Muu päätös 5427/2016

Poikkeamista rakentamisessa koskeva valitus (Espoo)

Antopäivä: 19.12.2016
Taltionumero: 5427
Diaarinumero: 393/1/16

Asia Poikkeamista rakentamisessa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 12.1.2016 nro 16/0009/5

Asian aikaisempi käsittely

Espoon kaupunkisuunnittelupäällikkö on 22.1.2015 tekemällään päätöksellä hyväksynyt A:n hakemuksen poiketa Nupurinkankaan asemakaavasta 220 k-m²:n suuruisen asuinrakennuksen ja 80 k-m²:n suuruisen saunarakennuksen rakentamiseksi Espoon 74. kaupunginosan Nupurin korttelin 74027 tontille 1.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) valituksesta kumonnut kaupunkisuunnittelupäällikön päätöksen ja hylännyt A:n hakemuksen. Hallinto-oikeus on hylännyt A:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momentin mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus).

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n (132/1999) 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen samassa laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista.

Poikkeaminen ei lain 172 §:n (132/1999) 1 momentin mukaan saa muun ohella aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Hanketta koskevia tosiseikkoja

Hankkeessa on kyse kaksikerroksisen 220 k-m²:n suuruisen asuinrakennuksen ja yksikerroksisen, 80 k-m²:n suuruisen saunarakennuksen rakentamisesta Espoon kaupungin 74. kaupunginosan, Nupurin korttelin 74027 tontille 1. Tontti on rekisteröity 25.10.2014 ja on pinta-alaltaan 2 142 m². Tontilla sijaitsee vuonna 1952 rakennettu 50 k-m²:n suuruinen saunarakennus. Asemapiirroksen mukaan uusi asuinrakennus sijoittuisi uudesta saunasta noin 13 metrin etäisyydelle ja vanhasta saunasta noin 25 metrin etäisyydelle. Tontti on maastonmuodoltaan melko voimakkaasti rantaan päin viettävä.

Hanke sijoittuu Espoon kaupunginvaltuuston vuonna 2009 hyväksymän ja korkeimman hallinto-oikeuden 22.3.2011 antamalla päätöksellä taltionumero 783 lainvoimaiseksi tulleen Nupurinkartanon asemakaavan alueelle. Kaavassa tontti on saunatoimintoja ja siihen liittyviä oheistoimintoja varten osoitettua palvelurakennusten korttelialuetta (P-2). Kaavamääräyksen mukaan alueella saa sijaita julkisia ja/tai yksityisiä palveluita lähialueiden asukkaiden ja/tai alueen ulkopuolisten käyttäjien tarpeisiin. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus saunatoimintoja varten tontilla on 350 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Asemakaavan selostuksen mukaan Nupurinjärven rannan saunarakennus säilytetään ja kunnostetaan. Olevan saunan lisäksi tontille voidaan rakentaa uusi suurempi saunarakennus sekä esimerkiksi savusauna. Asemakaavan tavoitteena on, että saunatoiminta tontilla palvelee myös ympäröivien alueiden asukkaita.

Palvelurakennusten korttelialuetta (P-2) koskee myös kaavamääräys § 4, jonka mukaan Turun väylän varteen rakennettava ja asemakaavaan merkitty melusuojaus tulee toteuttaa ennen asuntojen käyttöönottoa siten, että asuinkorttelien leikki- ja oleskelualueille asetetut melun ohjearvot eivät ylity. Melusuojaus hoidetaan korttelialueilla rakennuksin, rakenteellisesti ja/tai väliaikaisin melusuojauksin ja Turun väylän tie- ja meluestesuunnitelman mukaisesti.

Hanke sijoittuu Turunväylän ja Nupurintien väliselle alueelle Nupurinjärven kaakkoisrannalle, jossa Turunväylän liikenteen aiheuttama melu on noin 55–60 dB:n tasolla. Hakijan teettämän meluselvityksen mukaan

rakennuksen suojan puolella päiväaikainen keskiäänitaso on noin 53–55 dB. Yöaikana rakennuksen suojan puolelle kohdistuu 45–48 dB:n yöaikainen keskiäänitaso.

Asemakaavalla ei ole osoitettu asumista Nupurinjärven ranta-alueelle. Asuminen on asemakaavalla osoitettu Nupurinkartanontien länsi- ja itäpuolella oleviin asuinpientalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueille (AO-1 ja AR).

Kaavaselostuksen mukaan maakuntakaavassa on osoitettu alueen kautta kulkeva viheryhteystarve. Asemakaavan selostuksen mukaan asemakaavassa tämä on otettu huomioon varaamalla koko alueen eteläosa ja Nupurinjärven rantavyöhyke rakentamisesta vapaaksi virkistysalueeksi (VL-1).

Oikeudellinen arviointi

Hankkeessa rakennetaan asuinrakennus sellaiselle alueelle, jota ei voimassa olevassa Nupurinkartanon asemakaavassa ole osoitettu asumiseen. Hankkeen toteuttaminen edellyttää siten poikkeamista voimassa olevasta asemakaavasta.

Nupurinjärven ranta-alueelle, palvelurakennusten korttelialueelle sijoitettavan asuinrakennuksen rakentaminen muuttaisi asemakaavan perusratkaisuja olennaisella tavalla, koska se tarkoittaisi asumiskäyttöön tulevan alueen poistumista asemakaavan mukaisesta alueiden asukkaiden ja alueen ulkopuolisten käyttäjien käytöstä. Hakemuksen mukaista rakentamista tulee poikkeamisen laatu huomioon otettuna tarkastella kaavoituksen kautta eikä yksittäisellä poikkeamisluvalla. Kiinteistön omistajalla ei ole pelkästään omistukseen perustuvaa yleistä oikeutta kiinteistönsä rakentamiseen hakemallaan tavalla huolimatta perustuslain omaisuuden suojaa koskevasta säännöksestä. Myöskään A:n lisäselityksessään mainitsemalla perustuslain 20 §:n 2 momentilla ei ole lupaharkinnassa merkitystä, vaan rakentamisen on täytettävä maankäyttö- ja rakennuslain sille asettamat vaatimukset. Hankkeen tueksi ei ole esitetty erityisiä syitä.

Edellä lausutuilla perusteilla hakemukseen suostuminen aiheuttaisi maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Oikeudellisia edellytyksiä myönteiselle poikkeamispäätökselle ei siten ole ollut. Kaupunkisuunnittelupäällikön päätös on kumottava ja hakemus hylättävä.

Kun otetaan huomioon asiassa annettu ratkaisu ja hallintolainkäyttölain 74 §, ei ole kohtuutonta, että A joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ilkka Hartikainen ja Jaana Moilanen. Esittelijä Joonas Ahtonen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kaupunkisuunnittelupäällikön päätös saatetaan voimaan. A on myös vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Vaatimustensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Asuinrakennuksen rakentaminen ei muuta asemakaavan perusratkaisuja olennaisella tavalla. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelullisten tavoitteiden saavuttamista. Esitetty asuinrakentaminen ei maisemakuvallisesti muuta tontin luonnetta koska suunniteltu rakentaminen tapahtuu asemakaavamääräysten rajoissa. Kaavassa osoitettu rakennusoikeus ei ylity.

Rakentaminen poikkeaa asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta vain siten, että saunatoimintoja ja siihen liittyviä oheistoimintoja varten osoitetulle palvelurakennusten korttelialueelle (P-2) sijoitetaan asuinrakennus suunnitellun kerrosalaltaan 80 neliömetrin suuruisen saunarakennuksen lisäksi. Jo olemassa oleva saunarakennus ja suunniteltu uusi saunarakennus mahdollistavat yhteisöllisen palvelujen tarjoamiskokonaisuuden (saunatilat) käyttöönoton ja toteuttavat asemakaavan tarkoitusta. Saunat yhdessä palvelevat sekä Nupurinkartanon alueen että ympäröivien alueiden asukkaita. Tontin käyttötarkoitus muuttuu vain osittain ja vähäisesti esitetyn asuinrakentamisen myötä.

Korttelialue ei sisällä mitään merkittävää luonnonsuojelullisesti säilytettävää. Koska järvi on matala, ei yhden asuinrakennuksen rakentaminen muuta asemakaavan tavoitteiden toteuttamista, erityisesti koska rannan ruoppaus ei tule kysymykseen. P-2-alue rajautuu VL-1-alueeseen mahdollistaen saunapalvelutoiminnan sekä VL-1-alueen lähivirkistysalueen toimintafunktion yhdistämisen. Alueelle on suunniteltu yleinen uimalaituri paikkaan, jossa jo ennestään on laituri ja veneiden säilytysmahdollisuus. Suunniteltu asuinrakennus ei muuta suunnitellun korttelin saunapalvelutoiminnan luonnetta tai ilmettä. Ympäristövaikutusselvitysten mukaan nyt suunniteltu maankäyttö ilmentää hyvin alueen rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä.

Kiinteistön omistaja on sitoutunut täyttämään Espoon kaupungin asettamat melukriteerit rakentamisen osalta. Rakentamiskohteen ja Turunväylän välisessä Nupurinjärvessä on saaria ja suoalue, jotka pitää ottaa huomioon äänen etenemisvaikutusta arvioitaessa. WSP Finland Oy:n selvitys 29.9.2014 on tehty tietokonemallinnuksena, jossa ei ole juurikaan otettu huomioon edellä mainittuja saaria. Tästä huolimatta tutkimus­tulokset vahvistavat asumiskelpoisuuden.

Kiinteistön omistajaa tukee perustuslain suojaama omistusoikeus ja oikeus hyödyntää kiinteistöään ja perustuslain 20 §:n 1 momentin takaama periaate eli "oikeus mahdollisuuteen vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon". Kaavassa tarkoitettu saunatoiminta tapahtuu yksityisen omistamalla maalla ja maanomistajan omalla liiketoimintamallilla. Kaavan merkinnän P-2 mukainen toiminta tapahtuu yksityisellä alueella. Saunan vuokraustoiminta ei tee kiinteistöstä yleistä aluetta. Kysymyksessä ei ole yleinen uimaranta tai muu sellainen alue, joka mahdollistaisi vapaan kulkemisen alueella.

Espoon kaupunkisuunnittelujohtaja on antanut selityksen.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut selityksen.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen, jolla on katsottu hakemukseen suostumisen aiheuttavan maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:n (132/1999) 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle, muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.

 
Julkaistu 19.12.2016