Muu päätös 5550/2016

Asia Tuulivoimaosayleiskaavaa koskeva valitus

Valittaja Jurvan ympäristö- ja luontoseura ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 29.6.2016 nro 16/0340/3

Asian aikaisempi käsittely

Kurikan kaupunginvaltuusto on päätöksellään 28.4.2014 (§ 28) hyväksynyt Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt yhdistyksen valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään kysymyksessä olevalta osalta seuraavasti:

Kaavaratkaisu

Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee noin 16 kilometriä Kurikan kaupunkikeskustasta luoteeseen seututien 689 eteläpuolella. Kaavan mahdollistama tuulivoimapuistohanke tarkoittaa yhdeksän tuulivoimalan rakentamista 1 224 hehtaarin suuruiselle kaava-alueelle. Rasakankaan tuulivoima-alue on osa Megatuuli Oy:n laajempaa Viiatin tuulivoimahanketta.

Osayleiskaavan suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-1 lukuun ottamatta alueen pohjoisosaan osoitettua pienehköä energiahuollon aluetta EN-1, jolle saa rakentaa sähköasemakentän. Kaavamääräysten mukaan M-1 -alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Uusia asuin- tai lomarakennuksia ei saa sijoittaa alle 600 metrin etäisyydelle tuulivoimalan alueen rajasta. Rajoitus ei kuitenkaan koske lisärakentamista olemassa olevan asuin- tai lomarakennuksen yhteyteen.

Kaavan M-1 -alueelle on osoitettu yhdeksän tuulivoimalan sijoittamiseen tarkoitettua osa-aluetta aluerajausmerkinnällä tv. Osa-alueita koskevissa kaavamääräyksissä on määrätty muun muassa, että alueelle saa rakentaa yhden tuulivoimalan, jonka kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä.

Suunnittelualueelle on osoitettu tv-osa-alueille johtavat nykyiset tielinjaukset ja ohjeelliset uudet tielinjaukset. Tuulivoimaloiden sähkönsiirtoon on osoitettu ohjeelliset maakaapelit, jotka tulee kaavamääräyksen mukaan sijoittaa ensisijaisesti teiden yhteyteen. Suunnittelualueelle on lisäksi osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, muinaismuistokohde, tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, ohjeellinen ulkoilureitti, ohjeellinen moottorikelkkareitti ja merkittävästi parannettava voimajohto.

Osayleiskaavan yleisissä määräyksissä on määrätty muun muassa, että yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueet). Meluhaittojen ehkäisemiseksi alueen toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvosta. Tuulivoimapuiston sisäiset keskijännitejohdot on toteutettava ensisijaisesti maakaapeleina.

Etelä-Pohjanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimatuotannon alueita. Osayleiskaavan suunnittelualueelle maakuntakaavassa on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, moottorikelkkareitti ja tietoliikenneverkkoyhteys voimalinjan kohdalla. Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan tuulivoimatuotantoa ohjaavan vaihekaavan 11.5.2015 ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaihekaavassa osayleiskaavan suunnittelualue on osoitettu tuulivoimapuiston alueeksi aluerajausmerkinnällä tv-2. Valituksenalaisen osayleiskaavan alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa.

YVA-menettely

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (jäljempänä YVA-laki) 4 §:ssä säädetään niistä hankkeista, joihin mainittua lakia sovelletaan.

YVA-laki ja -asetus ovat tulleet voimaan 1.9.1994. Niillä on pantu täytäntöön tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettu direktiivi (YVA-direktiivi, 85/337/ETY, sittemmin 2011/92/EU).

YVA-direktiivin 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan tässä direktiivissä tarkoitetaan hankkeella rakennustyön tai muun laitoksen tai suunnitelman toteuttamista taikka muuta luonnonympäristöön ja maisemaan kajoamista mukaan lukien maaperän luonnonarvojen hyödyntäminen.

Tulkittaessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuja säännöksiä on otettava huomioon YVA-direktiiviä koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on tulkittu, että hanke-sanalla tarkoitetaan töitä tai kajoamista, joilla muutetaan paikan fyysistä olotilaa (C-275/09 Brussels Hoofdstedelijk Gewest ym.).

Kaavaratkaisu on osa kunnan alueiden käytön suunnittelujärjestelmää. Kaavaratkaisu ei koske sellaisia alueen fyysiseen olotilaan kohdistuvia muutoksia, joiden johdosta kysymys olisi YVA-direktiivissä ja YVA-laissa tarkoitetusta hankkeesta. Kaavan vaikutuksien selvittämiseen sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen säännöksiä. Kaavoituksessa voidaan hyödyntää kaava-alueelle suunnitelluista hankkeista YVA-lain nojalla laadittuja selvityksiä, joiden on tällöin oltava maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaisia. Kaupunginvaltuuston päätös ei siten ole lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että kaavan vaikutuksia ei ole ennen sen hyväksymistä arvioitu YVA-menettelyssä.

Hallinto-oikeus toteaa, että Viiatin tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn arviointiselostus on valmistunut 19.6.2015 ja YVA-menettelyn yhteysviranomainen eli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 4.11.2015. Menettelyssä on selvitetty ja arvioitu Rasakankaan tuulivoimahankkeen yhteisvaikutuksia muiden Viiatin tuulivoimahankkeiden kanssa.

Lepakkojen muuttoselvitys

Yhdistys on valituksessaan myös esittänyt, että lepakkojen muutosta tehty selvitys on ollut puutteellinen ja että sen johtopäätöksiä on tulkittu virheellisesti.

Megatuuli Oy on teettänyt vuonna 2013 Viiatin tuulivoimapuistojen yhteiset lepakkojen kevät- ja syysmuuttoselvitykset (Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2013 ja Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013), jotka on liitetty valituksenalaisen osayleiskaavan valmisteluasiakirjoihin. Muuttoselvitysten lisäksi Rasakankaan osahankealueelta on laadittu saman tekijän toimesta vuonna 2013 erillinen lepakkoselvitys.

Muuttoselvityksissä on havainnoitu lepakoita 29.4.–2.6.2013 ja 26.7.–16.9.2013 välisinä aikoina Song Meter -passiiviseurantadetektoreilla. Seurantaa tehtiin muun muassa Rasakankaan osayleiskaava-alueen pohjoisosassa hakkuuaukealla sijainneessa havaintopisteessä Rasakangas W ja siitä noin 1,4 kilometriä itään kaava-alueen itäpuolella sijainneessa havaintopisteessä Rasakangas E. Havaintopiste Rasakangas W sijaitsi ympäristöään korkeamman harjun laen läheisyydessä ja havaintopiste Rasakangas E alavammassa maastossa. Kevätmuuttoseurannassa havaintopisteessä Rasakangas W tehtiin 405 ja syysmuuttoseurannassa 259 havaintoa, kun havaintopisteessä Rasakangas E tehtiin vastaavasti 39 ja 1 896 havaintoa. Kokonaishavaintomäärät Viiatin kaikkiaan seitsemässä havainnointipisteessä olivat keväällä 4 200 ja syksyllä 4 039 havaintoa.

Hallinto-oikeus katsoo, että osayleiskaavoituksessa on selvitetty lepakkojen muuttoa Rasakankaan kaava-alueella asianmukaisin menetelmin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunnossaan 4.3.2014 pitänyt laadittuja eläimistöselvityksiä kattavina. ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa selvitysten ja niiden tulosten arvioinnin johdosta. Kun otetaan lisäksi huomioon, mitä selvitysten laatija on valituksessa selvitysten puutteellisuudesta ja johtopäätöksistä esitetyn johdosta antamassaan selityksessä esittänyt, on muuttoselvityksiä ja niissä esitettyjä johtopäätöksiä pidettävä luotettavina ja riittävinä osayleiskaavan vaikutusten arvioimiseksi tältä osin.

Metsähallituksen osallistaminen kaavoituksessa

Luontoseura on valituksessaan esittänyt, että viranomaisten osallistaminen osayleiskaavaa laadittaessa on ollut puutteellista, koska kaavaselostuksesta ei käy ilmi, onko Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluja kuultu osayleiskaavan valmistelussa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 18 §:n 1 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Pykälän 2 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset siten kuin tässä laissa säädetään. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii sille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 3 §:n mukaan kuuluvista tehtävistä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 3 §:ssä säädetään toimialoista, joilla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat niille erikseen säädettyjä tehtäviä. Pykälän 1 momentin 9 kohdan mukaan tällaisia toimialoja ovat ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä vesivarojen käyttö ja hoito. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä on lisäksi valvoa yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) 1 §:n mukaan Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Luonnonsuojelua koskevissa asioissa Metsähallitus on ympäristöministeriön ohjauksessa. Mainitun lain 2 §:n 1 momentin mukaan Metsähallitus hoitaa, käyttää ja suojelee hallinnassaan olevia luonnonvaroja ja muuta omaisuutta. Metsähallituksen tulee toimia kestävästi ja tuloksellisesti. Metsähallituksen julkisia tehtäviä ovat lain 6 §:n 1 kohdan mukaan luonnonsuojelulaissa (1096/1996) sekä sen ja luonnonsuojelulain (71/1923) nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita koskevissa laeissa säädetyt luonnonsuojelutehtävät sekä luonnonsuojelualueiden hankinta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Lainkohdan 2 momentin mukaan vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukaan 2 momentin mukaan valmisteltaessa yleiskaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin on yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä taikka valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi. Lainkohdan 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitettuun neuvotteluun on kutsuttava ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Lainkohdan 4 momentin mukaan viranomaisneuvottelusta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 18 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n 2 momentissa tarkoitettu viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaa valmisteltaessa, ennen kuin kunta varaa osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen, sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Pykälän 2 momentin mukaan neuvottelussa tuodaan esille mahdolliset valtakunnalliset ja tärkeät seudulliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut keskeiset tavoitteet, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät kysymykset sekä viranomaisten käsitykset tutkimusten ja selvitysten tarpeesta. Pykälän 3 momentin mukaan viranomaisten tulee esittää käsityksensä kaavaa koskevista tutkimus- ja selvitystarpeista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pykälän 4 momentin mukaan kunnan tulee sopia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa neuvottelun järjestämisestä ja toimittaa neuvottelua varten tarvittava aineisto. Pykälän 5 momentin mukaan neuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 20 §:n 3 kohdan mukaan yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto tarpeen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä.

Isokorven Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue (FI0800145, SCI) sijaitsee Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaavan suunnittelualueen keskisessä eteläosassa. Kun otetaan huomioon valtion omistaman Isokorven Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen sijainti Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaavan suunnittelualueella, Metsähallitusta olisi tullut kuulla kaavoituksessa. Metsähallitukselta ei ole kaava-asiakirjojen mukaan pyydetty lausuntoa kaavaluonnoksen tai -ehdotuksen johdosta eikä sitä ole kutsuttu kaavaa valmisteltaessa pidettyyn viranomaisneuvotteluun. Hallinto-oikeus katsoo, että osayleiskaavan valmistelun vuorovaikutusmenettely on ollut puutteellista Metsähallituksen osallistamisen osalta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualue on antanut kaavaehdotuksen johdosta 4.3.2014 päivätyn lausunnon. Kun otetaan huomioon ELY-keskuksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät, Isokorven Natura-alueen sijainti ja suojeluarvot, kaavaratkaisun sisältö ja se, että Metsähallitus ei ole valittanut kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä, hallinto-oikeus katsoo, ettei kunnanvaltuuston päätöstä ole syytä kumota esitetyn kuulemisvirheen perusteella.

Melu Natura-alueella

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa luonnonarvojen vaaliminen. Lainkohdan 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan muun muassa asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on kuitenkin 45 dB. Pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleensä käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

Ympäristöministeriö on tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa ohjeessa 4/2012 antanut tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoiksi luonnonsuojelualueella päiväajalle (klo 7–22) 40 dB L_Aeq ja yöajalle (klo 22–7) 35 dB L_Aeq. Ohjeen mukaan yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

Hallinto-oikeus toteaa, että valtioneuvoston melutasojen ohjearvoista antamassa päätöksessä (993/1992) esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelusta antama ohje 4/2012 ei myöskään ole oikeudellisesti sitova. Ne perustuvat tutkimuksiin ja selvityksiin melutasoista, jotka yleensä alentavat ympäristön viihtyisyyttä. Selvitykset voidaan ottaa huomioon arvioitaessa yleiskaavan sisältövaatimuksen täyttymistä.

Kaava-alueen sisällä on 13,6 hehtaarin suuruinen Isokorven Natura-alue (FI0800145). Isokorven suojeluperusteina ovat olleet luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin kuuluvat boreaaliset luonnonmetsät, joita alueen pinta-alasta on 70 %, ja boreaaliset lehdot, joita alueen pinta-alasta on 27 %, sekä mainitun direktiivin liitteen II eliölajeihin kuuluva liito-orava. Natura-alueesta 12,5 hehtaaria kuuluu Suomen valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan (13.4.1989). Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi SL-4, lehtojensuojeluohjelma. Aluetta koskevan suojelumääräyksen mukaan ennen alueen suojelupäätöstä sillä ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Asiakirjojen mukaan Isokorven Natura-alueelle ei ole perustettu luonnonsuojelulain 3 luvussa tarkoitettua luonnonsuojelualuetta.

Osayleiskaavoituksessa on selvitetty suunnitellun tuulivoimapuiston aiheuttamaa melua käyttäen WindPro-melulaskentamallia. Kaavaselostuksen (s. 58) mukaan tällä mallilla lasketut meluvyöhykkeet ovat hieman laajempia kuin ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 suositellun ISO 9613-2 -standardin mukaisessa laskennassa. Laskennassa on käytetty Nordexin 2,4 MW:n tehoista voimalaa, jonka napakorkeus on 141 metriä ja lapojen halkaisija 117 metriä. Mallinnus on tehty tuulennopeudella 8 m/s. Melumallinnuksen mukaan Isokorven Natura-alueen koillisosa sijoittuisi 45–50 dB meluvyöhykkeelle ja muu osa Natura-alueesta 40–45 dB meluvyöhykkeelle.

Hallinto-oikeus katsoo, että melumallinnuksen perusteella voidaan riittävästi arvioida kaavan valituksessa esiin tuodut vaikutukset Isokorven Natura-alueella. Kun otetaan huomioon kaavan sisältö ja Isokorven Natura-alueen suojelun perusteena olevat luonnonarvot, hallinto-oikeus katsoo, että kaavaratkaisussa on valituksessa esitetyltä osin otettu riittävästi huomioon luonnonarvojen vaaliminen.

Johtopäätökset

Kurikan kaupunginvaltuuston Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai ole muutenkaan lainvastainen. Päätöksen kumoamiseen ei ole valituksessa esitetyn johdosta syytä, joten valitus on hylättävä.

(---)

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki 90 ja 100 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Päivi Jokela ja Petri Forma, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Jurvan ympäristö- ja luontoseura ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Vaatimuksensa tueksi yhdistys on lausunut muun ohella seuraavaa:

Rasakankaan osayleiskaava mahdollistaisi yhdeksän tuulivoimalan rakentamisen yhteensä 92 voimalaitoksen Viiatin tuulivoimahankkeesta. Hankkeesta ei ole tehty YVA-selostusta. ELY-keskus ei ole asiasta päättäessään tiennyt tai ottanut huomioon koko Viiatin tuulivoimahankkeen suunnitelmia. Viiatin YVA-menettely on aloitettu vasta valituksenalaisen kaavan hyväksymisen jälkeen. YVA-päätöksiin on voitava hakea muutosta myös kaava-asian yhteydessä, koska hankkeilta harvoin edellytetään ympäristölupaa. YVA-menettely on tarkoituksella kierretty Rasakankaan osa-alueella. YVA-menettely ei saa jäädä tekemättä sen takia, että hanke pilkotaan osiin.

Rasakankaan Natura-tarveharkinnassa vaikutuksia on arvioitu pelkästään koskien Natura-tietolomakkeessa mainittuja luontotyyppejä ja lajeja, joita ovat boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot ja liito-orava. Vaikutuksia Isokorven Natura-alueen boreaaliseen luonnonmetsään ja boreaaliseen lehtoon on arvioitu vain niiden pinta-alan säilymisen kannalta. Natura-tarveharkinnassa olisi tullut arvioida häirinnän vaikutuksia myös luontotyyppien lajistoon kuten pesimälintuihin ja lepakoihin.

Isokorven Natura-alue on Metsähallituksen omistama. Metsähallitusta olisi tullut kuulla Natura-arviosta luonnonsuojelulain 65 §:n nojalla.

Rasakankaan melumallinnus ei ole ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukainen. Siitä puuttuu muun muassa kapeakaistaisuudesta johtuva +5 dB lisäys mallinnustuloksiin. Tältä osin on muun ohella viitattu valituksen liitteenä olevaan ääniasiantuntija Vesa Viljasen lausuntoon. 45 dB meluraja ulottuu tosiasiassa kahden kilometrin päähän voimaloista. Melumallinnus on tehty 2,4 MW voimaloille, vaikka kaava mahdollistaa suurempien voimaloiden rakentamisen. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukainen luonnonsuojelualueen ohjearvo ylittyisi alueella, vaikka kaavamääräysten mukaan alueen toteuttamisessa on mainittu päätös otettava huomioon. Kaava on ristiriidassa kaavamääräyksen kanssa. Melun osalta asiaa olisi tullut käsitellä myös luonnonsuojelulain 66 §:n mukaisen heikentämiskiellon kannalta.

Ottaen huomioon lyhyt etäisyys lähimpään voimalaan, liian pienellä nimellisteholla tehty melumallinnus ja kapeakaistaisuuden ja melupäästön takuuarvon sanktioiden puuttuminen mallinnuksesta, melu todennäköisesti selvästi ylittäisi sekä valtioneuvoston päätöksen että ympäristöministeriön ohjeen mukaiset ohjearvot koko Natura-alueella. Lisäksi ottaen huomioon alueen pieni pinta-ala, ilman melumallinnuksia tehty Natura-tarveharkinta, melulle herkän direktiivilajiston eli lintujen ja lepakoiden huomiotta jättäminen sekä Metsähallituksen kuulematta jättäminen, kaava on maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n ja luonnonsuojelulain 66 §:n vastainen.

Kurikan kaupunginhallitus on antanut selityksen, johon on liitetty Megatuuli Oy:n ja Rasakangas Wind Farm Oy:n muistio. Kaupunginhallitus on esittänyt valituksen hylkäämistä ja todennut muun ohella, ettei Isokorven Natura-verkostoon sisällytetty alue ole luonnonsuojelulailla perustettu Natura-alue. Isokorvella ei ole virkistyskäyttöarvoa, vaan sillä on muita erityisiä arvoja. Tuulivoimaloiden äänivaikutuksia ei arvioida melutason ohjearvoja koskevien päätösten mukaisesti. Osayleiskaava ei merkittävästi heikennä niitä arvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura-verkostoon.

Jurvan ympäristö- ja luontoseura ry on antanut vastaselityksen. Vastaselitystä on täydennetty Isokorven aluetta koskevalla lepakkoselvityksellä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Isokorven Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen osalta kaavan valmistelun yhteydessä on riittävällä tavalla selvitetty, ettei hanke todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden vuoksi se on otettu verkostoon. Muiden Isokorven alueen luontoarvojen osalta kaavan lainmukaisuutta on arvioitava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen kannalta.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.