinto-oikeuden olisi myös ratkaistava hankintayksikön väliaikaisen sopimusmenettelyn laillisuus. Kahden samaa asiaa koskevan valituksen tutkiminen ei ole ne bis in idem -periaatteen mukaista. Nyt kyseessä olevassa asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ensin ratkaistava, onko valitus jätettävä tutkimatta.

Hankintayksikkö ei ole tehnyt hankintasopimusta Kivijärven kunnan sivistyslautakunnan 18.6.2014 tekemän hankintapäätöksen perusteella eikä pannut hankintapäätöstä muutoinkaan täytäntöön. Sivistyslautakunta on kokouksessaan 4.8.2014 päättänyt järjestää koulukuljetusten hankinnan väliaikaisesti 7.8.2014 alkaen siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on käsitellyt hankintaa koskeneen valituksen.

Hankintayksiköllä on ollut lakisääteinen velvollisuus huolehtia koulukuljetuksista. Myös esi- ja perusopetuksen koulukuljetuspalveluita käyttävien oppilaiden etu on edellyttänyt kuljetuspalveluiden keskeytyksetöntä järjestämistä.

Koska hankintayksikkö on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti erillisellä sopimuksella ja sitoutunut olemaan panematta hankintaa täytäntöön markkinaoikeuskäsittelyn aikana, markkinaoikeudella on valituksenalaista päätöstä tehdessään ollut käytössään hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaiset ensisijaiset oikeussuojakeinot. Markkinaoikeus on valittajan vaatimuksen mukaisesti kumonnut virheellisenä pitämänsä hankintapäätöksen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdan reaalikeinot ja 4 kohdan mukainen hyvitysmaksu toissijaisena oikeussuojakeinona ovat vaihtoehtoisia seuraamuksia. Reaalikeinojen lisäksi ei siten voida määrätä hyvitysmaksua.

Hyvitysmaksun määrääminen ei ole tullut kysymykseen myöskään siitä syystä, että muutkaan hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät ole täyttyneet. Markkinaoikeus on kumonnut hankintapäätöksen tarjouspyynnön virheen vuoksi. Lisäksi valittajan tarjous on sisältänyt kielletyn neuvotteluvarauman, minkä vuoksi valittajan tarjous olisi tullut hylätä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei näin ollen ole ollut perusteita.

Myös valittajan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tulee hylätä perusteettomana. Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole johtunut hankintayksikön virheellisestä menettelystä. Valittaja on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut, koska valitus on perusteeton.

Vastaselitys

A on antanut hankintayksikön selityksen johdosta vastaselityksen, jossa hän on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Uhkasakon tuomitsemista koskeva asia ei ole este tässä asiassa tehdyn valituksen käsittelylle. Tässä asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksua. Markkinaoikeus on todennut hankintayksikön menettelyn virheelliseksi, mutta hylännyt valittajan hyvitysmaksuvaatimuksen. Valituksessa on seikkaperäisesti perusteltu, miksi hyvitysmaksu tulee määrätä maksettavaksi.

Muut kirjelmät ja selvitykset

Kivijärven kunta on toimittanut A:n vastaselityksen johdosta lisäselityksen ja oikeudenkäyntikuluja koskevan selvityksen, jotka on lähetetty tiedoksi A:lle.

A on toimittanut Kivijärven kunnan lisäselityksen johdosta lisäkirjelmän ja oikeudenkäyntikuluja koskevan selvityksen, jotka on lähetetty tiedoksi Kivijärven kunnalle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. A:n valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää A:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkein hallinto-oikeus velvoittaa A:n korvaamaan Kivijärven kunnan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatimuksen enemmälti hyläten 1 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Perustelut

1. Pääasia

1.1 Asian tarkastelun lähtökohdat ja valituksen tutkiminen

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys ainoastaan siitä, mikä seuraamus markkinaoikeuden on valituksenalaisessa 5.12.2014 antamassaan päätöksessä tullut määrätä katsoessaan hankintamenettelyn hankintasäännösten vastaiseksi ja onko markkinaoikeuden päätös ollut virheellinen siltä osin kuin Kivijärven kuntaa ei ole määrätty maksamaan A:lle hyvitysmaksua.

Kivijärven kunta on esittänyt, että A:n valitus tulisi jättää tutkimatta sen vuoksi, että se koskee samaa sopimusjärjestelyä kuin A:n hakemus markkinaoikeuden päätöksessä 5.12.2014 asetetun uhkasakon maksettavaksi tuomitsemisesta. Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä ratkaissut A:n valituksen markkinaoikeuden mainitun hakemuksen johdosta antamasta päätöksestä 14.9.2015. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi koskevassa asiassa ei ole kysymys samasta asiasta kuin tässä asiassa, jossa ratkaistavana on kysymys siitä, mikä seuraamus markkinaoikeuden on tullut määrätä katsottuaan hankintapäätöksellä 18.6.2014 ratkaistun hankintamenettelyn virheelliseksi. A:n valituksen tutkimiselle korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei näin ollen ole estettä.

1.2 Asian arviointi

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 93 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti tilaamalla sen hankintamenettelyyn osallistuneelta tai aiemmalta toimittajalta, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan kumota hankintayksikön päätös osaksi tai kokonaan, kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä tai velvoittaa hankintayksikköä korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Hankintalain 93 §:n esitöiden (HE 190/2009 vp s. 68) mukaan pykälän 2 momentissa rajoitetaan hankinnan väliaikaista järjestämistä siten, että väliaikaisjärjestely ei saa estää markkinaoikeuden käytössä olevien ensisijaisten oikeussuojakeinojen käyttöä 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädetyllä tavalla. Käytännössä säännös edellyttää, että hankintayksikkö rajoittaa väliaikaisjärjestelyn päättymään tuomioistuimen antamaan ratkaisuun tai viimeistään silloin, kun virhe aiemmassa hankintamenettelyssä on muutoksenhaun johdosta annetun ratkaisun perusteella korjattu.

Hyvitysmaksu on markkinaoikeuden päätöksessä todetun mukaisesti toissijainen oikeussuojakeino, joka tulee pääsääntöisesti sovellettavaksi vain silloin, kun markkinaoikeudella ei ole käytettävissään hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädettyjä keinoja puuttua virheelliseen hankintamenettelyyn.

Kivijärven kunnan sivistyslautakunta on 4.8.2014 tekemällään päätöksellä (§ 47) päättänyt järjestää valituksen kohteena olevan hankinnan markkinaoikeuskäsittelyn aikana väliaikaisen sopimuksen perusteella. Kyseinen hankintayksikön Tilausliikenne A. Kainulainen Oy:n kanssa tekemä väliaikainen sopimus on ehtojensa mukaan ollut voimassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on antanut päätöksensä valituksenalaisesta asiasta.

Edellä mainittu väliaikainen sopimus ei ole estänyt hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaisten ensisijaisten seuraamusten käyttämistä. Markkinaoikeus ei siten ole soveltanut hankintalakia väärin, kun se on päätöksessään katsonut ensisijaisten seuraamusvaihtoehtojen olevan sen käytettävissä ja hylännyt A:n hyvitysmaksuvaatimuksen.

Asiassa ei muutoin tule arvioitavaksi se, onko hankintayksikkö menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti järjestäessään tekemällään sopimuksella hankinnan väliaikaisesti.

Edellä esitetyn vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

2. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Kivijärven kunta joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi A on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan Kivijärven kunnan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa kohtuulliseksi harkitulla määrällä edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Halén, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Anne Nenonen ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Pasi Yli-Ikkelä.