Muu päätös 5593/2016

Pysäköintivirhemaksua koskeva valituslupahakemus ja valitus (Espoo)

Antopäivä: 29.12.2016
Taltionumero: 5593
Diaarinumero: 1039/2/16

Asia Pysäköintivirhemaksua koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittaja Espoon kaupungin pysäköinninvalvoja

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 17.3.2016 nro 16/0344/4

Asian aikaisempi käsittely

Espoon kaupungin pysäköinninvalvoja on päätöksellään 30.4.2015 hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen pysäköintivirhemaksusta, joka hänelle oli 10.4.2015 määrätty sen tähden, että ajoneuvo rekisterinumero XX oli pysäköity ilman pysäköintikiekkoa ja että ajoneuvossa ollut vammaisen pysäköintilupa ei ole ollut alkuperäinen.

A on valituksessaan hallinto-oikeudessa vaatinut, että pysäköinninvalvojan päätös kumotaan ja maksu poistetaan. Liikennemerkissä on pysäköintivirhemaksun saamisajankohtana ollut lisäkilpi "ei koske luvan saaneita". Myös alkuperäinen vammaisen pysäköintilupa oli nähtävillä ajoneuvossa. Lupa on henkilökohtainen tieliikennelain 28 c §:n mukaan.

Pysäköinninvalvoja on lausunnossaan esittänyt, ettei ajoneuvossa ole ollut pysäköintikiekkoa, vaikka paikalla on edellytetty pysäköintikiekon käyttöä. Ajoneuvossa ollut vammaisen pysäköintilupa ei ole ollut aito vaan valokopio. Pysäköintipaikan luvanvaraisuutta osoittava lisäkilpi on poistettu 3.12.2014.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on kumonnut pysäköinninvalvojan päätöksen ja muuttanut pysäköintivirhemaksun huomautukseksi. Mahdollisesti maksettu pysäköintivirhemaksu on palautettava valittajalle hakemuksetta.

Hallinto-oikeus on selostettuaan tieliikennelain 28 a §:n sekä 28 b §:n (117/1992) 1 ja 2 momentin sekä tieliikenneasetuksen 21 §:n lisäkilpiä 856 a ja 856 b koskevat säännökset perustellut päätöstään seuraavasti:

Pysäköintisäännöstä poikkeaminen vammaisen pysäköintiluvan nojalla edellyttää, että esillä on alkuperäinen vammaisen pysäköintilupa.

Ajoneuvo XX on ollut 10.4.2015 kello 14.40 pysäköitynä osoitteessa Kotikyläntie paikassa, jossa oli pysäköinti sallittu kahdeksi tunniksi pysäköintikiekolla arkisin 08.00–17.00. Pysäköintivirhemaksun peruste on ollut pysäköinti ilman pysäköintikiekkoa. Valittaja on kertonut, että autossa oli esillä alkuperäinen vammaisen pysäköintilupa. Pysäköinninvalvojan mukaan kyseessä ei ole ollut aito lupa, vaan valokopio. Pysäköinninvalvoja on antanut yksityiskohtaisen kuvauksen siitä, miksi kyseessä ei ole ollut alkuperäinen lupa. Valittaja on liittänyt valituskirjelmäänsä jäljennöksen hänelle myönnetystä, pysäköintihetkellä voimassa olleesta vammaisen pysäköintiluvasta. Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus ei koske henkilöä, joka on pysäköinyt auton vammaisen pysäköintiluvalla.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajalla ei ole ollut pysäköintivirhemaksun määräämishetkellä alkuperäistä vammaisen pysäköintilupaa näkyvillä autossaan. Näin ollen kysymyksessä on ollut pysäköintivirhe. Koska valittajalla on kuitenkin ollut pysäköintivirhemaksun määräämishetkellä voimassaoleva vammaisen pysäköintilupa, josta hän on toimittanut kopion, on virhettä pidettävä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla vähäisenä. Seuraamukseksi riittää kirjallinen huomautus.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja

Laki pysäköinninvalvonnasta 1 § 1 momentti

Tieliikennelaki 3 §

Tieliikenneasetus 16 § merkki 372 (pysäköinti kielletty) ja 21 § merkit 851 (voimassaoloaika) ja 856 a (pysäköintikiekon käyttövelvollisuus)

Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Merja Tarvainen. Esittelijä Joel Oksanen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja pysäköinninvalvojan päätös saatetaan voimaan.

Pysäköinninvalvonta on perustellut valitustaan muun ohella seuraavasti:

Vammaisen pysäköintilupa on sitä käytettäessä kiinnitettävä ajoneuvon etuosaan siten, että luvan etupuoli on tarkastusta varten kokonaan näkyvillä. Lakia säädettäessä ja lupaa myönnettäessä on edellytetty käytettävän ainoastaan alkuperäistä lupaa. Pysäköinnintarkastajan nyt esillä olevassa asiassa ottamista valokuvista ilmenee ajoneuvon sijainti pysäköintipaikalla, pysäköintiaikaa rajoittava ja pysäköintikiekon käyttövelvollisuuden osoittava liikennemerkki ja pysäköintikiekon puuttuminen ajoneuvosta. Valokuvista ilmenee myös, että muutoksenhakijan vetoama vammaisen pysäköintilupa ei ole ollut aito, vaan valokopio. Aidossa vammaisen pysäköintiluvassa ei ole valkoisia reunoja, vaan lupapaperin reunat ovat tarkkarajaiset, ja lupa on laminoitu noin sentin leveydeltä. Laminoitu osa pysäköintiluvan reunan ulkopuolella näkyy valokopiossa valkoisena alueena. Alkuperäisessä luvassa ei ole tällaisia valkoisia reunoja. Lisäksi A:n ajoneuvossa nähtävillä olevasta valokopiosta puuttuu pysäköintiluvan alalaidassa oleva perforointi.

Vammaisen pysäköintiluvan kopioiminen on ollut pysäköinninvalvonnoille ongelma, koska se tekee mahdolliseksi vammaisen pysäköintiluvan väärinkäyttämisen ja siten vähentää käytettävissä olevia invalidien pysäköintipaikkoja. Poliisi on muuttanut vuonna 2015 vammaisen pysäköintiluvan ulkomuotoa vaikeammaksi kopioida muun muassa lisäämällä lupaan hologrammin ja rei'ittäen toteutetun sarjanumeron.

Hallinto-oikeus on pitänyt vammaisen pysäköintiluvan valokopion käyttämistä ajoneuvossa vähäisenä pysäköintivirheenä. Käytännön pysäköinninvalvontatyössä on katsottu, että pysäköintivirhemaksupäätöksen sijaan voidaan antaa huomautus, mikäli kuljettaja on pyrkinyt toimimaan oikein ja pysäköintivirhe on merkitykseltään vähäinen eikä pysäköintivirhe haittaa tai vaaranna liikennettä. Tällaiseksi virheeksi on katsottu muun muassa pysäköintiruudun tai -ajan vähäinen ylitys. Myös erehdyksessä tapahtunut pysäköintiluvan puuttuminen, mikäli näyttö luvan olemassaolosta on esitetty oikaisuvaatimuksen yhteydessä, on ensimmäisellä kerralla usein katsottu vähäiseksi pysäköintivirheeksi.

Nyt esillä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse vähäisestä erehdyksestä, koska ajoneuvon tuulilasin sisäpuolella ollut valokopio vammaisen pysäköinti luvasta oli erityisesti valmistettu käytettäväksi ajoneuvossa sitä pysäköitäessä. Pysäköintiluvan omistaja on siis tietoisesti valmistanut pysäköintiluvastaan valokopion ja tietoisesti käyttänyt valokopiota alkuperäisen luvan sijaan ajoneuvoa pysäköitäessä. Valituksissa hallinto-oikeudelle ajoneuvon omistaja väittää, että alkuperäinen vammaisen pysäköintiinpä olisi ollut nähtävillä ajoneuvossa. Sitä hän ei mainitse, missä ajoneuvossa lupa on ollut nähtävillä, koska se ei ole ollut nähtävillä ainakaan ajoneuvossa XX pysäköintivirhemaksua määrättäessä.

A:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen. Selitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Hallinto-oikeuden päätös pysäköintivirhemaksun muuttamisesta huomautukseksi kumotaan ja pysäköinninvalvojan päätös saatetaan voimaan.

Perustelut

Pysäköinninvalvonnasta annetun lain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan sanotun lain nojalla saadaan määrätä pysäköintivirheestä pysäköintivirhemaksu. Pysäköintivirheitä ovat tieliikennelain tai sen nojalla annetun ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä taikka pysäköintikiekon käyttöä koskevan säännöksen tai määräyksen vastainen menettely.

Pysäköinninvalvonnasta annetun lain 5 §:n mukaan jos pysäköintivirhe on vähäinen, siitä voidaan antaa suullinen tai kirjallinen huomautus.

Tieliikennelain 28 a §:n (843/1990) 1 momentin mukaan jos pysäköinnin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoitettu, autoa ei saa pysäköidä ilman pysäköintikiekkoa, jos kunta on päättänyt ottaa pysäköintikiekon käyttöön kunnan alueella. Kiekkoa ei kuitenkaan käytetä maksullisella pysäköintipaikalla ja pysäköintikiekon käyttövelvollisuus on liikennemerkein osoitettava. Saman pykälän 2 momentin mukaan pysäköintikiekko on pysäköinnin ajaksi sijoitettava näkyvään paikkaan autossa ja siihen on merkittävä saapumisaika siten kuin liikenneministeriö tarkemmin määrää.

Tieliikennelain 28 b §:n (117/1992) 1 momentin mukaan poliisi voi myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Tällä luvalla saa ajoneuvon muun muassa pysäköidä alueelle, missä pysäköinti on liikennemerkein kielletty ja sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoitettu, rajoitusta pidemmäksi ajaksi.

Tieliikennelain 28 b §:n (117/1992) 2 momentin mukaan pysäköintilupa on pysäköimisen ajaksi sijoitettava näkyvään paikkaan, autossa tuulilasin sisäpuolelle.

Tieliikenneasetuksen 21 §:n lisäkilvillä 856 a ja 856 b osoitetaan pysäköintikiekon käyttövelvollisuus autoa pysäköitäessä sekä pysäköintiin liittyvä aikarajoitus. Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus ei koske henkilöä, joka on pysäköinyt auton vammaisen pysäköintiluvalla.

Ajoneuvo XX on ollut 10.4.2015 kello 14.40 pysäköitynä osoitteessa Kotikyläntie paikassa, jossa pysäköinti oli sallittu kahdeksi tunniksi pysäköintikiekkoa käyttäen arkisin 08.00–17.00. Ajoneuvossa ei ole ollut näkyvillä pysäköintikiekkoa. Sen sijaan ajoneuvossa on ollut näkyvissä valokopio vammaisen pysäköintiluvasta.

Asiassa on kyse siitä, onko A:n pysäköintivirhettä eli ajoneuvon pysäköimistä niin, ettei näkyvillä ole ollut pysäköintikiekkoa vaan että näkyvillä on ollut valokopio vammaisen pysäköintiluvasta, pidettävä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla siten vähäisenä, että pysäköintivirheen seuraamukseksi on riittänyt A:lle annettava huomautus.

Vammaisen pysäköintilupa on henkilökohtainen lupa eikä ajoneuvokohtainen lupa. Jos ajoneuvo voitaisiin vammaisen pysäköintiluvan valokopio näkyville laittamalla pysäköidä ilman pysäköintikiekon käyttämistä paikalle, jossa on pysäköintikiekon käyttövelvollisuus, vammaisen pysäköintilupaa olisi mahdollista käyttää väärin. Tämän vuoksi A:n pysäköintivirhettä ei ole pidettävä vähäisenä. A:lle on siten tullut määrätä pysäköintivirhemaksu. Näin ollen hallinto-oikeuden päätös pysäköintivirhemaksun muuttamisesta huomautukseksi on kumottava ja pysäköinninvalvojan päätös 30.4.2015 saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä ja Vesa-Pekka Nuotio. Asian esittelijä Kari Nieminen.

 
Julkaistu 29.12.2016