Muu päätös 33/2017

Asia Yleiskaavaa koskeva valitus

Valittajat A ja hänen 24 asiakumppaniaan

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 25.5.2016 nro 16/0235/2

Asian aikaisempi käsittely

Humppilan kunnanvaltuusto on päätöksellään 26.3.2015 (§ 5) hyväksynyt Humppilan oikeusvaikutteisen tuulivoimayleiskaavan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaisena yleiskaavana.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen kunnanvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään nyt kysymyksessä olevalta osalta seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet, esityöt ja viranomaisohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (202/2005) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan lain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; sekä

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan lain 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja niiden tarkistamisesta annettujen valtioneuvoston päätösten 30.11.2000 ja 13.11.2008 kohdan 4.1 mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.4 (Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat) yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta.

Edellä mainitun kohdan erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.5 (Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto) erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 141/2010 vp) mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle kohtuutonta haittaa. Kohtuuttomuuden arviointi on kokonaisharkintaa, jossa arvioinnin lähtökohtana on yleiskaavan ja kaavamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajan asemaan. Tällöin huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi muiden maanomistajien kohteluun kaavoituksessa, muiden kilpailevien maankäyttötarpeiden painavuuteen, alueen sijaintiin ja maanomistajan kaavasta mahdollisesti saamaan hyötyyn. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, että yleiskaavoituksessa ei ole katsottu voitavan kaavamääräyksellä rajoittaa laajalla alueella yksityisen alueen käyttöä toisen yksityisen harjoittaman, ympäristölupaa edellyttävän toiminnan turvaamiseksi. Viimeksi mainitulla seikalla on merkitystä esimerkiksi maanomistusolosuhteiltaan pirstoutuneilla alueilla, joilla rakennettavien tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset saattavat ulottua muiden kiinteistöjen alueille.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan mainittua päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla on 2 §:n 2 momentin mukaan ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Valtioneuvoston päätös ei ole oikeudellisesti sitova.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" todennut, ettei edellä mainittu valtioneuvoston melutason ohjearvoista antama päätös suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi oppaassa (4/2012) esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ohjeen mukaan tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

Ohjeessa 4/2012 esitettyjen suunnitteluohjearvojen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22 –7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ohjeen mukaan sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriö on ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla antanut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjetta voidaan hyödyntää meluvaikutusten ja melulle altistumisen arvioinnissa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, rakennuslupaharkinnassa ja ympäristölupamenettelyssä.

Ohjeen 2/2014 mukaan melumallinnuksen epävarmuus sisällytetään laskennan lähtöarvoina käytettyyn tuulivoimaloiden melupäästön lukuarvoon. Ohjeen kohdassa, joka koskee melumallinnusta ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa todetaan, että tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400–14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoja. Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. Melun aiheuttaman haittavaikutuksen katsotaan minimoituvan, kun tuulivoimarakentamisen päivä- ja yöajan keskiäänitason suunnitteluohjearvot alittuvat tarkastelupisteessä.

Suomessa ei ole annettu varsinaisia ohjearvoja tuulivoimaloiden aiheuttamalle välkkeelle eli vilkkuvalle varjostukselle. Ohjeen 4/2012 mukaan välkevaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Tällä perusteella välkevaikutusten rajana käytetään yleisesti vuositasolla 8–10 tuntia.

Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva selvitys

Yleistä

Kaavaselostuksen mukaan kaavoitettava alue sijaitsee Humppilan kunnassa rajautuen Urjalan kuntaan sekä Urjalan kunnassa samanaikaisesti vireillä olevaan tuulivoimaosayleiskaavaan. Alue sijoittuu Humppilan taajamasta noin 4 km pohjoiseen ja Urjalan Laukeelan kirkonkylästä reilu 11 km lounaaseen. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 14,7 km².

Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Humppilan kunnan alueelle. Kaavan tarkoituksena on maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteensovittaminen. Humppilan ja Urjalan kuntien väliselle alueelle on suunniteltu tuulivoimapuisto, joka muodostuu yhteensä enintään 17 tuulivoimalasta, maakaapeliverkostosta sekä huoltoon tarvittavista teistä. Humppilan puoleiselle alueelle on suunniteltu sijoitettavan 11 tuulivoimalaa. Hankkeesta on toteutettu YVA menettely. Humppilan ja Urjalan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti on yhteensä 34–56 MW ja se tuotetaan yhteensä enintään 17 voimalalla. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2–3,3 MW. Suunniteltujen tuulivoimaloiden tornien korkeus on enintään noin 144 metriä ja lavan pituus 64,4 metriä.

Kaava-alue sivuaa maakunnallisesti arvokkaan Venäjän-Myllynkulman maisema-alueen rajausta. Maisema-alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu kulttuuriympäristö noin viiden kilometrin etäisyydellä Urjalaan suunnitelluista voimaloista ja noin kahden kilometrin päässä Humppilaan suunnitelluista voimaloista. Urjalan kunnassa kaava-alueen koillispuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Urjalan kulttuurimaisema. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Nuutajärven lasitehtaan alue ja Nuutajärven kartano ovat osa kyseessä olevaa kulttuurimaisemaa.

Humppilan kaava-alueelle sijoittuu 24 kpl vakituisia asuntoja ja 27 kpl loma-asuntoja. Noin 1 km säteellä Humppilan kaava-alueesta sijaitsee 115 asuinrakennusta ja 64 lomarakennusta.

Kanta-Hämeen maakuntakaavassa vuodelta 2006 tuulivoimapuiston alueelle on osoitettu kalliokiviaineksen ottoalue (EOk) ja soran- ja hiekanottoaluetta (EOh), käytöstä poistettu kaatopaikka sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueen länsireunassa ja pohjoispuolella kulkee ulkoilureitti, joka jatkuu Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa. Alueen eteläpuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas maisema-alue (ma), Venäjän-Myllynkulman kulttuurimaisemat, jonka sisällä sijaitsee lisäksi valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartano.

Ympäristöministeriö on 2.4.2014 antamallaan päätöksellä vahvistanut Kanta-Hämeen 1.vaihemaakuntakaavan ja määrännyt sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaihemaakuntakaavassa tuulivoimapuiston alueelle on osoitettu mahdollisen tuulivoimapuiston likimääräinen alue (se-1). Vaihemaakuntakaava on kaavan hyväksymisen jälkeen tullut tältä osin lainvoimaiseksi.

Tuulivoimaosayleiskaavassa on muun ohella osoitettu yksitoista erillistä aluetta, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimalan tornin korkeus saa olla enintään 145 metriä ja kokonaiskorkeus ei saa ylittää 210 metriä. Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB). Kaavassa on osoitettu myös muun muassa maisemallisesti arvokas alue (ma) Venäjän-Myllynkulman kulttuurimaisema ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1).

Kaavan yleismääräysten mukaan kaava-alueella on voimassa jokamiehenoikeudet. Tuulivoimaloiden toteutuksessa on otettava huomioon erityisesti maisema ja pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden ja tieyhteyksien rakentamisessa on erityisesti huomioitava rakentamisen aikainen vaikutus pesimälinnustoon. Petolintujen pesäpaikoilla tulee välttää toimenpiteitä ja häiriöitä pesintäaikana. Tuulivoimaloita koskevan rakennuslupahakemuksen yhteydessä on laadittava turvallisuusselvitys. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää pelastusviranomaisen lausunto. Uusia asuin- ja loma-asuinrakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joille voi aiheutua ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB). Yleiskaavaa saa käyttää osayleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a §).

Melu

Humppilan-Urjalan tuulivoimapuiston meluselvityksen 27.1.2015 mukaan tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot ympäristössä mallinnettiin SoundPlan 7.1 -melulaskentaohjelmalla. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen" raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytettiin laskentamallia ISO 9613-2. Pientaajuisen melun tasojen tarkastelu rakennusten sisällä tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti.

Laskennoissa on käytetty Nordex N131/3000 -voimalan melupäästötietoja. Valmistajan ilmoituksen mukaan laitoksen taattu kokonaisäänitehotaso (LWA) on 104,5 dB. Voimalaitoksen melupäästö oli käytössä 1/3-oktaavikaistoittain taajuusvälillä 20 Hz–10 kHz. Laitosten napakorkeus on 144 m maanpinnan yläpuolella. Laitosmalli ei käytettävissä olevien tietojen mukaan tuota kapeakaistaista melua. Mallinnuksessa huomioitiin sekä Humppilan että Urjalan puolen tuulivoimalaitokset.

Kaavaselostuksen mukaan Humppilan ja Urjalan tuulivoimalaitoksilla (äänitehotasolla LWA 104,5 dB) mallinnetut melutasot ovat Humppilan puolen asuintalojen ja yksittäisten lomarakennusten kohdalla alle päiväajan suunnitteluohjearvon 45 dB. Yöajan suunnitteluohjearvo 40 dB ylittyy yhden asuintalon ja yhden yksittäisen lomarakennuksen kohdalla. Humppilan puolella olevan viiden loma-asuinkeskittymän kohdalla melutaso alittaa päiväajan suunnitteluohjearvon 40 dB, mutta ylittää yöajan suunnitteluohjearvon 35 dB.

Lisäksi tarkasteltiin meluoptimointisuunnitelmia, jolla osoitettiin käytettävät melumoodit tai pysäytettävät laitokset, jotta melutasot jäävät yöaikaisten suunnitteluohjearvojen alle. Yöaikainen vaimennustarve alkaa, kun tuulennopeus on 10 m korkeudella 5 m/s eli napakorkeudella 7,5 m/s, josta ylöspäin on esitetty yksi meluoptimointisuunnitelma sekä suunnitelma mahdollisesti pysäytettävistä tuulivoimaloista tuuliluokittain.

Pienitaajuisen melun laskenta tehtiin Humppilan puolella yhden vakituisen asuintalon kohdalla (voimalan nro 6 länsipuolella reseptoripiste 8) ja yhden loma-asuinalueen (voimalan nro 11 kaakkoispuolella reseptoripiste 13) kohdalla, jossa meluvyöhykelaskennan mukaan on voimakkaimmat melutasot. Laskentaperiaatteiden mukaan myös pienitaajuinen melu on vaimeampaa, kun kokonaisäänitaso pienenee. Kun huomioidaan ulkoseinän ilmaääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat lasketut terssikohtaiset melutasot sisätilojen yöajan ohjearvot selvästi hankealueen ympäristön rakennuksilla.

Välke

Välkemallinnuksen 27.1.2015 mukaan tuulivoimaloista aiheutuvan välkkeen esiintymisalue ja -tiheys on laskettu EMD WindPRO 2.9. -ohjelman Shadow-moduulilla. Kaavaselostuksen mukaan Real Case -mallinnuksen mukainen tulos kuvaa tavanomaisen vuoden tilannetta, jossa on otettu huomioon lähimmät saatavilla olevat 30 vuoden ilmastollisen vertailukauden tuulensuunnan jakautuneisuuden ja auringonpaisteisuuden mittaustiedot. Tästä syystä todelliset välkevaikutukset voivat vaihdella jonkin verran vuosittain riippuen sääolosuhteista. Mallissa ei myöskään huomioida metsän tai rakennusten rajoittavaa vaikutusta. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia.

Real Case -mallinnus tehtiin tuulivoimalaitoksilla joiden roottorin halkaisija on 131 metriä ja napakorkeus 144 metriä. Mallinnus tehtiin kahdessa tilanteessa, joissa ensimmäisessä huomioitiin sekä Humppilan ja Urjalan puolen tuulivoimalaitokset ja toisessa vain Humppilan puolen tuulivoimalat.

Mallinnustilanteessa, jossa huomioidaan vain Humppilan puolen tuulivoimalaitokset, on Humppilan alueella kolme asuintaloa ja kolme loma-asuntoa 8–10 tuntia vuodessa välkealueella. Yli 10 tuntia vuodessa välkemäärän ylittävällä alueella on viisi asuintaloa ja kuusitoista loma-asuntoa, joista kolme on yksittäisiä lomarakennuksia. Suurimpaan osaan vakituisista asuintaloista, joissa välkemäärä ylittää 8 tuntia, ainakin joitakin tuulivoimaloita olisi näkemäanalyysin mukaan nähtävissä. Analyysissä on huomioitu kasvillisuuden vaikutus. Kolmen yksittäisen loma-asunnon luona sekä Kangasniemen pohjoispuolella olevan kuuden loma-asunnon keskittymän, joissa mallinnuksen mukainen välkemäärä ylittää kahdeksan tuntia vuodessa, tuulivoimaloita olisi nähtävissä. Kangasniemen eteläpuolella olevan loma-asuntokeskittymän (10 lomarakennusta) laskennallinen välkemäärä olisi luokkaa 15 tuntia, mutta näkemäanalyysin mukaan tuulivoimalat eivät näy kyseiselle alueelle. Humppilan puolen tuulivoimalaitokset eivät aiheuta välkevaikutuksia Urjalan puolen asutukselle.

Mallinnuskuvasta, jossa on huomioitu Humppilan tuulivoimalaitosten lisäksi myös Urjalan puolen laitokset, voidaan nähdä että verrattuna tilanteeseen, jossa huomioidaan vain Humppilan puolen tuulivoimalaitokset, jää yksi Humppilan puolen loma-asuntokeskittymä (yhteensä 5 lomarakennusta) lisää kahdeksan tuntia vuodessa ylittävälle välkealueelle. Näkyvyysanalyysin mukaan kyseiseen loma-asuinkeskittymään tuulivoimalaitokset eivät olisi nähtävissä.

Jää

Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimalan lapoihin voi tietyissä sääolosuhteissa kertyä jäätä, joka irrotessaan voi lentää etäälle voimalasta. Tällä alueella jäätämisriski on olemassa 2–3 viikkoa vuodessa. Jään muodostusta ja irtoavan jään aiheuttamaa riskiä voidaan vähentää lapojen sulatuksella ja tarpeen mukaisella voimalan pysäytyksellä. Kokemuksien mukaan (Muukko, Lappeenranta) jäävaara-alue on noin 80 metriä tuulivoimalasta, joka on suunnilleen tuulivoimalan rakentamiseen tarvittava alue.

Lentoestevalot

Kaavaselostuksen mukaan lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Käytännössä valo on siis mahdollista havaita sää- ja valaistusolosuhteista riippuen kauempaa kuin itse voimala eli esimerkiksi kirkkaana yönä yli 30 kilometrin päästä. Valonlähteet on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enemmän taivasta kuin ympäröivää maisemaa. Päiväsaikaan taivaan valoisuus on niin suuri, ettei lentoestevalon kirkkaus pysty nousemaan häiritsevän voimakkaaksi taustavaloon nähden. Pilvisellä säällä valot voivat jonkin verran heijastua pilvissä, mikä erottuu erityisesti pimeään aikaan. Päiväsaikaan huonolla kelillä valot eivät näy kauas runsaan pilvisyyden ja sateen takia. Korkeisiin voimaloihin vaaditaan yöllä vilkkuva valkoinen valo, joka on paljon päivävaloja himmeämpi. Valon vilkkuminen muuten pimeässä näkymässä voidaan kuitenkin kokea häiritsevänä tekijänä.

(---)

Maisema

Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset voivat näkyä sekä lähi- että kaukomaisemassa. Tuulivoimalat eivät sijoitu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai rakennetun kulttuuriympäristön alueille.

Humppilan kaava-alueen lounais- eteläpuolella sekä osittain kaava-alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Venäjän-Myllynkulman kulttuurimaisemien alue, johon kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Venäjän kartano (RKY 2009). Lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta on noin 400 m maakunnallisen maisema-alueen rajalle ja noin 2 km RKY-alueen rajalle. Humppilan kaava-alueelle suunnitellut tuulivoimalat näkyvät hyvin Venäjän sekä Myllynkulman alueeseen kuuluville laajoille pelloille. Toisaalta peltoaukean suuripiirteinen mittakaava kestää maisemassa näkyvää muutosta melko hyvin. Venäjän kartanon päärakennus ei juurikaan näy sitä ympäröiviltä alueilta puuston ja pihapiirin muiden rakennusten takaa, joten sen nykyinen merkitys maisemassa ei muutu tuulivoimaloiden rakentamisen myötä. Kartanolta ei myöskään avaudu näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, koska viereinen harju katkaisee näkymät tuulivoimaloille. Myllynkulmalta ei avaudu näkymiä voimaloille.

Tuulivoimaloiden vaikutuksesta maisemaan on laadittu sijaintikarttoja, valokuvasovitteita sekä tuulivoimaloiden näkymäaluekarttoja.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Selvitysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavan vaikutukset on riittävästi selvitetty muun muassa alueelle osoitettujen ja ympäristössä jo olevien maankäyttötarpeiden yhteen sovittamisen arvioimiseksi. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kun kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitettu tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava, on selvitysten riittävyyden arvioinnissa otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaiset tuulivoimakaavan sisältövaatimukset.

Melun vaikutusarviointi on Humppilan tuulivoimapuiston alueella suoritettu yleisesti sovellettavan melun mallintamista koskevan menetelmän ISO 9613-2 avulla. Menetelmä on ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukainen keino arvioida voimaloiden melupäästöjä. Melutason lähtöarvoina Ramboll Oy:n suorittamassa mallinnuksessa on käytetty napakorkeudeltaan 144 metrin korkuista ja nimellisteholtaan 3,0 MW:n Nordex N131/3000 -tuulivoimalaa. Saatuja tuloksia on verrattu ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa ohjeessa 4/2012 esitettyihin melun suunnitteluohjearvoihin.

Ohjeen 4/2012 mukaan mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli tonaalista, kapeakaistaista, impulssimaista tai amplitudimoduloitunutta, lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Melumallinnuksessa ei ole tehty 5 dB:n lisäystä.

Amplitudimodulaatio on keskeinen tuulivoimamelun häiritsevyyttä lisäävä tekijä. Se liittyy erityisesti suurten voimaloiden ominaisuuksiin. Voimakkaan amplitudimodulaation esiintyvyyttä ei nykytietämyksellä pystytä luotettavasti ennustamaan, vaan amplitudimodulaation esiintyminen voidaan todeta luotettavasti vain mittauksin. Kaavaratkaisun mahdollistamien tuulivoimaloiden koko, asutuksen läheisyys ja valittajien esiin tuomat selvitykset tukevat vaatimusta häiritsevyyskorjauksen edellyttämisestä. Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaan melun impulssimaisuuden ja amplitudimodulaation vaikutukset sisältyvät kuitenkin lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan häiritsevyyskorjaus voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Melumallinnuksen mukaan lähtötietona ei ole todettavissa melun kapeakaistaisuutta.

Edellä mainituilla perusteilla selvityksiä ei voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla riittämättöminä siksi, ettei 5 dB:n häiritsevyyskorjausta ole tehty. Kaavamääräyksissä on rakennuslupavaiheessa edellytetty meluselvityksen tekemistä valitulla voimalatyypillä ja sen varmistamista, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua. Tähän nähden meluselvitystä ei voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla riittämättömänä siksi, että mallinnus on tehty vain 3 MW:n voimalalla, vaikka kaavassa ei ole annettu määräyksiä tuulivoimaloiden tehosta.

Tuulivoimaloiden aiheuttama sisämelu on selvitetty ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisesti arvioimalla sisämelutasot ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Kunnanhallitus on lausunnossaan todennut, että rakennusten ulkovaipalta tulisi vaatia 20 dB:n eristävyys, joka käsikirjan "RIL 129-2003 Ääneneristyksen toteuttaminen" mukaan täyttyy kaikilla tavanomaisilla rakenteilla. Asiassa on riittävällä tavalla voitu arvioida sisämeluvaikutuksia, vaikka mittauksia on suoritettu vain kahdessa kohteessa ja ulkovaipan ääneneristävyys on arvioitu.

Edellä mainituilla perusteilla tehtyjen selvitysten perusteella saadaan riittävän luotettavaa tietoa suunniteltujen tuulivoimaloiden käytönaikaisista asuinalueilla vallitsevista melutasoista.

Kaavan laatimisen yhteydessä laaditaan selvityksiä kaavan vaikutusten arvioimiseksi. Selvityksiä ei voida pitää puutteellisina sillä perusteella, että kaava-aineistossa ei ole suunnitelmaa välkkeen aiheuttamien haittojen vähentämisestä.

(---)

Tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitavissa, täyttääkö hyväksytty osayleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle ja tuulivoimayleiskaavalle asettamat vaatimukset. Kaava perustuu siten riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Maakuntakaavan huomioon ottaminen

Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ei ole tuulivoimaa koskevia merkintöjä. Kaavan hyväksymispäätöksen jälkeen vahvistetussa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa alueelle on osoitettu tuulivoimapuiston likimääräinen alue. Tähän nähden kaavassa on riittävästi otettu huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus. Yleiskaava voidaan tehdä, vaikka maakuntakaavassa ei olisikaan aluetta koskevia merkintöjä.

Melu

Tuulivoimaloiden sijoittamista koskevissa säännöksissä tai viranomaisten antamissa ohjeissa ja määräyksissä ei ole mainintaa valituksessa mainitusta kahden kilometrin suojaetäisyydestä tai muistakaan metrimääräisistä suojaetäisyyksistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Kaavan sisältövaatimusten toteutumista arvioidaan tapauskohtaisesti erikseen laadittujen selvitysten ja kaavassa annettujen kaavamääräysten perusteella.

Melumallinnukset on tehty tuulivoimaloiden normaalilla käytöllä sekä meluoptimointisuunnitelmilla. Karttamallinnuksessa, jossa on huomioitu Humppilan ja Urjalan tuulivoimalat normaalilla käytöllä, 40 dB suunnitteluohjearvo ylittyy asuintalon ja loma-asunnon kohdalla ja 35 dB ylittyy useiden loma-asuntojen osalta. Meluoptimointisuunnitelman perusteella yöajan ohjearvo 35 dB ylittyy yhden loma-asuntokeskittymän kohdalla sekä kuuden muun loma-asunnon kohdalla. Vaimennus voidaan tehdä myös pysäyttämällä tuulivoimala.

Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukainen melutason ohjearvon ylittyminen ei välittömästi merkitse sitä, että kaava olisi tällä perusteella lainvastainen, vaan on arvioitava, onko mainittu haitta kaavamääräyksin tai rakennuslupamenettelyssä muutoin rajoitettavissa siten, että asumisen ja tuulivoimalarakentamisen tarpeet voidaan sovittaa yhteen siten, että saavutetaan kaavan sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu. Asiassa on otettava huomioon myös se, että melutason ohjearvot ovat ainoastaan suositusluonteisia.

Tuulivoimayleiskaavaan liitetyn kaavamääräyksen mukaan ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua, jolloin lähtökohtaisesti melun aiheuttama haittavaikutus minimoituu. Lisäksi rakennusluvan yhteydessä on esitettävä meluselvitykset valitulta voimalatyypiltä. Nämä kaavamääräykset on mahdollista ottaa huomioon arvioitaessa kaavan sisältövaatimusten täyttymistä.

Jää

Tuulivoimaloiden lavoista irtoava jää voi lentää muutaman sadan metrin päähän voimalasta, josta aiheutuu riski tuulivoimalan lähistöllä liikkuvalle. Tuulivoimaloiden rakennusluvissa voidaan kuitenkin antaa tarvittavia määräyksiä tuulivoimaloiden lapojen jäänestosta, varoituskylteistä ja muista mahdollisista turvallisuusseikoista. Kun otetaan huomioon, että jäävaaraa on vuoden aikana vain lyhyehkön ajan, kaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa metsänhoidolle tai metsässä muutoin liikkuville.

Virkistysalueet

Suunnitellun kaavoitettavan tuulivoima-alueen pinta-ala on noin 14,7 km² ja alueelle sijoittuu enintään 11 tuulivoimalaa. Alue on pääasiallisesti maa- ja metsätalousvaltaista aluetta eikä virkistykseen erityisesti osoitettua aluetta. Voimaloiden rakentaminen ei kokonaan estä jokamiehen oikeuksiin perustuvaa ulkoilua tai muuta virkistyskäyttöä tällä alueella. Kaavan toteuttaminen ei siten merkittävästi vähennä virkistykseen soveltuvien alueiden määrää, vaikkakin tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä liikkumista voidaan joutua rajoittamaan.

Maisema ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulkinnassa on otettava huomioon erilaisten, mahdollisesti keskenään ristiriitaistenkin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittaminen. Maakuntakaavoituksen tasolla on lähdetty siitä, että tuulivoimalat tulisi sijoittaa keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tuulivoimaloiden sijainti ja koko huomioon ottaen hanketta ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia maisemassa. Tuulivoimalat sijoittuvat tavanomaiselle talousmetsäalueelle kahden valtakunnallisesti arvokkaan kartanoympäristön väliin. Maakunnallisesti arvokas Venäjän-Myllynkulman kulttuurialue sijaitsee osittain kaava-alueella. Tuulivoimalat eivät kuitenkaan näy valtakunnallisesti arvokkaalle kartanoalueelle lainkaan. Alueen luonne ei siten kaavan toteuttamisen vuoksi muutu merkittävästi. Muutosta ei tapahdu yksinomaan sillä perusteella, että tuulivoima-alue sijaitsee melko lähellä. Kaavassa on hallinto-oikeuden käsityksen mukaan otettu riittävällä tavalla huomioon maiseman arvojen vaaliminen ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin yksinomaan sillä perusteella, että tuulivoimalat näkyvät kaukomaisemassa useamman kilometrin etäisyydelle, myös edellä mainituille arvokkaille alueille. Suunniteltu maankäyttö sopeutuu maisemaan lain vähimmäisvaatimusten edellyttämällä tavalla.

Muut valitusperusteet

Pelkän välkemallinnuksen perusteella välkevaikutus voi olla jopa 15 tuntia vuodessa useiden asuin- ja lomarakennusten kohdalla. Kun otetaan huomioon alueet, jolle tuulivoimalat eivät näkyvyysanalyysin perusteella kasvillisuuden tai rakennusten vuoksi näy, vähenee välkevaikutuksen ala merkittävästi. Metsänhoidollisilla toimenpiteillä voi tässä tarkastelussa olla merkittävääkin vaikutusta välkkeen määrään. Kaavamääräyksissä on kuitenkin ennen rakennusluvan myöntämistä edellytetty varjostusselvityksen tekemistä välkevaikutuksen selvittämiseksi valitulta voimalatyypiltä. Asiassa on siten kaavan lainmukaisuutta arvioitaessa otettava huomioon myös rakennuslupamenettelyssä oleva mahdollisuus antaa tarkentavia, haittoja rajoittavia ja myös metsänhoidolliset toimenpiteet huomioivia ehtoja. Näissä oloissa kaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa maanomistajille.

Tuulivoimaloiden lentoestevalot voivat näkyä joihinkin asuinrakennuksiin. Niiden vaikutusta viihtyisyyteen ei voida kuitenkaan pitää merkittävänä.

Asuntojen arvon aleneminen on mahdollista asiassa esitetyn selvityksen perusteella. Asunnot ovat kuitenkin edelleen käytettävissä asumiseen. Humppilan tuulivoimayleiskaavan alue on pääasiassa metsätalouskäytössä. Melusta annettujen suunnitteluohjearvojen ylityksiä tapahtuu meluoptimointisuunnitelman mukaankin arvioituna joillakin olemassa olevilla loma-asuinalueilla. Kun alueelle ei kuitenkaan ole aiemmin kaavoituksella osoitettu uusia asuinrakentamisalueita eikä rakentamisrajoitus koske olemassa olevien rakennusten korjaamista, kaavassa meluvaikutusten perusteella asetettu rakentamisrajoitus ei ole kohtuuton. Oikeuskäytännön mukaan kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvaan ja sen mahdollinen vaikutus kiinteistön arvoon ei ole sellainen maanomistajan kannalta kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan.

(---)

Perusoikeutena turvattavaa omaisuuden suojaa on voitu rajoittaa kaavan tarkoituksen toteuttamiseksi.

Yhteenveto

Hallinto-oikeus ei voi kumota valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa sillä perusteella, että toisenlainen kaavaratkaisu olisi valittajien käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisempi.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun otetaan huomioon meluhaittojen ehkäisemiseksi annetut kaavamääräykset, kaava on toteutettavissa siten, että se valituksenalaisilta osin täyttää terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista sekä ympäristöhaittojen vähentämistä koskevat sisältövaatimukset. Kaava ei aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kunnanvaltuuston päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 145 § ja 147 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennuslaki 4 §, 19 §, 32 §, 35 § ja 41 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Elina Tanskanen ja Ville Härmä, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Vaatimustensa tueksi he ovat lausuneet muun ohella seuraavaa:

Tuulivoimahankkeen vaikutusalueella sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Venäjän-Myllynkulman kulttuurimaisemat Humppilassa ja Urjalan kulttuurimaisema. Molempien alueiden sisällä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei ole otettu huomioon.

Kaava vaarantaa asukkaiden mahdollisuudet terveelliseen, turvalliseen sekä tasapainoiseen ja eri väestöryhmien tarpeiden mukaiseen elinympäristöön. Meluvaikutuksiin liittyviä ongelmia ei voida mitätöidä kaavamääräyksillä eikä yleiskaavaan kuuluvaa selvitystyötä voi siirtää rakennuslupavaiheeseen. Asuntoihin kohdistuu liiallinen meluhaitta. Kaava-alueen ja lähialueen asuntojen omistajille aiheutuu kohtuutonta haittaa eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Maiseman heikentymisen lisäksi tulisi ottaa huomioon muun muassa välkevaikutukset, rakennuskiellon aiheutuminen melun johdosta ja asuntojen arvon lasku. Elinympäristön turvallisuus ja virkistysmahdollisuudet vähenisivät.

Valituksessa on viitattu aiemmin esitettyihin puutteisiin ja virheisiin hankkeen melumallinnuksessa. Tältä osin on viitattu ääniasiantuntija Vesa Viljasen hanketta koskevaan, 27.4.2015 päivättyyn asiantuntijalausuntoon, sekä hänen uudempaan, 7.7.2015 päivättyyn asiantuntijalausuntoonsa. Melumallinnus olisi tullut tehdä 3,3 MW:n voimaloille, koska kaavaselostuksessa mainittu kokonaiskapasiteetti mahdollistaa sellaisten rakentamisen. Melun lähtöarvona olisi tullut käyttää valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Amplitudimodulaatio olisi tullut ottaa huomioon melumallinnuksessa lisäämällä laskentatuloksiin 5 dB, mikä tarkoittaisi suojaetäisyyksien kaksinkertaistamista. Koska ulkomelun mallinnus on virheellinen, myöskään sisämelun osalta tehdyt arviot eivät ole luotettavia.

Rakennuskiellon osalta on todettu, että sallittujen ulko- ja sisämeluarvojen ylittyessä kiinteistönomistajat eivät voi enää saada rakennuslupaa asumiskäyttöön tuleville uudisrakennuksille. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaisen kohtuuttoman haitan arviointi on lain esitöiden mukaan kokonaisharkintaa, jossa lähtökohtana tulee olla yleiskaavan ja kaavamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajan asemaan.

Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden vaatima turva-alue, virkistyskäyttöön soveltuva alue supistuisi ja pirstaloituisi. Myös pienitaajuiset äänet voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Päätös ei ota huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimusta siitä, että haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys.

Humppilan kunnanhallitus on antanut selityksen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Kunnanvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan yleiskaavamääräyksen "Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joille voi aiheutua ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)" osalta.

2. Muilta osin valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muilta osin muuteta.

Perustelut

1. Kaavamääräyksen kumoaminen

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 1 momentin mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään.

Pykälän 4 momentin mukaan mainitussa pykälässä säädetyistä rajoituksista johtuvasta lunastus- ja korvausvelvollisuudesta säädetään 101 ja 140 §:ssä.

Yleiskaavamääräys

Humppilan ja Urjalan tuulivoimaosayleiskaavassa on Humppilan kunnan alueelle osoitettu yksitoista tuulivoimalan aluetta (tv-1).

Yleiskaavan yleisissä määräyksissä on määrätty, että uusia asuin- tai lomarakennuksia tai muita muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joille voi aiheutua ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB).

Oikeudellinen arviointi

Edellä mainitulla yleiskaavamääräyksellä rajoitetaan uutta rakentamista, joten määräystä on pidettävä rakentamisrajoituksena. Rakentamisrajoitus voidaan antaa joko maankäyttö ja rakennuslain 43 §:n 1 momentin tai 43 §:n 2 momentin nojalla. Esillä olevassa kaavassa ei ole ilmoitettu, kumpaan lainkohtaan rakentamisrajoitus perustuu. Yleiskaavamääräyksellä on kuitenkin määritelty ennalta, millainen rakentaminen vaikeuttaa yleiskaavan toteuttamista. Tällainen määräys voi oikeudellisesti perustua vain maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momenttiin, joten määräys sisältää ehdottoman rakentamisrajoituksen.

Yleiskaavassa on sinänsä mahdollista rajoittaa rakentamista melualueille ja käyttää ohjauskeinona maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa säädettyä ehdotonta rakentamisrajoitusta. Tällaisista määräyksistä on esitetty esimerkkejä ympäristöministeriön julkaisemassa oikeudellisesti sitomattomassa maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarjan oppaassa n:o 11 "Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset". Mainitun oppaan mukaan melualueet osoitetaan joko rajaus- tai rasterimerkinnällä, jonka yhteyteen tehdään merkintä "me".

Kunnanvaltuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä on hallintopäätös, josta tulee riittävän selkeästi käydä ilmi, miten sitä on pidettävä ohjeena toteutettaessa kaavaa rakennus- ja toimenpidelupamenettelyissä sekä mahdollisessa maankäyttö- ja rakennuslain 101 §:n mukaisessa menettelyssä.

Valituksen kohteena olevassa kaavassa ei ole kaavakartalla osoitettu niitä alueita, joita rakentamisrajoitus koskee, vaan rajoituksen kiinteistöllinen ulottuvuus ratkaistaan sen perusteella, voiko alueelle aiheutua määräyksessä mainitussa ohjeessa tarkoitettua melua. Tällaisesta kaavamääräyksestä ei käy riittävän yksiselitteisesti ilmi, miten kaavaa on pidettävä sitä toteutettaessa ohjeena ja minkä kiinteistöjen alueilla rakentamista on rajoitettu. Tähän nähden ei ole riittäviä edellytyksiä arvioida, miten rajoitus vaikuttaa maanomistajien oikeuteen rakentaa maalleen ja miten maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa säädettyä rajoitusta on sovellettava yksittäistapauksissa. Niin ikään puuttuvat edellytykset arvioida maanomistajakohtaisesti, täyttääkö yleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa säädetyn kohtuullisuuden vaatimuksen. Tämän epäselvyyden vuoksi rakentamisrajoituksen sisältävä kaavamääräys on lainvastaisena kumottava. Määräys ei kuitenkaan ole niin keskeinen osa kaavaratkaisua, että kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä ja hallinto-oikeuden päätös olisi kumottava kokonaan.

2. Valitusten hylkääminen

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen muutoin kuin edellä mainitun kaavamääräyksen osalta ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Tuomas Lehtonen sekä hallintoneuvos Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.