Muu päätös 67/2017

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Dewellton Oy, Helsinki

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 26.1.2015 nro 36-42/15

Asian aikaisempi käsittely

Markkinaoikeuden asiat dnrot 2014/550–2014/553

Puolustusvoimat on ilmoittanut 27.1.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta makuupussien suojapussien hankinnasta vuonna 2014. Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin esikunnan talousvarikon päällikkö on 26.5.2014 tekemällään hankintapäätöksellä BK5642 sulkenut Dewellton Oy:n tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Puolustusvoimat on ilmoittanut 29.1.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Merivoimien pakkaspuseroiden hankinnasta vuonna 2014. Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja on 26.5.2014 tekemällään päätöksellä BK5651 sulkenut Dewellton Oy:n tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Puolustusvoimat on ilmoittanut 28.3.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta vihreiden paitapuseroiden M91 hankinnasta vuonna 2014 ja optiovuonna 2015. Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja on 28.5.2014 tekemällään päätöksellä BK5747 sulkenut Dewellton Oy:n tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Puolustusvoimat on ilmoittanut 27.1.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta saappaiden huopavuorien hankinnasta vuonna 2014. Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja on 28.5.2014 tekemällään päätöksellä BK5729 sulkenut Dewellton Oy:n tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Markkinaoikeuden asiat dnrot 2014/566, 2014/567 ja 2014/592

Puolustusvoimat on ilmoittanut 22.4.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta pitkien alushousujen M98 hankinnasta vuonna 2014 sekä optiovuosina 2015 ja 2016. Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja on 10.6.2014 tekemällään päätöksellä BK6141 sulkenut Dewellton Oy:n tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Puolustusvoimat on ilmoittanut 2.5.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta uimahousujen hankinnasta vuonna 2014 ja optiovuonna 2015. Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja on 10.6.2014 tekemällään päätöksellä BK6139 sulkenut Dewellton Oy:n tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Puolustusvoimat on ilmoittanut 5.5.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta paitojen M91 hankinnasta vuonna 2014 sekä optiovuosina 2015 ja 2016. Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja on 25.6.2014 tekemällään päätöksellä BK6655 sulkenut Dewellton Oy:n tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Dewellton Oy on ollut valittajana ja Puolustusvoimat vastapuolena, on valituksenalaisilla päätöksillään hylännyt Dewellton Oy:n markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2014/550–553, 2014/566, 2014/567 ja 2014/592 tekemät valitukset sekä velvoittanut Dewellton Oy:n korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut yhteensä 2 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Oikeusohjeet

Käsiteltävinä olevista asioista hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen vuodelle 2014 vahvistetun tavarahankintojen EU-kynnysarvon 207 000 euroa markkinaoikeuden asioissa dnrot 2014/552, 2014/566 ja 2014/592, minkä vuoksi edellä mainittuihin asioihin tulevat sovellettaviksi hankintalain II osan säännökset.

Markkinaoikeuden asioiden dnrot 2014/550, 2014/551, 2014/553 ja 2014/567 osalta hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt hankintalain 15 §:ssä tarkoitetun tavarahankintojen kansallisen kynnysarvon, minkä vuoksi viimeksi mainittuihin asioihin tulevat sovellettaviksi puolestaan hankintalain III osan kansallisia menettelyitä koskevat säännökset.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Kansallisen kynnysarvon ylittäviin hankintoihin sovellettavan hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista mainitun lain 52–59 §:ssä EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista säädetään.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin esitöissä (HE 50/2006 vp s. 115) on todettu muun ohella, että ehdokkaiden ja tarjoajien valinnassa noudatetaan samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta tulee siten tehdä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoitettuja perusteita noudattaen. Perusteet voivat liittyä toimittajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen asemaan sekä ammatilliseen ja tekniseen pätevyyteen tai muihin perusteisiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa ja niihin liittyvien selvitysten pyytämisessä voidaan soveltuvin osin noudattaa, mitä EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta on säädetty. Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta ja soveltuvuuden arviointi on kuitenkin kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa joustavampaa kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.

Hankintalain 71 §:n 2 momentin esitöissä (HE 50/2006 vp s. 115 ja 116) on todettu muun ohella, että tarjouskilpailusta on suljettava ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Hankintayksikön tulee arvioinnissaan ottaa huomioon hankinnan laatu ja laajuus sekä hankinnan toteuttamiseen liittyvät taloudelliset ja muut riskit. Ehdokkaiden ja tarjoajien poissulkeminen tarjouskilpailusta on mahdollista samoin perustein kuin 53 ja 54 §:ssä on EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta säädetty.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen. Pykälän 2 momentin mukaan poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot.

Hankintalain 54 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp s. 97 ja 98) on todettu muun ohella, että pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksiköllä on harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Poissulkemisoikeuden käyttäminen ei edellytä siitä mainittavan tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa. Ehdokkaiden tai tarjoajien poissulkemisessa hankintayksikön tulee noudattaa suhteellisuuden periaatetta. Koska tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta on ankara toimenpide, tulee poissulkemista koskevassa harkinnassa ottaa huomioon esimerkiksi rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, laatu ja laajuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot. Suhteellisuuden vaatimusten huomioon ottaminen edellyttää, että poissulkeminen ei ole kohtuuttomassa suhteessa teon vakavuuteen nähden. Ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen johdosta on mahdollista vain silloin, jos hankintayksikkö voi näyttää tällaisen teon toteen.

Hankintalain 54 §:n säännös perustuu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 2 kohtaan.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että käsite "virhe ammattitoiminnassa" kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, ja hankintaviranomainen voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla. Direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdasta poiketen säännöksen ensimmäisen alakohdan d alakohdassa mainittu ammattitoiminnassa tehdyn virheen toteaminen ei myöskään edellytä tuomiota, joka on tullut lainvoimaiseksi (tuomio Forposta ja ABC Direct Contact, C-465/11, EU:C:2012:801, 27 ja 28 kohta).

Vakavan virheen käsite on unionin tuomioistuimen mainitun tuomion mukaan ymmärrettävä siten, että se viittaa tavallisesti taloudellisen toimijan menettelyyn, joka ilmentää toimijan tietyn vakavuusasteen tuottamusta tai huolimattomuutta. Mikä tahansa sopimuksen tai sopimuksen osan virheellinen, epätäsmällinen tai puutteellinen täyttäminen taloudellisen toimijan puolelta voi mahdollisesti osoittaa tämän ammatillisen pätevyyden puutteita, muttei merkitse automaattisesti vakavaa virhettä. Vakavan virheen olemassaolon toteaminen edellyttää lähtökohtaisesti kyseisen taloudellisen toimijan asenteen konkreettista ja yksilökohtaista arviointia (tuomio Forposta ja ABC Direct Contact, EU:C:2012:801, 30 ja 31 kohta).

Korkein hallinto-oikeus on 9.6.2004 antamassaan päätöksessä taltionumero 1395 katsonut, että tarjoajan poissulkemisen edellytykset ovat täyttyneet tilanteessa, jossa osallistumishakemuksen tehneen yrityksen laskutuksessa oli ollut epäselvyyksiä, jotka oli oikaistu vasta hankintayksikön pyytämien ja laatimien selvitysten jälkeen. Päätöksessä on katsottu laskutuksen virheettömyydellä olevan sillä tavoin merkitystä osapuolten keskinäisen luottamuksen kannalta, että siihen liittyvät epäselvyydet oikeuttivat yrityksen poissulkemiseen tarjouskilpailusta. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että poissulkeminen ei edellyttänyt virheen kohdistumista siihen vetoavaan hankintayksikköön.

Asian oikeudellinen arviointi

Hankintayksikkö on muutoksenhaun kohteina olevilla päätöksillään sulkenut valittajan hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla tarjouskilpailuista vakavan ammattitoiminnassa tehdyn virheen perusteella.

Päätöksissä on todettu valittajan rikkoneen hankintayksikön kanssa aikaisemmin tekemiään hankintasopimuksia myydessään Puolustusvoimien spesifikaatioihin ja kaavoihin perustuvia tuotteita kolmansille osapuolille ja rikkomusten kohdistuneen immateriaalioikeuksiin. Päätöksissä on edelleen todettu, että koska sopimusrikkomukset olivat kohdistuneet immateriaalioikeuksiin, niitä voitiin pitää vakavina. Lisäksi hankintayksikkö on päätöksissään katsonut, valittajalta saatujen selvitysten puutteellisuus sekä valittajan esittämien väitteiden totuudenvastaisuus huomioon ottaen, että valittaja on ollut haluton yhteistyöhön asian selvittämiseksi. Viimeksi mainitulta osin päätöksissä on viitattu niiden liitteinä olleisiin hankintayksikön valittajalle lähettämiin ilmoituksiin hankintayksikön näkemyksistä valittajan antamiin vastauksiin koskien selvityspyyntöjä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on tehnyt heinäkuussa 2010 valittajan kanssa sopimuksen saappaiden huopavuorien toimittamisesta sekä sopimuksen pitkien alushousujen ja poolopaitojen M91 toimittamisesta. Kyseisissä sopimuksissa on ollut sovittu, että toimittaja sitoutuu toimittamaan asiakkaalle mainitut tuotteet sopimuksissa ja niiden liitteissä määrätyillä ehdoilla erikseen tehtävien tilausten mukaisesti.

Viimeksi mainittujen sopimusten kohdan 1.5 mukaan tuote on tarkoittanut prosessin lopputulosta, kuten tietotuotetta, tavaratuotetta, prosessoitua materiaalia, palvelua tai näiden yhdistelmää. Sopimusten kohdassa 16 "Oikeudet ja immateriaalioikeuksien loukkaukset" on puolestaan muun ohella todettu, että sopimukseen kuuluvan tuotteen ja kehitystyön tuloksen sekä tukipalvelun, käyttöpalvelun, tietopalvelun tai asennuksen kirjallisen tai muun aineiston omistusoikeus on asiakkaalla.

Kyseisissä sopimuksissa on edellä selostetun lisäksi todettu, että toimit-tajalla ei ole oikeutta itse valmistaa, antaa kolmannelle taholle valmis-tettavaksi, itse käyttää, antaa kolmannelle taholle käytettäväksi tai vuokralle, itse myydä tai muulla tavoin luovuttaa kolmannelle taholle sopimuksen tuloksena syntyvää aineistoa, sopimuksen mukaisia raaka-aineita tai tähän aineistoon perustuvia tuotteita.

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetystä selvityksestä käyvän ilmi, että valittaja on pitänyt ainakin maaliskuussa 2014 myynnissä edellä mainittujen aiempien hankintasopimusten mukaisia tuotteita – niin Puolustusvoimien saappaiden huopavuoria kuin poolopaitoja M91. Valittaja on itsekin markkinaoikeudessa myöntänyt pitäneensä myynnissä ja luovuttaneensa kolmansille tahoille mainittuja tuotteita, katsoen kuitenkin, että se ei ole menettelyllään rikkonut hankintayksikön kanssa tekemiään sopimuksia.

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetystä selvityksestä käyvän edelleen ilmi, että valittaja ei ollut esittänyt hankintayksikölle edellä mainittua toimintaansa koskevaa laajempaa selvitystä, jota hankintayksikkö oli maalis-huhtikuussa 2014 kirjallisesti pyytänyt ennen kuin se oli tehnyt päätökset valittajan sulkemisesta tarjouskilpailuista.

Valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt, että useat muutkin liikkeet ovat myyneet Puolustusvoimien kyseisen spesifikaation mukaisia poolopaitoja. Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, että Puolustusvoimien aktiivikäytössä olevia tuotteita ei ole valittajan esittämällä tavalla ollut myytävänä, vaan muissa liikkeissä myynnissä olleet Puolustusvoimille valmistetut tuotteet on ollut poistettu Puolustusvoimien aktiivikäytöstä.

Kuten edellä on todettu, asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että valittaja on pitänyt myynnissä kysymyksessä olevia Puolustusvoimien saappaiden huopavuoria. Edelleen asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että valittaja on pitänyt myös poolopaitoja M91 myynnissä kolmansille tahoille myyntipisteessään. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi menettelyllään koskien Puolustusvoimien tuotteiden myymistä kolmansille tahoille nimenomaan kyseisten tuotteiden osalta syrjinyt valittajaa tai kohdellut tätä muutoinkaan epätasapuolisesti suhteessa muihin alalla toimiviin, esimerkiksi käytöstä poistettua Puolustusvoimien materiaalia myyviin elinkeinonharjoittajiin nähden.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut perustellusti tulkita valittajan menettelyä siten, että valittaja on edellä mainittuja tuotteita myyntiin laittaessaan toiminut hankintayksikön kanssa tekemiinsä sopimuksiin sisältyneiden kolmansille osapuolille tapahtuvan myynnin nimenomaisesti kieltäneiden ehtojen vastaisesti. Valittajan kyseisen menettelyn ei ole asiassa esitetyn selvityksen perustella katsottava johtuneen ainoastaan vähäisenä pidettävästä erehdyksestä tai tahattomasta virheestä.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön ei voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailuista hankintapäätöksissä ilmoittamillaan ammattitoiminnan vakavaan virheeseen liittyvillä perusteilla koskien aiempien hankintasopimusten sopimusehdon rikkomista ja hankintayksikön pyytämiin selvityksiin liittyviä puutteita.

Hankintayksikön edellä selostetun päätöksenteon koskien valittajan poissulkemista yhteensä seitsemän eri hankintamenettelyn osalta ei samanaikaisesti vireillä olleisiin hankintamenettelyihin kohdistuvana toimenpiteenä ole katsottava olleen myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaista, erityisesti huomioon ottaen valittajan virheelliseksi katsotun menettelyn ja valituksenalaisten päätösten ajallinen läheisyys.

Johtopäätös

Edellä olevilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintamenettelyissään valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitukset on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian näin päättyessä valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan.

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden suuruutta harkitessaan markkinaoikeus kiinnittää huomiota siihen, ettei valituksenalaisista päätöksistä ole käynyt tarkemmin ilmi, mihin hankintayksikön immateriaalioikeuksiin sen päätösten perusteluihin sisältyneet viittaukset sopimusrikkomuksista ovat kohdistuneet. Kyseisen seikan voidaan katsoa aiheuttaneen asiassa tarpeettomia oikeudenkäyntikuluja. Tämän vuoksi markkinaoikeus katsoo kohtuulliseksi velvoittaa valittaja korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut 2 500 eurolla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitus

Dewellton Oy on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja velvoittaa Puolustusvoimat korvaamaan Dewellton Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Valittaja on uudistanut markkinaoikeudessa lausumansa ja esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikön päätökset sulkea valittaja tarjouskilpailusta ovat perustunut hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan virheelliseen tulkintaan. Hankintayksikön päätökset ovat olleet kohtuuttomia sekä suhteellisuusperiaatteen vastaisia. Hankintayksikön menettely on syrjinyt valittajaa.

Valittajan toiminta ei ole ollut sen hankintayksikön kanssa vuonna 2010 tekemien hankintasopimusten vastaista eikä muutoinkaan millään tavoin moitittavaa. Hankintayksikön toteennäyttämättömät ja virheelliseen sopimusten tulkintaan perustuvat väitteet immateriaalioikeuksiin kohdistuvista sopimusrikkomuksista eivät riitä näyttämään vakavaa virhettä toteen. Valittaja on myös vastannut riittävällä tavalla kaikkiin hankintayksikön selvityspyyntöihin. Väitetyt sopimusrikkomukset eivät vähennä valittajan luotettavuutta sopimuskumppanina tai heikennä valittajan kykyä toimittaa luotettavasti hankintojen kohteina olevia tuotteita. Väitetyistä sopimusrikkomuksista ei ole aiheutunut hankintayksikölle mitään haittaa. Hankintayksikön päätökset valittajan poissulkemisesta ovat olleet syrjiviä, sillä hankintayksikkö ei ole ryhtynyt vastaaviin toimenpiteisiin muita sellaisia toimittajia kohtaan, jotka myyvät jatkuvasti Puolustusvoimien teknisiin spesifikaatioihin perustuvia ja jopa Puolustusvoimien omaisuustunnuksella varustettuja tuotteita esimerkiksi internetissä.

Markkinaoikeus on tulkinnut valituksenalaisessa päätöksessään hankintayksikön ja valittajan välisiä hankintasopimuksia virheellisesti, kun se on katsonut, että sopimusehdoissa olisi kielletty myynti kolmansille osapuolille. Sopimukset eivät sisällä tällaista ehtoa. Markkinaoikeus on ilmeisesti tulkinnut hankintasopimusten kohdan 16.1.2 kieltävän myös sopimuksen mukaisten "Tuotteiden" valmistamisen ja myynnin kolmansille osapuolille. Tämä tulkinta on kuitenkin hankintasopimusten nimenomaisen sanamuodon vastainen.

Hankintasopimusten kohdassa 16.1.2 käytettyä termiä "tähän aineistoon perustuvia tuotteita" ei ole sopimuksessa määritelty. Kysymys ei ole sopimusten kohdassa 1.5 määritellyistä ja koko sopimuksessa johdonmukaisesti isolla kirjaimella merkityistä "Tuotteista". Hankintasopimuksissa ei ole miltään osin ollut kysymys kehitystyöstä, eikä sopimuksen tuloksena ole syntynyt mitään aineistoa. Sopimuksissa on ollut kysymys pelkästään valmiisiin teknisiin spesifikaatioihin perustuvien yksinkertaisten tuotteiden valmistamisesta markkinoilta valmiina saatavista materiaaleista. Mitään kohdassa 16.1.2 tarkoitettuja "sopimuksen tuloksena syntyvää aineistoa" taikka "tähän aineistoon perustuvia tuotteita" ei ole olemassa.

Markkinaoikeus on virheellisesti ohittanut päätöksessään valittajan selvityksen, joka osoittaa, että vuoden 2010 hankintasopimusten kohteena olleet huopavuoret ja paidat M91 eivät ole olleet hankintayksikön esittämällä tavalla immateriaalioikeudella suojattuja. Markkinaoikeus ei ole päätöksessään tarkastellut hankintayksikön valittajan poissulkemisesta tekemien päätösten perustelujen laillisuutta.

Toisin kuin markkinaoikeus on päätöksessään katsonut, asiassa esitetty selvitys osoittaa valittajan antaneen hankintayksikölle riittävät selvitykset asiassa. Koska mitään sopimusrikkomuksia ei ole tapahtunut, valittajalla ei ole ollut tarvetta esittää laajempia selvityksiä.

Markkinaoikeuden päätöksessä on laiminlyöty ottaa huomioon valittajan esittämä selvitys, jonka mukaan hankintayksikkö sallii palveluskäytössä olevan materiaalin myynnin kolmansille osapuolille muiden toimittajien toimesta. Palveluskäytössä olevia sotilas- ja virkapukuja ja -pukineita voidaan hankkia myös muilta kuin sopimustoimittajilta. Myös reserviläisillä on puolustusvoimista annetun lain (551/2007) ja Pääesikunnan mainitun lain 45 §:n nojalla antaman määräyksen mukaan oikeus hankkia omatoimisesti ammattisotilaiden sotilas- ja virkapukuavustusten piiriin kuuluvaa vaatetusta.

Markkinaoikeus ei ole päätöksessään käytännössä lainkaan arvioinut hankintayksikön menettelyä suhteellisuusperiaatteen ja hankintalain 54 §:n 2 momentissa mainittujen seikkojen valossa. Markkinaoikeus on ottanut huomioon edellä mainitussa lainkohdassa mainituista seikoista vain kuluneen ajan ja senkin virheellisesti valittajan vahingoksi.

Valittaja on toiminut kaikissa hankinnoissa sopimusten mukaisesti ja toimittanut hankintayksikölle laadukkaita tuotteita. Asiassa puheena olevat tapahtumat eivät ole vaikuttaneet valittajan toimitusvarmuuteen tai luotettavuuteen sopimuskumppanina. Väitetyt sopimusrikkomukset ovat epäolennaisia. Valittajan sulkeminen kysymyksessä olevista hankintamenettelyistä on ollut täysin kohtuutonta, sillä Puolustusvoimat on yksi valittajan merkittävimpiä asiakkaita. Poissulkeminen tulee todennäköisesti vaikeuttamaan valittajan liiketoimintaa.

Selitys

Puolustusvoimat on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on uudistanut markkinaoikeudessa lausumansa ja esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Kysymyksessä olevassa tapauksessa valittaja on tietoisesti rikkonut sen ja hankintayksikön välisiä sopimuksia. Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiset poissulkemisen edellytykset vakavan ammattitoiminnassa tehdyn virheen nojalla ovat asiassa täyttyneet.

Hankintayksikkö ja valittaja ovat vuonna 2010 tehneet kaksi hankintasopimusta, joista toinen on koskenut saappaan huopavuoria ja toinen Puolustusvoimien paitoja M91. Molemmat sopimukset ovat koskeneet Puolustusvoimien spesifikaatioiden ja kehitystyön mukaisia tuotteita, jollaisia ei ole saatavilla valmiina hyllytavarana mistään. Molemmissa sopimuksissa on ollut selkeät ehdot koskien Puolustusvoimien laatiman spesifikaation mukaisen tuotteen kehitystyötä ja valmistusta sekä sitä, kuinka sopimuksen kohteeseen liittyvät oikeudet muodostuvat, mitä ne kattavat ja mille taholle ne kuuluvat.

Paitoja M91 koskevassa sopimuksessa on sovittu siitä, että toimittaja valmistaa hankintayksikön määrittelemän spesifikaation mukaisen kaavan ja/tai muun tuotteen valmistuksessa tarvittavan aineiston sekä lopputuotteen niiden perusteella ja että sopimusten toteuttamisessa syntyvät kaavat ja muu aineisto kuuluvat Puolustusvoimille. Huopavuoret leikataan Puolustusvoimien meisteillä, jotka Puolustusvoimat luovuttaa toimittajan käyttöön sopimuksen toteuttamista varten ja jotka toimittaja palauttaa sopimuksen täyttämisen jälkeen Puolustusvoimille.

Molemmissa sopimuksissa on määritelty, että omistusoikeus kaikkeen sopimuksissa tarkoitetun kehitystyön tuloksiin, sopimuksen mukaisiin tuotteisiin ja kaikkeen aineistoon kuuluu Puolustusvoimille, sekä se, mitä näillä on sopimuksessa tarkoitettu. Niin ikään molemmissa sopimuksissa on kattavasti sovittu, että toimittajalla ei ole ollut oikeutta itse valmistaa, myydä tai muulla tavoin luovuttaa kolmannelle taholle sopimuksen tuloksena syntyvää aineistoa tai tähän aineistoon perustuvia tuotteita.

Valittaja on edellä mainittujen sopimusten vastaisesti ryhtynyt myymään sopimusten mukaisia tuotteita kolmansille osapuolille eikä ole hankintayksikön pyynnöistä huolimatta selvittänyt asiaa. Valittajan sopimustenvastainen toiminta ei ole rinnastettavissa luvalliseen kauppaan, joka koskee eräitä tuotteita tai malleja, jotka eivät enää ole Puolustusvoimien palveluskäytössä. Näitä käytöstä poistettuja malleja on saatavilla varsin laajalti, eikä Puolustusvoimilla ole intressiä valvoa niiden myyntiä tai markkinointia, minkä vuoksi tähän ei myöskään ole puututtu. Valittajan menettely ei myöskään rinnastu tapauksiin, joissa joidenkin tuotteiden myynneistä kolmansille osapuolille on nimenomaisesti sovittu esimerkiksi tilanteissa, joissa tuote on sisältänyt merkittävissä määrin yrityksen omaa tuotekehitystä. Kolmansille myynnin kiellon sisältävä sopimusehto kattaa kaikki Puolustusvoimille sopimuksen nojalla kuuluvaan aineistoon perustuvat tuotteet riippumatta siitä, onko niiden katsottava olevan sopimuksen mukaisia Puolustusvoimille toimitettavia paitoja M91 (Tuotteita) tai muita suoraan sopimuksen mukaiseen, Puolustusvoimille kuuluvaan aineistoon perustuvia tuotteita (eli käytännössä toimittajan itse sopimuksen vastaisesti uustuotantona valmistamia tuotteita).

Valittajan sopimusrikkomukset ovat käyneet ilmi, kun viitattuja, valittajan valmistamia Puolustusvoimien spesifikaation mukaisia tuotteita on sattumalta tavattu myynnistä outlet-myymälästä. Hankintayksikkö on selvittänyt asiaa yrityksen kanssa, jonka outlet-myymälästä tuotteita on tavattu. Yrityksen myymälän tiloissa on ollut valittajan vuokraama myyntipiste, jossa valittaja on myynyt kyseessä olevia tuotteita. Tuotteet, eli saappaan huopavuoret ja paidat M91, on saattanut myyntiin nimenomaan valittaja ja myytävät tuotteet ovat olleet valittajan vastuulla.

Valittaja ei ole hankintayksikön selvitysyrityksistä huolimatta ryhtynyt selvittämään asiaa siten kuin normaaleissa sopimussuhteissa voidaan edellyttää, vaikka valittajalle on annettu kaikki mahdollisuudet selvittää toimintaansa ja valittaja olisi kyennyt sen tekemään. Valittajan menettelyssä ei ole ollut kysymys tahattomasta virheestä, vaan tietoisesta sopimusten rikkomisesta, jota valittaja on yrittänyt peitellä. Valittajan menettelyn on katsottava osoittavan merkittävää epälojaaliutta sopimuskumppaninaan ollutta hankintayksikköä kohtaan ja sellaisena vakavaa virhettä ammattitoiminnassa, joka on oikeuttanut hankintayksikön sulkemaan valittajan tarjouskilpailusta.

Valittajan sopimusrikkomukset ovat kohdistuneet Puolustusvoimien immateriaalioikeuksiin. Sopimuksessa on sovittu aineettomaan omaisuuteen kohdistuvista oikeuksista, joiden rikkomisesta on kysymys. Asian arvioinnin kannalta on merkityksetöntä, onko hankintayksikkö todennut valittajan sopimusrikkomusten kohdistuneen immateriaalioikeuksiin vai hankintayksikön aineettomaan yksinoikeuteen kehitystyön tuloksiin tai vastaavaan. Hankintayksikön päätöksistä on joka tapauksessa käynyt ilmi valittajan rikkomat sopimuskohdat. Vaikka kysymystä immateriaalioikeuksien sisällöstä arvioitaisiin sisällöllisesti toisin kuin hankintayksikkö on arvioinut, yksiselitteiset sopimuslausekkeet, valittajan tietoinen sopimusten rikkominen sekä valittajan kiistatta moitittava menettely sopimusten rikkomisessa ja asian selvittämisestä kieltäytymisessä on osoitettu.

Suhteellisuusperiaatteen vastaisena ei voida pitää sitä, että tarjouskilpailusta suljetaan tarjoaja, joka on osoittautunut aiempien sopimusten toteuttamisessa epäluotettavaksi ja kieltäytynyt asiaa selvittämästä. Hankintayksikön menettely ei ole ollut myöskään valittajaa syrjivää. Mikäli jokin toinen toimija olisi syyllistynyt valittajan menettelyä vastaavaan menettelyyn, myös se olisi suljettu tarjouskilpailuista. Puolustusvoimat on puuttunut muihin samankaltaisiin tapauksiin, joissa tuotteita on markkinoitu Puolustusvoimien spesifikaatioiden mukaisina.

Valittajan viittaamia sotilas- ja virkapukineita ei pidä sekoittaa nyt kysymyksessä olevaan maastosuojavaatetukseen. Tuoteryhmien hankintakanavat ja käyttötarkoitukset ovat toisistaan täysin poikkeavia. Muun kuin sopimustoimittajan suorittamaa virkapukumyyntiä tilaajille ei voi rinnastaa esimerkiksi paitojen M91 sopimuksen vastaiseen vähittäismyyntiin.

Toimittajien sopimuksenmukaisella toiminnalla ja sovittujen sopimusehtojen noudattamisella on ollut hankintayksikölle olennainen merkitys toimittajan toiminnan luotettavuuden toteamisen kannalta. Kun nyt kysymyksessä oleviin sopimuksiin on otettu nimenomainen kolmansille valmistamisen tai myynnin kieltävä lauseke, ja sitä on sopimuksissa painotettu, ehdon noudattamisella on ollut olennainen merkitys osapuolten väliselle luottamukselle.

Koska valittaja on sopimusrikkomuksillaan ja niiden jälkeisellä menettelyllään syyllistynyt vakavaan virheeseen ammattitoiminnassaan, hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy olla luottamatta valittajan toimintaan ja oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailuista.

Olisi kohtuutonta, mikäli Puolustusvoimat joutuisi pitämään asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliset oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Vastaselitys

Dewellton Oy on antanut selityksen johdosta vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Toisin kuin Puolustusvoimat on selityksessään väittänyt, kysymyksessä olevassa sopimuksessa ei ole mitään mainintaa kaavoista. Sen sijaan sopimuksen osaksi tulleessa kilpailutusasiakirjojen Paita M91 teknisessä spesifikaatiossa 1405b on nimenomaisesti todettu, että kaavojen laatiminen ja toimittaminen kuuluu tilaajan vastuulle. Paitojen M91 osalta Puolustusvoimat laiminlöi sopimuksen mukaisen velvollisuutensa toimittaa peruskoon kaavat valmistajalle, ja valittaja joutui valmistamaan kopiot kaavoista veloituksetta spesifikaatiossa olevien ohjeiden mukaisesti. Tuotanto, joka sisältää kaavojen kopioiden valmistuksen, ei kuitenkaan ole sopimuksen kohdassa 16.1 tarkoitettua kehitystyötä, vaan puhdasta valmistusta.

Valittajan hankintayksikön kanssa tekemät sopimukset paidoista M91 ja saappaan huopavuorista eivät ole sisältäneet kehitystyötä. Kyseiset paidat ja saappaan huopavuoret taikka niiden tekniset spesifikaatiot eivät sisällä mitään immateriaalioikeuksilla tai muutoin suojattavaa, eikä Puolustusvoimilla ole millään perusteella ollut oikeutta kieltää ketä tahansa näitä tuotteita valmistamasta tai myymästä. Valittaja ei ole rikkonut edellä mainittuja sopimuksia tai toiminut miltään osin sopimusten vastaisesti tai moitittavasti. Valittaja on myös pyrkinyt avoimesti selvittämään asiaa ja vastannut Puolustusvoimien selvityspyyntöihin asiallisesti ja riittävästi.

Puolustusvoimat sallii muille toimijoille edelleen palveluskäytössä olevan materiaalin myynnin kolmansille osapuolille huolimatta siitä, että taustalla olevat hankintasopimukset ovat identtisiä nyt kysymyksessä olevien paitojen M91 ja saappaan huopavuorien hankintasopimusten kanssa. Pääesikunnan määräys sallii selväsanaisesti sotilas- ja virkapukujen sekä maastosuoja-asujen hankinnan myös muilta kuin sopimustoimittajilta.

Muut kirjelmät ja selvitykset

Dewellton Oy on toimittanut oikeudenkäyntikulujen määrää koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Puolustusvoimille.

Puolustusvoimat on toimittanut Dewellton Oy:n vastaselityksen johdosta lisäkirjelmän, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Mikäli toimittaja saa myydä tuotteita kolmansille tahoille, sopimuksessa on tästä maininta. Maastosuojavaatetusta koskevissa sopimuksissa, joista nyt on kysymys, ei ole lupaa myydä tuotteita ulkopuolisille, ellei poikkeuksellisesti toisin ole esimerkiksi toimittajan oman merkittävän tuotekehityspanoksen johdosta sovittu.

Dewellton Oy on toimittanut Puolustusvoimien kirjelmän johdosta lisäkirjelmän, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Dewellton Oy on saanut Puolustusvoimien edelliseltä hankintapäälliköltä luvan sopimuksettomasti valmistaa ja myydä maastopuku M91:tä kolmansille osapuolille silloin, kun kyseinen maastopuku oli vielä aktiivisessa palveluskäytössä. Lähestulkoon kaikki varusmiehen tuotteet ovat yleisesti hankittavissa vähittäismyymälöissä.

Puolustusvoimat on toiminut paitojen M91 kilpailutuksessa vastoin tarjouskilpailun sääntöjä, kun se on jättänyt kilpailutuksessa mainitut kaavat toimittamatta valmistajalle. Kaavoitus ei ole kilpailusääntöjen mukaan kuulunut valittajan tehtäväksi. Jos kilpailutukseen olisi kuulunut tuotekehitystä, se olisi tullut mainita tarjouspyynnössä.

Puolustusvoimien paita M91 on Ruotsin armeijan tuotteen kopio. Kuluttaja ei pysty erottamaan yleisvaikutelmaltaan Puolustusvoimien M91- ja Ruotsin armeijan Field Shirt 90 -paitoja toisistaan. Tekstiili-insinöörikin joutuisi lähettämään paidan kuitulaboratorioon testattavaksi pystyäkseen sanomaan, kumpi paita on kysymyksessä. Puolustusvoimien paita M91 ei nauti mallisuojaa, ja mahdollinen mallisuoja on rauennut. Tämä pätee myös saappaan huopavuoriin. Huopavuorien osalta kysymys ei kuitenkaan ole ollut valmistamisesta kolmansille osapuolille, vaan virheellisen erän hävittämisestä päivitetyn laatusuunnitelman mukaan myymällä Puolustusvoimien hylkäämät tuotteet peittämällä tornitunnus.

Puolustusvoimien käyttämät paidat ja saappaan huopavuoret ovat markkinoilla yleisesti myytäviä artikkeleita, joihin valmistajilla on ennen valmistussopimuksen solmimista samat oikeuden kuin Puolustusvoimilla. Puolustusvoimilla ei ole oikeutta kieltää valmistajaa valmistamasta muillekin asiakkaille kyseisiä tuotteita sillä perusteella, että valmistaja on Puolustusvoimien sopimusvalmistaja. Se ei ole myöskään voinut kieltää Ruotsin armeijaa myymästä ylijäämävarastojaan Suomessa sillä perusteella, että Field Shirt 90 -paidan yleisvaikutelma on sama kuin Puolustusvoimien paidassa M91. Sopimuksen voimaan tullessa valmistusoikeudet ovat olleet molemmilla osapuolilla.

Puolustusvoimat on toimittanut Dewellton Oy:n kirjelmän johdosta lisäkirjelmän, jossa se on muun ohella esittänyt, että nyt kysymyksessä olevia tuotteita ei ole yleisesti saatavilla vähittäismyymälöistä. Puolustusvoimilla ei ole tietoa valittajalle annetuista valmistusluvista. Puolustusvoimilla ei ole myöskään tietoa siitä, mihin valittaja viittaa esittäessään, että Puolustusvoimat olisi menetellyt vastoin tarjouskilpailun sääntöjä. Sopimusten tarkoittamat tuotteet on mahdollista valmistaa vain Puolustusvoimien sopimusten mukaan omistamalla aineistolla. Se, että asiassa on kysymys nimenomaan Puolustusvoimien omistamiin aineistoihin perustuvista tuotteista eikä joistain niitä muistuttavista tuotteista, on varmennettu laboratoriotesteillä. Valittajalla ei ole ollut Puolustusvoimien omistamiin aineistoihin perustuviin tuotteisiin mitään oikeuksia.

Dewellton Oy on toimittanut Puolustusvoimien kirjelmän johdosta lisäkirjelmän, jossa se on muun ohella esittänyt, että aiemmin mainitusta valmistusluvasta on sovittu valittajan yhteydenoton jälkeen Puolustusvoimien kanssa puhelimitse.

Puolustusvoimat ei ole kyennyt yksilöimään, miten saappaan huopavuoret tai paita M91 olisivat luonteeltaan yksilöllisiä. Puolustusvoimat on ainoastaan todennut kuvanneensa tuotteiden ominaisuudet teknisessä spesifikaatiossaan. Tämä ei kuitenkaan riitä antamaan Puolustusvoimille oikeutta tuotteisiin. Puolustusvoimien teknisten spesifikaatioiden ohjeet ovat riittämättömiä tuotteiden valmistamiseksi. Saappaan huopavuorien ja paita M91:n valmistusoikeus on ollut valittajalla jo ennen Puolustusvoimien ja valittajan välisen sopimuksen voimaantuloa, joten sopimuksen kohdan 16 mukaan oikeus valmistukseen ja jälleenmyyntiin säilyy sopimuksen jälkeenkin.

Puolustusvoimat on toimittanut edellä mainitun Dewellton Oy:n kirjelmän johdosta lisäkirjelmän, joka on lähetetty tiedoksi Dewellton Oy:lle.

Dewellton Oy on toimittanut lisäkirjelmän, jossa se on lausunut, että lausunto myynnissä olleen paidan M91 vertailusta valittajan vuoden 2010 toimitusnäytteeseen on vailla todistusarvoa. Valittajan päivitetty laatusuunnitelma mahdollistaa tuotteen hävittämisen myymällä tuote (saappaan huopavuoret) muillekin tahoille kuin Puolustusvoimille.

Puolustusvoimat on toimittanut Dewellton Oy:n kirjelmän johdosta lisäkirjelmän, joka on lähetetty tiedoksi Dewellton Oy:lle.

Dewellton Oy on toimittanut lisäkirjelmän, joka on lähetetty tiedoksi Puolustusvoimille.

Puolustusvoimat on toimittanut lisäkirjelmän, joka on lähetetty tiedoksi Dewellton Oy:lle.

Dewellton Oy on toimittanut lisäkirjelmän, jossa se on muun ohella esittänyt, että sen myymät paidat eivät ole olleet Puolustusvoimien teknisten spesifikaatioiden mukaisia paitoja, vaan alkuperäisistä vaatimuksista poikenneita tuotteita. Valittaja on hankkinut materiaalia myös sellaisilta toimittajilta, joiden neulos ei täytä Puolustusvoimien teknisten spesifikaatioiden mukaisia laatuvaatimuksia. Puolustusvoimien kanta sopimusrikkomuksesta perustuu vain visuaalisen tarkastelun perusteella tehtyyn lausumaan, joka on dokumentoitua perustelua vailla oleva olettamus. Valittaja on myynyt vaatimusluokaltaan alempaa tuotetta kuten muutkin markkinoilla olevat toimijat.

Dewellton Oy on toimittanut lisäkirjelmän, jossa se on muun ohella esittänyt, että sitä syrjittäisiin suhteessa muihin Puolustusvoimien sopimuskumppaneihin, mikäli valittajan ei sallita poistaa Puolustusvoimien tornitunnus tuotteista, jotka eivät täytä spesifikaation vaatimuksia ja myydä ne kierrätystuotteina.

Puolustusvoimille on lähetetty tiedoksi edellä mainitut Dewellton Oy:n kirjelmät.

Puolustusvoimat on toimittanut lisäkirjelmän, joka on lähetetty tiedoksi Dewellton Oy:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Dewellton Oy:n valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää Dewellton Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkein hallinto-oikeus velvoittaa Dewellton Oy:n korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen osalta.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Dewellton Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Puolustusvoimat joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi Dewellton Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa kohtuulliseksi harkitulla määrällä edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Matti Halén, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Pasi Yli-Ikkelä.