Muu päätös 83/2017

Asia Harkinnanvaraiset ja muut valtionosuudet ja -avustukset

Valittaja Perussuomalaiset Nuoret ry, Helsinki

Päätökset, joita valitus koskee

Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.9.2014 dnro OKM/538/627/2013 ja 29.1.2015 dnro OKM/538/627/2013

Asian aikaisempi käsittely

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään 19.5.2014 dnro 538/627/2013 ratkaissut Perussuomalaiset Nuoret ry:n hakemuksen yleisavustuksen myöntämisestä yhdistyksen nuorisotoimintaan vuodelle 2014. Päätöksellä ministeriö on myöntänyt yhdistykselle avustusta 29 000 euroa. Avustuksen käyttöaika on ollut 1.1.–31.12.2014.

Perussuomalaiset Nuoret ry on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut avustuksen myöntämistä hakemuksensa mukaisesti eli 100 000 euron suuruisena.

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 30.9.2014

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 30.9.2014 tekemällään päätöksellä hylännyt Perussuomalaiset Nuoret ry:n oikaisuvaatimuksen edellä mainitusta päätöksestä.

Ministeriö on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Hakemuksen sisällöllinen arviointi

Valtion talousarviossa vuodelle 2014 on määräraha (momentti 29.91.50.) valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen yleisavustuksiin, nuorisolain (72/2006) 10 §:n mukaisesti. Määrärahat eivät ole viime vuosina kasvaneet.

Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta (103/2006) määrittelee valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen avustuskelpoisuuden seuraavasti: Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy hakemuksesta järjestön nuorisolain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetuksi avustettavaksi valtakunnalliseksi nuorisojärjestöksi tai valtakunnalliseksi nuorisotyön palvelujärjestöksi.

Hakemuksessa on esitettävä ministeriölle selvitys organisaatiosta, jäsenistöstä, toiminnasta, toiminta-alueesta ja taloudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää luetteloa avustettavista järjestöistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut vuonna 2014 lain mukaisia avustuksia yhteensä 11 363 707 euroa 65 järjestölle. Järjestöjen hakusummat olivat yhteensä 12 918 141 euroa. Määrärahasta tehdyt päätökset perustuvat nuorisolakiin (72/2006), -asetukseen (103/2006) ja valtionavustuslakiin (688/2001). Asetuksessa (103/2006) kirjatut tulosperusteet ovat laatu, laajuus ja taloudellisuus. Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon myös toiminnan ajankohtainen yhteiskunnallinen merkitys ja avustuksen tarve. Arviointi tehdään suunnittelun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Nämä avustussummaan vaikuttaneet perusteet on kirjattu päätöskirjeissä.

Päätösten perustana on nuorisolain mukaisesti avustus- ja arviointitoimikunnan esitys, joka on tehty hakijoiden antamien tietojen pohjalta. Avustuspäätösten valmistelu sisältää useita arviointivaiheita, joissa kaikkien avustusta hakeneiden valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen tiedot käydään lain mukaisesti läpi ja kirjataan valmisteluasiakirjaan (hallintolaki 434/2003, 6 §). Valmisteluasiakirja ja esittelymuistio ovat julkisia asiakirjoja ja ne ovat pyydettäessä saatavissa opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamosta. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi kaikkien järjestöjen hakemuksia verrataan myös keskenään (hallintolaki 434/2003, 25 §). Perussuomalaiset Nuoret ry on samassa asemassa kuin kaikki muutkin yleisavustusta hakeneet valtakunnalliset nuorisojärjestöt ja nuorisotyön palvelujärjestöt. Järjestön arvioinnissa on käytössä samat kriteerit, joita yllä on käyty läpi ja joita järjestö on osin avannut itse oikaisuvaatimuksessaan. Lopullinen päätös perustuu kokonaisarviointiin. Ministeriö on käyttänyt päätöksissään sille kuuluvaa harkintavaltaa.

Yleisavustuksen kohdalla kyse on mittavasta, monitahoisesta ja laajasta arviointiprosessista, johon liittyy sekä määrällistä että laadullista arviointia. Mikään yksittäinen seikka ei suoranaisesti vaikuta avustussumman muodostumiseen. Tämän vuoksi tulosperusteet, jonka pohjalta arviointia on tehty, on kirjattu päätökseen ja päätöksessä viitataan edelleen asetukseen (103/2006), jossa tulosperusteita on selvennetty tarkemmin.

Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että ministeriö ei ole ilmoittanut mikä on hakijan tulojen vaikutus yleisavustuksen määrään. Kuten edellä on todettu, päätöksessä mainitaan, että päätökset tehdään tulosperusteiden mukaan ja tällöin viitataan asetukseen (103/2006). Asetuksessa mainitaan edelleen, että taloudellisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota järjestön oman toiminnan tuottoihin ja että avustuksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudellinen tila, muut julkiset avustukset ja varsinaiseen toimintaan käytettävissä olevat varat. Edelleen päätöskirjeen liitteenä on ohje yleisavustukseen liittyvistä ehdoista ja rajoituksista (Dnro 5/091/2011). Kyseisessä asiakirjassa mainitaan, että yleisavustus ei saa kattaa toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää (valtionavustuslain (688/2001) 6 §). Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien menojen määrää (valtionavustuslain 4 §:n 2 kohta). Päätöksen liitteessä kerrotaan myös, mitä ovat hyväksyttävät ja ei-hyväksyttävät menot.

Oikaisuvaatimuksessa käydään tulosperusteiden valossa läpi niitä asioita, joita on valmisteluprosessin aikana otettu huomioon ja tämän myötä järjestön avustussummat ovat vuosittain kasvaneet. Perussuomalaiset Nuoret ry:n kohdalla on huomioitu järjestön itselleen asettamiin tavoitteisiin pääseminen, koulutusten ja tapahtumien määrällinen kasvu ja järjestön tiedotuskanavien käyttö muun muassa sähköinen jäsenkirje, jäsenlehti ja Facebook, samoin yhteiskunnallinen aktiivisuus, muun muassa kannanotot. Tämän tuloksena oikaisuvaatimuksen hakijan yleisavustus on kasvanut 45 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2014.

Edelleen voidaan todeta, että järjestön yleisavustus on kasvanut 625 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2014. Ministeriö on huomioinut järjestön kehityksen ja nostanut vuosiavustusta joka vuosi siitä lähtien, kun järjestö pääsi yleisavustuksen piiriin vuonna 2008. On hyvä korostaa, että myös kaikki muut poliittiset nuorisojärjestöt tekevät nuorisotyötä ja -politiikkaa samoilla tavoilla, keinoilla ja välineillä eikä Perussuomalaisten Nuorten järjestötyö ole vielä samalla tasolla suurimpien saajien kanssa. Järjestö toteaa itsekin olevansa nuori järjestö, jolloin on ymmärrettävää, että kehittämistyö on vielä kesken. Suurimpien poliittisten nuorisojärjestöjen saamat avustukset ovat kuitenkin vuonna 2014 laskeneet.

Perussuomalaiset Nuoret ry:n kohdalla on tehty tulosperustaista arviointia myös huomioiden, että järjestön piirijärjestörakenne ei ole vielä täysin löytänyt toimintansa vahvuuksia, jotka tukisivat koko järjestön nuorisotoimintaa. Samoin järjestön näkemykset monikulttuurisuusasioissa ovat olleet ristiriidassa nuorisolain arvopohjan kanssa. Järjestön tulisi huomioida toiminnassaan lain arvopohja, ja sitä on muun muassa monikulttuurisuus ja syrjimättömyys (yhdenvertaisuus-käsitteeseen kuuluva). Edelleen järjestön alijäämä on ollut suhteellisen suuri. Maksukykyyn (saamisia on vähemmän kuin lyhytaikaista velkaa) on myös kiinnitetty huomiota.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksenteossaan ottanut huomioon myös Valtiontalouden tarkastusviraston (14/2012) tarkastuskertomuksessaan tekemän huomautuksen, jossa ministeriön tulisi huomioida, että huomattava kasvu vuositasolla voi johtaa avustusten epätarkoituksenmukaiseen käyttämiseen tai kasautumiseen. Perussuomalaiset Nuoret ry:n yleisavustusta on kasvatettu toiminnan parantuessa selvästi, mutta huomioiden, että liian suuri kertanosto voisi johtaa hallitsemattomien ylijäämien kertymiseen eikä avustus tällöin välttämättä kehittäisi samassa suhteessa järjestön toimintaa. Samalla järjestö on saanut toimintaansa avustuksia Perussuomalaiset rp:ltä, joka on huomioitu avustuksen tarvetta mietittäessä.

Hakemuksen (oikeastaan päätöksen) perusteleminen

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön tulee perustella päätöksensä lain edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella.

Hallintolain (434/2003) 45 §:n mukaan päätös on perusteltava. Hallituksen esityksessä (HE 72/2002 vp), joka koskee hallintolakia, mainitaan yksityiskohtaisissa perusteluissa muun muassa, että perusteluvelvollisuuden tarpeellisuutta voidaan arvioida tapauskohtaisesti asianosaisten oikeusturvan ja tiedontarpeen kannalta. Mainitun hallituksen esityksen perustelujen mukaan perusteluvelvollisuus konkretisoituu erityisesti silloin, kun päätös on kielteinen tai oikeuksia rajoittava.

Perussuomalaiset Nuoret ry:n avustushakemukseen annettu päätös ei ole kielteinen vaan harkinnanvaraisen edun myöntävä. Avustuspäätökseen on kirjattu perusteluna, että avustukset myönnetään tulosperusteisesti sekä viitataan nuorisotyöstä ja -politiikasta annetun asetuksen 6 §:ään (103/2006), jossa tulosperusteita selvennetään tarkemmin. Tulosperusteet, jonka pohjalta arviointia on tehty, on lueteltu päätöksessä ja lisäksi on mainittu, että arviointi tehdään suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella.

Edelleen päätöskirjeen liitteenä on Ohje yleisavustukseen liittyvistä ehdoista ja rajoituksista (Dnro 5/091/2011), jossa selvennetään avustuksen myöntämisen perusteita tarkemmin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että edellä mainitut päätöksen perustelut sekä päätöksen liitteenä oleva ohje antavat hakijalle mahdollisuuden riittävästi arvioida päätöksen perusteita ja siten päätöksen laillisuutta. Hakijalla on myös halutessaan mahdollisuus pyytää hakemusasian valmisteluasiakirjat nähtäväkseen, kuten aiemmin on mainittu.

Päätös oikaisuvaatimukseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista uutta tietoa tai selvitystä, joka antaisi perusteet arvioida uudelleen harkinnanvaraisen avustuksen määrää.

Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että avustuspäätöksessä mainitut perustelut sekä viittaukset oikeusohjeisiin antavat avustuksen hakijalle riittävän mahdollisuuden arvioida, millä perusteilla avustus on myönnetty. Tässä oikaisuvaatimukseen annetussa päätöksessä perusteluja on vielä selvennetty tarkemmin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että päätös koskien valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen yleisavustuksia vuodelle 2014 on tehty noudattaen nuorisolain ja -asetuksen sekä valtionavustus- ja hallintolain säännöksiä ja se on lainmukainen. Päätös ei loukkaa oikaisuvaatimuksen tehneen oikeutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön soveltamat oikeusohjeet

Nuorisolaki (72/2006)

Asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta (103/2006)

Valtionavustuslaki (688/2001)

Hallintolaki (434/2003)

Hallituksen esitys hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta (HE 72/2002 vp)

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 29.1.2015

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään 29.1.2015 poistanut edellä mainitun 30.9.2014 oikaisuvaatimuksen johdosta tekemänsä päätöksen ja käsitellyt Perussuomalaiset Nuoret ry:n oikaisuvaatimuksen uudelleen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on muuttanut 19.5.2014 tekemäänsä avustuspäätöstä ja myöntänyt Perussuomalaiset Nuoret ry:lle yleisavustusta 58 000 euroa vuodelle 2014. Päätöksen mukaan myönnetystä avustussummasta on yhdistykselle vuoden 2014 aikana maksettu yhteensä 29 000 euroa ja loppuosa 29 000 euroa maksetaan yhdistykselle viipymättä.

Ministeriö on perustellut päätöstään seuraavasti:

Oikaisupäätöksen korjaaminen

Hallintolain (434/2003) 50 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuoden 2013 yleisavustusta koskevaan valitukseen

Korkein hallinto-oikeus on 19.11.2014 antanut päätöksen (dnro 1989/2/13) Perussuomalaiset Nuoret ry:n valitukseen opetus- ja kulttuuriministeriön 22.5.2013 tekemästä oikaisupäätöksestä, joka koskee vuoden 2013 yleisavustusta.

Korkein hallinto-oikeus on kumonnut opetus- ja kulttuuriministeriön oikaisupäätöksen lainvastaisena ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksessään korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhdistyksen avustushakemusta ei ole voitu hylätä valituksenalaiselta osin sillä ministeriön päätöksestä ilmenevällä perusteella, joka koskee ministeriön asiaa ratkaistessaan tarkastelemia yhdistyksen kannanottoja ja lausuntoja muun ohella lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan tai kunnallispolitiikkaan liittyen. Päätöksessä korostetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausta sananvapauden merkityksestä demokraattisessa yhteiskunnassa sekä sananvapautta poliittisena perusoikeutena, joka antaa suojaa erityisesti poliittiseen toimintaan liittyvälle viestinnälle.

Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään myös, että nuorisolaissa (72/2006) tarkoitettu valtakunnallinen nuorisojärjestö on määritelty lain 2 §:n 6 kohdassa ja että Perussuomalaiset Nuoret ry on jo aikaisemmin hyväksytty nuorisolain 10 §:n 1 momentissa ja nuorisoasetuksen 4 §:ssä tarkoitetuksi avustettavaksi valtakunnalliseksi nuorisojärjestöksi. Näin ollen avustushakemusta ratkaistaessa eivät ole arvioitavana ne edellytykset, joiden perusteella järjestö voidaan tällaiseksi järjestöksi hyväksyä, vaan kyse on nuorisolain 10 §:ssä tarkoitetun yleisavustuksen myöntämisestä.

Asiavirheen korjaaminen

Edellä mainittuun korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen viitaten opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että sen 30.9.2014 (dnro 538/627/2013) tekemä oikaisupäätös perustuu ilmeisen väärään lainsoveltamiseen, sillä oikaisupäätöksen perusteluihin on sisällytetty avustuskelpoisuusharkinnan piiriin kuuluvia seikkoja.

(- - -)

Päätös oikaisuvaatimukseen

(- - -)

Perustelut

Hakemuksen sisällöllinen arviointi

Valtion talousarviossa vuodelle 2014 on määräraha (momentti 29.91.50.) valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen yleisavustuksiin, nuorisolain (72/2006) 10 §:n mukaisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut vuonna 2014 lain mukaisia avustuksia yhteensä 11 363 707 euroa 65 nuoriso- ja nuorisotyön palvelujärjestölle. Järjestöjen hakusummat olivat yhteensä 12 918 141 euroa. Määrärahasta tehdyt päätökset perustuvat nuorisolakiin (72/2006), asetukseen nuorisotyöstä ja -politiikasta (103/2006) ja valtionavustuslakiin (688/2001).

Nuorisolain (72/2006) 10 §:n mukaan avustukset myönnetään tulosperusteisesti. Asetuksen (103/2006) 6 §:ään kirjatut tulosperusteet ovat laatu, laajuus ja taloudellisuus. Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon myös toiminnan ajankohtainen yhteiskunnallinen merkitys ja avustuksen tarve. Arviointi tehdään suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Nämä avustussummaan vaikuttaneet perusteet on kirjattu päätöskirjeissä.

Päätösten perustana on nuorisolain mukaisesti arviointi- ja avustustoimikunnan esitys, joka on tehty hakijoiden antamien tietojen pohjalta. Ministeriö ei ole päätöstä tehdessään oikeudellisesti sidottu arviointi- ja avustustoimikunnan esitykseen. Avustuspäätöksen valmistelu sisältää useita arviointivaiheita, joissa kaikkien avustusta hakeneiden valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen tiedot käydään lain mukaisesti läpi ja kirjataan valmisteluasiakirjaan (hallintolaki 434/2003, 6 §). Valmisteluasiakirja ja esittelymuistio ovat julkisia asiakirjoja ja ne ovat pyydettäessä saatavissa opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamosta. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi kaikkien järjestöjen hakemuksia verrataan myös keskenään (hallintolaki 434/2003, 25 §). Lopullinen päätös perustuu kokonaisarviointiin, jossa ministeriö on käyttänyt päätöksissään sille kuuluvaa harkintavaltaa.

Yleisavustuksen kohdalla kyse on mittavasta, monitahoisesta ja laajasta arviointiprosessista, johon liittyy sekä määrällistä että laadullista arviointia. Tämän vuoksi tulosperusteet, jonka pohjalta arviointia on tehty, on kirjattu päätökseen ja päätöksessä viitataan edelleen asetukseen (103/2006), jossa tulosperusteita on selvennetty tarkemmin.

Oikaisuvaatimuksen mukaan ministeriö ei ole ilmoittanut, mikä on hakijan tulojen vaikutus yleisavustuksen määrään. Asetuksen (103/2006) 6 §:ssä mainitaan, että taloudellisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota järjestön oman toiminnan tuottoihin ja että avustuksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudellinen tila, muut julkiset avustukset ja varsinaiseen toimintaan käytettävissä olevat varat. Edelleen päätöskirjeen liitteenä on ohje yleisavustukseen liittyvistä ehdoista ja rajoituksista (dnro 5/091/2011).

Perussuomalaiset Nuoret ry:n oikaisuvaatimuksen käsittelyssä on huomioitu järjestön itselleen asettamiin tavoitteisiin pääseminen ja järjestön toiminta-ajatuksen toteutuminen toiminnassa, jäsenmäärän hyvät kasvulukemat, koulutusten ja tapahtumien määrällinen kasvu ja järjestön tiedotuskanavien käyttö muun muassa sähköinen jäsenkirje, jäsenlehti ja sosiaalisen median käyttö (muun muassa Facebook ja Twitter). Samoin yhteiskunnallinen aktiivisuus on huomioitu (muun muassa kannanotot ja medianäkyvyys).

Vuoden 2014 avustushakemusta uudelleen käsiteltäessä on todettu, että Perussuomalaiset Nuoret ry on järjestö, jonka toiminta on vielä kehittymässä. Järjestö on kuitenkin pystynyt lyhyessä ajassa kasvattamaan toimintaansa selvästi. Huomattava kasvu on tapahtunut erityisesti verrattaessa järjestön toimintaa vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja juuri viimeksi mainitun vuoden raportointi on perusteena vuoden 2014 avustukselle. Asiassa suoritetun kokonaisarvioinnin perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että on perusteltua myöntää Perussuomalaiset Nuoret ry:lle vuodelle 2014 yleisavustusta 58 000 euroa.

Perussuomalaiset Nuoret ry on hakenut avustusta 100 000 euroa vuodelle 2014. Avustusta ei myönnetä haetun suuruisena. Perussuomalaiset Nuoret ry toteaa itsekin oikaisuvaatimuksessaan olevansa nuori järjestö, jolloin on ymmärrettävää, että kehittämistyö on vielä kesken. Järjestön kohdalla on huomioitu myös, että järjestön piirijärjestörakenne ei ole vielä täysin löytänyt toimintansa vahvuuksia, jotka tukisivat koko järjestön valtakunnallista nuorisotoimintaa.

Päätöksen perusteleminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että avustuspäätöksessä mainitut perustelut ja päätöksen liitteenä oleva ohje sekä tässä oikaisupäätöksessä esitetyt perustelut antavat hakijalle mahdollisuuden riittävästi arvioida päätöksen perusteita ja siten päätöksen laillisuutta. Hakijalla on myös halutessaan mahdollisuus pyytää hakemusasian valmisteluasiakirjat nähtäväkseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että muutettu päätös koskien valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen yleisavustuksia vuodelle 2014 sekä nyt annettu uusi oikaisupäätös on tehty noudattaen nuorisolain ja -asetuksen sekä valtionavustus- ja hallintolain säännöksiä ja ne ovat lainmukaisia eivätkä loukkaa oikaisuvaatimuksen tehneen oikeutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön soveltamat oikeusohjeet

Nuorisolaki (72/2006)

Asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta (103/2006)

Valtionavustuslaki (688/2001)

Hallintolaki (434/2003)

Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustukseen liittyvät ehdot ja rajoitukset (dnro: 5/091/2011)

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Perussuomalaiset Nuoret ry on korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30.10.2014 saapuneessa valituksessaan vaatinut, että opetus- ja kulttuuriministeriön 30.9.2014 oikaisuvaatimuksen johdosta tekemä päätös kumotaan ja valittajalle myönnetään haettu avustus täysimääräisenä. Vaihtoehtoisesti valittaja on vaatinut, että edellä mainittu päätös kumotaan ja asia palautetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle, jonka tulee ratkaista asia uudelleen laillisesti perustellulla päätöksellä ja menetellä asiassa muuten laissa edellytetyllä tavalla. Valittaja on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen 30 päivän kuluessa ratkaisun antamisesta.

Perussuomalaiset Nuoret ry on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Ihmisten yhdenvertaisuudesta on säädetty Suomen perustuslain 6 §:ssä. Sananvapaus on suojattu perustuslain 12 §:ssä ja yhdistymisvapaus perustuslain 13 §:ssä. Sanotut perusoikeudet suojaavat oikeushenkilön, käsiteltävässä tapauksessa yhdistyksen, jäseniä suoraan ja siten myös oikeushenkilöä itseään.

Hallinnon oikeusperiaatteet on määritelty hallintolain 6 §:ssä. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja viranomaisten toimien on oltava puolueettomia. Viranomainen saa käyttää toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin toimenpiteisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 19.5.2014 myöntänyt Perussuomalaiset Nuoret ry:lle yleisavustusta 29 000 euroa, Suomen Keskustanuoret ry:lle 662 630 euroa ja Kokoomuksen Nuorten Liitto ry:lle 642 850 euroa. Päätösten perustelut liitteineen ovat identtiset.

Perussuomalaiset Nuoret ry oli hakenut yleisavustusta 100 000 euroa ja oli mitoittanut hakemuksensa nuorisoasetuksen 6 §:n mukaisesti tulosperusteiseksi. Hakemuksessa on esitetty vuodelle 2014 arvioiduiksi toimintamenoiksi 360 000 euroa, josta 355 000 euroa on yleisavustuksessa hyväksyttäviä menoja. Silti haetusta avustusmäärästä on myönnetty alle kolmannes ja noin 4 prosenttia Suomen Keskustanuorille ja Kokoomuksen Nuorten Liitolle myönnetyistä avustuksista.

Perusteet avustusmäärien epäsuhdasta eivät ilmene avustushakemuksista, avustuspäätöksestä eivätkä opetus- ja kulttuuriministeriön oikaisuvaatimuksen johdosta tekemästä päätöksestä. Ministeriön päätös on yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena ja syrjivänä perustuslain sekä hallintolain vastainen.

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan hallintopäätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja mainittava sovellettavat säännökset.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole laissa edellytetyllä tavalla perustellut oikaisuvaatimuksen hylkäävää päätöstään. Ministeriö on kuvannut yleisavustuksen myöntämisen yleistä normipohjaa ja luetellut muun muassa nuorisolain, valtionavustuslain ja nuorisoasetuksen tulosperusteet, kuten laatu, laajuus ja taloudellisuus. Lisäksi ministeriö on viitannut avustuspäätöksen liitteisiin. Kyseessä on standardiliite, joka liitetään kaikkiin vastaaviin päätöksiin. Lopullinen päätös on ministeriön mukaan perustunut kokonaisarviointiin ja ministeriölle kuuluvaan harkintavaltaan.

Ministeriön päätöksessä ei ole otettu kantaa valittajan oikaisuvaatimuksessaan esittämään selvitykseen hakijan toiminnasta suhteessa nuorisolain tavoitteisiin, toiminnan laajuuteen, taloudellisuuteen, toiminnan ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen merkitykseen ja avustuksen tarpeeseen. Ministeriön kuvailu omasta päätöksentekoprosessistaan ja voimassaolevasta normistosta ei täytä hallintopäätökseltä edellytettäviä juridisia perustelukriteereitä.

Valittaja on ilmoittanut Perussuomalaiset rp:ltä saamansa tuen selvityksenä siitä, ettei se käytä mahdollisesti myönnettävää yleisavustusta yksinomaisena rahoituslähteenään. Ministeriö on lainvastaisesti katsonut päätöksessään tämän ilmoitetun tosiseikan perusteeksi avustuksen pienentämiselle.

Ministeriön päätös on olennaisesti poikennut hakemuksesta ja hakijan päätökseen kohdistuneista oikeutetuista odotuksista. Asianmukaiset päätöksen perustelut valituksenalaisessa tilanteessa ovat hallituksen esityksessä esitettyjen perusteluiden ja lain ration mukaisesti täysin välttämättömät, jotta päätös täyttäisi hallintolaissa säädetyn perusteluvelvollisuuden vaatimukset. Ministeriön päätös on perustelemattomuuden vuoksi ilmeisen lainvastainen.

Viranomaiselle myönnettyä harkintavaltaa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty. Tarkoituksenmukaisuusharkinta ei koskaan ole yleiskielisessä merkityksessä vapaata. Harkinnan tulee perustua viranomaistoiminnalta edellytettävään tasapuolisuuteen ja harkinnan perusteiden läpinäkyvyyteen sekä mahdollisuuteen arvioida päätöksenteon perusteiden objektiivista hyväksyttävyyttä jälkikäteen myös hallinnon ulkopuolelta.

Harkinta ei saa koskaan perustua asianomaiselle viranomaistoiminnalle asetetulle tarkoitukselle vieraisiin tavoitteisiin, kuten esimerkiksi mielipiteeseen tai vakaumukseen perustuvaan syrjintään. Harkinnalla ei ole luvallista tavoitella muita päämääriä kuin niitä, jotka ulospäin ilmaistaan. Harkintavalta ei myöskään tarkoita yksittäisen viranomaistoimijan henkilökohtaista mielipidettä käsiteltävään asiaan tai asianosaiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on todennut päätöksessään, että Perussuomalaiset Nuoret ry:n näkemykset monikulttuuriasioissa ovat olleet ristiriidassa nuorisolain arvopohjan kanssa. Perussuomalaiset Nuoret ry:tä on tietoisesti syrjitty hakemuskäsittelyssä järjestön laillisesti esittämien kannanottojen perusteella. Asian käsittelyssä sovellettu harkinta on perustunut muihin perusteisiin kuin nuorisolakiin, asetukseen nuorisotyöstä ja -politiikasta sekä valtionavustuslakiin. Ministeriö on asiaa ratkaistessaan perustanut harkintansa muihin seikkoihin kuin niihin, joilla sillä on ollut lakiin tai asetukseen perustuva valtuutus. Ministeriön päätös on käsittänyt harkintavallan väärinkäyttöä ja on siten lainvastainen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut asiassa lausunnon ja ilmoittanut poistaneensa 30.9.2014 tekemänsä päätöksen hallintolain 50 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella, sillä päätös on perustunut ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Asia on käsitelty uudelleen ja oikaisuvaatimukseen on 29.1.2015 tehty uusi päätös, jolla aikaisempaa vuoden 2014 yleisavustusta koskevaa päätöstä on muutettu ja Perussuomalaiset Nuoret ry:lle on myönnetty vuodelle 2014 yleisavustusta 58 000 euroa päätöksestä ilmenevillä perusteilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on katsonut, että lausunnon antaminen valituksenalaisesta päätöksestä raukeaa, kun päätös on poistettu ja asiassa on annettu uusi päätös, josta oikaisun hakijalla on mahdollisuus valittaa.

Perussuomalaiset Nuoret ry on antanut opetus- ja kulttuuriministeriön 29.1.2015 tekemää päätöstä koskevan vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Antamassaan korjatussa päätöksessä ministeriö on edelleen keskittynyt kuvaamaan avustushakemusten arvioinnissa noudatettavaa yleistä prosessia. Hakijan toiminnan arvioinnin osalta on toistettu hakemuksessa selostettua toimintaa.

Päätöksestä ei kuitenkaan käy ilmi, miten ministeriö on nuorisolain 10 §:n perusteella arvioinut Perussuomalaiset Nuoret ry:n toiminnan tuloksellisuutta, kuten sitä, onko hakijan toiminta ollut laissa tarkoitetulla tavalla tuloksellista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tai onko vastaavasti muiden samaa avustusta hakeneiden järjestöjen toiminta ollut tuloksiltaan parempaa. Epäsuorasti on kenties pääteltävissä, että Perussuomalaiset Nuoret ry:n toiminta ei tässä suhteessa ole ollut tuloksellista, koska haetusta avustuksesta on myönnetty vain noin puolet.

Ministeriö on perustellut päätöstään myöntää avustusta haetun 100 000 euron sijasta vain 58 000 euroa sillä, että hakijan toiminta on voimakkaassa kehitysvaiheessa, ja antanut sellaisen kuvan, että hakija itsekin myöntäisi avustuksen tarpeen vähäisyyden. Tältä osin ministeriön päätöksen perustelut ovat suorastaan harhaanjohtavat. Hakija on nimenomaisesti esittänyt perusteiksi avustuksen myöntämiselle ja avustuksen tarpeelle toiminnan voimakkaan kasvun ja kasvusta pääteltävissä olevan yhteiskunnallisen merkittävyyden ja erinomaiset tulokset. Hakija on itse ottanut toiminnan kehittymisvaiheen huomioon hakemalla avustusta vain 100 000 euron suuruisena. Haettu avustus on ollut alle kolmasosa Perussuomalaiset Nuoret ry:n vuosittaisista toimintamenoista.

Ministeriö ei ole perustellut päätöstään viranomaistoiminnan laillisuusperiaatteen ja hyvän hallintotavan mukaisesti.

Ministeriö on päätöksestä ilmenemättömin syin myöntänyt haetusta avustuksesta vain puolet. Muille vastaaville hakijoille on myönnetty avustus käytännöllisesti katsoen hakemuksen mukaisesti. Ministeriön päätös on siten ilmeisessä ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa ja tällä perusteella lainvastainen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on Perussuomalaiset Nuoret ry:n antaman vastaselityksen johdosta antanut lausunnon, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on korjatussa päätöksessään 29.1.2015 laajasti perustellut nuorisolaissa (72/2006) ja asetuksessa (103/2006) säädettyjä valtionavustuksen myöntöperusteita ja miten näitä on sovellettu Perussuomalaiset Nuoret ry:tä koskevassa valtionavustuspäätöksessä. Lisäksi asiassa on tehty toimintaa koskeva uusi kokonaisarviointi, jonka perusteella avustussummaa on uudessa päätöksessä huomattavasti korotettu.

Edellä mainitut säännökset koskevat paitsi poliittisia nuorisojärjestöjä myös muita nuoriso- ja nuorisotyön palvelujärjestöjä, joita kaikkia tulee kokonaisarvioinnissa verrata keskenään.

Vuosikymmeniä toimineiden järjestöjen toiminta on myös lähtökohdiltaan laajempaa ja täyttää paremmin tuloksellisuuden vaatimukset kuin vastikään perustetun järjestön toiminta.

Lisäksi järjestölle myönnettävää avustusta myönnettäessä arvioidaan järjestön omaa toimintaa, johon ei vaikuta esimerkiksi poliittisen nuorisojärjestön osalta niin sanotun emopuolueen toiminta tai menestys valtiollisissa vaaleissa.

Perussuomalaiset Nuoret ry:n valitus on aiheeton ja vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta perusteeton.

Opetus- ja kulttuuriministeriön lausunto on annettu tiedoksi Perussuomalaiset Nuoret ry:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään.

2. Perussuomalaiset Nuoret ry:n vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

1.1 Sovellettavat oikeusohjeet

Suomen perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Hallintolain 44 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu.

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Hallintolain 49 g §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin.

Nuorisolain 1 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kan³salaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Pykälän 2 momentin mukaan tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.

Nuorisolain 10 §:ssä säädetään muun ohella nuorisojärjestöjen valtionavustuksista. Pykälän 1 momentin mukaan valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi yleisavustuksina muun ohella valtakunnallisille nuorisojärjestöille. Yleisavustusta ei myönnetä sellaiselle nuorisojärjestölle, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää yhden koulutus-, opinto- tai vastaavan alan opiskelua. Pääasiallisesti ammatillista järjestäytymistä edistävälle nuorisojärjestölle ei myöskään myönnetä yleisavustusta.

Viimeksi mainitun pykälän 3 momentin mukaan valtakunnallisten nuorisojärjestöjen avustukset myönnetään tulosperusteisesti. Tulosperusteita ovat toiminnan laatu, laajuus ja taloudellisuus. Avustusta myönnettäessä otetaan lisäksi huomioon toiminnan ajankohtainen yhteiskunnallinen merkitys sekä avustuksen tarve.

Saman pykälän 6 momentin mukaan tarkempia säännöksiä tulosperusteista, hyväksyttävistä menoista, menettelystä, jossa avustettavat järjestöt hyväksytään, ja muista avustusperusteista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Nuorisolain 14 §:n 1 momentin mukaan valtionapuviranomaisena mainitussa laissa tarkoitetussa asiassa on opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nuorisolain 16 §:n mukaan muun ohella 10 §:ssä tarkoitettuun valtionavustukseen sovelletaan muutoin, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään.

Nuorisotyöstä ja -politiikasta annetun valtioneuvoston asetuksen (nuorisoasetus) 5 §:n mukaan nuorisolain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetuille valtakunnallisille nuorisojärjestöille myönnetään yleisavustus tulosperusteisesti järjestön toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteella.

Nuorisoasetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan tulosperusteita arvioidaan suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan laatua arvioidaan suhteessa kunkin järjestön asettamiin tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen. Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön säännöllisen toiminnan piirissä olevien nuorten määrä sekä toiminnan vaikuttavuus ja alueellinen kattavuus. Taloudellisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota järjestön oman toiminnan tuottoihin, hallinnon kustannusten osuuteen kokonaiskustannuksista sekä toiminnan tuottavuuteen. Avustuksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudellinen tila, muut julkiset avustukset ja varsinaiseen toimintaan käytettävissä olevat varat. Pykälän 3 momentin mukaan ajankohtaista yhteiskunnallista merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon järjestön aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa sekä nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa.

Valtionavustuslain 1 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtionavustuksia. Valtionavustuksella tarkoitetaan mainitussa laissa tuenluonteista rahoitusta tietyn toiminnan tai hankkeen avustamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan valtion talousarvioon otetusta määrärahasta tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston varoista myönnettävään valtionavustukseen.

Valtionavustuslain 3 §:n 1 momentin mukaan, jos muussa laissa on mainitusta laista poikkeavia säännöksiä, niitä noudatetaan mainitun lain sijasta.

Valtionavustuslain 11 §:ssä on säädetty valtionavustuspäätöksestä. Pykälän 1 momentin mukaan valtionapuviranomainen tekee valtionavustusta koskevassa asiassa kirjallisen päätöksen (valtionavustuspäätös). Pykälän 2 momentin mukaan valtionavustuspäätöksestä, jolla valtionavustus myönnetään, tulee käydä ilmi ainakin valtionavustuksen: 1) saaja; 2) käyttötarkoitus; 3) määrä tai laskentaperuste.

Mainitun pykälän 4 momentin mukaan valtionavustuspäätöksestä, jolla valtionavustus myönnetään, tulee lisäksi käydä ilmi valtionavustuksen asianmukaisen käyttämisen sekä valtionavustuksen saajan oikeuksien ja velvollisuuksien selkeyden edellyttämällä tavalla:

1) valtionavustuksen kohteena olevan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävät kustannukset;

2) valtionavustuksen enimmäismäärä valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista;

3) saajan valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta saamien tulojen sekä saajan muiden tulojen vaikutus valtionavustuksen määrään ja käyttöön;

4) valtionavustuksen käyttöaika sekä 13 §:n 2–4 momentissa tarkoitetut ehdot ja rajoitukset;

5) saajan velvollisuus antaa selvitys valtionavustuksen käyttämisestä ja selvityksen ajankohta;

6) muut valtionavustuksen myöntämisen ja maksamisen sekä käytön valvonnan perusteet.

1.2 Asiassa saatu selvitys

Perussuomalaiset Nuoret ry on 2.12.2013 hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä yleisavustusta 100 000 euroa vuodelle 2014.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 19.5.2014 päivätyllä päätöksellään myöntänyt Perussuomalaiset Nuoret ry:lle yleisavustuksen nuorisotoimintaan vuonna 2014 käytettäväksi päätöksen liitteessä dnro 5/091/2011 mainituin ehdoin ja rajoituksin. Myönnetyn avustuksen käyttöaika on päätöksen mukaan ollut 1.1.–31.12.2014 ja määrä 29 000 euroa.

Päätöstä koskevan esittelymuistion 25.4.2014 mukaan valtioneuvoston nimeämä arviointi- ja avustustoimikunta on tehnyt 31.3.2014 päivätyn esityksen opetus- ja kulttuuriministeriölle valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen avustusten jaosta avustuskelpoisuuden saaneille järjestöille. Toimikunta on arvioinut kunkin järjestön erikseen nuorisolain (72/2006), valtioneuvoston nuorisotyöstä ja politiikasta antaman asetuksen (103/2006) sekä valtionavustuslain (688/2001) pohjalta. Toimikunnan esitys on ollut 11 382 140 euroa 65 järjestölle.

Esittelymuistion mukaan järjestöjen arvioinnissa on tukeuduttu niiden vuoden 2012 toimintakertomuksiin ja tilinpäätöksiin sekä vuoden 2014 toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin. Tulosperusteita arvioinnissa ovat olleet laatu, laajuus ja taloudellisuus. Avustusta myönnettäessä on otettu huomioon myös toiminnan ajankohtainen yhteiskunnallinen merkitys ja avustuksen tarve. Arviointia on tehty sekä määrällisesti että laadullisesti. Lopullinen päätös on perustunut kokonaisarviointiin.

Esittelymuistiosta ilmenee, että ministeriö on omassa kokonaisarvioinnissaan arviointi- ja avustustoimikunnan esityksestä poiketen päättänyt muuttaa avustuslinjaa seuraavilta osin: kaikilta poliittisilta nuoriso- ja opiskelijajärjestöiltä paitsi Perussuomalaisilta Nuorilta, Piraattinuorilta, Suomen Kristillisdemokraattisilta Nuorilta, Vasemmisto-opiskelijoilta ja Vihreiltä nuorilta ja opiskelijoilta on leikattu avustusta 0,6–1,1 prosenttia vuoden 2013 avustussummasta. Edelleen Perussuomalaisille Nuorille, Piraattinuorille ja Vasemmisto-opiskelijoille on annettu 45 prosentin korotus, Suomen Kristillisdemokraattisille Nuorille 12 prosentin korotus ja Vihreille nuorille ja opiskelijoille 8 prosentin korotus vuoden 2013 avustussummaan nähden.

Esittelymuistion mukaan muilta osin ministeriön päätös on ollut toimikunnan esityksen mukainen. Peruste poikkeavalle esitykselle on ollut seuraava: kun poliittisten järjestöjen toimintaa on arvioitu lain ja asetuksen mukaisin tulosperustein, on suurimpia avustuksia saavien poliittisten järjestöjen osalta voitu todeta, ettei niiden toiminta ole oleellisesti kehittynyt vaan joillakin jopa heikentynyt. On kuitenkin nähty perustelluksi korottaa nousussa olevien järjestöjen (Perussuomalaiset Nuoret, Piraattinuoret, Kristillisdemokraattiset Nuoret, Vasemmisto-opiskelijat ja Vihreät Nuoret ja Opiskelijat) avustuksia.

Esittelymuistion mukaan myönteisen arvioinnin saaneille järjestöille on esitetty avustuksen korotusta suhteessa järjestön aiemmin saamaan avustukseen. Myönteiseen arviointiin ovat vaikuttaneet muun muassa järjestön toiminnan laajuus, monipuolisuus sekä vaikuttavuuden lisääntyminen ja selvä jäsenmäärän nousu. Toiminnan nuorisolähtöisyyttä on pidetty erityisessä arvossa. Kaikkien järjestöjen kohdalla on tehty kokonaisarviointia eli mikään indikaattori yksin ei ole ratkaissut avustuksen laskua tai nousua.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään 30.9.2014 hylännyt Perussuomalaiset Nuoret ry:n oikaisuvaatimuksen edellä mainitusta avustuspäätöksestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään 29.1.2015 poistanut edellä mainitun oikaisuvaatimuksen hylkäävän päätöksen ja tehnyt oikaisuvaatimuksen johdosta uuden päätöksen, jolla vuoden 2014 yleisavustusta koskevaa päätöstä on muutettu niin, että Perussuomalaiset Nuoret ry:lle on myönnetty vuodelle 2014 yleisavustusta 58 000 euroa.

Päätöksen perusteluissa on ministeriön vuodelle 2014 tekemien yleisavustuspäätösten osalta todettu muun ohella, että päätösten perustana on nuorisolain mukaisesti arviointi- ja avustustoimikunnan esitys, joka on tehty hakijoiden antamien tietojen pohjalta. Ministeriö ei ole päätöstä tehdessään oikeudellisesti sidottu arviointi- ja avustustoimikunnan esitykseen. Avustuspäätöksen valmistelu sisältää useita arviointivaiheita, joissa kaikkien avustusta hakeneiden valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen tiedot käydään lain mukaisesti läpi ja kirjataan valmisteluasiakirjaan (hallintolaki 434/2003, 6 §). Valmisteluasiakirja ja esittelymuistio ovat julkisia asiakirjoja ja ne ovat pyydettäessä saatavissa opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamosta. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi kaikkien järjestöjen hakemuksia verrataan myös keskenään (hallintolaki 434/2003, 25 §). Lopullinen päätös perustuu kokonaisarviointiin, jossa ministeriö on käyttänyt päätöksissään sille kuuluvaa harkintavaltaa. Yleisavustuksen kohdalla kyse on mittavasta, monitahoisesta ja laajasta arviointiprosessista, johon liittyy sekä määrällistä että laadullista arviointia. Tämän vuoksi tulosperusteet, jonka pohjalta arviointia on tehty, on kirjattu päätökseen ja päätöksessä viitataan edelleen asetukseen (103/2006), jossa tulosperusteita on selvennetty tarkemmin.

Päätöksen perustelujen mukaan oikaisuvaatimuksen käsittelyssä on huomioitu järjestön itselleen asettamiin tavoitteisiin pääseminen ja järjestön toiminta-ajatuksen toteutuminen toiminnassa, jäsenmäärän hyvät kasvulukemat, koulutusten ja tapahtumien määrällinen kasvu ja järjestön tiedotuskanavien käyttö, muun muassa sähköinen jäsenkirje, jäsenlehti ja sosiaalisen median käyttö (muun muassa Facebook ja Twitter). Samoin yhteiskunnallinen aktiivisuus on huomioitu (muun muassa kannanotot ja medianäkyvyys). Edelleen perusteluissa on todettu, että Perussuomalaiset Nuoret ry on järjestö, jonka toiminta on vielä kehittymässä. Järjestö on kuitenkin pystynyt lyhyessä ajassa kasvattamaan toimintaansa selvästi. Huomattava kasvu on tapahtunut erityisesti verrattaessa järjestön toimintaa vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja viimeksi mainitun vuoden raportointi on perusteena vuoden 2014 avustukselle. Järjestön kohdalla on lisäksi huomioitu, että järjestön piirijärjestörakenne ei ole vielä täysin löytänyt toimintansa vahvuuksia, jotka tukisivat koko järjestön valtakunnallista nuorisotoimintaa.

Päätöksen perustelujen mukaan ministeriö on katsonut, että avustuspäätöksessä mainitut perustelut ja päätöksen liitteenä oleva ohje sekä kyseessä olevassa oikaisupäätöksessä esitetyt perustelut antavat hakijalle mahdollisuuden riittävästi arvioida päätöksen perusteita ja siten päätöksen laillisuutta. Hakijalla on myös halutessaan mahdollisuus pyytää hakemusasian valmisteluasiakirjat nähtäväkseen.

1.3 Oikeudellinen arviointi

Asiassa on kysymys nuorisolain 10 §:ssä tarkoitetusta valtionavustuksesta, joka maksetaan valtion talousarviosta siihen varatusta arviomäärärahasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään 19.5.2014 myöntänyt valittajalle yleisavustuksen vuodelle 2014 ja päätöksellään 30.9.2014 hylännyt valittajan avustuspäätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen. Valittajan valitettua mainituista päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen opetus- ja kulttuuriministeriö on sittemmin päätöksellään 29.1.2015 poistanut 30.9.2014 tekemänsä päätöksen ja tehnyt uuden päätöksen, jolla vuoden 2014 yleisavustusta koskevaa päätöstä on muutettu niin, että valittajalle on myönnetty vuodelle 2014 yleisavustusta 58 000 euroa.

Asiassa on näin ollen valittajan valituksen johdosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, onko opetus- ja kulttuuriministeriön 29.1.2015 tekemää päätöstä pidettävä valittajan esittämillä perusteilla hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentissa (586/1996) tarkoitetulla tavalla lainvastaisena.

Valittaja on esittänyt, että opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole perustellut 29.1.2015 tekemää päätöstään viranomaisen laillisuusperiaatteen ja hyvän hallintotavan mukaisesti ja että päätös on ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa ja siten lainvastainen.

Hallintolain 45 §:ssä säädetään päätösten perustelemisesta. Mainitun pykälän yksityiskohtaisista perusteluista (HE 72/2002 vp) ilmenee muun ohella, että tosiasiaperusteluina päätöksessä on käytävä ilmi ne selvitetyiksi katsotut tosiseikat, joille asian ratkaisu perustuu. Oikeudellisena perusteena on ilmoitettava ratkaisun perusteena olevat lain tai asetuksen säännökset sekä mahdolliset yleiset oikeusperiaatteet. Esitöiden mukaan perusteluissa olisi ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet asian ratkaisuun. Asian ratkaisuun vaikuttavina tosiseikkoina voitaisiin mainita ainoastaan ne, jotka välittömästi tukevat päätöksen lopputulosta. Lisäksi perusteluissa olisi mainittava säännökset, joihin ratkaisu perustuu.

Valituksenalaisessa päätöksessä 29.1.2015 on todettu yleisavustusta koskevien avustuspäätösten perustana olleen nuorisolain mukaisesti arviointi- ja avustustoimikunnan esitys. Päätöksestä ilmenee myös, että avustuspäätösten valmistelussa on laadittu hakijoiden tiedot sisältävä valmisteluasiakirja ja esittelymuistio, jotka ovat olleet hakijoiden saatavissa. Esittelymuistion mukaan arviointi- ja avustustoimikunta on arvioinut kunkin vuoden 2014 yleisavustusta hakeneen järjestön erikseen ja perustanut arvionsa järjestön vuoden 2012 toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen sekä vuoden 2014 toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon, minkä lisäksi on otettu huomioon toiminnan ajankohtainen yhteiskunnallinen merkitys ja avustuksen tarve. Valituksenalaisessa päätöksessä on myös todettu, että opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole oikeudellisesti sidottu arviointi- ja avustustoimikunnan esitykseen ja että lopullinen päätös yleisavustuksesta on perustunut opetus- ja kulttuuriministeriön harkintavaltaansa käyttäen tekemään kokonaisarviointiin.

Valituksenalaisen päätöksen mukaan valittajana olevan järjestön oikaisuvaatimuksen käsittelyssä on otettu huomioon järjestön itselleen asettamiin tavoitteisiin pääseminen ja järjestön toiminta-ajatuksen toteutuminen toiminnassa, jäsenmäärän hyvät kasvulukemat, koulutusten ja tapahtumien määrällinen kasvu ja järjestön tiedotuskanavien käyttö sekä yhteiskunnallinen aktiivisuus.

Valittajalle on myönnetty avustus edelliseen vuoteen nähden korotettuna. Valituksenalaisesta päätöksestä ilmenee, että valittajan avustushakemusta uudelleen käsiteltäessä on avustuksen määrää arvioitaessa otettu huomioon järjestön toiminnan huomattava kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2012. Perusteluna sille, että avustusta ei ole myönnetty haetun suuruisena, on mainittu, että järjestön kehittämistyö on vielä ollut kesken ja että piirijärjestörakenne ei vielä ollut täysin löytänyt toimintansa vahvuuksia, jotka tukisivat koko järjestön valtakunnallista nuorisotoimintaa.

Kun otetaan lisäksi huomioon asian oikeudellinen luonne sekä muut edellä tämän päätöksen kohdassa 1.2 esitetyt seikat, valituksenalaista päätöstä ei ole pidettävä hallintolain 45 §:n perusteella puutteellisesti perusteltuna. Valituksenalaisessa päätöksessä on myös annettu perusteltu ratkaisu valittajan oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin.

Hallintolain 6 §:ssä säädetään hallinnon oikeusperiaatteista. Mainitun pykälän yksityiskohtaisista perusteluista (HE 72/2002 vp) ilmenee muun ohella, että yleinen vaatimus hallinnossa asioivien tasapuolisesta kohtelusta saa merkityssisältönsä lähinnä perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteesta. Perusoikeutena yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että viranomainen soveltaa lakia tekemättä muita eroja kuin laista ilmenee. Menettelyllisenä velvoitteena vaatimus tasapuolisesta kohtelusta merkitsee sitä, että hallinnossa asioiville pyritään turvaamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet asioidensa hoitamiseen ja oikeuksiensa valvomiseen. Tasapuolisen kohtelun merkitys korostuu silloin, kun viranomainen käyttää yksityisten oikeusasemaan tai toimintamahdollisuuksiin kohdistuvaa harkintaa. Tällöin viranomaisen on erityisesti huolehdittava siitä, että hallinnossa asioivilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä selvyyteen lakiin perustuvista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Ratkaisutoiminnan tulisi olla myös johdonmukaista siten, että harkinnan kohteena olevia tosiseikkoja arvioidaan samankaltaisissa tapauksissa samoin perustein. Säännönmukaisesta käytännöstä poikkeamisen olisi perustuttava tapauksen erityislaatuun.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että valittajan oma arvio toimintansa tulosperusteisuudesta ja haetun yleisavustuksen määrän mitoittaminen sen mukaiseksi ei rajoita opetus- ja kulttuuriministeriöllä yleisavustuksen määrän osalta olevaa harkintavaltaa. Se, että valittaja ei ole saanut vuoden 2014 yleisavustusta hakemansa suuruisena tai että valittajalle myönnetty avustus on suuruudeltaan pienempi kuin joillekin toisille poliittisille nuorisojärjestöille myönnetty avustus, ei merkitse sitä, että ministeriön päätöksenteossa olisi menetelty yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti. Asiassa ei ole esitetty muitakaan yleisavustuksen hakijoiden yhdenvertaisuuteen tai tasapuoliseen kohteluun liittyviä seikkoja, joiden perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö ei olisi sille kuuluvan harkintavallan rajoissa voinut päättää valittajan yleisavustuksesta valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevällä tavalla. Valituksenalainen päätös ei ole valittajan esittämillä perusteilla hallintolain 6 §:ssä säädettyjen hallinnon oikeusperiaatteiden vastainen.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät opetus- ja kulttuuriministeriön valituksenalaisen päätöksen 29.1.2015 perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, päätös ei ole hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentissa (586/1996) tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Valitus on näin ollen hylättävä.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Perussuomalaiset Nuoret ry:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Matti Halén, Mika Seppälä, Outi Suviranta ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Kaisa Pärssinen-Knight.