Muu päätös 970/2017

Maa-aineslupaa koskeva valitus (Siilinjärvi)

Antopäivä: 3.3.2017
Taltionumero: 970
Diaarinumero: 2336/1/16

Asia Maa-aineslupaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 14.6.2016 nro 16/0177/3

Asian aikaisempi käsittely

Siilinjärven viranomaislautakunta on 20.1.2015 (§ 4) tekemällään päätöksellä myöntänyt Savon Kuljetus Oy:lle luvan hiekan ja soran ottamiseen Siilinjärven kunnan Hamulan kylässä sijaitsevien tilojen Konola RN:o 2:48 ja Sorala RN:o 2:33 alueilta. Lupa on myönnetty 750 000 kiintokuutiometrin ottamiseksi. Luvan viimeinen voimassaolopäivä on 23.2.2025.

Viranomaislautakunnan päätös sisältää lupamääräykset 1–10, joista lupamääräys 3 kuuluu seuraavasti:

"3. Luvan saaja on velvollinen huolehtimaan, että ottamistoiminnasta ei aiheudu vaaraa eikä kohtuutonta haittaa ulkopuolisille. Liikennöinti ottamisalueelle tapahtuu hakemuksen mukaisesti arkisin klo 06.00–22.00 välisenä aikana.

Naapurustolle mahdollisesti häiriötä aiheuttavasta toiminnasta (kuten seulonta tms.) on ilmoitettava etukäteen naapurustolle ja ottamista valvovalle viranomaiselle sekä tarvittaessa annettava selvitys toiminnan odotettavissa olevista päästöistä ja sijoituksesta ottamisalueella."

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen viranomaislautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:

1) kauniin maisemakuvan turmeltumista;

2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;

3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai

4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Maa-aineslain 3 §:n 3 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaa ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Asiassa saatu selvitys

Ottoalue sijaitsee noin viisi kilometriä Siilinjärven keskustan länsipuolella. Alue on aikaisemmin ollut maa-ainesten oton kohteena.

Kuopion seudun 3.7.2008 vahvistetussa maakuntakaavassa ottamisalue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (13.290 Patakukkula-Repomäki). Suunnittelumääräyksen mukaan Patakukkula-Repomäen alueella maa-ainesten otto on mahdollista silloin, kun ottamisesta ei aiheudu maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaisia seuraamuksia. Pohjois-Savon maakuntakaavassa alueelle ei ole tehty muutoksia.

Alueella voimassa olevassa Siilinjärven kunnan harjualueen yleiskaavassa alue on osoitettu osittain maa-ainesten ottoalueeksi (EO-1/MU). Suunnittelumääräyksen mukaan kyseessä on oleva maa-ainesten ottoalue. Ottotoiminnan lakattua alueen jälkihoidossa tulee erityisesti ottaa huomioon aluekokonaisuuden maisemallisten arvojen ja luonnon monimuotoisuuden palauttaminen sekä pohjavesien suojelu. Oton päätyttyä alueella noudatetaan MU-alueen kaavamääräyksiä. Alueelle kohdistuvissa uusissa maa-ainesluvissa määrätään pohjavesien yhteistarkkailuohjelmiin liittymisestä.

Suunniteltu ottoalue on osittain yleiskaavassa maa-ainesten ottoon soveltuvaksi alueeksi (EO-2/MU) osoitetulla alueella. Suunnittelumääräyksen mukaan maa-ainesten ottamisen tulee perustua maa-aineslain mukaiseen ottamissuunnitelmaan ja maa-aineslupaan, jossa määrätään myös alueen suunnitelmallisesta jälkihoidosta sekä pohjavesien yhteistarkkailuohjelmaan liittymisestä. Jälkihoitosuunnitelmassa tulee erityisesti ottaa huomioon aluekokonaisuuden maisemallisten arvojen ja luonnon monimuotoisuuden palauttaminen sekä pohjavesien suojelu. Oton päätyttyä alueella noudatetaan MU-alueen kaavamääräyksiä. Ennen uuden alueen ottotoimintaa samaan toimintaan liittyvät lakanneet ottoalueet tulee jälkihoitaa. Harjujensuojeluohjelmaan sisältyvän alueen osalta maa-ainesten ottomahdollisuudet tarkentuvat maa-aineslain mukaisessa menettelyssä.

Ottoalue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla Harjamäki-Käärmelahti pohjavesialueella. Ottoalueesta noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä sijaitsee vedenottamo. Ottoalueen pohjoispuolella, noin 34 metrin etäisyydellä, on Pehkosenlampi.

Ottamissuunnitelman mukaan 100–120 metrin etäisyydellä ottamisalueesta sijaitsee neljä asuinrakennusta ja 100–200 metrin etäisyydellä on 11 asuinrakennusta. Noin 160 metrin etäisyydellä koillisen suunnalla ottamisalueesta on talousvesikaivo.

Oikeudellinen arviointi

Valituksessa on katsottu, että menettely on ollut ylimalkaista eikä lähialueen asukkaiden mielipiteitä ole otettu huomioon.

Maa-aineslain mukaisessa menettelyssä lähialueen asukkaille varataan tilaisuus tulla kuulluksi maa-aineslupaa koskevan hakemuksen johdosta. Toisaalta edellä selostettu maa-aineslain 6 § tarkoittaa sitä, että lupa on myönnettävä, jos säännöksessä tarkoitettuja luvan myöntämisen esteitä ei ole. Valituksenalaisessa päätöksessä on katsottu, ettei esteitä luvan myöntämiselle ole ollut ja annettu perusteltu vastaus asiassa jätettyihin muistutuksiin. Valituksenalainen päätös ei ole lainvastainen sillä perusteella, että lupa on myönnetty lähialueen asukkaiden vastustuksesta huolimatta.

Valituksessa on katsottu, että toiminta aiheuttaa melu- ja pölyhaittaa lähialueen asukkaille ja vaarantaa liikenneturvallisuuden Koivusaarentiellä.

Ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2009 (Maa-ainesten kestävä käyttö) todetaan, että maa-ainesten ottamisalueen ympärille tarvittavaan suojaetäisyyteen vaikuttaa ottamisalueen ympäristön herkkyys sekä ottamisen laatu ja laajuus. Ohjeessa on esitetty, että soranottamisalueilla etäisyys asuttuun rakennukseen tulisi olla vähintään 100 metriä.

Nyt kysymyksessä olevalla ottoalueella, josta on otettu maa-aineksia jo aikaisemmin, etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin ovat noin 100 metriä. Työmaaliikenne tapahtuu ottamisalueen eteläpäästä. Ottamisalueen ja Koivusaarentien sekä ottamisalueen ja lähimpien asuinrakennusten väliin jää puustoinen suojavyöhyke. Päätökseen liitetyssä lupamääräyksessä 1 on määrätty, että ottamisalueen suojametsää ei saa kaataa ennen luvan loppukatselmusta ilman ottamista valvovan viranhaltijan lupaa. Ottamisalueen suojametsä on ulotuttava suunnitelmaan merkitystä poiketen Pehkosenlammen ja asutuksen suuntaan ottamisalueen rajaan saakka. Ottamissuunnitelmassa on todettu, että eniten melua aiheuttavia toimintoja ovat karkean soran seulonta ja lastaus. Käytännössä seulavaunu sijoitetaan lähimpiin asuinrakennuksiin nähden ottorintauksen taakse, jolloin maastonmuodot toimivat meluesteenä. Melutason on arvioitu jäävän lähimmillä kiinteistöillä alle 50 desibelin pelkän etäisyyden perusteella. Ottamissuunnitelman mukaan pölyn leviämistä vähennetään muun muassa seulavaunun ja varastokasojen sijoittelulla sekä kastelulla. Suunnitelman mukaan uusi liittymä Koivusaarentiehen päällystetään. Päätöksen lupamääräyksessä 8 on myös edellytetty suunnitelman mukaista liittymän päällystämistä.

Maa-ainesten ottoluvan yhteydessä voidaan antaa määräyksiä lähinnä liikenteen järjestämisestä ottamisalueella sekä liikenteen ohjaamisesta alueen ulkopuolelle. Muilta osin liikenteeseen liittyvien määräysten antaminen kuuluu tienpitäjälle.

Kun otetaan huomioon ottoalueen etäisyys lähimmistä kiinteistöistä sekä edellä selostettu ottamisen järjestäminen, alueen olosuhteet ja lupamääräykset, hallinto-oikeus arvioi, että ottaminen on järjestetty siten, ettei ottamisesta aiheudu maa-aineslain 3 §:n 4 momentissa tarkoitettua haittaa tai vaaraa lähialueen asukkaille.

Valituksessa on viitattu Pehkosenlammen luontoarvoihin ja valittajan käytössä olevan talousvesikaivon veden laadun vaarantumiseen.

Pehkosenlampi sijaitsee ottamissuunnitelman mukaan 34 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta. Lammen ja ottamisalueen väliin on yleiskaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-2, Pehkosen suppa ja suppalampi). Ottamisalueen raja on noin viisi metriä luo-2-alueen rajasta. Ottamissuunnitelman mukaan ottamisalue rajoittuu maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun Pehkonen-Kangaslammin harjualueeseen. Suunnitelmassa on arvioitu, ettei nyt suunnitellulla maa-ainesten otolla ole nykyistä suurempaa vaikutusta alueen luonnonoloihin.

Päätöksen perusteluissa on todettu, että Pehkosenlammen puoleinen rinne madaltuu ottamisen myötä noin puoleen nykyisestä suojametsän peittäessä näkymää ottamisalueelle päin. Esitetty rajaus on luonnollisempi kuin kulmikkaaksi muotoutuva tarkasti yleiskaavan rajauksen mukainen ottamisalue Pehkosenlampeen päin.

Hallinto-oikeus toteaa, että ottamisalue sijoittuu varsin lähelle Pehkosenlammen rantaa. Sijainti on kuitenkin pääpiirteissään yleiskaavassa osoitetun rajauksen mukainen. Ottamisalue on rajattu viiden metrin etäisyydelle luo-2-alueesta. Hallinto-oikeus arvioi, ettei ottaminen vaaranna Pehkosenlammen alueen luontoarvoja.

Talousvesikaivo sijaitsee noin 160 metrin etäisyydellä ottoalueesta, sen ja Koivusaarentien itäpuolella. Ottamissuunnitelman mukaan pohjaveden virtaus on Konolan maa-ainesalueella itä/kaakosta kohti länsi/luodetta eli kaivo sijaitsee virtaussuuntaan nähden ottoalueen yläpuolella.

Päätöksen lupamääräyksen mukaan alin sallittu ottamistaso on +95,300 (N 2000), kuitenkin vähintään neljä metriä ylempänä korkeinta pohjaveden pintaa ja kaksi metriä ylempänä mahdollista kallion pintaa. Päätöksessä on annettu pohjaveden suojaamiseen liittyvät lupamääräykset 9 ja 10 sekä velvoitettu luvanhakija tarkkailemaan pohjaveden laatua.

Hallinto-oikeus arvioi, että ottamisen järjestäminen ja kaivon sijainti huomioon ottaen ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vaaraa tai haittaa valittajan talousveden laadulle.

Lopputulos

Kuntalain 90 § (21.12.2007/1375) huomioon ottaen hallinto-oikeus päätyy siihen, ettei valituksenalainen päätös ole valituksessa mainittujen perusteiden johdosta lainvastainen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Tiainen, Tarja Kangasmaa ja Terhi Helttunen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja Siilinjärven viranomaislautakunnan päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Meluselvitys on puutteellinen. Ekvivalenttimelutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on mitattava. Melumallinnuksessa olisi tullut huomioida muun ohella kauhakuormaajien kauhojen aiheuttama impulssimainen melu. Myöskään seulan aiheuttamaa melua ei ole arvioitu. Ottoalueen etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on ainoastaan arvio eikä sitä ole tarkistusmitattu.

Hanke vaarantaa alueen erityiset maakuntakaavassa esitetyt ympäristöarvot ja Pehkosenlammen luontoarvot. Pohjaveden laadun tarkkailusuunnitelma on puutteellinen. Ottoalueen lisääntyvästä raskaasta liikenteestä Koivusaarentiellä aiheutuu melua ja pölyä sekä vaaraa liikenneturvallisuudelle.

Maa-aineslain 3 §:n 1 ja 4 momentin sekä 6 §:n 1 momentin edellytykset eivät täyty. Hanke on myös ympäristönsuojelulain ja Muraus-asetuksen vastainen.

Siilinjärven viranomaislautakunta on valituksen johdosta antamassaan vastineessa lausunut muun ohella seuraavaa:

Hankkeen meluvaikutukset on arvioitu maksimaalisina, ilman melua vaimentavien tekijöiden ottamista huomioon. Maa-aineslain 3 §:ssä säädetyt ottamisen rajoitukset on otettu huomioon ja lautakunta on luvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi asettanut lupamääräyksiä, joissa tien siirtämistä koskevalla määräyksellä on rajoitettu liikenteestä aiheutuvaa melu- ja pölyämishaittaa, toiminta-aikoja koskevalla määräyksellä meluhaittoja ja suojametsää koskevalla määräyksellä on vähennetty viihtyisyys- ja maisemahaittaa sekä Pehkosenlammen luontoarvoille aiheutuvaa haittaa. Pohjaveden suojelemiseksi on annettu määräyksiä poltto­aineiden säilyttämisestä alueella, pohjaveden tarkkailusta ja pohjaveden yhteistarkkailuun osallistumisesta.

Savon Kuljetus Oy on A:n valituksen ja viranomaislautakunnan vastineen johdosta antamassaan selityksessä esittänyt, että valitus hylätään.

A on antanut vastaselityksen, jossa hän on uudistanut aikaisemmin esittämänsä vaatimukset ja niiden perustelut.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

A:n valituksesta lupamääräystä 3 täydennetään. A:n valitus hylätään muilta osin. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta muilta osin ei muuteta.

Lupamääräys 3 kuuluu täydennettynä seuraavasti (muutokset kursiivilla):

"3. Luvan saaja on velvollinen huolehtimaan, että ottamistoiminnasta ei aiheudu vaaraa eikä kohtuutonta haittaa ulkopuolisille. Liikennöinti ottamisalueelle tapahtuu hakemuksen mukaisesti arkisin klo 06.00–22.00 välisenä aikana.

Toiminnan aiheuttama melutaso (A‐painotettu ekvivalenttitaso LAeq) ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla päivällä (klo 7–22) ohjearvoa 55 dB ja yöllä (klo 22–7) ohjearvoa 50 dB.

Naapurustolle mahdollisesti häiriötä aiheuttavasta toiminnasta (kuten seulonta tms.) on ilmoitettava etukäteen naapurustolle ja ottamista valvovalle viranomaiselle sekä tarvittaessa annettava selvitys toiminnan odotettavissa olevista päästöistä ja sijoituksesta ottamisalueella."

Perustelut

Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 11 §:n 1 momentin mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä voidaan antaa muun muassa: 3) muista hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Pykälän 4 momentin mukaan määräykset eivät saa aiheuttaa luvan saajalle sellaista vahinkoa ja haittaa, jota on pidettävä hankkeen laajuuteen ja hänen saamaansa hyötyyn nähden kohtuuttomana.

Hakijan laatiman maa-ainesten ottosuunnitelman mukaan Konolan maa-ainesalueella melua syntyy karkean soran seulonnasta ja lastauksesta. Alle 120 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta sijaitsee neljä asuinrakennusta. Lähimmillä kiinteistöillä, noin 100 metrin etäisyydellä, melutason arvioidaan ottosuunnitelman mukaan olevan alle 50 dB pelkkä etäisyysvaimennus huomioiden, mikäli seulavaunun lähteväksi äänitehotasoksi oletetaan 100 dB. Noin 40 prosenttia kokonaisottomäärästä tullaan seulomaan. Seulonnalle ei ole annettu erillisiä toiminta-aikoja.

Kun otetaan huomioon ottamisalueen sijainti lähellä asuttuja kiinteistöjä, seulottavan maa-aineksen suuri määrä sekä epävarmuus seulavaunun aiheuttamasta melutasosta lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla, on selvyyden vuoksi tarpeen antaa melutason rajoittamista koskeva määräys.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.

 
Julkaistu 3.3.2017