Muu päätös 5618/2016

Maastoliikennelain mukaista lupaa koskevat valitukset (Jyväskylä)

Antopäivä: 29.12.2016
Taltionumero: 5618
Diaarinumero: 3900/1/15 ja 3935/1/15

Asia Maastoliikennelain mukaista lupaa koskevat valitukset

Valittajat 1) A ja B

2) C ja D

Päätös, jota valitukset koskevat

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 6.11.2015 nro 15/0459/2

Asian aikaisempi käsittely

Jyväskylän ympäristönsuojelupäällikkö on päätöksellään 13.11.2014 nro 179-2013-4 myöntänyt Keski-Suomen Moottorikerho ry:lle maastoliikennelain 30 §:n mukaisen luvan enduromoottoripyörillä tapahtuvaan ajoharjoitteluun Jyväskylän kaupungin Valkeamäen alueella sijaitsevilla tiloilla 179-401-15-11 ja 179-401-13-267. Päätökseen on oheistettu kartta ajoharjoitteluradan sijainnista.

Lupa on voimassa siihen saakka kuin maanomistajan toiminnalle antama lupa on voimassa eli 30.11.2016 saakka.

Lupa on myönnetty muun muassa seuraavin lupamääräyksin:

(= = =)

4. Harjoittelureitin kanssa risteävien metsäpolkujen poikki asetetaan ennen risteämistä toiminnasta varoittavat lippusiimat.

(= = =)

6. Harjoittelureittiä ei uloteta Valkeamäen päällä kulkevalle metsätiepohjalle, vaan se linjataan hakemuksen liitekartassa tekstillä Kankaanmäki osoitetun mäen pohjoisrinteeseen.

7. Ajoharjoittelusta aiheutuva melu ei ylitä lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueilla päiväajan keskiäänitasona arvoa 55 dB eikä maksimiäänitasona arvoa 60 dB. Sintinsuon luontoalueelle kantautuva päiväajan keskiäänitaso ei ylitä arvoa 45 dB.

8. Jos on epäiltävissä, että meluohjearvot asuinkiinteistöillä ylittyvät, toiminnanharjoittaja teettää tilanteesta asiantuntijalla harjoitteluolosuhteissa toteutetun melumittauksen.

9. Vuorokautinen harjoitteluaika on arkisin kello 8.00–21.00 ja lauantaisin kello 8.00–18.00.

(= = =)

11. Reitillä ajaa kerrallaan korkeintaan 10 moottoripyörää.

12. Ajaminen tapahtuu merkityllä reitillä poikkeamatta maastoon taikka muille poluille.

(= = =)

17. Alueella ei tehdä moottoripyörien huoltoja taikka öljynvaihtoja.

18. Ainoastaan vähäiset korjaustoimet ovat sallittuja ja korjaustilanteissa käytetään pyörän alla huoltomattoa.

(= = =)

21. Harjoittelualueelle ei jätetä muutakaan jätettä, vaan se viedään päivittäin pois.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muun ohella A:n ja B:n sekä C:n ja D:n sekä heidän asiakumppaneidensa valitukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Selvitysten riittävyys

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Hakija on hakemuksessaan selvittänyt minkälaisesta ajoharjoittelutoiminnasta on kysymys ja esittänyt lupaviranomaiselle melumallinnuksen. Valituksenalaisessa päätöksessä on selvitetty ne keskeiset kohteet, joihin ajoharjoittelutoiminnalla voi olla vaikutuksia. Päätöstä tehtäessä lupaviranomaisella on lisäksi ollut käytettävissään Valkeamäen osayleiskaavaan liittyviä luontoselvityksiä.

Viranomaisen päätös on perustunut riittäviin ja asianmukaisiin selvityksiin. Pelastuslain mukaisen pelastussuunnitelman tai turvallisuusselvityksen laatiminen ei ole ollut tarpeen maastoliikennelain mukaisen luvan käsittelemiseksi.

Ympäristöluvan tarve

Valituksenalaisella päätöksellä on myönnetty maastoliikennelain 30 §:n mukainen lupa moottoriajoneuvoilla tapahtuvaa ajoharjoittelua varten. Ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaista ympäristölupaa ei ole sanotussa lainkohdassa säädetty edellytykseksi kyseisen luvan myöntämiselle. Sanotussa pykälässä säädetään vain siitä, että maastoliikennelain mukaista lupaa ei tarvita alueella, jolle on annettu ympäristölupa.

Pääasiaan sovellettavat keskeiset oikeusohjeet

Maastoliikennelain 30 §:n 1 momentin mukaan moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samassa maastossa on haettava sen lisäksi, mitä luvan- ja suostumuksenvaraisuudesta muualla laissa säädetään, kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita tätä tarkoitusta varten asemakaavassa varatulle alueelle tai alueelle, jolle on annettu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu ympäristölupa.

Pykälän 3 momentin mukaan tässä pykälässä tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksinä ovat, että tapahtuma täyttää riittävät turvallisuuden vaatimukset ja ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle, sekä että toiminnan järjestämiseen on saatu alueen omistajan tai haltijan kirjallinen lupa.

Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/92) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Pykälän 2 momentin mukaan päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua.

Päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Selvitys ajoharjoitteluradasta

Suunniteltu ajoharjoittelurata sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta valtatien 23 tuntumassa. Alueen maasto on alimmillaan valtatien tuntumassa ja nousee noin 60 metriä Valkeamäen laelle. Suunniteltu harjoittelureitti kulkee pääasiassa metsäautoteitä, polkuja ja metsäkoneuria pitkin. Ajoharjoitteluradan läheisyydessä on haja-asutusta lähimmillään noin 250 metrin etäisyydellä. Alueella voimassa olevassa Valkeamäen osayleiskaavassa harjoitusmaasto on osoitettu pientalo- ja pienkerrostaloalueeksi sekä lähivirkistysalueeksi. Alue on rakentumaton, eikä sinne ole laadittu asemakaavaa.

Meluselvitys

Promethor Oy on laatinut suunnitellusta ajoharjoittelusta melumallinnuksen (raportti 2.10.2014). Mallinnus on tehty Datakustik Cadna -laskentaohjelmalla. Ympäristön maastomalli ja tiedot rakennuksista on saatu Maanmittauslaitokselta. Puuston melua vaimentavaa vaikutusta ei ole otettu melukartoissa huomioon. Melumallinnus ulottuu maksimissaan kolmen kilometrin etäisyydelle. Mallinnuksessa käytetty melupäästö on perustunut Suomen Moottoriliitto ry:n vuonna 2009 tekemiin mittauksiin liikennerekisteröidyillä 2- ja 4 -tahtisilla motocross- ja enduropyörillä noin 35 kilometrin tuntivauhdissa. Mallinnus on perustunut tilanteisiin, jossa ajoradalla ajaa yksi, viisi tai 10 pyörää.

Karttatarkastelun perusteella ajoharjoitteluradan luoteis-, länsi- ja kaakkoispuolella sijaitsee haja-asutusta lähimmillään noin 250 metrin etäisyydellä. Tiiviimpää asutusta sijaitsee kaakon suunnassa yli kilometrin etäisyydellä ajoharjoitteluradasta ja toisaalta luoteen suunnassa sijaitsevan Ruokepuolinen-nimisen järven rannalla lähimmillään noin 350 metrin etäisyydellä radasta. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee noin 1,8 kilometrin etäisyydellä ajoharjoitteluradasta.

Mallinnuksessa on laskettu maksimiäänitasot (LAFmax) ja A-painotetut keskiäänitasot (Laeq). Mallinnuksen mukaan maksimiäänitasot ovat kaikissa mahdollisissa häiriintyvissä kohteissa selvästi alle 55 dB(A). Asuin- ja lomarakennusten kohdalla maksimiäänitaso on enintään 40 dB(A). Keskiäänitasot kaikkien asuin- ja lomarakennusten kohdalla jäävät alle 35 dB(A).

Hallinto-oikeus toteaa, että valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista ei ole oikeudellisesti sitova. Päätös perustuu kuitenkin tutkimuksiin ja selvityksiin melutasoista, jotka yleensä alentavat asuinympäristön viihtyisyyttä. Koska moottoriajoneuvoista aiheutuva melu ei ole luonteeltaan tasaista, arvioidaan meluhaittaa usein A-painotetun keskiääni­tason ohella laskemalla enimmäisäänitaso (LAFmax). Enimmäisäänitason mittaamista on tavanomaisesti edellytetty ympäristölupamenettelyssä arvioitaessa moottoriurheiluratojen aiheuttamaa meluhaittaa. Oikeuskäytännössä enimmäisäänitasona on vakiintuneesti sovellettu asuinalueilla 60 dB:n (LAFmax) äänitasoa.

Melumallinnuksen perusteella suunniteltu ajoharjoittelu alittaa valtioneuvoston päätöksen mukaiset päiväohjearvot ja edellä mainitun enimmäisäänitason ohjearvon. Vaikka melumallinnuksen luotettavuutta ei ole aihetta epäillä, melumallinnukseen sisältyy silti aina epävarmuustekijöitä. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että mallinnuksen mukaan harjoitteluradan aiheuttama melu selkeästi alittaa ohjearvot ja että luvansaaja on tarvittaessa velvoitettu tekemään melumittauksen sekä se, että lupapäätöksessä on annettu määräykset sallituista harjoitteluajoista ja enimmäisäänitasoista, myönnetyn luvan mukainen ajoharjoittelutoiminta ei ennalta arvioiden aiheuta kohtuutonta meluhaittaa radan läheisyydessä olevalle asutukselle.

Vaikutukset luontoarvoihin ja vesistöihin

Suunniteltu ajoharjoittelurata on Valkeamäen osayleiskaavassa osoitettu pientalo- ja pienkerrostaloalueeksi sekä lähivirkistysalueeksi, mutta alue on jo olemassaolevaa haja-asutusta lukuun ottamatta vielä rakentamaton.

Valkeamäen luontoarvot on selvitetty kaavavalmistelun yhteydessä. Karttatarkastelun perusteella harjoittelualueesta noin 80 metrin etäisyydellä sijaitsee Sintinsuo, joka on yleiskaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi suojelualueeksi (luo-2). Osayleiskaavassa on lisäksi osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (luo-1) liito-oravan reviirit ja kulkuyhteydet. Suunnitellun ajoharjoitteluradan eteläosa sijoittuu osittain luo-1-alueelle, ja toinen vastaava alue sijaitsee radan pohjoispuolella.

Ajoharjoittelurata sijaitsee tavanomaisella talousmetsäalueella, jolla ei liito-oravahavaintoja lukuun ottamatta ole erityisiä luontoarvoja. Ajoharjoittelurata kulkee metsässä jo olemassa olevia reittejä pitkin, joten suunniteltu toiminta ei hävitä liito-oravan kolopuita tai muutoinkaan vaikeuta liito-oravan kulkemista alueella. Luvanmukaisen harjoittelun ei voida katsoa heikentävän lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, kun otetaan huomioon lupapäätöksessä asetetut melua ja ajoaikoja koskevat määräykset sekä toisaalta se seikka, että ajoharjoittelurata sijaitsee osin jo valmiiksi keskimääräistä meluisammalla alueella valtatien läheisyydessä. Kun vielä otetaan huomioon lupapäätöksessä asetetut määräykset, joissa nimenomaisesti kielletään moottoriajoneuvojen huoltaminen alueella sekä öljyvuotoihin varautumista varten annetut turvallisuusmääräykset, toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta haittaa luonnolle ja muulle ympäristölle.

Virkistyskäyttö ja turvallisuus

Ajoharjoitteluradan ympäristössä sijaitsee useita satoja hehtaareita talousmetsää sekä erillinen virkistykseen osoitettu alue. Näissä oloissa valtatien läheisyyteen sijoittuvalla muutaman hehtaarin kokoisella ajoharjoitteluradalla ei voi katsoa olevan kohtuuttomia vaikutuksia metsästykselle ja muulle virkistyskäytölle.

Lupapäätöksessä on annettu määräykset reitin merkitsemisestä maastoon. Lupamääräyksin on varmistettu toiminnan turvallisuus.

Muut valitusperusteet

Luvan myöntämisen edellytyksistä on säädetty maastoliikennelain 30 §:ssä. Sillä seikalla, olisiko ajoharjoittelutoiminnalle olemassa muita soveltuvia paikkoja, ei ole luvan myöntämisen kannalta merkitystä. Myöskään sillä, etteivät paikalliset asukkaat halua ajoharjoittelurataa alueelle tai että toiminta saattaa alentaa kiinteistöjen arvoa, ei ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Luonnonsuojelulaki 49 § 1 mom

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ann-Mari Pitkäranta, Elina Tanskanen ja Tuula Lunden-Laakso. Esittelijä Ria Savolainen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja ympäristönsuojelupäällikön päätökset kumotaan. Vaatimuksensa tueksi muutoksenhakijat ovat esittäneet seuraavaa:

Ajoharjoittelurataa koskevassa päätöksessä on sivuutettu alueen luonnonsuojelulliset arvot, alueen merkitys lähivirkistysalueena ja radan vaikutus asukasviihtyvyyteen.

Suunnitellun ajoharjoitteluradan osalta tulee tehdä melumittaukset eikä nojata muualla tehtyihin melumallinnuksiin. Alue sijaitsee jyrkässä rinteessä, josta melu kantautuu muutaman sadan metrin päässä sijaitseviin asuintaloihin, koska melua vaimentavia maastoesteitä ei ole. Äänet radalta kimpoavat vastakkaisesta mäestä kanjonimaiseen uomaan harjoitusalueen alapuoliseen maastoon. Muita ratoja koskevia mittaustuloksia ei voi suoraan käyttää tämän alueen melutason mittareina. Jyrkähköltä rinteeltä äänet väistämättä kantautuvat vastarinteessä oleviin asumuksiin.

Ilmoitettu melupäästö perustuu ajonopeuteen 35 km/h. Ajoharjoittelu maastoon rakennetulla radalla on kuitenkin nopeatempoista ja pyörien korkeat kierrokset kasvattavat melutasoa.

Alueen kaivoihin tulee vesi jostakin kosteikosta. Tässä tapauksessa kosteikko on Sintinsuo ja harjoittelurata kulkee oletettavasti vesisuonten päältä.

Ajoharjoittelu voi olla vaihtelevassa, juurakkoisessa maastossa vaarallista. Koska aluetta käytetään myös patikointiin, koirien ulkoilutukseen, lenkkeilyyn ja maastopyöräilyyn, myös muiden alueella liikkuvien turvallisuus voi vaarantua. Liito-oravan esiintyminen tai Sintinsuolle kantautuva melu eivät ole alueen ainoat merkittävät luontoarvot. Alueen merkitys asukkaiden lähivirkistysalueena on paljon suurempi. Tältä osin esitetty selvitys on varsin puutteellinen.

Valkeamäen alue on useamman kaupunginosan asukkaille merkittävää marjastus- ja sienestysaluetta. Alueen korkeuserojen synnyttämä monimuotoinen luonto kosteikkoineen ja mäkineen tarjoaa liito-oravien lisäksi pesimäpaikkoja monipuoliselle linnustolle, myös metsäkanalinnuille. Myös pieneläimistö on rikas. Rauhallinen, luonnonläheinen alue on tarjonnut asukkaille mahdollisuuden luonnonäänten kuunteluun.

Vaikka alueella oleva Sintinsuo on kaavassa osoitettu monimuotoisuutensa vuoksi erityisen tärkeäksi suojelualueeksi, radan vaikutusta suolle ja sen kasvustolle ja eliöstölle ei ole arvioitu.

2) C ja D ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja ympäristönsuojelupäällikön päätökset kumotaan ja Keski-Suomen Moottorikerho ry:n hakemus hylätään.

Vaatimuksensa tueksi muutoksenhakijat ovat viitanneet asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittäneet muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa on virheellisesti esitetty, että kyse on muutaman hehtaarin kokoisesta ajoharjoitteluradasta. Tosiasiassa kysymys on 70 hehtaarin alueesta. Jos hallinto-oikeus on perustanut päätöksensä tällaiselle virhekäsitykselle, on hallinto-oikeuden päätös syntynyt selvästi virheellisin perustein.

Maastoliikennelain 30 §:n mukainen lupa on myönnetty tiukoin lupamääräyksin, koska muussa tapauksessa lain säännöksen edellytykset luvan myöntämiseksi eivät täyttyisi. Tällaisessa tilanteessa lupaehtojen rikkominen olisi pitänyt sanktioida. Koska näin ei ole menetelty, on lain säännöstä kierretty asettamalla käytännössä näennäisiä lupaehtoja.

Jyväskylän kaupungin ympäristöpäällikön päätöksessä on todettu, ettei laskennallinen meluselvitys kerro koko totuutta. Tällaisessa epävarmassa tilanteessa olisi pitänyt toimia varovaisuusperiaatteen mukaisesti eli mikäli parempia ja riittäviä melumittauksia ei ole ollut mahdollista tehdä, olisi lupa pitänyt evätä. Se, että lupaehdoissa on vaadittu tarvittaessa melumittausten tekemistä, ei korjaa tilannetta eikä palauta aluetta entiselleen. Maastossa ei ole olemassa rataa, jota pitkin moottoripyörillä voisi mittausta varten ajaa. Järjestys on väärä, jos ensin rakennetaan neitseelliseen maastoon rata, minkä jälkeen mahdollisesti todetaan, että meluhaitta onkin todellinen. Jos näin jälkikäteen havaitaan, etteivät lupaedellytykset täyty, eikä lupaehtoja voida noudattaa, voidaan luvanvarainen toiminta lopettaa, mutta muutokset luontoon jäävät.

Melun haittavaikutuksia arvioitaessa olisi pitänyt huomioida myös muut melun lähteet. Valittajien kiinteistön ohi kulkee Jyväskylä-Haapamäki junarata (Ruokkeenrata) ja Keuruuntie (tie nro 18). Jyväskylän kaupunki on hakannut kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana puustoa Keuruuntien ympäristöstä, minkä vuoksi liikennemelu kantautuu häiritsevästi välissä olevan järven (Ruokepuolinen) ylitse valittajien asuinkiinteistölle. Ajoharjoitteluradan toiminnasta aiheutuva melu tulisi tästä samasta suunnasta valittajien asuinkiinteistölle. Se, että aluetta ja valittajien asuinkiinteistöä rasittaa jo ennestään vaihteleva liikennemelu, ei ole peruste sallia lisää melunlähteitä alueelle. Lisäksi enduropyöristä syntyvä melu on erilaista kuin liikenteen tasainen melu.

Riittäviä meluselvityksiä ei ole tehty ja valittajille aiheutuu melun kokonaisvaikutuksesta kohtuutonta haittaa. Maastoliikennelain 30 §:n mukaiset lupaedellytykset eivät täyty.

Ympäristöpäällikön päätöksessä on esitetty, että on syytä suhtautua varauksella hakijan ilmoitukseen, että muut Valkeamäen maastossa liikkujat voivat vapaasti kulkea ja käyttää aluetta ilman, että alueen harjoituskäyttö aiheuttaisi olennaista haittaa tai häiriötä. Valittajat yhtyvät tähän todeten, että lupaehtojenkin mukaan alue jää virkistyskäyttöön hyvin lyhyeksi aikaa vuorokaudesta. Asialle olisi pitänyt antaa enemmän painoarvoa lupaharkinnassa. Tosiasiassa alueen virkistyskäyttö muuhun kuin moottoriurheiluun tulee estymään kokonaan.

Päätöksentekijöiden suhtautuminen alueen luontoarvoihin on ollut välinpitämätöntä. Esimerkkinä mainittakoon, että ympäristöpäällikön päätöksessä on todettu, että alueella oleva Sintinsuo on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi suojelualueeksi. Ajotoiminta rikkoo maan pintaa ja laitteista väistämättä tippuu maastoon öljyjä. Silti päätöksessä ei ole minkäänlaista arviota ajoharjoitteluradan vaikutuksista suohon eikä mitään konkreettisia määräyksiä, joilla varmistetaan, että suo ei ajotoiminnasta vahingoitu.

Koska ajoharjoitteluradan olemassa olo vie laajoja alueita muulta virkistyskäytöltä ja on omiaan aiheuttaman vaaraa luonnolle, on toiminnasta katsottava muun selvityksen puuttuessa aiheutuvan kohtuutonta haittaa luonnolle ja muulle laissa mainitulle toiminnalle eikä lupaa näin ollen olisi saanut myöntää.

Lähtökohtaisesti valittajat pitävät lupapäätöksessä asetettuja ehtoja perusteltuina ja luvan vähimmäisedellytyksenä. Ehdot ovat hyvin tiukat ja yksilöidyt. Voidaankin perustellusti kyseenalaistaa se, kuinka näin moninaisia ja tiukkoja ehtoja pystytään tosiasiassa noudattamaan ja kuka tosiasiassa valvoo sekä kontrolloi, että ehtoja noudatetaan. Kyse on luvansaajan/toiminnanharjoittajan omavalvonnasta eikä sanktioita ole lupapäätöksessä määritetty. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ehtojen noudattamatta jättämisellä ei ole mitään merkitystä ja korjaamaton vahinko luonnolle ja ympäristölle on jo ehtinyt tapahtua.

Lupamääräykset 9–13 on lupapäätöksen mukaan annettu sen turvaamiseksi, ettei ajamisesta aiheudu kohtuutonta haittaa alueen yleiselle virkistyskäytölle taikka luonnolle. Lupamääräyksessä 9 on asetettu toiminnan aikarajoitukset siten, että alue jää virkistyskäyttöön hyvin lyhyeksi aikaa vuorokaudesta: joko aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Muutoin kuin kesäkuukausina tämä tarkoittaa vapaata ja rauhaisaa virkistysaikaa ainoastaan vuorokauden pimeänä aikana. Tämä lupamääräys ei vähennä toiminnasta aiheutuvaa kohtuutonta haittaa luonnolle, ympäristölle, asutukselle ja yleiselle virkistyskäytölle. Vuorokautinen toiminta-aika on aivan liian pitkä.

Lupamääräyksen 12 mukaan ajaminen tapahtuu merkityllä reitillä poikkeamatta maastoon taikka muille poluille. Alueella kulkee paljon erilaisia polkuja. Mikään ei estä ajoharjoittelijoita eksymästä joko tahallisesti tai tahattomasti ei-sallituille poluille. Tällaista ei kukaan voi valvoa, eikä sanktioita ole määritetty. Tästä voi aiheutua vaaraa kaikille alueella liikkujille; niin ajoharjoittelijoille itselleen kuin muillekin alueella liikkujille. Lisäksi lupamääräyksen 4 tarkoittamat lippusiimat, jotka katkaisevat polut ja ulkoilureitit, aiheuttavat sellaisenaan vähintäänkin esteettistä haittaa alueen luonnolle ja niistä saattaa olla vaaraa myös vauhdikkaasti liikkuville maastopyöräilijöille.

Lupamääräysten 17, 18 ja 21 mukaan alueella ei tehdä huoltoja tai öljynvaihtoja, ainoastaan vähäiset korjaustoimet ovat sallittuja ja korjaustilanteissa käytetään pyörän alla huoltomattoa eikä harjoittelualueelle jätetä muutakaan jätettä, vaan se viedään päivittäin pois. Harjoitteluun vuokrattu alue on 70 hehtaarin suuruinen. Valittajat eivät pidä uskottavana, että jokaisella harjoittelijalla on mukanansa esimerkiksi huoltomatto ja roskapussi siltä varalta, että enduropyörä hajoaa ajoharjoittelijan ollessa alueen kaukaisessa päässä.

Melua koskevat lupamääräykset 7 ja 8 ovat puutteellisia. On epäselvää, mihin alueen asukkaat voivat tehdä ilmoituksen epäillystä meluohjearvon ylityksestä ja mihin toimenpiteisiin ja millä aikaviiveellä se johtaa.

Jyväskylän ympäristönsuojelupäällikkö on valitusten johdosta antamassaan vastineessa viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt seuraavaa:

Muutoksenhakijat eivät ole kaikilta osin ymmärtäneet lupamääräyksen 6 vaikutusta toiminnan luonteeseen ja koituviin ympäristövaikutuksiin. Lupamääräyksen 6 mukainen harjoittelureitin siirto alun perin aiotusta paikastaan Kankaanmäen pohjoisrinteeseen tarkoittaa, että ajoa ei tulla harjoittamaan lainkaan mäen laella olevalla metsätie- ja polkupohjalla, joka on täten edelleen turvallisesti käytettävissä vaikkapa asukkaiden ulkoilureittinä. Siirron seurauksena melulähde jää lähimpien asumusten kannalta entistä kauemmaksi ja ajoreitti siirtyy 250–300 metrin etäisyydelle Sintinsuosta. Ajelusta ei voi koitua suolle minkäänlaista vauriota.

Keski-Suomen Moottorikerho ry:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen valituksen ja ympäristönsuojelupäällikön vastineen johdosta.

A:lle ja B:lle sekä C:lle ja D:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.

 
Julkaistu 29.12.2016