Muu päätös 5551/2016

Asia Tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat valitukset

Valittajat 1. A

2. B ja hänen 46 asiakumppaniaan

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 25.1.2016 nro 16/0018/1

Asian aikaisempi käsittely

Ylivieskan kaupunginvaltuusto on päätöksellään 4.6.2014 (§ 28) hyväksynyt Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt B:n, A:n ja heidän asiakumppaniensa valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään nyt kysymyksessä olevalta osalta seuraavasti:

Esteellisyys ja valtuutetun menettely

Kuntalain (365/1995) 52 §:n 1 momentin (1034/2003) mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Kuntalain (365/1995) 52 §:n 2 momentin (1034/2003) mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään. Hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen. Mainitun pykälän 1 momentin 7 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Tuomiperän osayleiskaavaan liittyviä asioita on käsitelty teknisten palveluiden lautakunnassa 11.6.2013, 22.10.2013 ja 21.1.2014. Valtuusto on hyväksynyt kaavan 4.6.2014. Valtuutettu, teknisten palveluiden lautakunnan puheenjohtaja Antti Rantala on osallistunut osayleiskaavaan liittyvien asioiden käsittelyyn lautakunnan mainituissa kokouksissa ja kaavan hyväksymiseen valtuustossa.

Valtuutettuun valtuustossa asiaa käsiteltäessä ei sovelleta hallintolain 28 §:n mukaisia esteellisyysperusteita, vaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen vain, jos asia koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolaissa tarkoitettua läheistään. Valituksessa esitetyillä perusteilla osayleiskaavan hyväksymistä koskeva asia ei ole koskenut Rantalaa henkilökohtaisesti. Hän ei siten ole ollut esteellinen osallistumaan osayleiskaavan hyväksymisestä päättämiseen valtuustossa.

Osayleiskaavan hyväksymisestä ei ole ollut odotettavissa valituksessa esitetyillä perusteilla Rantalalle sellaista hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua erityistä hyötyä, että hänet olisi mainitun lainkohdan nojalla katsottava esteelliseksi osallistumaan kaava-asian käsittelyyn teknisten palveluiden lautakunnassa. Valittajien mainitsemilla perusteilla hänen puolueettomuutensa ei voida katsoa asiaa teknisten palveluiden lautakunnassa käsiteltäessä vaarantuneen myöskään hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä valituksessa esitetyillä esteellisyyttä koskevilla perusteilla.

Valtuutetut voivat asiaa käsiteltäessä vapaasti esittää käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviä kannanottoja, eikä valtuuston päätös ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä silläkään perusteella, että Rantala on asiaa valtuustossa käsiteltäessä esittänyt hanketta puoltavia näkemyksiä ja pyrkinyt aktiivisesti myötävaikuttamaan kaavan hyväksymiseen.

Asian valmistelua ja kaavoitusmenettelyä koskevat väitteet

Valittajat eivät ole valituksessaan sinänsä väittäneet, ettei kaavoitusmenettely olisi tapahtunut maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa säädetyllä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain vuorovaikutusta ja osallistumista koskevilla säännöksillä turvataan lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua jokaisen osallistumismahdollisuutta asioiden valmisteluun. Tällä sääntelyllä ei rajoiteta valtuuston toimivaltaa päättää kaavan sisällöstä lain rajoissa eikä sidota hyväksyttävän kaavan sisältöä osallistumisen ja kuulemisen yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja vaihtoehdoista on tiedotettu siten, että muun ohella valittajilla maanomistajina on ollut riittävä mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Vuorovaikutusmenettelyä ei ole pidettävä puutteellisena ja epä³tasapuolisena eikä valtuuston päätöstä lainvastaisena niillä valittajien esittämillä perusteilla, että heidän esittämiään tai muita menettelyn aikana esitettyjä mielipiteitä tai muutosehdotuksia ei ole otettu riittävästi huomioon, heidän tarpeellisena pitämiään lisäselvityksiä ei ole kaikilta osin tehty tai hankittu tai että vuorovaikutuksen pohjaksi ei ole esitetty vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa ei ole säännöksiä, joiden perusteella kaupunki olisi velvollinen laatimaan vastineita kaavaluonnoksista esitettyihin mielipiteisiin. Tähän nähden vuorovaikutusmenettelyä ei voida katsoa lainvastaiseksi, vaikka kaavanlaatijan kaavaluonnoksesta esitettyihin mielipiteisiin antamista vastineista ei ole ilmennyt mielipiteen allekirjoittajien lukumäärää tai erikseen alueen ihmisten hanketta vastustavaa kantaa.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa ei ole säännöksiä kaavaehdotuksesta tehtyyn muistutukseen annetun vastauksen sisällöstä. Kaavanlaatijan valittajien muistutuksiin antamissa vastineissa on pyritty ottamaan kantaa keskeisiin muistutuksissa esitettyihin seikkoihin, ja päätöksentekijöillä on ollut mahdollisuus vastineiden perusteella saada käsitys esitettyjen muistutusten sisällöstä ja niihin annetuista kaavanlaatijan näkemyksistä. Valtuuston päätöksen kumoamiseen sillä perusteella, että päätöksentekijöille olisi annettu olennaisesti puutteellista tietoa esitettyjen muistutusten sisällöstä, ei ole aihetta.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan käsiteltävät kaava-asiakirjat liitteineen ovat sähköisessä muodossa kokouksen asialistan liitteenä valtuutettujen ja varavaltuutettujen nähtävänä. Ylivieskassa on ollut tapana toimittaa valtuutetuille lisäksi paperinen tiivistelmä kokouskutsun liitteenä. Ollessaan estyneitä valtuutetut toimittavat tämän materiaalin edelleen varavaltuutetulleen. Käsiteltävä aineisto on myös kokonaisuudessaan ollut nähtävillä kaupungintalon kansliassa. Näin ollen valtuutetuilla käytettävissä ollut valtuuston kokouksen 4.6.2014 asiakirja-aineisto on ollut myös valtuuston kokoukseen osallistuneiden varavaltuutettujen saatavilla. Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä sillä perusteella, että varavaltuutetuille ei mahdollisesti ole erikseen toimitettu valittajien kaupungin kirjaamoon toimittamaa materiaalia.

Valtuusto on voinut harkintansa mukaan kuulla asiassa asiantuntijoina muun ohella kaavasuunnittelusta vastanneita projektipäällikkö Lauri Solinia ja konsultti Mauno Ahoa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Alueen asukkailla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavoitusmenettelyn aikana, eikä asian valmistelua ole pidettävä yksipuolisena sillä perusteella, ettei heille ole enää valtuustokäsittelyn aikana varattu mahdollisuutta esittää mielipiteitään asiasta.

Keskeiset vaikutusten selvittämiseen ja kaavan sisällölliseen lainmukaisuuteen liittyvät sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (8.4.2005/202) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.

Yleiskaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä mainitussa laissa säädetään. Saman lain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena muun ohella laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa lain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Suunnittelun lähtökohta

Tuomiperän tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin 12–15 kilometriä Ylivieskan keskustan itäpuolella Ylivieskan ja Haapaveden välisen maantien (seututie 800) ja Kantokylän pohjoispuolisella alueella. Suunnittelualueen pohjoisosista on etäisyyttä Ylivieskan ja Oulaisten rajaan noin yksi kilometri. Valmisteluvaiheen suunnittelualueen pinta-ala on ollut noin 8,5 neliökilometriä, ja osayleiskaavan suunnittelualueen lopullinen pinta-ala on noin 7,28 neliökilometriä. Suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä. Alue muodostuu eri-ikäisistä kasvatusmetsistä, ja alueella on runsaasti pääosin ojitettuja suoalueita.

Kaavaselostuksen mukaan suunnittelualueella ei sijaitse käytössä olevia asuin- tai vapaa-ajan rakennuksia. Suunnittelualueen lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat hieman alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Kantokylän alueelle lähimmistä tuulivoimaloista on etäisyyttä noin 1,5–2 kilometriä.

Alueella voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia.

Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa tai asemakaavaa.

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston 2.12.2013 hyväksymässä, päätöksentekohetkellä lainvoimaa vailla olleessa 1. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on pääosin osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1 alue 346).

Osayleiskaavan kuvaus

Kaavaselostuksen mukaan Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena ja siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaisesti. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 megawattiin vuoteen 2020 mennessä.

Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Tätä aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetusta alueesta.

Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle on osoitettu pistekatkoviivamerkinnöillä tuulivoimaloiden alueita (tv-1), joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Kullekin tuulivoimaloiden alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden sijainti on esitetty ohjeellisena. Kunkin tuulivoimaloiden alueen osalta on numerolla merkitty, kuinka monta tuulivoimalaa kullekin tuulivoimaloiden alueelle saadaan enintään sijoittaa. Näille tuulivoimaloiden alueille, joita on kaikkiaan kuusi, voidaan sijoittaa yhteensä kahdeksan tuulivoimalaa.

Tuulivoimaloiden aluetta (tv-1) koskevien kaavamääräysten mukaan tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä ja lieriörakenteisia. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa 305.00 metriä (N2000). Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille.

Osayleiskaavassa on osoitettu ohjeelliset uudet sekä nykyiset tielinjaukset ja ohjeelliset uudet maakaapelit. Alueen pohjoisosiin Kiipeliin on kohdemerkinnällä (/s) osoitettu kaksi kohdetta ja alueen koillisosaan Jyrkkienkallioiden alueelle yksi kohde, joilla on paikallishistoriallista

arvoa/mahdollinen muinaisjäännös. Alueen länsiosassa sijaitseva Saapaspalon tervahauta on kohdemerkinnällä (sm) osoitettu muinaismuistolain rauhoittamaksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Jyrkkienkallioiden alue on aluerajausmerkinnällä luo-1 osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi.

Koko osayleiskaava-aluetta koskevissa määräyksissä on muun ohella määrätty, että yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa enintään kahdeksan tuulivoimalaa kokonaisteholtaan 30 MW ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden huoltoteitä ei saa sijoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 §:n mukainen lentoestelupa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnittelu³ohjearvot.

Edelleen koko osayleiskaava-aluetta koskevissa määräyksissä on määrätty, että Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1-alueilla).

Yleiskaava-alueen sijainti ja laajuus

Maankäyttö- ja rakennuslain säännökset huomioon ottaen kaupunginvaltuustolla on lähtökohtaisesti valta kaavan sisältövaatimuksia ohjaavien säännösten rajoissa päättää, minne kaupungissa ja miten suurelle alueelle yleiskaava laaditaan. Hyväksyessään yleiskaavan valtuusto ei saa käyttää harkintavaltaansa väärin eikä päättää hallintotoimesta sille vieraassa tarkoituksessa.

Ottaen huomioon suunnittelualueen pinta-alan ja suunnitellun maankäytön sekä sen, että suunnittelualue on Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa katsottu tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi, hallinto-oikeus katsoo, että suunnittelualue muodostaa sellaisen riittävän suunnittelullisen kokonaisuuden, jolle on mahdollista laatia tuulivoimapuiston osayleiskaava siltä edellytettyjen sisältövaatimusten rajoissa. Valtuuston ei ole katsottava kaavan laatimisesta Tuomiperän alueelle päättäessään käyttäneen harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on lain mukaan ollut käytettävissä, eikä valtuuston päätös ole lainvastainen valittajien kaava-alueen sijainnin ja laajuuden osalta esittämillä perusteilla.

Maakuntakaavan ohjausvaikutus

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa on ollut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, koska Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston hyväksymää 1. vaihemaakuntakaavaa ei ollut vahvistettu valituksenalaista osayleiskaavaa hyväksyttäessä. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole kaava-alueelle tai sen ympäristöön osoitettu alueita tuulivoimaa varten. Osayleiskaavassa voidaan kuitenkin tästä huolimatta osoittaa alueita tuulivoimaloita varten, mikäli se perustuu riittävän laaja-alaisiin selvityksiin eikä tuulivoimaloiden alueiden varaaminen ole maakuntakaavassa osoitetun muunkaan erityisen käyttötarkoituksen vastaista.

Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijaitsee pääosin 1. vaihemaakuntakaavan mukaisella tuulivoimaloiden alueella, ja osayleiskaavaa laadittaessa on voitu ottaa huomioon vaihemaakuntakaavan selvitykset. Osayleiskaava perustuu lisäksi jäljempänä selostettuihin riittävänä pidettäviin selvityksiin. Valtuuston päätös kaavan hyväksymisestä ei ole lainvastainen sillä valittajien esittämällä perusteella, että osayleiskaavaa hyväksyttäessä ei ole ollut voimassa maakuntakaavaa, jossa tuulivoimapuiston aluevaraus olisi osoitettu. Myöskään se, että Tuomiperän alue ei ole sisältynyt 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksiin kuuluvassa Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksessä osoitettuihin tuulivoimarakentamisen alueisiin, ei ole ollut esteenä osayleiskaavan hyväksymiselle.

Jäästä aiheutuva vaara

Kaava-aineiston perusteella ovat arvioitavissa tuulivoimaloiden rakenteisiin muodostuvasta ja niistä irtoavasta jäästä aiheutuvat vaarat, eikä kaavan selvityksiä ole tältä osin pidettävä valittajien esittämillä perusteilla puutteellisina.

Valituksessa mainitun lähimmillään noin 230 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista kulkevan suunnittelualueen halkovan yksityistien liikennemäärä voidaan arvioida hyvin vähäiseksi. Mahdollisesti putoavasta jäästä mainitun tien liikenteelle aiheutuva vaara tuulivoimaloiden ja tien välisestä etäisyydestä riippumatta on siten ennalta arvioiden jo tuolla perusteella vähäinen.

Kaava-aineistossa ja valittajien esittämässä selvityksessä esiin tuotu riski joutumisesta talviaikaan tuulivoimalan rakenteisiin mahdollisesti muodostuvan ja niistä irtoavan jään ja kovan lumen aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen. Kaavaselostuksen mukaan lumen ja jään putoamisvaarasta ilmoitetaan varoituskyltein tai tarvittaessa varoitusvaloin. Kun otetaan lisäksi huomioon, että hyväksytyssä osayleiskaavassa tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat kaavan mukaisilla maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla, valtuuston päätös ei ole lainvastainen valittajien esittämillä jäästä aiheutuvaa vaaraa koskevilla perusteilla.

Meluvaikutukset

Kaavaa hyväksyttäessä voimassa olleet melun arvioimiseen liittyvät säännökset ja viranomaisohjeet

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvoja on kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä suurimpina hyväksyttävinä melutasoina.

Päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 "Tuulivoimala³rakentamisen suunnittelu" edellä mainittuun valtioneuvoston melutason ohjearvoista antamaan päätökseen viitaten todennut, että se ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi mainitussa ohjeessa esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen (sosiaali- ja terveysministeriön opas 2003:1) mukaisina.

Suosituksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-taajuuspainotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua), lisätään laskenta- ja mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista.

Laaditut melumallinnukset

Kaavaselostuksen mukaan kaavaluonnosvaiheessa melumallinnus on laadittu kahdella voimalatyypillä Vestas V126-3300 hh137 ja Nordex N117-3000 hh141. Mallinnuksissa Vestas-voimalan napakorkeudeksi on määritelty 137 metriä ja roottorin halkaisijaksi 126 metriä. Vastaavat mitat Nordex-voimalan osalta ovat 140,6 metriä ja 116,8 metriä. Laskelmissa Vestas-voimalan lähtömelutaso (LWA) on 107,5 desibeliä ja Nordex-voimalan 106 desibeliä. Kaavaehdotusvaiheessa melumallinnus on laadittu uudelleen Vestas V126-3300 hh 137-voimalalla. Tuulivoimaloiden äänenpainetasot on kaavaluonnosvaiheessa ja kaavaehdotusvaiheessa mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena on käytetty 8 m/s, ilman lämpötilana 10 celsiusastetta, ilmanpaineena 101,325 kilopascalia ja ilman suhteellisena kosteutena 70 prosenttia. Melumallinnusten lähtötiedot vastaavat VTT:n tutkimusraporttia (VTT-R-04565-13 ja VTT-R-04680-13) sillä erotuksella, että mallinnuksissa on käytetty ilman lämpötilana 10 celsiusastetta, jonka tuottama melumalli on hieman laajempi kuin raportissa 15 celsiusasteen mukaan laadittu malli. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen melumallinnuksia on vielä tarkistettu vastaamaan 28.2.2014 voimaan tullutta ympäristöhallinnon ohjetta 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen.

Osaksi melumallinnuksia on liitetty myös niin sanottu matalataajuusmelutarkastelu. Mainitussa mallinnuksessa on käytetty Tanskan ympäristöministeriön ohjetta (Statutory Order on Noise from Wind Turbines No. 1284, 15.12.2011), koska matalataajuisen melun leviämisen arviointiin ei ole saatavilla kaupallisia laskentaohjelmistoja. Muuntaminen ja mallintaminen on tehty FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n insinöörin kehittämällä Excel-pohjaisella ohjelmalla.

Melumallinnusten leviämiskartoissa keskiäänitasot on esitetty valituilla lähtöarvoparametreilla viiden desibelin välein. Melumallinnusten tuloksia on analysoitu suhteessa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin melutason ohjearvoihin ja suhteessa ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisiin tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnittelu³ohjearvoihin. Pienitaajuisen melumallinnuksen tuloksia on analysoitu suhteessa sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen (sosiaali- ja terveysministeriön opas 2003:1) mukaisiin matalien taajuuksien ohjearvoihin.

Melumallinnusten riittävyys ja luotettavuus

Meluselvitysten laatua ja riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että hyväksyttyä osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaavalla ei kuitenkaan ratkaista sitä, mikä voimalatyyppi alueelle sijoitetaan, vaan siinä varataan alueet tuulivoimarakentamiseen. Meluselvitysten on täytettävä sellaiset edellytykset, että niiden perusteella voidaan arvioida, onko alueelle mahdollista sijoittaa kaavan mukaiset kaavamerkinnät ja -määräykset huomioon ottaen tuulivoimaloita siten, että osayleiskaava täyttää sille asetetut sisältövaatimukset muun ohella turvallisen ja terveellisen elinympäristön mahdollisuuksien huomioon ottamisesta.

Kaava-aineistossa olevat melumallinnukset on laadittu käyttäen yleisesti Suomessa sovellettavia melun mallinnusmenetelmiä ja -käytäntöjä. Melumallinnuksia on kaavaehdotusvaiheessa ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tarkistettu, missä yhteydessä on myös otettu huomioon uudet melumallinnusohjeistukset. Melumallinnuksen tuloksia on verrattu kaavaa laadittaessa voimassa olleisiin melun arvioimiseen liittyviin viranomaisohjeisiin.

Meluselvitysten riittävyyttä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimaloiden rakentamisen edellytyksenä olevaa rakennuslupaa haettaessa on esitettävä voimaloiden tarkka sijoitus, yksilöitävä rakennettava tuulivoimalatyyppi ja esitettävä muu lupahakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys, kuten meluselvitys. Rakennuslupaharkintaa sitoo muun ohella se, että osayleiskaavassa annetun määräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Viime kädessä tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää myös ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, jos toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta muun ohella meluhaitasta johtuen.

A:n osaksi omistamalla Huminan tilalla RN:o 14:24 sijaitsevaa vapaa-ajanasuntoa ei ole merkitty melumallinnusten yhteydessä laadittuihin leviämiskarttoihin, vaikka se sijaitsee alueella, jossa melutaso ylittää 35 desibeliä. Muut mainitulla melualueella sijaitsevat loma-asunnot on merkitty leviämiskarttoihin riippumatta siitä, sijaitsevatko ne vakituisen asutuksen yhteydessä tai sen läheisyydessä. Leviämiskarttoja voidaan tältä osin pitää epäjohdonmukaisina. Mainittua puutetta ei ole kuitenkaan pidettävä niin merkittävänä, että valtuuston päätös olisi sen johdosta kumottava.

Kaava-aineistossa olevien melumallinnusten perusteella on mahdollista arvioida tuulivoimaloiden aiheuttamat meluvaikutukset kaavan vaikutusalueen asutukselle sekä se, täyttääkö yleiskaava sille maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut sisältövaatimukset tältä osin. Kaavan sisältövaatimusten arvioimisen kannalta melumallinnuksia ei ole pidettävä puutteellisina sillä valittajien esittämällä perusteella, ettei mallinnuksia ole laadittu eri tuulen nopeuksilla tai että talvilämpötilan ja jäätyneen maan vaikutusta ei ole selvitetty. Lausunnon mukaan hankekehittäjältä saatujen voimalatietojen mukaan melumallinnuksessa käytettyjen voimaloiden ääni ei ole tonaalista, kapeakaistaista eikä iskumaista. Näin ollen laskentatuloksiin ei ole tullut tehdä ympäristöministeriön ohjeessa mainittua 5 desibelin korotusta. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valittajien melumallinnusten riittävyyden ja luotettavuuden osalta esittämillä perusteilla.

Meluvaikutusten huomioon ottaminen

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säännöksiä suojaetäisyydestä lähimpiin tuulivoimaloihin, vaan kaavan sisältövaatimusten toteutumista arvioidaan laadittujen selvitysten ja kaavassa annettujen kaavamääräysten nojalla. Yksinomaan sillä perusteella, että lähimmät asuin- ja loma³rakennukset sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista, kaavan mahdollistamasta tuulivoimarakentamisesta ei voida arvioida aiheutuvan niin merkittäviä meluvaikutuksia, että kaava olisi tällä perusteella katsottava lainvastaiseksi.

Melumallinnukset osoittavat, että melutasot suunnittelualueen lähialueilla sijaitsevien lähimpien vakituisten asuinrakennusten ja lomarakennusten kohdalla pysyvät valtioneuvoston päätöksen mukaisten ohjearvojen ja ympäristöministeriön ohjeen mukaisten suunnitteluohjearvojen rajoissa lukuun ottamatta kahta melumallinnuskartoissa lomarakennukseksi merkittyä rakennusta. Vestas-voimalalla tuulivoimapuistoalueen itäpuolella Pinolassa tilalla RN:o 14:32 sijaitsevan lomarakennuksen kohdalla (38,5 dB) ja Kantokylässä tilalla RN:o 3:26 sijaitsevan lomarakennuksen kohdalla (35,9 dB) ylittyy ympäristöministeriön ohjeen mukainen yöajan ohjearvo 35 desibeliä. Nordex-voimalalla mainittu ohjearvo ylittyy vain Pinolassa sijaitsevan lomarakennuksen kohdalla (noin 36 dB). Kaavaselostuksen mukaan Pinolassa tilalla RN:o 14:32 sijaitsevan melumallinnuksen leviämiskartoissa lomarakennukseksi merkityn rakennuksen käyttötarkoitus rakennuslupatietojen mukaan on todellisuudessa muu rakennus ja Kantokylässä tilalla RN:o 3:26 sijaitsevan rakennuksen käyttötarkoitus on saunamökki. Kun otetaan huomioon edellä mainittujen rakennusten käyttötarkoitukset, ympäristöministeriön ohjeen mukaisen yöajan ohjearvon ylittyminen näiden rakennusten osalta ei merkitse sitä, että kaava olisi tällä perusteella lainvastainen. Melumallinnuksen tulosten mukaan matalien taajuuksien meluvaikutukset mittauspisteissä eivät ylitä sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen arvoja.

Kaupunginhallituksen valituksen johdosta antamasta lausunnosta ilmenee, että valituksen liitekartassa nuolella osoitetun, A:n osaksi omistamalla Huminan tilalla RN:o 14:24 olevan lomarakennuksen kohdalla ylittyy ympäristöministeriön ohjeen mukainen lomarakennusten yöajan ohjearvo. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että kysymyksessä oleva lomarakennus sijaitsee vakituiseen asumiseen käytetyn kyläalueen sisällä, ympäristöministeriön ohjeen mukaisen yöajan ohjearvon ylittyminen mainitun rakennuksen osalta ei merkitse sitä, että kaava olisi tälläkään perusteella suoraan lainvastainen. Valittajat eivät ole valituksessaan tai vastaselityksessään yksilöineet, missä sijaitsee toinen A:n omistama vapaa-ajan asunto, jonka kohdalla heidän käsityksensä mukaan ylittyvät ympäristöministeriön yöajan ohjearvot.

Asiassa on myös otettava huomioon se, että viitattu 35 dB:n yöajan melutason ohjearvo on ainoastaan suositusluonteinen, eikä sillä toistaiseksi ole samanlaista oikeuskäytännössä syntynyttä sitovuutta kuin valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992). Sittemmin valtioneuvosto on antanut 1.9.2015 voimaan tulleen asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015). Asetuksen mukaan pysyvän ja loma-asutuksen alueilla melutaso ei saa ylittää ohjearvoa 40 dB.

Kun otetaan huomioon edellä todetut seikat kokonaisuudessaan, osayleiskaava täyttää tältä osin siltä edellytetyn turvallisen ja terveellisen elinympäristön sisältövaatimuksen.

Osayleiskaavaan ei sisälly määräystä yksittäisen tuulivoimalan enimmäistehosta. Osayleiskaava siten sinänsä mahdollistaa melumallinnuksissa käytettyä tuulivoimalaa tehokkaampienkin tuulivoimaloiden sijoittamisen alueelle. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennuslupamenettelyä, jonka yhteydessä laaditaan tarkemmat meluselvitykset rakennettavilla tuulivoimaloilla ja jota sitoo osayleiskaavan määräys melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevien ulkomelutason suunnitteluohjearvojen huomioon ottamisesta, osayleiskaava yksittäisen tuulivoimalan enimmäistehoa koskevan määräyksen puuttumisesta huolimatta riittävästi ohjaa rakentamista alueella.

Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset

Tehdyt selvitykset

Kaavaa valmisteltaessa on maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi laadittu 10.12.2013 päivätty maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys. Selvityksen mukaan maisemaselvityksen lähtöaineistona on käytetty karttoja, ilmakuvia sekä maastokäynneillä otettuja valokuvia kohteesta. Tarkastelu on tehty tuulivoimapuiston todennäköisellä voimalatyypillä ja -korkeudella. Tuulivoimapuistosta on laadittu vaikutusten arvioinnin tueksi ja havainnollistamiseksi näkemä³alueanalyysi ja havainnekuvia. Näkemäalueanalyysi on laadittu WindPro-ohjelman ZVI-moduulilla. Analyysissä on otettu huomioon alueen pinnanmuodot, vesistöt ja puustonkorkeudet erityyppisillä alueilla perustuen kasvillisuuden osalta Corine CLC2006 (25 m) -tietokannan aineistoon. Tavallisilla metsäalueilla puuston korkeutena on käytetty 15:tä metriä ja vähä- ja harvapuustoisilla alueilla 8:aa metriä. Mallinnuksessa laskentakorkeutena on käytetty voimaloiden napakorkeutta 137 metriä ja katselukorkeutena 1,5:tä metriä. Havainnekuvia tai havainnekuvaluonnoksia on laadittu viisi kappaletta tuulivoimapuiston tuulivoimaloista.

Valokuvaamispaikat, joista otettuihin kuviin mallinnukset on laadittu, sijaitsevat Kantokylässä, Pinolantienhaarassa, Vähäkankaalla Haapavesitien varrella ja Tuomiperällä Tuomelan tiellä. Havainnekuviin on punaisin ympyröin merkitty roottorien pyyhkäisyalueet ja keltaisella viivalla horisontin linja.

Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen mukaan tuulivoimapuiston rakentaminen Tuomiperän alueelle muuttaa tuulivoimapuiston alueen olemassa olevaa maisemakuvaa voimakkaasti. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat metsätalous- ja suomaisemasta rakennetuksi tuulivoimatuotantomaisemaksi. Tuulivoimaloiden maisemaa hallitsevan dominanssivyöhykkeen on arvioitu ulottuvan noin 1,4 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Asuinrakennuksia dominanssivyöhykkeelle sijoittuu Kantokylän, Levänevan ja Pinolan alueilla sekä Tuomiperän itäosissa, joilla alueilla sijaitsevista asuin- ja loma³rakennuksista muodostuu näkymiä tuulivoimaloille. Tuulivoimaloiden näkyessä pihapiiriin näkymä hallitsee maisemaa, ja maisemavaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Vyöhykkeillä, jotka ulottuvat enimmillään noin viiden kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista, voimalat näkyvät useiden suunnittelualuetta ympäröivien kylien varsinkin peltoaukeille ja paikoin vesialueille. Etäisyyden ollessa 5–12 kilometriä tuulivoimalat eivät enää hallitse maisemaa.

Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksestä ilmenee, että lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana maisema, joka on totuttu näkemään ilman valonlähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien ja vilkkuvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Tuomi³perän tuulivoimapuiston lentoestevalojen aiheuttamat vaikutukset ovat selkeimmin havaittavissa Kantokylän alueelta, laajempien peltoaukeiden itälaidoilla sijaitsevilta alueilta sekä Tuomiperän avoimilta peltoaukeilta.

Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi merkitty Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue sijaitsee noin 5,8 kilometrin etäisyydellä, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevassa inventoinnissa (RKY 2009) valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Vähäkankaan kyläraitti noin seitsemän kilometrin etäisyydellä ja maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi osoitettu Kankaan asemanseutu noin 4,6 kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintökohde Alakangas sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista.

Edelleen maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen mukaan Kalajokilaakson maisema-alueelle tuulivoimalat voidaan paikoin havaita puuston latvuston yläpuolella kaukomaisemassa. Tuulivoimalat eivät merkittävästi muuta kohteen arvoa, joten vaikutukset jäävät vähäisiksi. Vähäkankaan kyläraitti sijaitsee suhteellisen kaukana voimaloista, eivätkä voimalat hallitse maisemakuvaa tässä kohteessa. Mikäli voimalat näkyvät kohteeseen, vaikutukset ovat hyvin lieviä, koska voimaloiden näkyminen ei merkittävästi muuta kohteen arvon perusteena olevia elementtejä. Voimalat voivat näkyä Alakankaan talonpoikaistalolle puuston latvuston yläpuolella taustamaisemassa. Vaikka osa voimaloista olisi havaittavissa kohteesta, näiden luokitteluperusteena olevat arvot eivät muutu merkittävästi. Vaikutukset ovat hyvin vähäisiä, tai niitä ei muodostu lainkaan.

Kaavaa valmisteltaessa kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana helmikuussa 2014 laaditun Kalliomaan tilaa ja rakennusta koskevan rakennushistoriallisen selvityksen mukaan Kalliomaan hirsirakennukseen liittyy rakennus- ja paikallishistoriallisia arvoja. Se on kuulunut 1800-luvun lopulla perustettuun kruununtorppaan. Rakennusta ei ole suojeltu, eikä siitä löydy mainintaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tai maakuntaliiton kulttuuri- tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten listauksista. Rakennus ei ole nykyajan vaatimusten mukaisessa asuttavassa kunnossa. Rakennuksessa on seinät, lattia ja vettä pitävä katto, joten rakennusta voidaan käyttää satunnaisesti sääsuojana ja taukotupana.

Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin riittävyys ja luotettavuus

Hankkeen maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu riittävänä pidettävillä menetelmillä. Myös lentoestevalojen vaikutusta maisemaan on arvioitu. Maiseman osalta laadittuja selvityksiä ei ole kaavan sisältövaatimusten arvioinnin kannalta pidettävä puutteellisina valittajien mainitsemilla perusteilla, kuten sillä, että havainnekuvia olisi voitu laatia muistakin paikoista, kuvat ovat heikkotasoisia tai että lentoestevalojen ja roottorien pyörimisen vaikutusta ei ole erikseen havainnollistettu. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitystä on pidettävä riittävänä sen arvioimiseksi, täyttääkö osayleiskaava laissa asetetut sisältövaatimukset rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta.

Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten huomioon ottaminen

Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden sijainti, määrä ja koko, hanketta ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia ympäristössä ja maisemakuvassa. Maisemaselvitysten perusteella tuulivoimaloiden maisemavaikutukset tuulivoimapuistoa ympäröivissä kylissä on arvioitu jopa merkittäviksi. Kaavan laatiminen edellyttää usein kuitenkin erilaisten ja keskenään ristiriitaistenkin sisältövaatimusten yhteensovittamista, eikä osayleiskaavaa pelkästään mainittujen maisemavaikutusten perusteella voida katsoa lainvastaiseksi. Kaavaan liittyvien selvitysten perusteella lähinnä pimeään aikaan kohdistuvia lentoestevalojen maisemavaikutuksia ei ole ennalta arvioiden pidettävä merkittävinä.

Valituksessa mainitut valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt samoin kuin Alakankaan rakennusperintökohde sijaitsevat siinä määrin etäällä tuulivoimapuistosta, että tuulivoimaloiden haitalliset vaikutukset alueiden ja kohteen maisema- ja kulttuuriperintöarvoihin jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Kalliomaan tilaan ja sillä sijaitsevaan hirsirakennukseen ei niitä koskeva rakennushistoriallinen selvitys huomioon ottaen liity erityisiä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tunnistettuja suojeltavia arvoja. Tuulivoimapuistohankkeesta ei sellaisenaan seuraa se, että Kalliomaan hirsirakennukseen liittyvät rakennushistoriallisessa selvityksessä mainitut rakennus- ja paikallishistorialliset arvot olennaisilta osin menetettäisiin. Tilaa ja sillä sijaitsevaa hirsirakennusta voidaan kaavan hyväksymisestä riippumatta edelleen käyttää valituksessa mainittuihin ulkoilu- ja virkistystarkoituksiin.

Kun otetaan lisäksi huomioon kaavassa annetut tuulivoimaloista aiheutuvien esteettisten haittojen vähentämiseen tähtäävät tuulivoimaloiden ulkoasua koskevat kaavamääräykset, osayleiskaava täyttää tältä osin maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimisesta sekä mainitun lain 77 b §:ssä tuulivoimarakentamista ohjaavalle yleiskaavalle asetetut erityiset sisältövaatimukset tuulivoimarakentamisen ja muun maankäytön sopeutumisesta maisemaan ja ympäristöön.

Virkistys- ja luonnonarvot

Tehdyt luontoselvitykset

Osayleiskaavaa valmisteltaessa on laadittu 2.10.2013 päivätty luontoselvitys. Tuulivoimapuiston vaikutuksia eläimistölle on arvioitu myös kaavaselostuksessa. Luontoselvityksessä on kartoitettu alueen linnustoa ja muuta eläimistöä sekä arvokkaita luontokohteita.

Luontoselvityksessä arvokkaina luontokohteina on mainittu Jyrkätkalliot ja Linttineva. Selvityksen mukaan Jyrkkienkallioiden alueelta rajatun kallioluontokohteen alueelle ei ole osoitettu voimala- ja tierakentamista. Sähkönsiirtoreitin maakaapeli tulisi kaivettavaksi Linttinevan keskiosan poikki. Tämän ei ole kuitenkaan arvioitu merkittävässä määrin muuttavan mainitun laiteiltaan ojitetun suoalueen vesitaloutta.

Luontoselvityksen yhteydessä tehdyn pesimälinnustoselvityksen mukaan toteutettujen selvitysten perusteella hankealueelle ei sijoitu linnustollisesti arvokkaita kohteita. Hankealueelta tai sen lähiympäristöstä havaittiin muun ohella valituksessakin mainittuja pesiviä haukkoja ja pöllöjä. Lisäksi hankealueelta tai sen lähiympäristöstä havaittiin haukkoja ja pöllöjä, jotka eivät pesineet alueella mutta joiden reviiri ulottui alueelle tai jotka saalistivat alueella. Kalliomaa-Kurun lampareiden alueella havaittiin pesivä laulujoutsen. Hankealueelta ei tunnistettu metson merkittäviä soidinpaikkoja. Hankealueen länsipuolelle sijoittuvalle Levänevan pellolle sijoittuu teeren soidinalue, jossa havaittiin parhaimmillaan noin 20 lintua. Luontoselvityksen mukaan Tuomiperän tuulivoimapuiston rakentaminen ei suoraan vaaranna hankealueen itäpuolelle sijoittuvilla Kalliomaa-Kurun lammilla pesivien suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä alueella. Lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat noin 500 metrin etäisyydelle lammista, eikä niiden aiheuttamien häiriövaikutusten arvioida merkittävässä määrin vaikuttavan alueella pesivien lintulajien esiintymiseen tai elinolosuhteisiin. Luontoselvityksessä tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen ja suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon on arvioitu kokonaisuutena vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien muuttavien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla.

Luontoselvityksen yhteydessä hankealueella on tehty myös yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden kartoitus kesällä 2013. Kartoitus on tehty niin sanottua aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin läpi detektoreilla (Echo Meter EM3+) kuunnellen. Lepakkoselvitykset suoritettiin suurimmaksi osaksi kävellen hankealueella kahden yön aikana (12.6.2013 ja 23.7.2013) ja autokartoitusmenetelmä hyödyntäen alueen ulkopuolella. Lepakoille sopivien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä ruokailualueiden esiintymiseen kiinnitettiin huomiota myös muiden hankealueella suoritettujen luontoselvitysten ohessa. Lepakkoselvitysten yhteydessä mahdollisesti todetut lepakoiden käyttämät alueet arvotettiin nykyisin yleisesti käytössä olevien periaatteiden mukaisesti lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin (luokka I), lepakoiden tärkeisiin ruokailualueisiin tai siirtymäreitteihin (luokka II) sekä muihin lepakoiden käyttämiin alueisiin (luokka III). Lepakkoselvityksen perusteella hankealueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai tärkeitä ruokailualueita tai muitakaan lepakoille tärkeitä alueita. Lepakkoselvitysten aikana alueelta tehtiin neljä havaintoa pohjanlepakoista siten, että kaksi lepakkoa havaittiin Kantokylän alueella ja kaksi alueen läpi kulkevan metsäautotien varrella. Muita lepakkolajeja ei havaittu. Kokonaisuudessaan tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia lepakoiden elinympäristöihin ja säilyvyyteen hankealueella tai sen lähiympäristössä, eikä hanke vaaranna lepakoiden esiintymistä laajemmallakaan alueella Kalajokilaaksossa.

Edelleen luontoselvityksen mukaan hankkeella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta muidenkaan tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Tuulivoimahanke muuttaa vain hyvin vähäisessä määrin eri eläinlajien usein laajojakin elinalueita.

Kaavaselostuksen mukaan alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia muutoin kuin tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueilla. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata, eikä tuulivoimapuiston toteuttaminen estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimapuisto ei rajoita ampumista, esimerkiksi hirvenmetsästystä, alueella, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon.

Johtopäätökset

Lepakkoselvityksessä hyödynnetyillä menetelmillä on ollut mahdollista riittävästi kartoittaa lepakoiden esiintymistä alueella, ja sen perusteella on saatavilla riittävät tiedot kaavaratkaisun vaikutuksista lepakoihin ja niiden elinympäristöihin. Tehtyä lepakkoselvitystä ei ole pidettävä valituksessa tarkoitetulla tavalla puutteellisena.

Luontoselvityksen mukaan Tuomiperän suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ei suoritettu muuttolinnustoseurantaa vuoden 2013 ympäristöselvitysten yhteydessä. Alue sijoittuu kauas tunnettujen muuttoreittien ulkopuolelle, jolloin hankealueen kautta kulkeva lintujen muuttovirta arvioitiin lähtökohtaisesti vähäiseksi ja hajanaiseksi. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia muuttolintujen merkittäviä levähdys- tai ruokailualueita. Mainitut seikat huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että kaavan sisältövaatimusten täyttyminen on arvioitavissa siitä huolimatta, ettei kaavaa valmisteltaessa ole laadittu muuttolintujen törmäysriskikartoitusta eikä muuttolinnuston seurantaselvitystä tai että Mertosen erämaajärven merkitystä muuttolinnuille ei ole erityisesti arvioitu.

Kun otetaan huomioon kaavan ratkaisut ja kaavamääräykset kokonai³suudessaan sekä se, mitä edellä on todettu osayleiskaavan toteuttamisen arvioiduista vaikutuksista alueen eläimistöön ja luontoarvoihin, kaavassa on otettu riittävästi huomioon alueen linnusto ja muu eläimistö sekä arvokkaat luontokohteet. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1), ja alue siten lähtökohtaisesti soveltuu edelleenkin virkistyskäyttöön ja metsästykseen. Alueen virkistys- ja metsästyskäyttömahdollisuudet eivät ennalta arvioiden merkittävästi heikkene. Kaavaratkaisu ei ole lainvastainen valittajien tältä osin esittämillä perusteilla.

Kohtuuton haitta

Kaava-alueelle ja sen ympäristöön ei ole voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu rakentamista koskevia alue³varauksia. Alueella ei ole yksityiskohtaisia kaavoja, ja se on tällä hetkellä pääosin metsätalouskäytössä. Tuomiperän tuulivoimapuiston yleiskaava ei estä alueiden käyttämistä nykykäyttöä vastaavasti edelleen pääosin metsätalousalueena. (---)

Lähimmillään noin yhden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista sijaitseville valittajien omistamille asutuille kiinteistöille ei selvitysten perusteella ulotu sellaisia kiinteistön käyttöä rajoittavia vaikutuksia, että niistä voitaisiin katsoa aiheutuvan edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Pelkästään sitä, että voimalat näkyvät valittajien kiinteistöille, tai sitä, että voimaloiden maisema- ja meluvaikutukset yleisemminkin voivat vaikuttaa kiinteistöjen arvoon tuulivoimapuiston ulkopuolisella alueella, ei voida edellä mainituissa olosuhteissa pitää säännöksessä tarkoitettuna kohtuuttomana haittana.

Yhteenveto

Valituksenalaiselta osin osayleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin säännökset huomioon ottaen riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Valituksessa esitetyillä perusteilla osayleiskaava ei ole sille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä ja 77 b §:ssä asetettujen sisältövaatimusten vastainen. Valtuuston päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen, eikä päätöksen kumoamiseen valituksen johdosta ole aihetta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 § 1 momentti, 65 § 1 momentti, 188 § 1 momentti ja 197 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 30 § 1 momentti

Luonnonsuojelulaki 49 § 1 momentti

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007) 1 ja 2 momentti

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Ylivieskan kaupunginvaltuuston työjärjestys 8 §, 9 § ja 11 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Martti Raunio ja Marja-Riitta Tuisku. Esittelijä Renne Pulkkinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Vaatimustensa tueksi A on lausunut muun ohella seuraavaa:

Osayleiskaava kohtelee A:ta epäoikeudenmukaisesti. A omistaa puolet tilasta RN:o 14:24. Tuulivoimalat olisi voitu sijoitella siten, etteivät suositusarvot ylity A:n tilalla. Taloon ja sen ympäristöön tehdyt panostukset menevät hukkaan, koska taloa ei voi leimautumisen vuoksi enää käyttää.

A:lle olisi voitu tiedottaa asiasta henkilökohtaisesti. Kaavan nimi on harhaanjohtava, koska siinä mainitaan vain toinen kylistä, joiden alueelle kaava on laadittu. A:n muistutukseen annettu vastine on myös ollut virheellinen ja ammattitaidoton.

2. B ja hänen 46 asiakumppaniaan ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Vaatimustensa tueksi B ja hänen 46 asiakumppaniaan ovat lausuneet muun ohella seuraavaa:

Osayleiskaavassa ei ole riittävän tarkasti pystytty poissulkemaan haittoja, jotka kohdistuvat ihmisten elinympäristöön, terveyteen, asuinviihtyvyyteen sekä luonto- ja maisema-arvojen ja arvokkaan kulttuuriperinnön säilymiseen. Kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ei pystytä estämään haittoja, jotka syntyvät voimaloiden lähialueilla. Päätös on lainvastainen ja syntynyt esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. Hallinto-oikeudelle ei ole esitetty valitusajan jälkeen uusia valitusperusteita, vaan jo aiemmin esitettyjä valitusperusteita on tarkennettu.

Selvitysaineiston osalta on todettu muun ohessa, että se on tulkinnallista ja sitä on käsitelty pintapuolisesti ja epäuskottavasti. Selvitykset eivät tue tehtyä päätöstä ja joiltain osin kaavan valmistelijat ovat toimittaneet jopa väärää tietoa päätöksentekoon.

Yleiskaavassa ei ole huolehdittu siitä, että tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Sähkönsiirtoreitin maakaapeli on suunniteltu kaivettavaksi sellaisen tilan läpi, jonka omistajat eivät hyväksy kaapelin kaivamista omalle tilalleen.

Tuulivoimalan etäisyys lähimpiin asuntoihin on noin yksi kilometri. Voimaloiden yhteishaitta melun, välkkeen ja maiseman osalta on kohtuuton. Haittaa ei ole otettu huomioon. Meluvaikutusten arviointi ei ole uskottava eikä siinä ole otettu huomioon alueen rakennuskantaa, melumallinnuksen puutteellisuuksia ja talviolosuhteiden tuomia riskejä. Rakennuskanta on pääosin vanhaa ja puurakenteista, eikä se torju matalataajuista melua kuten uudemmat rakennusmateriaalit. Meluarvoihin olisi tullut lisätä + 5dB, koska melu tulee olemaan amplitudimoduloitunutta. Kaava ei rajoita voimaloiden tehoa, joten jos rakentamisessa päädytään melumallinnusta tehokkaampiin voimaloihin, mallinnukset eivät anna oikeaa kuvaa meluhaitoista.

Koko Tuomiperän tuulivoimapuiston lähialue on maisemakuvaltaan pienipiirteistä, eikä voimaloiden sovittaminen alueelle onnistu ilman maisema-arvojen menettämistä. Haitallinen maisemavaikutus on todettu kaavaa varten tehdyissä selvityksissä, mutta sitä ei ole otettu huomioon. Maisemaan liittyvät selvitykset ovat riittämättömiä ja niissä on useita epäkohtia ja puutteita. Valituskirjelmässä on muun muassa verrattu vireillä olevan maakuntakaavan selvitysaineistoa valituksenalaisen osayleiskaavan selvitysaineistoon, ja todettu, että osayleiskaavan selvitys³aineistoon liittyvät valokuvat ovat huonolaatuisia ja epäuskottavia.

Tehdyissä luontoselvityksissä ja kaavaselostuksessa todetaan, että Ylivieskan kohdalla Kalajoen rannikkoalueella kulkee kansainvälisesti merkittävä lintujen muuttoreitti, jota pitkin muuttaa vuosittain satoja tuhansia lintuja pohjoisille pesimäalueilleen. Myös raportissa "Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta" todetaan, että kurkien päämuuttoreitti kulkee Muhos-Rantsila-alueelta kohti etelä-lounasta eli pääosin valtatien 86 itäpuolta seuraten. Tuomiperän tuulipuisto sijoittuu siis suoraan yhdelle kurkien päämuuttoreitille. Muuttolinnut lentävät alueella matalalla nousukiidosta johtuen ja keräävät parveaan kiertelemällä hankealueen yllä.

Käytetty lepakkoselvitysmetodi on puutteellinen, eikä sen perusteella saada täyttä varmuutta alueen lepakkokannasta. On erittäin todennäköistä, että tuulivoima-alue heikentää alueen lepakoiden elinympäristöä.

Kulttuuriperinnölle aiheutuvan haitan osalta on todettu muun muassa, että voimaloilla on maisemaan voimakas dominanssiefekti ja maisemakuvaa rikkova vaikutus kohdistuu Kalajoen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen. Vaikutuksia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille alueille ei ole selvitetty riittävällä tarkkuudella.

Kaupunginvaltuuston jäsenen Antti Rantalan osalta on todettu, että hän omistaa yli 80 prosenttia kaupungin hotellihuonetarjonnasta. Rantalan yritykselle syntyy taloudellista hyötyä kaavasta koko tuulivoimaloiden elinkaaren aikana, kun muilta paikkakunnilta tuleva työvoima käyttää hänen yrityksensä palveluita.

Ylivieskan kaupunginhallitus on antanut selityksen.

A on antanut vastaselityksen.

B ja hänen 46 asiakumppaniaan ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki B:n ja hänen 46 asiakumppaninsa valitusta päätöksessä lueteltujen 23 asiakumppanin osalta.

Korkein hallinto-oikeus on muiden valittajien valituksesta tutkinut asian.

2. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Niillä edellä mainituilla B:n asiakumppaneilla, jotka eivät ole valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen, ei ole oikeutta valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus on tämän vuoksi jätettävä heidän tekemänään tutkimatta.

2. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä laaditussa selvityksessä "Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta" (Harri Hölttä 15.3.2013) on esitetty kartalla kurkien syksyinen muuttoreitti. Muuttoreitti kulkee Ylivieskan itäpuolelta siten, että kaava-alue rajoittuu muuttoreitin länsireunalle. Valituksenalaisen yleiskaavan aineistoon liittyvässä luontoselvityksessä todetaan muun ohella, että syksyn kurkimuutto saattaa tuulesta riippuen kulkea Tuomiperän tuulivoimapuistoalueen läheisyydessä, mutta sijoittuu pääosiltaan alueen itäpuolelle.

Kaavaa laadittaessa on maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n tarkoittamalla tavalla riittävästi selvitetty alueen luontoarvot. Näiden luonnonarvojen vaaliminen on kaavassa otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla.

Jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta meluhaitan vuoksi, toiminnan harjoittaminen edellyttää rakennusluvan lisäksi, että sitä varten on myönnetty ympäristölupa. Ympäristölupamenettelyn tarkoituksena on viime kädessä varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta meluhaittaa asutukselle.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hal³linto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.