Muu päätös 185/2017

Asiakirjajulkisuutta koskeva valitus (irtisanomisilmoitus)

Antopäivä: 23.1.2017
Taltionumero: 185
Diaarinumero: 3589/1/15

Asia Asiakirjajulkisuutta koskeva valitus

Valittaja Helsingin yliopisto

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 8.10.2015 nro 15/0812/5

Asian aikaisempi käsittely

Toimittaja Antti Honkamaa on 22.9.2014 pyytänyt saada Helsingin yliopistolta erään professorin irtisanomista koskevan päätöksen.

Helsingin yliopisto on päätöksellään 8.10.2014 hylännyt asiakirjapyynnön. Päätöksen perusteluina on viitattu Suomen perustuslain 10 §:n 1 momenttiin, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) yksityiselämän ja yksityisyyden suojaa koskeviin 24 §:n kohtiin, henkilötietolakiin, Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan sekä lausuttu muun ohella seuraavaa:

Yliopisto ei tee erillisiä päätöksiä irtisanomisista, ja työnantajan professorille ilmoittamat perusteet työsuhteen irtisanomiselle ovat julkisuuslain mukaan tässä tapauksessa salassa pidettäviä tietoja.

Professorin irtisanominen on kohdistunut toimintaan ja tietoihin, joiden salassapito perustuu henkilökohtaisten ominaisuuksien ja käyttäytymisen arviointiin. Tämän lisäksi yliopiston tulee suojata myös muita työyhteisössä olevia henkilöitä ja huolehtia osaltaan siitä, että muiden henkilöiden yksityisyys työyhteisössä on turvattu. Yksityisyyden suoja on ehdoton, eikä kyse ole tässä tapauksessa viranomaistoiminnan valvonnasta eikä yleinen etu vaadi työntekijän nimen tai irtisanomisperusteiden saattamista muutoinkaan julkisen keskustelun piiriin.

Yliopisto ei voi antaa tietoa myöskään irtisanomisperusteiden mahdollisesta julkisesta osasta ilman, että salassa pidettävät tiedot eivät tulisi tietoon. Yksityisyyden suojaa koskevien perusteiden peittämisen jälkeen perusteet eivät ole enää ymmärrettävissä ja annettava tieto ei siten vastaisi tietopyyntöä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, paitsi muuta, mistä korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole kysymys, Antti Honkamaan valituksesta kumonnut Helsingin yliopiston päätöksen ja velvoittanut yliopiston antamaan tiedon professorin irtisanomisilmoituksesta.

Päätöksen perusteluina on tältä osin lausuttu seuraavaa:

Sovellettavat oikeusohjeet

Yliopistolain 30 §:n 2 momentin mukaan yliopiston ja ylioppilaskunnan toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Julkisuuslain 5 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Viranomaisen laatimana pidetään myös asiakirjaa, joka on laadittu viranomaisen antaman toimeksiannon johdosta, ja viranomaiselle toimitettuna asiakirjana asiakirjaa, joka on annettu viranomaisen toimeksiannosta tai muuten sen lukuun toimivalle toimeksiantotehtävän suorittamista varten.

Julkisuuslain 9 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen tässä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.

Julkisuuslain 17 §:n 1 momentin mukaan viranomainen on tämän lain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti.

Julkisuuslain 17 §:n 2 momentin mukaan asiakirjasalaisuutta koskevia säännöksiä sovellettaessa on lisäksi otettava huomioon, onko asiakirjan salassapitovelvollisuus riippumaton asiakirjan antamisesta johtuvista tapauskohtaisista vaikutuksista (vahinkoedellytyslausekkeeton salassapitosäännös) vai määräytyykö julkisuus asiakirjan antamisesta johtuvien haitallisten vaikutusten perusteella (julkisuusolettamaan perustuva salassapitosäännös) vai edellyttääkö julkisuus sitä, ettei tiedon antamisesta ilmeisesti aiheudu haitallisia vaikutuksia (salassapito-olettamaan perustuva salassapitosäännös).

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista.

Julkisuuslain 24 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa ja muussa laissa säädettyjä asiakirjasalaisuutta koskevia säännöksiä sovellettaessa on otettava huomioon, mitä 17 §:ssä säädetään.

Irtisanomisilmoitusta koskeva arviointi

Julkisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 30/1998 vp) lain 24 §:ää on perusteltu muun ohella seuraavasti: Hallitusmuodon perus­oikeussäännöksillä on merkitystä salassapitoperusteiden määrittelyssä, koska salassapitonormit merkitsevät perusoikeudeksi säädetyn tiedonsaantioikeuden rajoitusta ja koska yksityiselämän sekä henkilötietojen perustuslaillinen suoja ja yksilön itsemääräämisoikeus vaikuttavat myös julkisuuden ulottuvuuden määrittelyyn. Mainitun pykälän 32 kohdan perusteluissa on todettu muun ohella, että yksityiselämän perustuslaillinen suoja voidaan toteuttaa vain säätämällä yksilöiden omaan elinpiiriin kuuluvat tiedot salassa pidettäviksi. Kohdassa ei suojattaisi julkisessa virassa tai tehtävässä toimivien tai poliittisiin tehtäviin pyrkivien poliittista vakaumusta koskevia tietoja tai heidän tässä ominaisuudessaan esittämiä mielipiteitä.

Irtisanomisilmoituksesta ilmi käyvät seikat ovat olleet perusteena professorin irtisanomiselle virastaan. Henkilön ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen liittyvät seikat ovat lähtökohtaisesti yksityiselämän suojan piirissä. Kun seikat kuitenkin liittyvät tässä tapauksessa yliopiston professorin tehtävän hoitamiseen, niiden ei voida katsoa tässä julkisessa tehtävässä kuuluvan yksityiselämän suojan piiriin. Irtisanomisilmoituksesta ei käy ilmi muita henkilöitä koskevia tietoja, joten asiakirjaa ei ole perusteita salata silläkään perusteella, että suojattavana olisi professorin lisäksi muiden henkilöiden yksityiselämä. Sillä seikalla, että professori on yliopistoon työsuhteessa eikä virkasuhteessa, ei ole vaikutusta julkisuuslain soveltamiseen asiassa. Koska julkisuuslain mukaista salassapitoperustetta ei irtisanomisilmoituksen osalta ole, asiakirjasta on annettava tieto sitä pyytäneelle.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on sovellettuina oikeusohjeina viitattu perusteluissa mainittujen lisäksi muun ohella julkisuuslain 4 §:n 1 momenttiin.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Ilkka Hartikainen ja Tuula Pääkkönen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Helsingin yliopisto on valituksessaan vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Vaatimuksen perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa:

Yksityiselämän suoja on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan perusteella ehdottoman salassapidon piirissä.

Asiakirjapyyntö on kohdistunut yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen (työsopimus). Työnantajan professorille ilmoittamat perusteet työsuhteen irtisanomiselle ovat julkisuuslain mukaisesti tässä tapauksessa salassa pidettäviä tietoja.

Irtisanomisilmoituksesta ovat tunnistettavissa henkilöt, joihin professorin moitittava käyttäytyminen on kohdistunut, vaikka heidän nimiään ei tekstissä mainita. Heidän kohdallaan kyse olisi arkaluonteisten tietojen julkaisemisesta. Henkilön yksityisyys voi paljastua esimerkiksi siten, että irtisanomisilmoituksessa moitittavan käyttäytymisen kohde on määritelty tunnistettavasti. Henkilöllä tulee olla oikeus elää omaa elämäänsä ilman ulkopuolisten puuttumista yksityiselämään. Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen 24 §:ää koskevissa perusteluissa on nimenomaisesti todettu, että yksityiselämän perustuslaillinen suoja voidaan toteuttaa vain säätämällä yksilöiden omaan elinpiiriin kuuluvat tiedot salassa pidettäviksi. Tässä tapauksessa on ilmiselvästi kyse loukkausten kohteeksi joutuneiden omasta elinpiiristä. Yliopiston tulee huolehtia siitä, että henkilöiden yksityisyys työyhteisössä on suojattu.

Irtisanomisperusteiden julkisesta osasta ei voida antaa tietoa ilman, että salassa pidettävät tiedot eivät tulisi tietoon. Jotta tieto julkisesta osasta voitaisiin antaa, sen pitäisi tapahtua niin, että salassa pidettävä osa ei tule tietoon. Tämä edellyttäisi, että salassa pidettävä osa olisi selkeästi eroteltavissa julkisesta osasta ja asiakirja olisi salassa pidettävien osien peittämisen jälkeenkin sellainen, että asiakirjan sisältö on ymmärrettävissä oikein. Yksityisyyden suojaa koskevien kohtien peittämisen jälkeen perusteet eivät ole enää ymmärrettävissä ja annettava tieto ei siten vastaisi tietopyyntöä.

Antti Honkamaalle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Merkitään, että hallinto-oikeus on varannut irtisanomisilmoituksessa tarkoitetulle henkilölle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi ja lähettänyt hänelle hallinto-oikeuden päätöksen saantitodistuksin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja päätöksessä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.

 
Julkaistu 23.1.2017