Muu päätös 5531/2016

Asia Vuoden 2012 maataloustukien takaisinperintää koskeva valitus

Valittaja Satakunnan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 5.11.2014 nro 14/0571/1

Asian aikaisempi käsittely

Merikarvian kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on 6.8.2013 antamallaan päätöksellä (dnro 17301) päättänyt periä takaisin A:lle vuodelta 2012 maksetun luonnonhaittakorvauksen (jäljempänä myös LFA) kansallisen lisäosan kotieläintilan korotuksen. Päätöksen perustelujen mukaan tukea on maksettu perusteettomasti. Kotieläintilan muuttamisesta kasvinviljelytilaksi ei ole ilmoitettu 10 työpäivän kuluessa. Kasvinviljelytilan LFA-lisäosan määrää alennetaan 10 prosenttia kyseisenä vuonna. Tukea peritään takaisin yhteensä 6 106,09 euroa.

Merikarvian kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on 6.8.2013 antamallaan päätöksellä (dnro 17303) päättänyt periä takaisin A:lle vuodelta 2012 maksetun sika- ja siipikarjatalouden pohjoisen tuen yhteensä 12 345,66 euroa. Päätöksen perustelujen mukaan tukea on maksettu perusteettomasti. Tilan eläintiheys on alle 0,4 eläinyksikköä/ LFA-tukikelpoinen peltohehtaari tai tilan eläinyksikkömäärä on alle 10 eläinyksikköä ja eläintiheys alle 0,2 eläinyksikköä/LFA-tukikelpoinen peltohehtaari tai tilan eläinyksikkömäärä alle 10 eläinyksikköä ja eläintiheys alle 0,2 eläinyksikköä/peltohehtaari (tilalla ei LFA-sitoumusta).

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös ELY-keskus) on 5.11.2013 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen edellä mainituista Merikarvian kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksistä. Päätöstä on perusteltu muun ohella seuraavasti:

Päätöksessä mainittujen sovellettavien oikeusohjeiden perusteella eläinyksikkömäärää laskettaessa ei voida ottaa huomioon teurastettuja sikoja, koska sikojen eläinyksikkömäärä lasketaan sikarekisterin tietojen perusteella. Tällä perusteella laskettuna eläintiheys on 0,33 eläinyksikköä/ hehtaari, joka ei ylitä eläintiheysvaatimusta 0,4 eläinyksikköä/hehtaari.

Sovellettavien oikeusohjeiden perusteella kotieläintilaksi katsotaan myös tila, jonka eläintiheys on vähintään 0,2 eläinyksikköä/hehtaari ja jolla on vähintään 10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan. Tilan eläintiheys on 0,33 eläinyksikköä/hehtaari ja tilalla on 25,24 eläinyksikköä. Sovellettavien oikeusohjeiden vaatimukset eivät kuitenkaan täyty, koska kuuden kuukauden mittainen tuotantotauko ei ole säännösten tarkoittama lyhytaikainen tuotantotauko.

Satakunnan ELY-keskus katsoo, että kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen neuvonta ei ole saanut aikaan sellaista oikeudellisesti perusteltua odotusta, jota luottamuksen suojaaminen edellyttäisi, koska kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on kertonut eläinmäärän riittävyydestä marraskuussa 2011 koskien sitoutumista LFA:n kansallisen lisäosan vuoden 2007 ehtoihin. Asetus LFA:n lisäosasta (7/2012) on tullut voimaan 18.1.2012 ja oikaisunhakija on ollut tietoinen uusista edellä mainitun säännöksen mukaisista tukiehdoista sitoutuessaan vuoden 2012 sitoumusehtoihin keväällä 2012.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on A:n valituksesta kumonnut Merikarvian kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ja Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökset.

Hallinto-oikeus on selostanut sovellettavat säännökset ja lausunut asian arviointina ja johtopäätöksenään seuraavaa:

Asiassa on kyse vuoden 2012 kahden kansallisen tuen takaisinperinnästä, koska maaseutuelinkeinoviranomainen on seuraavana vuonna 2013 arvioinut A:n tilan olleen kasvinviljelytila kotieläintilan sijasta. Luonnonhaittakorvauksen (lfa) kansallista lisäosaa, mistä valtaosa on kotieläintilan korotusta, peritään takaisin 6 106,09 euroa. Sika- ja siipikarjatalouden viitemäärään perustuvaa pohjoista tukea peritään takaisin 12 345,66 euroa. Myöhemmin maksettavasta maataloustuesta kuittaamalla takaisinperittävää määrää kasvattavat lisäksi määrätyt korot.

Asiassa on keskeistä, onko tilaa sen tuotantosuuntien kannalta arvioituna pidettävä riittävässä määrin kotieläintuotantoon suuntautuneena näissä takaisinperinnän olosuhteissa. A on ilmoittanut tilansa kotieläintilaksi lfa:n kansalliseen lisäosaan liittyvässä edellisessä sitoumuksessa 2007 ja samoin vuonna 2012 tukihaun yhteydessä annetussa uudessa vastaavassa sitoumuksessa. A:n tilalla on luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista peltoa 74,66 hehtaaria ja tilan talouskeskuksen tuotantorakennuksissa harjoitetaan lihasikojen kasvatusta. Lihasikoja on kasvatettu kahden vuosierän periaatteella lähinnä siten, että porsaat ostetaan tilalle keväällä ja syksyllä. Käsillä oleva tilanne on syntynyt siitä, että edellisen sitoumuskauden viimeisenä vuonna 2011 tilalla on kasvatettu vuoden 2010 lopulla ja keväällä 2011 otetut lihasikaerät.

A:n mukaan vuonna 2011 sikatalouden verraten huonon kannattavuuden ja eläinten hyvinvointiin liittyvien syiden vuoksi vuonna 1992 rakennettuun sikalarakennukseen ei sikoja kannattanut ottaa kesäksi. Mainittuna vuonna valittaja pohti myös sikatalouden lopettamista, mutta vastineensa mukaan päätti jatkaa tuotantoa selkeän tauon jälkeen. Vuonna 2012 A ilmoitti tilansa ympäristötuen suhteen kasvinviljelytilaksi. Lihasikojen kasvatuksessa A:lla on asiakirjojen mukaan ollut vuonna 2011 taukoa 6 kuukautta heinäkuusta 2011 saman vuoden loppuun. Erityisen aktiivisesta kotieläintuotannosta ei siten tapauksessa ole kyse. Valituksenalaiset päätökset rakentuvat keskeisesti sille, että sovellettavan valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentin mukaisten eläinyksiköiden määrä ei ole riittävä ja saman asetuksen 9 §:n 6 momentissa tarkoitetusta lyhytaikaisesta tuotantotauosta ei ole kyse.

Toisaalta A:n lihasikojen kasvatus on ollut vuotta 2011 lukuun ottamatta säännöllistä. A:n hakemuksen mukaisesti tila on 2012 hyväksytty kotieläintilana lfa:n kansallisen lisäosan sitoumukseen ja asianomaiset tuet on maksettu vastaavasti. A:lla on ollut tilallaan kasvatuksessa 330 lihasian erä maalis-toukokuussa 2012 ja toinen samansuuruinen erä syyskuusta marraskuuhun 2012. Kotieläintuotantoa tilalla ei siis ole lopetettu vuoden 2011 jälkipuoliskon taukoon ja hakuajankohtana huhtikuun 2012 lopussa tilalla on ollut eläintuotantoa. Sovellettavan valtioneuvoston asetuksen (7/2012) 7 §:n 5 momentin ja 9 §:n 1 momentin perusteella eläinyksiköt lasketaan kunkin kuukauden 1. päivän eläinmäärien vuosikeskiarvona ja tilan tuotantosuuntaa seurataan sitoumuskaudella vuosittain. Tämän keskimääräisen laskennan perusteella A:lla on ollut tilallaan sekä 2011 että 2012 vähintään 10 eläinyksikköä ja tilan eläintiheys on samana jaksona ollut vähintään 0,2 eläinyksikköä/lfa-kelpoinen peltohehtaari. Lisäksi mainitun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 3 momentin mukaisesti vuoden 2011 kannalta vuonna 2007 annetussa sitoumuksessa eläinyksiköt on voitu arvioida vuonna 2011 teurastettujen lihasikojen määrän perusteella siten, että 13 teurastettua lihasikaa on 1 eläinyksikkö. Asiakirjojen pohjalta A on vuonna 2011 teurastuttanut tilalle loppuvuonna 2010 ja keväällä 2011 otetut erät eli yhteensä 627 lihasikaa (48,23 eläinyksikköä eli 0,64 eläinyksikköä/lfa-hehtaari). Tila on siten sekä 2011 ja 2012 ollut kotieläintila. Mainittujen tukien takaisinperinnälle ei siten ole perustetta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 6 § (283/2008, 301/2009 ja 1446/2006), 7 § 2 momentti, 10 a § (1446/2006), 10 e § 1 ja 3 momentti (283/2008) ja 16 § 1 momentti (1446/2006) ja 6 momentti (301/2009)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2012 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta 2 §, 7 § 1–5 momentti, 9 § 1, 2, 5 ja 6 momentti ja liite 2

Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 56 § 3 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Vesa Sirkesalo, Jukka Anttila ja Terhi Sunnari. Esittelijä Eeva Nurmela (eri mieltä).

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös kumotaan ja Merikarvian kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen sekä Satakunnan ELY-keskuksen päätökset jäävät voimaan.

Vaatimustensa tueksi ELY-keskus on viitannut Merikarvian kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ja ELY-keskuksen päätösten perusteluihin ja valituksenalaista päätöstä koskevaan esittelijän eriävään mielipiteeseen. ELY-keskus on lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:

Tukilain (1559/2001) 6 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella voidaan maksaa sika- ja siipikarjatalouden pohjoista tukea siten kuin valtioneuvoston asetuksessa (759/2008) sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta on säädetty. Asetuksen 10 §:ssä (319/2009) on säädetty tarkemmin kotieläintilasta. Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole sovellettu lainkaan edellä mainittua säännöstä toisin kuin ELY-keskuksen päätöksessä ja valituksenalaista päätöstä koskevassa eriävässä mielipiteessä on tehty.

ELY-keskuksen päätöksen perustelujen keskeiset sovelletut säännökset ja oikeusohjeet eivät mahdollista tilan määrittelemistä tulkinnalla kotieläintilaksi vuoden 2012 LFA-lisäosasitoumuksessa. Tällä perusteella myös takaisinperintä on laillinen ratkaisu. Myös valituksenalaisen päätöksen eriävän mielipiteen johtopäätöksenä on, että säännöskokonaisuus ja sen tulkinta sekä tulkintaa tukeva vastaavien vaatimusten sisältö huomioon ottaen tila ei ole ollut kotieläintila vuonna 2012 ja tukivuoden perusteettomasti maksetut tuet on tullut periä takaisin.

A on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että ELY-keskuksen valitus hylätään. A on esittänyt vaatimuksensa perusteeksi muun ohella seuraavaa:

Kysymyksessä ei ole ollut tukiehtojen rikkomus, joka olisi yksiselitteisesti ja johdonmukaisesti todettu valvontapöytäkirjoissa tai viranomaistulkinnoissa.

A:n tilalla on 14.1.2013 suoritettu kansallisten kotieläintukien ja LFA:n kotieläintilan lisäosan sekä sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotetun tuen valvonta. Tukitarkastajien pöytäkirjan mukaan eläinyksikkölaskelmat osoittavat, että tilalla täyttyy eläintiheysvaatimus, mutta lopputuloksissa on rastitettu kohta, jonka mukaan eläintiheysvaatimus ei täyty. Valvontapöytäkirjassa tuotantotauko on hyväksytty osana kotieläintuotantoa.

A:n tila täyttää LFA:n lisäosan osalta kotieläintilan lisäosan ehdot vuodelta 2012. Tukiehtojen mukaan kotieläintilan kriteereinä on, että tilalla on 0,4 eläinyksikköä/hehtaari tai tilalla on vähintään 10 eläinyksikköä ja eläintiheys on yli 0,2 eläinyksikköä/hehtaari. Valvontapöytäkirjan mukaan tilalla on 25,24 eläinyksikköä, mikä on yli 10 eläinyksikköä. Pöytäkirjan laskelman mukaan eläintiheys on 0,33 eläinyksikköä/ hehtaari, mikä on yli 0,2 eläinyksikköä/hehtaari. Näin ollen tila täyttää kotieläintilan kriteerit.

Tila on jatkanut edelleen kotieläintaloutta siten, että vuonna 2015 lihasikoja kasvatetaan eräkasvatuksena.

A on varmistanut kotieläintilan määritelmän paikalliselta maaseutuelinkeinoviranomaiselta ja saanut suullisesti vastauksen, jonka mukaan tilan toiminta täyttää kotieläintilan kriteerit. A on 7.7.2011 tehnyt muutoshakemuksen ympäristötuen osalta sitoumuksen muuttamiseksi kotieläintilasta kasvinviljelytilaksi. Samassa yhteydessä A on keskustellut kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen kanssa kotieläintilan sitoumuksesta niin LFA-tuen kuin ympäristötuen osalta.

A:n tilalle on 3.3.2011 tullut porsaita sikala täyteen. Mikäli tämä sikatoimitus olisi tullut kaksi päivää aikaisemmin, ELY-keskus olisi hyväksynyt tilan valvonnassa kotieläintilaksi. Tilanne on kohtuuton. ELY-keskuksen tekemän oikaisuvaatimuspäätöksen mukaan A:n olisi tullut helmikuussa 2011 tietää tukiehtojen muuttuvan vuodesta 2012 alkaen siten, että porsaiden olisi tullut olla tilalla 1.3.2011, jotta ne otetaan huomioon laskennassa. Tämä tieto on A:lle selvinnyt vasta tammikuussa 2013 tukivalvonnan jälkeen.

Viranomaisen ylläpitämällä sivustolla on annettu virheellistä tietoa kotieläintilan kriteerien täyttymisestä. Sivustolla oli 15.1.2013 eli yli vuosi tuen määräytymisperusteiden muuttumisen jälkeen laskuri, joka laski kotieläintilan kriteerien täyttymistä. Laskurin mukaan A:n tila täytti tuen vaatimukset. Sivu on poistettu myöhemmin.

A on tutustunut huolella sitoumusvuosina 2007–2012 tukiehtoihin ennen tukihakemuksen jättämistä ja pyytänyt vaikeaselkoisen tukitekstin tulkintaa Merikarvian maaseutuelinkeinoviranomaiselta ennen tukihakemuksen jättämistä. Lisäksi A on myöhemminkin kysynyt tarkennuksia tukiehtojen täyttymiseen ja saanut tiedon, että hänen harjoittamansa kotieläintalous täyttää tukiehdot koko sitoumuskauden ajan. Tilalle tehdyn valvonnan jälkeen A on ollut tyrmistynyt siitä, että tila ei täyttäisi tuen ehtoja. Sitoumusehdoissa kotieläintilan määritelmää ei ole selkeästi ilmaistu. LFA-lisäosa on ratkaiseva tukimuoto, koska sen mukaan määräytyvät myös kansalliset kotieläintuet.

On erittäin epäoikeudenmukaista, että tukia haettaessa annettu viranomaistulkinta ei enää päde valvontatilanteessa. Ristiriita osoittaa sen, että sitoumusehdot on kirjoitettu niin vaikeaselkoisesti, että kaksi saman alan viranomaista voi tehdä päinvastaiset tulkinnat. ELY-keskuksen valitus ja siinä viitattu hallinto-oikeuden päätöstä koskeva eriävä mielipide perustuvat tulkintoihin ja oletuksiin. Viljelijän tahattomasti tekemästä virheestä rangaistaan kohtuuttomasti, vaikka asiassa on pyydetty neuvoa paikallisviranomaiselta ennen tukihakemuksen jättämistä.

Tukien takaisinperintä on kohtuutonta. Takaisinperittävä määrä vastaa tilan lähes koko vuoden maataloustuloa.

ELY-keskus on antamassaan vastaselityksessä viitannut valituksensa perusteluihin ja ilmoittanut, että sillä ei ole lausuttavaa A:n antaman selityksen johdosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Asiassa ratkaistava kysymys

Asiassa on kysymys siitä, onko A:lta voitu periä takaisin vuodelta 2012 maksetut luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan kotieläintilan korotus ja sika- ja siipikarjatalouden pohjoinen tuki sen vuoksi, ettei hänen tilansa vuonna 2012 ole ollut sovellettavissa säännöksissä tarkoitettu kotieläintila.

Oikeusohjeet

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (jäljempänä tukilaki) 6 §:n 2 kohdan (301/2009) mukaan mainitun lain nojalla voidaan maa- ja puutarhataloudelle myöntää kansallisena tukena pohjoista tukea muun muassa kotieläintaloudelle. Saman pykälän 3 kohdan (1446/2006) mukaan mainitun lain nojalla voidaan maa- ja puutarhataloudelle myöntää kansallisena tukena muun muassa luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa.

Tukilain 10 a §:n (1446/2006) 2 momentin mukaan luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan saamisen edellytyksenä on, että hakija noudattaa luonnonhaittakorvauksen saannille asetettuja tukiehtoja sekä täyttää tuen saajaa, viljelijän ikää, tuen myöntämistä ja sitoumuksen tekemistä koskevat yleiset edellytykset. Pykälän 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään kansallisten lisäosien määräytymisen ja myöntämisen tarkemmista perusteista, lisäosan määrästä ja lisäosasitoumuksen antamisesta.

Tukilain 10 e §:n (283/2008) 1 momentin mukaan tuotannosta irrotettu sika- ja siipikarjatalouden tuki myönnetään vahvistetun sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän perusteella. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan maatila on luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa tai Ahvenanmaan maakunnassa vastaavassa tukimuodossa kotieläintila tai täyttää vastaavat vaatimukset. Saman pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään muun ohella tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen määräytymisen ja myöntämisen tarkemmista perusteista ja kotieläintilaksi katsottavalle tilalle asetettavista vaatimuksista.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (759/2008) kotieläintilaa koskevan 10 §:n (319/2009) mukaan maatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta tukivuonna luonnonhaittakorvauksen viimeiseen hakupäivään saakka mainittu päivä mukaan lukien, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan edellytyksenä on lisäksi, että tilan eläintiheys on:

1) vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti; tai

2) vähintään 0,2 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti, jos maatilalla on vähintään kymmenen eläinyksikköä koko eläinyksikkömäärän määräytymisjakson ajan, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta.

Vuodelta 2012 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta annetun valtioneuvoston asetuksen (7/2012) 7 §:n 1 momentin mukaan LFA-lisäosasitoumuksen antamisen yhteydessä tila ilmoittautuu joko kotieläintilaksi tai kasvinviljelytilaksi.

Asetuksen 7 §:n 2 momentin mukaan kotieläintilalla tarkoitetaan mainitussa asetuksessa tilaa:

1) jonka eläintiheys on vähintään 0,4 eläinyksikköä luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista hehtaaria kohti; tai

2) jolla on vähintään 10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan ja jonka eläintiheys on vähintään 0,2 eläinyksikköä luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista hehtaaria kohden.

Asetuksen 7 §:n 3 momentin mukaan kasvinviljelytilalla tarkoitetaan mainitussa asetuksessa tilaa, joka ei täytä 2 momentissa säädettyä.

Asetuksen 7 §:n 4 momentin mukaan eläinyksiköiden määränä 1 momentissa tarkoitettua tilan tuotantosuuntaa määritettäessä käytetään ensimmäistä LFA-lisäosasitoumusvuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärää, jos kotieläintuotanto jatkuu ensimmäisenä sitoumusvuonna.

Asetuksen 7 §:n 5 momentin toisen virkkeen mukaan liitteessä 2 tarkoitettujen muiden sikojen eläinmäärä on sikarekisterin mukainen kalenterivuoden 2011 kunkin kuukauden ensimmäisen päivän eläinmäärien vuosikeskiarvo, joka muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 2 eläinyksikkökertoimia. Mainitun momentin kolmannen virkkeen mukaan ennen vuotta 2009 tehdyissä sitoumuksissa voidaan viljelijän vaatimuksesta käyttää muiden sikojen eläinyksikkömäärän sijasta vuoden 2011 aikana teurastettujen lihasikojen määrän ja siitokseen myytyjen nuorten emakoiden ja karjujen määrän perusteella laskettua eläinyksikkömäärää.

Asetuksen 7 §:n 6 momentin mukaan jos 6 §:ssä tarkoitettua lisäosasitoumusta annettaessa tilan eläinyksikkömäärä on vuonna 2011 käynnissä olleesta kotieläintalouden investoinnista tai viljelijästä riippumattomasta syystä johtuen ollut vuonna 2011 vähintään kolmanneksen pienempi kuin tilan vakiintunut eläinmäärä, voidaan viljelijän hakemuksesta käyttää vuoden 2008, 2009 tai 2010 eläinmäärää viljelijän valinnan mukaan.

Asetuksen 7 §:n 7 momentin mukaan LFA-lisäosan kotieläintilan korotusta ei myönnetä vuodelta 2012, jos tila ei 30 päivänä huhtikuuta 2012 harjoita kotieläintaloutta, ellei kyse ole jäljempänä 9 §:n 6 momentissa tarkoitetusta lyhytaikaisesta tuotantotauosta.

Asetuksen 9 §:ssä säädetään tilan tuotantosuunnan muutoksista. Pykälän 1 momentin mukaan tilan tuotantosuuntaa seurataan sitoumuskaudella vuosittain. Vuonna 2012 tilan tuotantosuuntaa arvioitaessa käytetään 7 §:n 5 momentissa tarkoitettua eläinyksikkömäärää ja tukivuoden luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista peltoalaa.

Asetuksen 9 §:n 2 momentin mukaan kotieläintilan korotuksen saadakseen tilan tulee täyttää 7 §:n 2 momentin vaatimukset ja harjoittaa kotieläintaloutta 30 päivään huhtikuuta 2012 saakka, mainittu päivä mukaan lukien.

Asetuksen 9 §:n 4 momentin mukaan jos kotieläintila lopettaa kotieläintalouden harjoittamisen 1 päivän toukokuuta ja 31 päivän joulukuuta 2012 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tila muuttuu seuraavan tukivuoden 1 päivästä tammikuuta kasvinviljelytilaksi ja LFA-lisäosa myönnetään kasvinviljelytilan tukitason mukaisesti.

Asetuksen 9 §:n 5 momentin mukaan tilan muuttumisesta kotieläintilasta kasvinviljelytilaksi sen vuoksi, että se ei enää täytä 7 §:n 2 momentissa säädettyjä ehtoja, on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kirjallisesti viipymättä ja viimeistään kymmenen työpäivän kuluessa muutoksesta.

Asetuksen 9 §:n 6 momentin mukaan tilan tuotantosuunnan muutoksen ei katsota olevan kyseessä, jos syynä on tiettyjen tuotantotapojen edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta, laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta tai ylivoimaisesta esteestä aiheutuva lyhytaikainen tuotantotauko.

Asiassa saatu selvitys ja asian vaiheet

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan A on vuonna 2007 tehnyt luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa koskevan sitoumuksen viideksi vuodeksi ja ilmoittanut tilansa kotieläintilaksi. Vuonna 2012 A on tehnyt uuden vastaavan sitoumuksen ja ilmoittanut myös tällöin tilansa kotieläintilaksi.

Asiakirjoista ilmenee, että kysymyksessä olevana vuonna 2011 A:n tilalla on ollut tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana kasvatettavana 630 lihasikaa, jotka ovat saapuneet tilalle kahdessa erässä, toinen erä lokakuussa 2010 ja toinen erä maaliskuussa 2011. Sikojen kasvatuksessa on ollut kuuden kuukauden tauko heinäkuun ja joulukuun 2011 välisen ajan. Vuonna 2012 A:n tilalla on kasvatettu kaksi 330 lihasian erää.

A on kertonut, että hän on vuonna 2011 pohtinut siankasvatuksen lopettamista. Kertomansa mukaan hän on heinäkuussa 2011 ilmoittanut tilansa ympäristötuen osalta kasvinviljelytilaksi. A on kuitenkin päättänyt jatkaa siankasvatusta, ja hänen tilalleen on saapunut 330 lihasian erä kasvatettavaksi maaliskuussa 2012.

Porin kaupungin maaseutupäällikön lausunnon mukaan A on kysynyt marraskuussa 2011 kunnan maaseutuviranomaiselta eläinmäärän riittävyydestä eläintilan LFA-tukeen. Lausunnon mukaan viljelijälle on kerrottu tällöin, että hän on sitoutunut luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan vuoden 2007 ehtoihin, joiden mukaan kolmetoista teurastettua lihasikaa vastaa yhtä eläinyksikköä. Lausunnossa todetun mukaan A on laskenut tämän hänelle ilmoitetun laskentaperusteen mukaisesti teurastetun eläinmäärän perusteella tilan eläinmääräksi yli 0,4 eläinyksikköä hehtaaria kohti.

A on 26.4.2012 allekirjoittamassaan luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa koskevan sitoumuksen liitteessä ilmoittanut vuoden 2011 eläinyksikkömääräksi 25,24 eläinyksikköä ja eläintiheydeksi 0,33 eläinyksikköä/hehtaari.

A:n tilalla on tehty 16.1.2013 kansallisia kotieläintukia koskeva valvonta. Valvontapöytäkirjan 28.1.2013 mukaan tilan hyväksytyt eläinyksiköt vuonna 2011 ovat 25,24 eläinyksikköä ja eläintiheys on 0,33 eläinyksikköä/hehtaari. Valvonnassa hyväksytyt määrät ovat siten samat kuin A:n vuotta 2012 koskevassa sitoumuksessaan ilmoittamat.

Maaseutuelinkeinoviranomainen on valvonnan perusteella tekemissään päätöksissä katsonut, että A:n tila ei ole vuonna 2012 ollut kotieläintila, koska tilan eläintiheys ja eläinyksikkömäärä eivät täytä kotieläintilalta vaadittavaa eläintiheyttä ja eläinyksikkömäärää. Maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksillä on päätetty periä takaisin A:lta luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan kotieläintilan korotus sekä sika- ja siipikarjatalouden pohjoinen tuki.

ELY-keskus on A:n oikaisuvaatimuksen johdosta antamassaan päätöksessä lausunut, että eläinyksikkömäärää laskettaessa ei voida ottaa huomioon teurastettuja sikoja, koska sikojen eläinyksikkömäärä lasketaan sikarekisterin tietojen perusteella. Tällä perusteella laskettuna eläintiheys ei ylitä eläintiheysvaatimusta 0,4 eläinyksikköä/hehtaari. A:n tilan eläintiheys on 0,33 eläinyksikköä/hehtaari ja tilalla on 25,24 eläinyksikköä. ELY-keskuksen päätöksen mukaan sovellettavien oikeusohjeiden vaatimukset eivät kuitenkaan täyty, koska kuuden kuukauden mittainen tuotantotauko ei ole säännösten tarkoittama lyhytaikainen tuotantotauko.

Oikeudellinen arviointi

A on tehnyt vuosina 2007 ja 2012 luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa koskevan sitoumuksen. Asiassa on siten arvioitava vuodelta 2012 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta annetun valtioneuvoston asetuksen (7/2012) säännösten nojalla, onko A:n tila täyttänyt asetuksessa tarkoitetun kotieläintilan määritelmän, mikä on edellytyksenä luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan kotieläintilan korotuksen ja sika- ja siipikarjatalouden pohjoisen tuen maksamiselle. Mainitun valtioneuvoston asetuksen (7/2012) 7 §:n mukaisesti arviointi siitä, onko tilaa vuodelta 2012 maksettavien tukien osalta pidettävä kotieläintilana, tehdään tilaa koskevien vuoden 2011 tietojen perusteella.

A:n tilalla suoritetussa valvonnassa tilan eläintiheydeksi on laskettu 0,33 eläinyksikköä/LFA-tukikelpoinen hehtaari. A:n tila ei siten täytä valtioneuvoston asetuksen (7/2012) 7 §:n 2 momentin 1 kohdan vaatimusta, jonka mukaan asetuksessa tarkoitetun kotieläintilan eläintiheys on vähintään 0,4 eläinyksikköä luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista hehtaaria kohti. A:n tilan valvonnassa laskettu eläintiheys täyttää sen sijaan mainitun asetuksen 7 §:n 2 momentin 2 kohdan vaatimuksen, jonka mukaan asetuksessa tarkoitetun kotieläintilan eläintiheys on vähintään 0,2 eläinyksikköä luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista hehtaaria kohden. Asetuksen 7 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan tilan on kuitenkin lisäksi täytettävä vaatimus siitä, että tilalla on vähintään 10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan, jotta tila olisi asetuksessa tarkoitettu kotieläintila. Asiassa on riidanalaista se, onko A:n tila täyttänyt viimeksi mainitun vaatimuksen vuonna 2011.

Asetuksessa ei tarkemmin määritellä, mitä 7 §:n 2 momentin 2 kohdan vaatimuksella "vähintään 10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan" tarkoitetaan. Asetuksen sanamuodon perusteella on epäselvää, edellytetäänkö A:n tilan täyttävän mainitun vaatimuksen aikaisemman, vuonna 2011 päättyneen sitoumuskauden ajan vai vasta vuonna 2012 alkaneen sitoumuskauden ajan. Kun tilan tuotantosuunta asetuksen 7 §:n mukaan määritetään edellisen vuoden eläinmäärää koskevien tietojen perusteella, voidaan säännöksen kuitenkin tulkita tarkoittavan, että eläinyksikkömäärän on tullut täyttyä edellisen sitoumuskauden ja siten edellisen tukivuoden ajan.

Asetuksen sanamuodon perusteella on tulkinnanvaraista myös se, edellytetäänkö vaatimuksen 10 eläinyksikön vähimmäismäärästä täyttyvän tilalla kokoaikaisesti. Asetuksen 7 §:n 5 momentin mukaan eläinyksikkömäärä määritetään sikarekisterin tietojen perusteella kunkin kuukauden ensimmäisen päivän eläinmäärien perusteella lasketusta vuosikeskiarvosta. Jos tilan edellä mainitun säännöksen mukaisesti laskettu eläinyksikkömäärä ylittää kotieläintilalta edellytetyn 10 eläinyksikön vähimmäismäärän, epäselväksi asetuksen perusteella jää, edellytetäänkö eläinyksikkömäärää koskevan vaatimuksen täyttyvän esimerkiksi kunkin kuukauden osalta siitä huolimatta, että vuosikeskiarvotasolla laskettuna tila täyttää kotieläintilalta vaaditun eläinyksikkömäärän.

A:n tilallaan vuonna 2011 harjoittamaa sikojenkasvatusta on koskenut A:n vuonna 2007 tekemä sitoumus luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta. Asetuksen 7 §:n 5 momentin mukaan ennen vuotta 2009 tehdyissä sitoumuksissa voidaan viljelijän vaatimuksesta käyttää muiden sikojen eläinyksikkömäärän sijasta vuoden 2011 aikana teurastettujen lihasikojen määrän perusteella laskettua eläinyksikkömäärää. Asetuksen säännösten perusteella tulkinnanvaraista on, voidaanko A:n annettua uuden sitoumuksen vuonna 2012 soveltaa vuoden 2011 kotieläintilan määritelmän täyttymistä arvioitaessa teurastettujen eläinten määrään perustuvaa laskentatapaa, joka on ollut mahdollinen A:n vuonna 2007 tekemän, vuoteen 2011 kohdistuvan sitoumuksen perusteella.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että A on vuonna 2012 tehtyä sitoumusta antaessaan ilmoittanut eläintiheyden ja eläinyksikkömäärän, joka on myös hyväksytty vuonna 2013 tehdyssä valvonnassa vuoden 2011 eläinyksikkömääräksi ja eläintiheydeksi. A:n tilan vuoden 2011 hyväksytyt eläinyksiköt ovat olleet 25,24 eläinyksikköä ja eläintiheys 0,33 eläinyksikköä/LFA-tukikelpoinen hehtaari. Lisäksi asiassa lausutun perusteella A:n tila on teurastettujen eläinten määrän perusteella laskettuna täyttänyt vuonna 2011 kotieläintilan määritelmän valtioneuvoston asetuksen (7/2012) 7 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti.

Kun otetaan huomioon sovellettaviin säännöksin liittyvät tulkinnanvaraisuudet, ja se, että kysymys on tukien takaisinperinnästä, sekä muut asiaan liittyvät olosuhteet, korkein hallinto-oikeus katsoo, että A:n tila on ollut vuonna 2011 valtioneuvoston asetuksen (7/2012) 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu kotieläintila. A on vuoden 2012 sitoumusta antaessaan voinut ilmoittaa tilansa mainitun säännöksen mukaiseksi kotieläintilaksi. Lisäksi asiakirjoista ilmenee, että A:n tila on täyttänyt 7 §:n 2 momentin mukaiset kotieläintilan vaatimukset vuoden 2012 ajan asetuksen tarkoittamalla tavalla niin, että tilan tuotantosuunnan muutoksesta ei ole ollut kysymys tämänkään vuoden osalta.

Vuoden 2012 luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan kotieläintilan korotuksen ja sika- ja siipikarjatalouden pohjoisen tuen takaisinperinnälle ei siten ole ollut perustetta.

Lopputulos

Edellä lausutun perusteella ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Matti Halén, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Kaisa Pärssinen-Knight.