Muu päätös 5549/2016

Yleiskaavaa koskeva valitus (Loimaa)

Antopäivä: 27.12.2016
Taltionumero: 5549
Diaarinumero: 903/1/16

Asia Yleiskaavaa koskeva valitus

Valittajat A ja B

Päätös, jota valitus koskee

Turun hallinto-oikeus 29.2.2016 nro 16/0040/1

Asian aikaisempi käsittely

Loimaan kaupunginvaltuusto on päätöksellään 20.4.2015 (§ 20) hyväksynyt Loimaan keskeisten alueiden osayleiskaavan.

Loimaan kaupunginhallitus on maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n perusteella päätöksellään 22.6.2015 (§ 204) määrännyt osayleiskaavan tulemaan voimaan muilta kuin kaavasta tehdyssä valituksessa tarkoitetulta osin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muiden ohella A:n ja B:n valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään nyt kysymyksessä olevalta osalta seuraavasti:

Yleiskaavan sisältöä koskevat säännökset

Suomen perustuslain mukaan ketään ei ilman hyväksyttävää perustetta saa asettaa eri asemaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, asumisen tarpeet sekä rakennetun ympäristön vaaliminen.

Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

(---)

Alueen suunnittelutilanne ja osayleiskaavan sisältö valituksen tarkoittamalta osalta

Kiinteistöt (---) Pölkki RN:o 2:18 ja Heikkilä RN:o 1:24 sijaitsevat Loimaan kaupungin keskustaajaman välittömässä läheisyydessä sen itäpuolella. Loimaan seudun 20.3.2013 vahvistetussa maakuntakaavassa kiinteistöjen alue kuuluu maakuntakaavan taajamatoimintojen alueeseen (A) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen. Kiinteistöjen alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Valituksessa tarkoitettu asuntorakentamisen reservialueena osoitettu AP/R-aluevaraus on ollut esillä kaavaluonnoksessa ja ollut nähtävillä vuonna 2012. Kaavaluonnoksesta hankittujen lausuntojen perusteella luonnosta on sittemmin muutettu ennen kaavaehdotuksen nähtävillä oloa.

Loimaan keskeisten alueiden osayleiskaavassa kiinteistöjen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-2). Kaavamääräyksen mukaan alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Aluetta voidaan käyttää lisäksi ulkoiluun ja virkistykseen pääasiallista käyttötarkoitusta vaikeuttamatta. Kapea kaistale Nahilan kiinteistön aluetta Loimijoen rannassa on kaavassa osoitettu virkistysalueeksi (V). Koko osayleiskaava-alue on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaiseksi suunnittelutarvealueeksi.

(---)

Osayleiskaavan sisällön laillisuuden arviointi

Kunta päättää itsehallintonsa nojalla kaavan sisällöstä. Kunnan ratkaisuvaltaa rajoittavat ainoastaan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt kaavan sisältövaatimukset sekä yleiset harkintavaltaa rajoittavat periaatteet. Kaavoituksessa myös joudutaan sovittamaan yhteen erisuuntaisia maankäytön tavoitteita.

Suomen perustuslaista ilmenevä yhdenvertaisuusperiaate edellyttää kaavoituksessa sitä, ettei alueiden omistajia aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita.

Kaavaselostuksen mukaan Loimaan keskeisten alueiden osayleiskaavan keskeisenä tavoitteena on ollut täydentää Hirvikosken ja Loimaan kaupunkikeskustan välinen taajamarakenne yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tavoite on ohjannut uusien asuinalueiden osoittamista kyseisille alueille. Hyväksytyssä kaavassa osoitettujen uusien asuinaluevarauksien määrässä on otettu huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti perusteltu väestönkehitysarvio, jonka mukaisesti kaavassa osoitettujen uusien asuinalueiden aluevarauksia on kaavaluonnosvaiheeseen verrattuna vähennetty.

Loimaan kaupunki on voinut kunnalliseen itsehallintoon kuuluvan harkintavallan nojalla päättää osayleiskaavan suunnitteluperiaatteesta, jonka mukaan uudet asumiselle varatut alueet osoitetaan edellä todetun mukaisesti kaupunkikeskustan ja Hirvikosken väliselle alueelle. Tälle yleiskaavaratkaisulle on esitetty maankäytölliset perusteet eikä kaava-asiakirjoista ilmene, että tästä suunnitteluperiaatteesta olisi poikettu. Muutoksen­hakijoiden kiinteistöt eivät sijoitu edellä sanotulle alueelle. Osayleiskaava ei vaaranna maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta, vaikka muutoksenhakijoiden kiinteistöille ei ole osoitettu uusia asuinaluevarauksia.

Kysymyksessä olevia kiinteistöjä ei ole määrätty rakennuskieltoon. Koko osayleiskaava-alue on kuitenkin osoitettu suunnittelutarvealueeksi, jolloin rakentaminen vaatii rakennusluvan erityisten edellytysten arviointia. Kiinteistöjen omistajien on mahdollista käyttää kiinteistöjä ja niillä olevia rakennuksia nykykäyttöä vastaavasti.

(---)

Kaupunginvaltuuston päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 § 3 momentti, 39 § ja 188 § 1 momentti

Kuntalaki 90 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannamaija Falck, Tuire Nurmio ja Kari Hartzell, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan tilojen Pölkki RN:o 2:18 ja Heikkilä RN:o 1:24 osalta. Vaatimuksensa tueksi he ovat lausuneet muun ohella seuraavaa:

Kaavaa tulee muuttaa siten, että pientaloasutus on tiloille mahdollista ilman suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeuslupia. Muutoksenhakijat on asetettu maanomistajina eriarvoiseen asemaan, koska naapuritilat ovat asuinkäytössä. Pölkin ja Heikkilän kiinteistöt ovat aivan keskustan tuntumassa ja alle 300 metrin etäisyydellä kauppatorista.

Maanomistajille on aiheutunut kaavasta taloudellista tappiota, koska he ovat saaneet tonteista useita tarjouksia, mutta rakennuslupahakemuksia ei ole hyväksytty. Kaupungin tonttitarjonta ei vastaa kuluttajien tarpeita. Kiinteistöjen lähellä on valmius kunnallistekniikkaan eivätkä tilat sovellu enää maatalouskäyttöön.

Loimaan kaupunginhallitus on antanut selityksen.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.

 
Julkaistu 27.12.2016